2. Vuonna 2005 ei Pirkanmaalla toiminut yhtään sosiaalista yritystä. Ku-
kaan ei oikeastaan tiennyt, mikä sosiaalinen yritys on, eikä yrityksiin
palkattu työntekijöitä sosiaalisin perustein. Kolmen vuoden määrätie-
toisen työn jälkeen tilanne on aivan toinen.
Pirkanmaan SYKE neuvoi ja opasti sosiaaliseksi yrittäjäksi halua-
via kolmen vuoden ajan. Palvelu sisälsi kaiken oleellisen neuvonnan
ideasta rekisteröintiin ja jälkiseurantaan. Sosiaalisiksi yrityksiksi ha-
luaville tarjottiin myös asiantuntijapalveluita liiketoiminnan ja henki-
löstön kehittämiseksi. Asiantuntijat neuvoivat niin markkinoinnin ja
myynnin kehittämisessä kuin verotukseen, liike- ja työsuhdejuridiik-
kaankin liittyvissä asioissa.
HUIPPUTULOKSIA JA HYVÄÄ TYÖTÄ
Sykkeen avulla Pirkanmaalle rekisteröitiin kolmen vuoden aikana 73
sosiaalista yritystä, jotka työllistävät nyt yhteensä 124 ihmistä. Rekis-
teröintiä odottaa tällä hetkellä 12 tulevaa sosiaalista yritystä. Voim-
mekin todeta, että Pirkanmaa on sosiaalisen yrittäjyyden mallimaa-
kunta, sillä paitsi hyviä lukuja on SYKE aikaansaanut myös paljon
muuta hyvää.
Määrälliset tulokset ovat olleet erinomaisia. Yhtä tärkeää kuin nu-
merot, ovat laadulliset tulokset. Sykkeen aikana on rakennettu suh-
teita työvoimatoimistoihin ja muihin yhteistyötahoihin. Hankkeen
aikana tietämys sosiaalisesta yrittäjyydestä on lisääntynyt kaikkien
mukana olleiden keskuudessa. Lisäksi sosiaalista yrittäjyyttä on tut-
kittu laajalti, tehty markkinointiviestintätyötä ja lisätty yrittäjien tietä-
mystä sosiaalisesta yrittäjyydestä.
RATKAISUJA MUIDENKIN HYÖDYKSI
SYKE on kirjoittanut sata tarinaa. Se on auttanut pirkanmaalaisia
yrittäjiä työvoiman saannissa ja saanut aikaiseksi aitoja, oikeita rat-
kaisuja niin yrittäjien kuin työllistyvienkin ongelmiin. Monelle vaikeasti
työllistyvälle työllistyminen sosiaalisessa yrityksessä on ainoa mah-
dollisuus tavalliseen työsuhteeseen ja palkkatyöhön. Monelle yrit-
täjälle sosiaalisin perustein työllistyminen taas on tuonut ratkaisun
akuuttiin työvoimapulaan. SYKE on aidosti parantanut yksittäisten
ihmisten elämänlaatua ja helpottanut yrittäjän arkea.
Käytännön työn tuloksena voimme myös esitellä Pirkanmaan pal-
velumallin sosiaaliseen yrittäjyyteen. Malli on tämän oppaan keski-
aukeamalla, ja se koostuu kahdesta eri osiosta. Ensimmäinen kertoo
potentiaalisten asiakkaiden löytymisestä ja toinen kaavio kuvaa so-
siaalisen yrityksen rekisteröintiin johtavaa prosessia. Uskomme, että
Pirkanmaan Sykkeen palvelumallista voivat hyötyä ne suomalaiset
tahot, jotka ovat tekemisissä sosiaalisen yrittäjyyden kanssa.
Tampereella, 13.3.2008
Kaj Heiniö
projektipäällikkö
opas sosiaaliseen yrittäjyyteen | 32 | pirkanmaan syke
Kiitos kaikille Pirkanmaan SYKE -projektiin osallistuneille yrityksille ja yhteistyötahoille! On ollut ilo tehdä töitä kanssanne. – Palveluneuvojat Olli Osara,
Hanna Moisio, Maarit Koskinen, Merja Kerttula, Krista Peltonen ja Minna Apajalahti sekä projektiassistentti Taru Kiuru ja projektipäällikkö Kaj Heiniö.
SYKE kirjoitti sata tarinaaPirkanmaan SYKE -projekti päättyy 31.3.2008, minkä jälkeen
tämä opas ja sitä täydentävät materiaalit ovat luettavissa
Ensimetrin www-sivuilla osoitteessa www.ensimetri.fi.
Sosiaalisen yrityksen määritelmä
Kuin mikä tahansa liikeyritys
• tuottaa palveluja tai tavaroita markkinoille, ei toimialarajoitteita
• tavoittelee voittoa
• maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan
• ei rajoituksia yritysmuodon suhteen, myös yhdistys voi palkata
sosiaalisin perustein
• merkitty kaupparekisteriin
Poikkeaa tavanomaisesta yrityksestä
• työntekijöistä vähintään 30% on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia
ja pitkäaikaistyöttömiä
• merkitty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään rekisteriin
Julkaisija
Pirkanmaan SYKE
Sisältö
SYKE-projektin palveluneuvojat
Toimitussihteeri
Katja Ikäheimo
Ulkoasu ja taitto
Viestintätoimisto Tulus Oy
Painatus
Offset Ulonen Oy
Painosmäärä
2 000
3. Opas sosiaaliseen yrittäjyyteen | 54 | PIRKANMAAN SYKE
Sosiaalisen
yrittäjyyden edut
SOSIAALINEN YRITTÄJYYS ON REKRYTOINTI- JA
HENKILÖSTÖRATKAISU
• Tekemättömälle työlle osa-aikainen tai kokopäiväinen työntekijä:
vapauttaa resursseja myyntiin ja liiketoiminnan kehittämiseen.
• Joustava tapa tutustua työntekijään: esimerkiksi yrityksille työ
kokeilun avulla, näin vältetään vääriä ratkaisuja rekrytoinnissa.
• Imago: Sosiaalisen yrityksen statusta on mahdollista hyödyntää
myynnissä ja markkinoinnissa, jatkossa myös julkisten hankintojen
kilpailutuksessa.
• Ei rajoituksia palkkatuettujen määrässä: mahdollistaa jopa sen, että
kaikki työntekijät voivat olla palkkatuettuja. Minimi on 30 % yrityksen
työntekijöistä.
SYKE-hankkeen tarjoamat lisäedut:
• Maksuton ja paikallinen palveluneuvojan neuvonta: ”Paperisota”
hoidetaan yrityksen puolesta, yrittäjä voi keskittyä omaan työhönsä
ja säästää aikaa.
• Maksuton henkilöstön rekrytointi: Apua henkilöstön rekrytoinnissa
ja tukineuvotteluissa työvoimatoimiston kanssa.
• Maksuton asiantuntijakonsultointi: Neuvontaa myynnissä, markki-
noinnissa, henkilöstön kehittämisessä, verotuksessa ja niin edelleen.
TEKIJÄLLE MAHDOLLISUUS
PÄÄSTÄ KIINNI TYÖELÄMÄÄN
Vaikeasti työllistyvä voi löytää sopivan työpaikan. Vaikeasti työllisty-
viksi lasketaan vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät.
• Vajaakuntoinen työntekijä on työtön työnhakija, jonka on vaikea
saada työtä (tai pitää työnsä tai edetä urallaan) sairauden,
vamman tai vajavuuden takia.
• Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan työnhakija, joka ennen työn alka-
mista ollut työttömänä työnhakijana 12 kuukautta.
MYÖS KOLMAS SEKTORI VOI HYÖTYÄ
Kolmannella sektorilla toimiville sosiaalinen yrittäjyys on mahdolli-
suus rakentaa yritysmäistä imagoa palvelutuotannossa suhteessa
asiakkaisiin ja selkiyttää työnjakoa aatteellisen toiminnan ja palvelu-
toiminnan välillä. Näin toimintaa voidaan kehittää kestäväksi ja pysy-
väksi. Samalla voidaan saattaa rahoitus varmemmalle pohjalle.
KUNNAT JA YHTEISKUNTA HYÖTYVÄT –
SUORAAN JA VÄLILLISESTI
Kun pitkäaikaistyötön tai vajaakuntoinen työllistyy ja kuntoutuu,
vähenevät kunnan ja yhteiskunnan menot niin terveyshuollossa,
erikoissairaanhoidossa kuin toimeentulotuessakin. Tämän lisäksi
sosiaaliset yritykset hyödyttävät julkisen sektorin toimijoita monin eri
tavoin. Verotulot kasvavat ja ostovoima lisääntyy.
KENELLE SOSIAALINEN YRITTÄJYYS SOPII
Koska sosiaalinen yritys voi toimia millä toimialalla tahansa, se
soveltuu hyvin monenlaisille yrityksille. Sykkeen asiakkaista suurin
osa on ollut yli kaksi vuotta toimineita, alle kymmenen henkeä työllis-
täviä yrityksiä. Potentiaalisia sosiaalisia yrityksiä ovat kaikki ne yri-
tykset, joilla on mahdollisuus täyttää sosiaalisen yrityksen 30 %
työllistämiskiintiö.
TALOUDELLISET EDUT,
PITKÄKESTOLLINEN RAHALLINEN TUKI
Palkkatuki: Vuonna 2008 tuki on 39,22–46,57 € / pvä tai 50 % palk-
kauskustannuksista työntekijän statuksesta riippuen. Tukea voi saa-
da 2–3 vuoden ajan. Tukea saa määräaikaiseen, toistaiseksi voimas-
sa olevaan työsuhteeseen sekä osa-aikaiseen työsuhteeseen. Tukea
maksetaan myös vuosiloma- ja sairauslomapäiviltä.
Työllisyyspoliittinen avustus: Voidaan myöntää sosiaalisten yri-
tyksen perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Tuen suuruus
on enintään 75 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.
Tukea myönnetään enintään 3 vuodeksi.
Työolosuhteiden järjestelytuki on suunnattu vajaakuntoisen työ-
hön sijoittumisen ja työn säilyttämisen tukemiseen. Tuki työkoneisiin
ja työmenetelmiin on 2 500 € / hlö kertasuorituksena ja tuki toisen
työntekijän antamaan apuun työpaikalla 250 € / kk enintään vuoden
ajan.
Tavallinen yritys Sosiaalinen yritys
Vajaakuntoinen 843 €/kk, kesto 6-24 kk 50 % palkkauskustannuksista,
kesto 3 vuotta (max 1300 €/kk) tai
843 €/kk, kesto 3 vuotta
Pitkäaikaistyötön 527–843 €/kk, kesto 6-10 kk 50 % palkkauskustannuksista,
kesto 2 vuotta
(max 1300 €/kk) tai 843 €/kk, kesto 2 vuotta
Vaikeasti työllistyvä vajaakuntoinen 1001 €/kk, kesto 12 kk + 527/kk,
kesto 12 kk
1001 €/kk, kesto 24 kk + 843 €/kk,
kesto 12 kk
Vaikeasti työllistyvä 1001 €/kk, kesto 12 kk + 527 eur/kk,
kesto 12 kk
1001 €/kk, kesto 2 vuotta
Muiden etujen vertailu
Tavallinen yritys Sosiaalinen yritys
Mahdollisuus työntekijän edelleen sijoittamiseen Ei Kyllä
Mahdollisuus palkata useita palkkatukeen oikeutettuja
henkilöitä samanaikaisesti
Ei Kyllä
Työvoimapoliittinen avustus Ei Kyllä
Investointituki Kyllä, KTM:n ohjeiden mukaisesti KTM:n ohje: sosiaalisille yrityksille
myönnettävien investointitukien kohdalla
noudatetaan ylintä mahdollista tukitasoa
Sosiaalisen yrittäjyyden
taloudelliset hyödyt
Palkkatuki on harkinnanvarainen ja työvoimatoimisto tekee lopulliset päätökset.
Taulukossa mainitut summat ovat suuntaa-antavia ja ne on laskettu päiväkohtaisista korvauksista.
4. SYKE teki erinomaisen tuloksen niin määrällisesti kuin laadullisesti-
kin. Tähän oli monta syytä, joista kaksi voidaan nostaa ylitse muiden.
Ensiksikin sosiaalinen yrittäjyys nähtiin henkilöstöratkaisuna. Lähtö-
kohtana oli auttaa yrittäjää löytämään sopiva työntekijä, ja Sykkeen
ensisijaisia asiakkaita olivat yritykset. Ensin etsittiin yritys ja työpaik-
ka, sitten työlle etsittiin sopiva tekijä. SYKE-hankkeessa tehtiin käy-
tännön ruohonjuuritason työtä, jossa suunnitelmia, tavoitteita ja pal-
velumallia vietiin toden teolla käytäntöön, yrityksiin ja ihmisten ar-
keen. Tässä myös onnistuttiin yli odotusten.
HENKILÖKOHTAISTA OPASTUSTA
PERSOONALLISEEN TYYLIIN
Toinen onnistumisen lähtökohta oli, että palveluneuvojat tekivät kukin
työtään lähellä asiakasta ja omalla tyylillään. Yrittäjiä lähestyttiin aina
henkilökohtaisesti. Näin päästiin lähelle asiakasta ja pystyttiin pereh-
tymään yrityksen liiketoimintaan. Tätä kautta oli helppoa kartoittaa
yrityksen mahdollisuudet sosiaaliseen yritystoimintaan, lisähenkilös-
töön – ja Sykkeen palveluiden käyttämiseen. Henkilökohtaisen kon-
OPAS SOSIAALISEEN YRITTÄJYYTEEN | 76 | PIRKANMAAN SYKE
taktin kautta oli mahdollista myös saavuttaa asiakkaan luottamus.
Sykkeen onnistumisen kannalta tärkeää oli myös se, että jokainen
palveluneuvoja teki työtä omalla, persoonallisella tavallaan.
SYKE – MENESTYSTEKIJÄT
• kokonaisvaltainen palvelumalli: kaikki tieto ja taito maksutta
yhdeltä ihmiseltä, palveluneuvojalta
• henkilökohtainen ohjaus: sama neuvoja mukana koko matkan ajan
• yhteistyö eri tahojen kanssa
• jatkoneuvonta ja tuki sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitymisen
jälkeen
VERKOT VESILLE –
YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN SITOUTTAMINEN
Yksi tärkeimmistä palveluneuvojan tehtävistä on etsiä sosiaalista yrit-
täjyyttä tukevat tahot ja perustella sosiaalisen yrittäjyyden edut näille
mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti. Jatkuva tiedottaminen
sosiaaliseen yrittäjyyteen liittyvistä asioista on todella tärkeää. Eri yh-
teistyötahoille on hyvä kertoa etenkin lakimuutoksista ja lain sovelta-
misesta käytännössä.
Sosiaalisen yrittäjyyden edut auttavat yhteistyökumppaneita toimi-
maan vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseksi. Pir-
kanmaan SYKE -projektissa alueellisina yhteistyötahoina ja markki-
nointikanavina ovat toimineet muun muassa paikalliset työvoimatoi-
mistot ja TE-keskuksen yrityspalvelupisteet.
Pirkanmaan Sykkeen
palvelumalli
Työllistettävän
polutus
- työharjoittelu
- työkokeilu
TYÖNANTAJA VALITSEE TYÖLLISTETTÄVÄT
Yrityksessä on
- työvoiman tarve
- halukkuus sosiaaliseksi
yritykseksi
EHDOKKAIDEN HAKU
SYS-päätös
SOSIAALINEN YRITYS
TYÖ ALKAA
Jatkoneuvonta
Työtehtävän kartoitus
Rekrytointitoimeksianto
- työvoimatoimistolle
- työvoiman palvelu-
keskukselle
- muille työvoimaa
tarjoaville tahoille
Palkkatukihakemus
työvoimatoimistoon
Palkkatukipäätös
määräajaksi/ehdollisena
SYS-päätöstä
odoteltaessa
Hakijaesittelyt SYS-
palveluneuvojalle
- palkkatukitasojen
määrittely
Hakijaesittely
työnantajalle
Hakijoiden
tapaaminen
- SYS-palvelu-
neuvoja
Työnantaja haastattelee
hakijat
Työsopimus
SYS-hakemus liitteineen työ-
ja elinkeinoministeriöön
Jatkossa palkkatuki
SYS-perusteella
MITEN LÖYDETÄÄN POTENTIAALISET ASIAKKAAT
Asiakaspotentiaalikartoitus
- puhelin
- kirjekysely
YHTEYDENOTTO YRITYKSEEN
- yrityskäynnistä/tapaamisesta
sopiminen
Tapaaminen
Koulutukset
Yhteistyö työvoima-
toimiston kanssa
- työvoimatoimiston
antamat vihjeet
Yrityspalveluverkostot
Sosiaaliset yritykset
Muita asiakaskontakteihin
johtaneita lähteitä
Sosiaalisesta yrittäjyydestä
kiinnostuneiden yritysten
löytäminen
YRITYKSEN
YHTEYDENOTTO
- yrityskäynnistä/
tapaamisesta sopiminen
Ensisijainen asiakaspalvelutie
Tiedottaminen
sosiaalisesta
yrittäjyydestä
Mediat
- lehdet
- internet
Sosiaalisen yrittäjyyden
tarjoaminen mahdollisuuksien
kartoitus
Yrityksessä on
- työvoiman tarve
- halukkuus
sosiaaliseksi
yritykseksi
SOSIAALISEN YRITYKSEN REKISTERÖINTI
5. opas sosiaaliseen yrittäjyyteen | 98 | pirkanmaan syke
Mihin palveluneuvojaa
tarvitaan?
Arvovalinta, henkilöstö-
ratkaisu – ja rikkaus
”Sain pohdintavaiheessa paljon asian-
tuntija-apua ja tietoa Pirkanmaan SYKE
-projektin toimijoilta. Ajatus sosiaali-
seksi yritykseksi rekisteröitymisestä al-
koi tuntua kokeiltavalta vaihtoehdolta.
Kun olin määritellyt tarkasti, millaisiin
tehtäviin etsin henkilöä, työvoimatoi-
misto hoiti sopivien ehdokkaiden etsi-
misen todella mallikkaasti.”
Toimitusjohtaja Taija Härkki,
Taijana Oy
”Minulle tämä on arvovalinta. Haluan
tehdä kannattavan liiketoiminnan lisäksi
yhteiskunnallisesti merkittävää ja pal-
kitsevaa työtä. Meillä työskentelevil-
lä tukityöllistetyillä elämänkaaret ovat
nousujohteisia, työntekijöille kertyy am-
mattitaitoa ja elämänhallintataitoja. Toi-
von että tulevaisuudessa valtiovaltakin
tunnustaa nykyistä paremmin kuntout-
tavan työtoiminnan merkityksen.”
Toimitusjohtaja Matti Ranta,
Rakennusliike Ramatra Oy
”Meillä on arvot ihmisen puolella, vaik-
ka yrittäminen ei koskaan sosiaalityö-
tä olekaan. Tämä on yksi tapa hoitaa
yrityksen henkilöstötarpeet. Tavoittee-
na on löytää tasapaino työntekijän voi-
mavarojen ja yrityksen tarpeiden välil-
lä. Asioista pitää puhua niiden oikeilla
nimillä ja kaunistelematta. Kaikki eivät
ole samanlaisia työntekijöitä, mutta se
voi olla yritykselle rikkaus.”
Yrittäjä Marjatta Pakarinen,
Vilpun Vintti
”Alueemme palveluneuvoja hoiti puo-
lestamme kaiken byrokratian ja muu-
tenkin apua on saatu aina tarvittaes-
sa. Rahallinen tuki ja apu paperitöissä
alentaa aloituskynnystä. Meille tärkein-
tä oli kuitenkin löytää sopiva, ammatti-
taitoinen, aktiivinen ja käsityötaitoinen
työntekijä. Siinä onnistuimme täydel-
lisesti.”
Toimitusjohtaja Mika Rantanen,
Kirami Oy
PALV ELUNEU
VOJA
yritys
Sosiaalisen
yrityksen
perustamis-
neuvonta
Yrityksen
liiketoiminnan
kehittäminen
Toiminnan
resurssit ja
talous
Yrityksen
henkilöstön
kehittäminen
Palvelevia asiantuntijaorganisaatioita Pirkanmaalla
Tampereen
Osuustoiminta-
keskus
Finnvera
TEKES
Pirkanmaan
TE-keskus
Pirkanmaan
työvoimatoimistot,
työvoiman
palvelukeskukset
Pirkanmaan
yrityspalvelu-
keskukset
Kuntien elinkeino-
asiamiehet ja
kehitysyhtiöt
Pirkanmaan
yrityskummit
Yrittäjäjärjestöt
Pirkanmaan
työsuojelupiiri
Työterveys
Pirkanmaan
oppisopimus-
toimisto
Kelan
toimipisteet
Uusyrityskeskus
Ensimetri
Tietoa www-sivustoilta:
www.ensimetri.fi
www.sosiaalinenyritys.fi
www.syfo.fi
www.tyosuojelu.fi
www.tyoturva.fi
www.finnvera.fi
www.tekes.fi
www.tem.fi (yritykset >
sosiaalinen yritys)
www.te-keskus.fi
www.mol.fi
www.yrityssuomi.fi
www.yrittajat.fi
Yrittäjä tarvitsee
tietoa ja ohjausta
monissa eri tilan-
teissa. Palveluneu-
vojan tehtävänä on
etsiä tieto mitä eri-
laisimmista lähteistä
ja auttaa yrittäjää
soveltamaan sitä
käytäntöön.
Sosiaalisesta yrittäjyydestä ovat Sykkeen aikana innostuneet mitä
erilaisimmat yrittäjät. Syitä sosiaalisin perustein työllistämiseen on
lähes yhtä paljon kuin yrittäjiäkin.
Alueella
toimivat
oppilaitokset
6. opas sosiaaliseen yrittäjyyteen | 1110 | pirkanmaan syke
Yhteistyötä yli rajojen
SYKE on ollut aktiivinen myös kansainvälisesti. Kumppanit löytyivät
kolmesta EU-valtiosta: Belgiasta, Saksasta ja Itävallasta. SYKE-pro-
jektia alkutaipaleella johtaneen Mikko Kesän mukaan kumppanei-
den löytyminen oli helppoa. – Laitoimme yhden sähköpostin useaan
eri osoitteeseen EU-jäsenmaiden alueella. Saimme vastauksia niin
paljon, että pääsimme oikeastaan valitsemaan meille sopivimmat yh-
teistyökumppanit, Kesä naurahtaa.
Suomessa sosiaalisen yrityksen käsite on suppeampi kuin useim-
missa muissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä johtuu osittain siitä, että
meillä valtio ja kunnat vastaavat monista sellaisista tehtävistä, joita
muualla Euroopassa hoitavat erilaiset kirkolliset organisaatiot ja
hyväntekeväisyysjärjestöt.
Valtionhallinnon näkökulmasta sosiaalinen yritys on Suomessa
työvoimaratkaisu – keino työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakun-
toisia henkilöitä. Muualla Euroopassa taas sosiaalisina yrityksinä pi-
detään sosiaalitaloudessa toimivia yrityksiä, siis sellaisia yrityksiä,
jotka vaikkapa huolehtivat vanhustenhoidosta, yhteisöjen kehittämi-
sestä tai esimerkiksi syrjäytyneiden integroinnista takaisin yhteiskun-
taan. SYKE-hankkeen kansainvälisestä toiminnasta vastanneen pal-
veluneuvoja Minna Apajalahden mukaan kansainvälisen toiminnan
ensimmäinen kompastuskivi olikin päästä yhteisymmärrykseen siitä,
mikä on sosiaalinen yritys. – Tämän jälkeen yhteistoiminta oli teho-
kasta, tuloksekasta ja ennen muuta mielekästä, Apajalahti kiteyttää.
Tuloksiakin syntyi. Kansainvälisen yhteistyön puitteissa järjestettiin
neljä kansainvälistä konferenssia, joita kukin maa isännöi vuorollaan.
Lisäksi pidettiin kaksi työpajatapaamista. Yhteistyössä teetettiin
myös Benchmark Analysis -tutkimus, jossa selvitettiin sosiaalisten
yritysten toimintamalleja kumppanuusmaissa. Konkreettisin lopputu-
los lienee päättäjille suunnattu opas, johon on koottu teemoittain ke-
hittämisehdotuksia.
Apajalahti summaa eri maiden yhteistyön tuloksia. – Tapaamisissa
tutustuttiin aina case-tapausten avulla kumppanuusmaista löytyviin
hyviin – ja hyvin erilaisiin – käytäntöihin. Kaksipäiväiset tapaamiset
tuntuivat aina jäävän liian lyhyiksi, niin innokkaasti osallistujat aihei-
ta käsittelivät. Yhteneväisiä kehitystarpeita löytyi yli rajojen. – Kaikis-
sa osallistujamaissa nähtiin tarvetta sosiaalisen yrittäjyyden brandin
vahvistamiselle. Lisää huomiota pitäisi kiinnittää myös yritysten ja
työllistyvien henkilöiden tukemiseen perustamisneuvonnan jälkeen-
kin, Apajalahti toteaa.
KUNTOUTUSKESKUS MENTAL ON
PIRKANMAAN SYKKEEN LIPPULAIVA
– Sosiaalinen yrittäjyys on mahdollisuus sekä yritykselle että työnte-
kijälle, sanoo Päivi Aaltonen Kuntoutuskeskus Mental Oy:stä. Men-
tal on Pirkanmaan SYKE -projektin pilotti ja ensimmäinen maakun-
taan rekisteröity sosiaalinen yritys. Vuonna 2007 Mental Oy palkittiin
Vuoden eurooppalaisena sosiaalisena yrityksenä. Palkinnon myönsi
sosiaalisten yritysten eurooppalainen kattojärjestö CEFEC. Menta-
lissa on tällä hetkellä 34 työntekijää, joista 17 on palkattu sosiaalisin
perustein.
Päivi Aaltosen mukaan antoisinta sosiaalisessa yrittäjyydessä on
ollut se pioneerityö, jota Mentalissa on tehty. – Olemme olleet muka-
na kehittämässä sosiaalista yrittäjyyttä ja etsimässä käytännön rat-
kaisuja eteen tulleisiin ongelmiin. Mentalissa haluttiin nostaa takaisin
työelämään 1990-luvun vauhdissa kyydistä pudonneita ja laman jal-
koihin jääneitä ihmisiä. Vaikkei sosiaalisen yrittäjyyden käsitettä kos-
kaan olisi keksittykään, olisimme todennäköisesti toimineet juuri sa-
moin kuin nytkin. Mielenterveysala jo sinällään sopii tämänkaltaiseen
toimintaan hyvin. Meille sosiaalinen yrittäjyys tuli kuin luonnostaan,
Aaltonen toteaa.
Sosiaalinen yrittäjyys näkyy Mentalin arjessa työtehtävien räätä-
löintinä työntekijän kunnon ja jaksamisen mukaan. Työntekijän tilan-
ne otetaan aina huomioon työtehtäviä suunniteltaessa. Myös apuvä-
lineitä hankitaan aina tarpeen mukaan. Työntekijät myös huolehtivat
toisistaan ja välillä jopa patistavat toisensa sairauslomalle, kun huo-
maavat väsymyksen. Muutoin sairauksista ei kuitenkaan puhuta työ-
paikan arjessa, vaan siellä keskitytään töihin.
Aaltosen mukaan sosiaaliseksi yrittäjäksi ryhtyvän on ymmärrettä-
vä, ettei tukien varaan voi tuudittautua, vaan liiketoiminnan on oltava
terveellä pohjalla jo valmiiksi. – Sosiaalinen yrittäjyys on tuonut Men-
talin toimintaan rikkautta ja opettanut, miten monin eri tavoin asioita
voi tehdä.
Sosiaaliseksi yritykseksi ryhtymisessä vaikeinta oli tiedon löyty-
minen. Päivi Aaltosen mukaan Mentalin toiminnassa sosiaalisena
yrityksenä on tärkeintä ollut aktiivisuus: mitään ei ole tuotu valmiik-
si eteen, ratkaisut on täytynyt osata itse hakea. Asiat alkoivat sujua,
kun paikalliseen työvoimatoimistoon saatiin luotua toimivat suhteet.
Apuun tuli myös SYKE-projekti ja sen palveluneuvojat sekä koulu-
tukset.
Ensimmäinen Pirkanmaalla,
ykkönen Euroopassa
Yhteisiä terveisiä
päättäjille:
• Yhteisötalouden ja sosiaalisen yrittäjyyden käsitteitä
on selvennettävä ja yhdenmukaistettava EU-
jäsenvaltioissa.
• Sosiaaliset yritykset tarvitsevat pysyvän rahoitus- ja
tukirakenteen.
• Sosiaalisilla yrityksillä on yhteiskunnallista
merkitystä. Tämän vastuun kantamista on käytettävä
julkisten hankintojen kriteerinä.
• Klusterit ja verkostot voivat toimia edunvalvojina
myös paikallisella tasolla. Niille on taattava pysyvät
toimintaedellytykset. Päivit Aaltonen ja Mäenpää ovat sosiaalisen yrittäjyyden pioneereja
Pirkanmaalla.
