3. 3
Miksi kunnat ja startupit?
Innovaatiopolitiikka ja elinvoimapolitiikka sellaisena, kuin olemme siihen tottuneet on
muutoksessa.
Isot yritykset ja julkiset rahoittajat eivät enää yksin toteuta innovaatioiden mahdollistamista vaan
mukaan on tullut yksityisiä kansainvälisiä pääomasijoittajia, joiden avulla pienestäkin maasta
pystyy ponnistamaan globaaliin markkinaan.
Erityisesti startup-yritykset ja kansainväliset pääomasijoittajat toimivat innovaatioiden kentässä
entistä aktiivisemmin ja ketterämmin.
Kunnilla on elinvoimaroolinsa kautta luonnollista roolia olla mukana startup-ekosysteemissä,
koska yritykset ovat kunnan jäseniä.
WOLT-case Valkee-case ja startup-yritysten ominaisuudet.
Innovaatiokyvykkyydet
Teknologian mahdollisuudet
4. Startup ekosysteemi
- Mikä on ekosysteemi? Se
on dynaaminen ja
itseohjautuva systeemi.
Toimii horisontaalisesti.
Sitä ei johdeta perinteisillä
malleilla.
01
- Ekosysteemiajattelu vaatii
kyvykkyyksiä tehdä
yhteistyötä yli organisaatio-
ja yhteisörajojen. Kuntien
mukanaolo aktiivisena
toimijana, ei päältä
katsojanroolissa.
02
- Palveluekosysteemi:
Alati muuttuva palvelujen
tarvitsijoiden mukaan
kehittyvä. Useita
palveluntuottajia. Yhteinen
tavoite.
03
- Vuorovaikutuksellinen
kenttä, jossa tarvitaan
orkestrointia ja fasilitointia.
Pitkäjänteinen ja luotettava
toimija -> kunnat
04
5. Mikä on ominaista startupille?
• Työllistää noin 1-49+ työntekijää. Tiimin kyvykkyys innovoida ja toteuttaa merkitsee.
Innovatiivinen tiimi
• Osakeyhtiö ja/tai yksityisessä omistuksessa.
Yritysmuoto
• Kehittää korkean liiketoimintariskin innovatiivista tuotetta tai palvelua, jolla
mahdollisuus skaalautua.
Innovatiivisuus ja skaalaatuvuus
• Kasvuhakuisuus ja kansainvälisyys on sisäänrakennettu. Tavoitteet globaalissa
markkinassa.
Kasvuhakuisuus ja kansainvälisyys
• Yrityksellä on potentiaalia ja halua ulkopuoliseen riskirahoitukseen.
Rahoituspotentiaali
• Tuore yritys eli alle 5 vuotta. Tai tätä vanhempi yritys, joka on suuntautunut
uudelleen startupille ominaiseen voimakkaaseen kasvuun.
Yrityksen ikä
7. Kunta on kovin huono
pääomasijoittajan
rooliin
Kuntalaki 14 § Valtuuston tehtävät 6) varallisuuden
hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet
8. 8
Kuntalaki 14 §
Kunnan varallisuuden hoidon ja rahoitus- ja sijoitustoiminnan tulisi perustua kuntastrategiaan ja
palvella sen tavoitteiden toteutumista.
Valtuuston tulee ottaa selkeä kanta siihen, minkälaiseen omaisuuteen kunnan pääomaa sidotaan ja
minkälaisella riskitasolla sekä valvoa, että pääoma on tehokkaassa käytössä. Kunnan varallisuuden
hoidon ja sijoitustoiminnan tulisi perustua kuntastrategiaan ja palvella sen tavoitteiden toteutumista.
Käytännön toimivalta varallisuuden hoidossa sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnassa on edelleen
mahdollista ja perusteltua siirtää muille kunnan viranomaisille.
Periaatteet, joilla kunnan rahavaroja sidotaan sijoitustoimintaan vuotta pidemmäksi ajaksi sekä
sijoitusten hajauttaminen. Kuntalaissa ei ole säännöksiä kunnan rahoitustoiminnan periaatteista.
Tästä toimivallan siirrosta valtuusto päättäisi hallintosäännöllä.
(HE 242/2020 vp)
10. Mitä kunnat voivat tehdä startup-
kulttuurin rakentumiseksi?
- Kunnat voi auttaa startuppeja tarjoamalla palveluita ja mahdollisuuksia
”Haluamme rauhallisen työtilan, jossa kehittää ideaamme ja olla yhteydessä asiakkaisiin ja
pääomasijoittajiin”
- Startup –tapahtumat, jolla startup saa tunnustusta ja näkyvyyttä (pitchauskisat, SLUSH, tunnustukset.
Startup of the Year!)
”Haluamme näkyvyyttä ja kansainvälisiä yhteyksiä”
- Startup voi ”levätä”, kun toimii kunnan toimijan kanssa.
”Haluamme tukea paikallisilta toimijoilta, se ei pakosti ole rahaa.”
- Kunnan/seutukunnan/kaupungin startup-profiilin selvittäminen: Selvittää paikalliset startupit ja niiden
määrän ja tavoitteet.
- Millainen startup-profiili kunnalla/kaupungilla on? Millaisia startuppeja kunnassa on? Millaisia
tavoitteita heillä on? Millaisia palveluja he tarvitsevat?