Varatoimitusjohtaja Esko Kivisaaren esitys

1. ELÄMME
VAKUUTUSYHTEISKUNNASSA –
TOIMISIKO INFRASTRUKTUURI
ILMAN VAKUUTUSTA?
Esko Kivisaari
1

2. SISÄLTÖ
Vakuutussolidaarisuus
Vakuutuksen määritelmä
Vakuuttamisen ongelmia
Miksi vakuutusta valvotaan, miksi tarvitaan vakavaraisuutta?
Uusia haasteita
2

3. ELÄMÄN VAKUUTTAMISEN JA
VAKUUTUSSOLIDAARISUUDEN MUODOT SUOMESSA
Rahoitusmuoto
Etuuksien
edellytykset
Ensisijaiset
solidaarisuuden muodot
Yksilöllinen
vakuutus
Yksilön riskiin sidottu
vakuutusmaksu
Maksujen maksaminen
ja vakuutuskelpoisuus
Vakuutettujen keskinäinen
riskejä erotteleva
sattumasolidaarisuus
Ryhmä(etu)vakuutus
Ryhmän riskiin sidottu
vakuutusmaksu
Maksujen maksaminen
ja/tai tietyn ryhmän
jäsenyys sekä
mahdollisesti vakuutuskelpoisuus
Vakuutettujen keskinäinen
jonkinasteinen tasaava
sattumasolidaarisuus eli
riskisolidaarisuus
Ansiosidonnainen
sosiaalivakuutus
Ansiosidonnainen
vakuutusmaksu ja
työnantajalla mahdollisesti
myös riskiin sidottu
vakuutusmaksu
Maksujen maksaminen
työsuhteen kautta
Ansiotyötä tekevien
keskinäinen tasaava
sattumasolidaarisuus eli
riskisolidaarisuus, lievä
tasaava tulosolidaarisuus
Kansanvakuutus
Vero- tai veroluonteinen
rahoitus
Asuinhistoria
Kansalaisten keskinäinen
tasaava sattumasolidaarisuus
eli riskisolidaarisuus ja
tasaava tulosolidaarisuus
Lähde: Liukko, 2013
3

4. SOSIAALITURVA ON VAKUUTUSTURVAA
Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan
ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään
toimeentuloon ja huolenpitoon.
Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden,
sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen
syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut
ja edistettävä väestön terveyttä sekä tuettava perheen ja muiden lapsen
huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja
yksilöllinen kasvu. Lisäksi julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen
oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Sosiaaliturva on usein lakisääteistä, tai muuten julkisen sektorin
ohjaamaa ja edistämää, ja rahoitetaan enimmäkseen veroilla tai
veronluonteisilla sosiaaliturvamaksuilla (sosiaalivakuutusmaksut).
Sosiaaliturvalla ja sen rahoittavalla verotuksella pyritään myös
tasaamaan tuloeroja eri yhteiskuntaluokkien ja ikäkausien välillä
Sosiaalivakuutus – sosiaaliavustus – sosiaalihuolto -- universaalisuus
4

5. VAKUUTUSLUOKKARYHMIEN KEHITYS 1925-2012
12
10
Lakisääteinen
eläkevakuutus
Henkivakuutus ja muu
eläkevakuutus
Ulkomainen jälleenvakuutus
8
% 6
Moottoriajoneuvon
vastuuvakuutus
Lakisääteinen
tapaturmavakuutus
Vapaaehtoinen
vahinkovakuutus
4
2
0
25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10
Maksutulo prosenttia BKT:sta
5

6. VAKUUTUSYHTIÖIDEN MAKSAMAT KORVAUKSET
2003-2012
20
18
16
Mrd. €
14
12
10
8
6
4
2
0
6
Henkivakuutusyhtiöt
Työeläkevakuutusyhtiöt
Vahinkovakuutusyhtiöt

7. HYVINVOINTIVALTIOMALLEJA
Pohjoismainen malli, jossa päävastuu on valtiolla
Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti, ja
järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa.
Keskieurooppalainen malli, jossa päävastuu on perheillä
Keskieurooppalainen tai konservatiivinen hyvinvointimalli on esimerkiksi
Ranskan, Saksan tai Itävallan kaltainen yhteiskunta, jossa hyvinvointirakenteet
on luotu ydinperheen ympärille.
Anglosaksinen malli, jossa päävastuu on yksilöillä
Anglosaksinen malli tunnetaan myös liberaalina hyvinvointivaltiona. Sellainen
on esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. Yhteiskunta
jakaa vähävaraiset avustuksia ansaitseviin ja ansaitsemattomiin. Verokanta ja
tulonsiirrot ovat alhaiset ja valtion sosiaalimenojen osuus BKT:sta vähäinen.
Työn merkitys ja arvostus on suuri. Järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja
hyväntekeväisyys on huomattava osa hyvinvointipalvelujen rakennetta.
Yksityinen sektori osallistuu hyvinvointipalvelujen kustannuksiin
työpaikkaetujen ja yksityisten sosiaalivakuutusten kautta
7

8. YKSILÖLLINEN SOSIAALITILI
Yksi tapa tuoda omavastuut sosiaaliturvaan on järjestää sen rahoitus
henkilökohtaisten tilien avulla. Sosiaalitilien perusajatuksena on, että jokaisella on
oma tili, josta rahoitetaan esimerkiksi työttömyysturvaa nykyisten etuussääntöjen
mukaan. Jos työttömyysjaksoja on usein, tili todennäköisesti tyhjenee ja sille
kertyy velkaa. Velan saa anteeksi jäädessään eläkkeelle. Toisaalta, jos
työttömyysjaksoja on harvoin ja ne ovat lyhyitä, niin tilille kertyy rahaa, jonka voi
nostaa eläkkeelle jäädessään. Tili rahoitetaan siten, että osa nykyisistä veroista
ohjataan suoraan omalle tilille.
Sosiaalitileistä odotetaan saatavan kolmenlaista hyötyä. Ensinnäkin moraalikato
vähenee. Ihmiset pyrkivät välttämään vahingon sattumista ja minimoimaan sen
aiheuttamia kustannuksia, jos niitä joutuu rahoittamaan osittainkin omalta tililtään.
Toiseksi, sosiaaliturvan rahoitus tilien avulla vähentää verotuksen haitallisia
kannustevaikutuksia. Tileille menevät maksut koetaan enemmän säästämisenä ja
vakuutusmaksuina kuin veroina. Kolmanneksi, tilijärjestelmään liittyvä omavastuu
ei koskaan estä kulutuksen tasaamista yli työttömyysjakson tai terveyspalvelun
käyttöä siksi ettei siihen olisi varaa. Tässä suhteessa se on parempi kuin
nykyinen malli, jossa moraalikatoa pyritään vähentämään omavastuuajoilla, jolloin
etuutta ei makseta, asiakasmaksuilla, tai jonotuksella.
(Lähde: Lassila ja Valkonen, ETLA 2006)
8

9. PERUSTULO - KANSALAISPALKKA
Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan
säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Syyperustainen sosiaaliturva on
kokonaan tai osittain korvattu, jolloin perustulo on vastikkeetonta ja verotonta, eikä sen
määrä vähene tulojen noustessa. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään
takaisin verotuksen kautta.
Perustuloa on kutsuttu myös kansalaistuloksi, kansalaispalkaksi, osallistumistuloksi
sekä yhteiskunnalliseksi osingoksi, joissa kaikissa malleissa on hieman eroja toisiinsa.
Näihin malleihin luetaan joskus myös negatiivinen tulovero, joka johtaa
samankaltaiseen lopputulokseen perustulon kanssa.
On olemassa myös perustulomalleja, jotka ovat sosiaalietuuksia korvaavia
perusturvamalleja. Niiden välineet eivät ole ensisijaisesti finanssi- eli
verohallinnollisia, vaan liittyvät esimerkiksi perusturvauudistuksen
yksinkertaistamiseen.
Jan Otto Andessonin kansalaistulomalli 1988
Ilpo Lahtisen osittaisen perustulon malli 1992
Osmo Soininvaaran malli 1994
Nuorsuomalaisten perustulomalli 1998
Anita Mattilan sovitellun perustulon malli 2001
Vihreän liiton perustulomalli 2007 ja tuki kansalaisaloitteelle 2013
Vasemmistoliiton perusturvan ja –tulon työryhmän malli 2011
9

10. YKSITYISVAKUUTUKSEN KÄSITE VAKUUTUKSESTA ON
LAAJAA VAKUUTUSKÄSITETTÄ SUPPEAMPI
Vakuutus on menettely, jolla tietyn riskin alaiset henkilöt tai yritykset
sopivat vahinkojen tasaamiseen erikoistuneen laitoksen kanssa siitä, että
laitos riskin toteutuessa korvaa aiheutuneen vahingon. Näin syntyvää
sopimusta kutsutaan vakuutukseksi
Vakuutuksen keskeisiä ominaisuuksia ovat
Sattumanvaraisuus. Vakuutuksen kohteena olevan riskin toteutuminen
riippuu epävarmasta tapahtumasta ja sen tulee olla ennalta
arvaamaton.
Vahingonmahdollisuus. Vakuutus voi koskea vain ennalta sovittua
korvausta vahingosta.
Vakuutusmaksun ja riskin vastaavuus. Pitkällä aikavälillä
vakuutusmaksujen ja vakuutuksesta maksettavien korvausten tulee
olla tasapainossa ottaen kuitenkin huomioon vakuutusten
hoitokustannukset.
Tasaus suuren joukon kesken. Yleensä vakuutettava riski on
samankaltainen suurella joukolla vakuutuksenottajia.
Vakuutuksenantaja on vakuutuksenottajista riippumaton taho.
10

11. MIKSI VAKUUTUSTA VALVOTAAN, MIKSI
TARVITAAN VAKAVARAISUUTTA?
Vakuutuksessa kuluttajalla ei ole mahdollisuutta varmistua tuotteen
laadusta sopimuksen syntyessä – tuotteen sisältö perustuu
luottamukseen
Nykyaikaisen vakuutusvalvonnan toiminta perustuu
”puolustuslinjoihin”
Ensimmäinen: yhtiön johdon toimet
Toinen: riskinhallintatoiminto – aktuaaritoiminto – compliance
Kolmas: sisäinen tarkastus
Puolustuslinjojen jälkeen valvojan toimet: pääomavaatimukset –
hallinnolliset vaatimukset ja julkisuusperiaate
Suomi on ollut edelläkävijä riskiperusteisessa valvonnassa ja on
etenemässä täysharmonisoituun eurooppalaiseen Solvenssi II –
maailmaan vuoden 2016 alusta lukien
11

12. VAKUUTUKSEN UUDET HAASTEET
Ikääntyvä jälkiteollinen maailma
Suuret riskit… ja hyvin pienet riskit (mikrovakuutus)
Cyber riskit
Ilmastonmuutos
Jne.
12