1. Ohjeita
lähdeviittauksiin
PEKKA PARVIAINEN JA TOMI KERVINEN 09/2013

2. Lähteet
Määrä
Laatu
Merkitseminen

3. Viittaaminen
kirjoittajan sukunimi (sen puuttuessa julkaisun
tai tekstin nimi)
teoksen julkaisuvuosi
pilkku ja välilyönti
sivunumero(t).
esimerkki
↓
(Parviainen 2013, 13-17)

4. Sähköiset lähdeviitteet
Viittaus merkitään samalla periaatteella kuin kirjallisuusviitteet
Viittaus teksitissä:
(Nuorten elinolotutkimus, 2012.)
Lähdeluettelossa:
Nuorten elinolotutkimus. Nuorisoasiain neuvottelukunta. 2012. Luettu 26.5.2012. http://www.nuoret.org
******
Viittaus tekstissä:
(Lappalainen, Kangas & Palomäki 2011)
Lähdeluettelossa:
Lappalainen, N., Kangas, R. & Palomäki, T. 2011. AD/HD-tietoa päättäjille. ADHD-liitto, Verkkoprojekti. Luettu 4.8.2011. http://www.adhd-
liitto.fi/Paattajienopas.pdf

5. Pisteen paikka
Yhteen virkkeeseen > sulun ulkopuolelle (Parviainen 2013, 14).
◦ Piste lopettaa myös virkkeen (Kervinen 2013, 24).
Useampaan lainattuun virkkeeseen >> sulun sisään (Parviainen 2013,14.)
◦ Virkkeillä on omat pisteensä. Muistisääntöjä voi jokainen keksiä itse. (Kervinen 2013, 24.)

6. Suora vai epäsuora lainaus
”Suoria lainauksia tulee käyttää harkiten. Koska alkuperäinen teksti on kirjoitettu eri
asiayhteyteen, saattaa suoran lainauksen käyttö hajottaa kirjoituksen logiikkaa. Siksi tulkitseva,
omin sanoin lähdettä referoiva epäsuora lainaus eli parafraasi on keskeinen viittaamisen tapa.
Siinä tiivistetään ja muokataan ajatusta niin, että se sopii luontevasti oman tekstin sisään.
Epäsuora lainaus ei saa olla suora lainaus lähteestä. Jos näin on, on kyse plagiaatista eli toisen
kirjoittaman tekstin kopioinnista. Se on aina virhe, ja voi johtaa esim. opinnäytetyön
hylkäämiseen. Alkuperäisiä käsitteitä ja ilmauksia on kuitenkin usein syytä käyttää ja referointiin
voi upottaa myös suoria lainauksia esim. alkuperäistekstin osuvasta ilmauksesta.”
(Suora lainaus lähteestä: Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan opiskeluohjeet
osoitteessa:http://www.uta.fi/yky/oppiaineet/sosiaalipolitiikka/kaytannot/viittausohjeet.html)

7. Epäsuora lainaaminen eli parafaasi
Alkuperäinen teksti (teoksesta Lohi, Tapani: Vastuu kuolleen henkilön velasta, Helsinki 1998, s.
169 – 170):
Korvausvelvollisen kuolema ei voine olla riittävä peruste velkasuhteen katkaisemiseksi. Uhrin
hyvittämisen päämäärä, jota korvausvastuun asettamisella ennen kaikkea tavoitellaan, ei
menetä merkitystään, vaikka vahingonaiheuttaja onkin kuollut. Onkin perusteltua lähteä siitä,
että oikeudenomistajien on suoritettava korvaus tuomiossa tai sopimuksessa määrätyllä tavalla.
EPÄSUORA LAINAUS: Jos vahingonaiheuttajan kuolemaa pidettäisiin riittävänä perusteena
velkasuhteen lakkaamiselle, tästä aiheutuisi uhrille ongelmia: hän ei saisi sitä hyvitystä, jonka
antaminen on korvausvastuun ensisijainen tarkoitus. Voidaan siis perustellusti katsoa, että
velkasuhteen pitää pysyä voimassa oikeudenomistajienkin osalta. (Lohi 1998, s. 169 – 170.)
(Älä kopsaa! 2013 https://blogs.helsinki.fi/alakopsaa/esimerkki-1-2/)

8. Epäsuora lainaus, esimerkki 2
Alkuperäinen teksti:
” Lapsen ja nuoren näkökulmasta koulun arki saa merkityksensä
pitkälti kavereista ja ystävistä, johonkin ryhmään kuulumisesta.
Ryhmän merkitys oppilaan sosiaalisen identiteetin kehittymiselle,
hyvinvoinnille,oman ja muiden suhteiden jäsentämiselle sekä
oppimiselle on erittäin keskeinen. Ryhmässä lapsi tai nuori saa
myös tuntea kuuluvansa johonkin ja tulevansa hyväksytyksi, ja
hän pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan. Jokaisella oppilaalla
on oikeus kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja
arvostettu jäsen ja oikeus kiinnittyä turvallisesti omaan
lähiyhteisöönsä.” (MLL 2012, 4.)
◦ Epäsuora lainaus
Ystävien ja kavereiden ryhmään kuuluminen antaa merkitystä
lapsen ja nuoren arkeen koulussa. Ryhmällä on keskeinen
merkitys myös identiteetin kehittymiselle ja yksilön
hyvinvoinnille. Ryhmä auttaa oppilasta myös oppimisessa ja
muiden suhteiden jäsentämisessä. Tunne siitä että kuuluu
johonkin ja tulee hyväksytyksi sekä mahdollisuus
osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvät myös ryhmään.
Kouluyhteisöön kuuluminen ja kokemus olla oman
lähiyhteisönsä arvostettu ja tärkeä jäsen on jokaisen oppilaan
oikeus. (MLL 2012, 4.)

9. Lähdeluettelo
Lähdeluettelo aakkostetaan kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos kirjoittaja on useassa lähteessä
sama, julkaisut järjestetään julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan. Lähteitä
merkitään eri tavoin sen mukaan, onko kyseessä yhden tai useamman tekijän kirjoittama kirja,
toimitettu kirja vai toimitetussa kirjassa tai aikakauslehdessä julkaistu artikkeli.
Internetistä löydetyt lähteet vaativat oman viittaustekniikkansa. Pääsääntö on, että
lähdeluetteloon tulee merkitä tarkka internet-osoite, josta lähde on löytynyt, sekä päivämäärä,
jona lähde on internetistä luettu. Internet-lähde merkitään lähdeluetteloon seuraavasti

10. Lähdeluettelo
Pikku kakkosen historiikki. 1998.
http://www.yle.fi/pikku2 (Luettu 19.9.2007.)
Meikäläinen, M. & Merkkinen, E. 2005. Opiskelu avoimessa
yliopistossa. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto.
Merkkinen, E. 2008. Ohjeita opiskelun tueksi.
http://www.avoin.jyu.fi (Luettu 1.8.2008.)
Merkkinen, E. 2008. Ohjeita opiskelun tueksi. Joensuu. Itä-Suomen
yliopisto.
Merkkinen, E. 2004. Opiskelutekniikat. Teoksessa M. Meikäläinen
(toim.). Aikuisopiskelua avoimesti. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto, 222–
233.

11. Wordin asetuksista
A4 paperi
Arial tai Times New Roman
Fonttikoko 12, riviväli 1 ½
Käytä tyylejä !!!!
Leipäteksti /Normaali, otsikko 3, Otsikko 4 jne…
Ennen otsikkoa 2 riviä tyhjää, otsikon jälkeen 1 rivi tyhjää
Pääotsikot suuraakkosin ja llihavoituna
Kun käytät tyylejä, saat sisällysluettelon automaattisesti tehtyä
Reunukset: ylä 3cm, ala 2 cm, Vasen 4cm, oikea 1 cm

12. Kuvio, taulukko
Informaation esittäminen tiiviisti ja selkeästi
Kuvio: valokuva, kartta, piirros, diagrammi, grafiikka ….
Taulukko: kirjoitusta tai lukuja
Tyhjä rivi ennen ja jälkeen
Selite tyhjän rivin jälkeen alapuolelle ja sen jälkeen taas
tyhjä rivi
Juokseva numerointi
Kuvio 26. Kekkonen pyytää lisää bassoa (http://jazzandflyfishing.com 2013).