Taru Koivisto: Hallitusohjelma, kestävä kehitys ja kansanterveys
•
0 likes•302 views
Kansanterveyspäivä 2020 11.12.2020
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Taru Koivisto: Hallitusohjelma, kestävä kehitys ja kansanterveys
Similar to Taru Koivisto: Hallitusohjelma, kestävä kehitys ja kansanterveys (20)
More from THL
More from THL (20)
Taru Koivisto: Hallitusohjelma, kestävä kehitys ja kansanterveys
- 1. Hallitusohjelma, kestävä kehitys ja kansanterveys Taru Koivisto, johtaja Yhteisöt ja toimintakyky -osasto 12.11.2020
- 2. Tässä esityksessä • Hallitusohjelman linjauksia • Sote-uudistus • Hyvinvointitalous • Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen – valtioneuvoston periaatepäätös • Koronapandemiasta toipuminen ja jälleenrakennus
- 4. • Edistetään hyvinvointitaloutta investoimalla toimiin, joilla tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eri palveluiden tarvetta • Parannetaan ihmisen mahdollisuuksia tehdä hyvinvointia tukevia valintoja • Arvioidaan kattavasti päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset • Lisätään matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia • Vähennetään riippuvuuksia sekä ehkäistään tapaturmia ja väkivaltaa • Vahvistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöjen Linjauksia hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä – poimintoja hallitusohjelmasta 1/2
- 5. Poikkihallinnollisia toimenpiteitä: • Terveyden edistäminen verotuksella • Ilmasto ja ympäristö ravinnossa: kotimaiset kasviperäiset tuotteet ja kala suosituksissa • Arkiympäristöt lasten ja nuorten hyvinvoinnissa: koulun rooli, kouluruokailu ja välipala • Liikkumisohjelma, Liikkuva Suomi, Liikkuva koulu • Lisätään liikkumisen kannalta tärkeitä ympäristöjä, esim. puistoja ja viheralueita • Lisätään kulttuurin hyvinvointivaikutuksia • Tutkitaan lasten ja nuorten ravitsemusta ravitsemuspolitiikan Linjauksia hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä – poimintoja hallitusohjelmasta 2/2
- 6. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana sote-uudistusta
- 7. Sote-uudistuksen tavoitteet • kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja • turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut kaikille suomalaisille • parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti perustasolla • turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti • vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin • hillitä kustannusten kasvua • parantaa turvallisuutta
- 8. Sote-uudistuksen valmistelun tilanne • Hallitus on antanut esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä eduskunnalle 8. joulukuuta 2020. • Sote-uudistuksen lait ovat eduskunnan käsittelyssä. Eduskunta päättää sote-uudistuksen etenemisestä. • Sote-uudistus aiheuttaa teknisiä muutostarpeita laajasti lainsäädäntöön. Muutosten valmistelu on käynnistetty. • Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ja rakenneuudistusta tukevat valtionavustushankkeet ovat käynnistyneet kaikissa maakunnissa. • Tarkoitus on, että tehtävät siirtyisivät hyvinvointialueille 1.1.2023.
- 9. Sote-uudistuksen aikataulu 2020–2022Palvelujen kehittäminen 2020 2021 2022 2023 HE-luonnos lausunnoilla 15.6.–25.9.2020 HE eduskuntaan 12/2020 Lakien voimaan tulo Väliaikais- hallinto Aluevaalit alkuvuosi 2022 Alue- valtuustojen toimikausi alkaa 3/2022 Hyvinvointi- alueille siirtyvät tehtävät 1.1.2023 HE-valmistelu Lausunto- kierros Eduskunta- käsittely Väliaikaishallinto Aluevaltuusto HUS-yhtymä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämishankkeet 2020–2022 Rakenneuudistusta koskevat kehittämishankkeet 2020–2021 Muut kehittämishankkeet 2020–2022 Sote-100
- 13. Ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin, kun kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät: • Strategisessa suunnittelussaan asetettava tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet • Arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin • Nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho • Seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin • Raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain • Valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma • Toimitettava hyvinvointikertomus ja - suunnitelma hyvinvointialueelle ja julkaistava se julkisessa tietoverkossa Hallituksen esitys sote-järjestämislaista 6 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa 1/3
- 14. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kunnan on • tehtävä yhteistyötä: • eri toimialojen välillä • muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa • toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja tuettava sitä asiantuntemuksellaan • edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia • osallistuttava vuosittain hyvinvointialueen järjestämiin neuvotteluihin (7 §) Hallituksen esitys sote-järjestämislaista 6 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa 2/3
- 15. • Helsingin kaupunki laatii hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä HUS- yhtymän kanssa • Muiden Uudenmaan maakunnan kuntien on toimitettava hyvinvointikertomuksensa ja -suunnitelmansa HUS-yhtymälle • Kunkin Uudenmaan maakunnan kunnan on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa ja tuettava sitä asiantuntemuksellaan • Helsingin kaupungin on neuvoteltava vähintään vuosittain yhdessä HUS-yhtymän sekä kunnassa toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta Hallituksen esitys sote-järjestämislaista 6 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa 3/3
- 17. • 1 § tarkoituksena on myös edistää hyvinvointialueen toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset tukea asukkaidensa hyvinvointia • 41 § Hyvinvointialueella oltava strategia, jossa hyvinvointialueen valtuusto päättää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Hyvinvointialueen strategiassa tulee ottaa huomioon muun muassa asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointialueen tehtäväalalla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen strategisessa suunnittelussa (HE Laki hyvinvointialueesta)
- 18. Ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin, kun kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät: • Strategisessa suunnittelussaan asetettava tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet • Arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin • Nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho • Seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin • Raportoitava aluevaltuustolle vuosittain • Valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma • Laadittava hyvinvointikertomus ja -suunnitelma yhteistyössä alueen kuntien kanssa • Julkaistava hyvinvointikertomus ja -suunnitelma julkisessa tietoverkossa Hallituksen esitys sote-järjestämislaista 7 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hyvinvointialueella 1/3
- 19. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä hyvinvointialueen on • tehtävä yhteistyötä: • alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan • hyvinvointialueen alueella toimivien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa • edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia • neuvoteltava vähintään vuosittain yhdessä alueen kuntien sekä muiden hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta • 14 § Neuvottelut (laki hyvinvointialueesta): Hyvinvointialueen ja sen alueen kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Hallituksen esitys sote-järjestämislaista 7 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hyvinvointialueella 2/3
- 20. • Kukin Uudenmaan hyvinvointialue laatii hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa • Kunkin Uudenmaan hyvinvointialueen on myös muutoin toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa ja tuettava sitä asiantuntemuksellaan • Kunkin Uudenmaan hyvinvointialueen on neuvoteltava edellä 4 pykälässä tarkoitetusti myös HUS-yhtymän kanssa Hallituksen esitys sote-järjestämislaista 7 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hyvinvointialueella 3/3
- 21. • Hyvinvointialue huolehtii asiakkaan palveluiden yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi • Eri asiakasryhmissä sekä yksittäisille asiakkaille • Palvelut muodostavat tarpeenmukaisen ja keskenään yhteen sovitetun kokonaisuuden niitä käyttäville ja tarvitseville henkilöille • Hyvinvointialue sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kunnan ja valtion palvelujen kanssa sekä myös muiden toimijoiden, kuten järjestöjen, työterveyshuollon tai yksityisten palveluntuottajien palveluiden kanssa 10 § Asiakkaiden palveluiden yhteensovittaminen
- 22. • 15 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta) • Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin määritellään kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa kuvaavien indikaattoreiden sekä toiminnan tulosta kuvaavien indikaattoreiden perusteella • Lisäosan suuruus n. 100 M€ • 3 § Valtion rahoitus hyvinvointialueille (Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta) • Hyvinvointialueille valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien perusteella • Hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen perusteella määräytyvä rahoitusosuus 1% Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahalliset kannusteet
- 23. • Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan • Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää • järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja • selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueen palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa • valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin • kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa • järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun • tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
- 24. • Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma • Kansallinen ikäohjelma • Mielenterveysstrategia • Työkykyohjelma • Kansallinen lapsistrategia Kehittämishankkeita
- 25. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 - valtioneuvoston periaatepäätös
- 26. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 – valtioneuvoston periaatepäätös • Linjaa toimia, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus saadaan vähenemään vuoteen 2030 mennessä • Päämääränä turvata suomalaisten kestävä hyvinvointi kaikissa väestö- ja ikäryhmissä • voi toteutua, kun ihmiset voivat mahdollisimman hyvin, heillä on hyvä työ-, opiskelu- ja toimintakyky ja he kokevat voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa • Osa YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman (Agenda 2030) toimeenpanoa Suomessa
- 27. Tavoitteet vuoteen 2030 - edellyttää toimia kaikilla hallinnonaloilla 1/2 • Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden eriarvoisuus vähenee • Toiminnan painopiste hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen, työ-, opiskelu- ja toimintakyvyn tukemiseen sekä ongelmien ehkäisyyn • Työelämän monimuotoisuus lisääntyy, jokaisen työikäisen työpanos on tärkeä ja sen antamiselle luodaan mahdollisuus • Julkishallinto, kansalaisyhteiskunta, yritykset ja elinkeinoelämä tekevät yhteistyötä • Hyvinvointitalous päätöksenteon ajattelutapana: Ymmärrys ihmisten hyvinvoinnista edellytyksenä kestävälle talouskasvulle ja yhteiskunnan sekä talouden vakaudelle lisääntyy
- 28. Tavoitteet vuoteen 2030 - edellyttää toimia kaikilla hallinnonaloilla 2/2 • Ihmisten käytössä monipuolisia keinoja edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta • Palvelu- ja etuusjärjestelmät edistävät hyvinvointia ja terveyttä kokonaisvaltaisesti ja niissä turvataan kielellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen • Digitaaliset ratkaisut tukevat kaikkien ihmisten mahdollisuuksia toimia ja käyttää palveluja sekä ovat turvallisia • Eri hallinnonaloilla yhteiset tavoitteet, jotka pohjautuvat yksilöiden ja yhteisöjen parempaan ymmärtämiseen
- 29. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 - painopisteet 1. Kaikille mahdollisuus osallisuuteen 2. Hyvät arkiympäristöt 3. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toiminta ja palvelut 4. Päätöksenteolla vaikuttavuutta https://stm.fi/-/hallitus-maaratietoiset-toimet-turvaavat-kestavan-hyvinvoinnin-kaikissa- elamanvaiheissa-vuoteen-2030-mennessa
- 30. Toimeenpano ja seuranta • Toimeenpanosuunnitelmassa määritellään: toimet, seuranta, vastuutahot ja aikataulutus vuoteen 2030 saakka. • Toimeenpanosuunnitelman valmistelu syksyllä 2020 • Toimeenpano edellyttää yhteistyötä kaikkien toimeenpanoon osallistuvien kanssa • Yhteistyö hyödyntää verkostoja ja perustuu kumppanuudelle • Kansanterveyden neuvottelukunta koordinoi toteutusta ja seurantaa • Raportointi valtioneuvostolle ja tiedoksi eduskunnalle
- 31. Kansanterveyden neuvottelukunta 2020 - 2023 • Tukee hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä yhteiskunnan eri lohkoilla • seuraa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kehitystä sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan toteutumista • kehittää kansallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa • vahvistaa hyvinvointitalousajattelua • tekee yhteistyötä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa • Työ pohjautuu eri hallinnonalojen tietoperustaan väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä • Työskentely on verkostomaista ja osallistavaa • Neuvottelukunnasta säädetään kansanterveyslaissa (67/1997)
- 32. Toiminnan painopisteet 2020 - 2023 Neuvottelukunta • ohjaa ja seuraa valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa • koordinoi ja seuraa hallitusohjelman hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen toimenpiteiden toimeenpanoa • toimii asiantuntijana sote-uudistuksessa erityisesti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen sekä eriarvoisuuden kaventamisen näkökulmasta • luo pysyvät rakenteet kansallisen tason poikkihallinnolliselle hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiselle sekä • tekee ehdotuksen tulevaksi lakisääteisen poikkihallinnollisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen yhteistyörakenteeksi
- 34. Hyvinvointitalous • Laaja-alainen tapa kehittää poliittista päätöksentekoa, jossa hyvinvointipolitiikkaa ja talouspolitiikkaa käsitellään yhdessä • Tavoitteena pitää yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille • lisää sekä ihmisten hyvinvointia että talouskasvua, jolloin myös yhteiskunnan vakaus paranee • Tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita sekä sosiaalisten oikeuksien vahvistamista • Hyvinvoinnin tukeminen taloudellisesti järkevä investointi myös talouden laskusuhdanteessa https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/economy-wellbeing/
- 35. Hyvinvointitalous • Vahvistaa taloudellista resilienssiä ja edistää kestävää kasvua • Investoinnit toimintakykyyn, osaamiseen ja työllisyyteen luovat kasvua • Investoimalla hyvinvointiin voidaan myös hillitä julkisen talouden kasvua • Uusien toimintamallien, innovaatioiden ja teknologioiden käyttöönotto hyvinvointialalla lisää ihmisten hyvinvointia ja palvelujärjestelmän tehokkuutta sekä luo liiketoiminnan mahdollisuuksia ja vientiä • Lisää hyvinvointipolitiikan vaikuttavuutta • Vahvistaa tietopohjaa eri hallinnonalojen toimien oikea-aikaisuudesta ja kohdentamisesta • Luo kansainvälistä vertailtavuutta • Vahvistaa inhimillistä pääomaa • Talouden ja hyvinvoinnin välinen suhde keskeinen haaste kestävässä kehityksessä ympäristötekijöiden ohella. Hyvinvointitalous tuo kestävän kehityksen kokonaisuuteen välineen tarkastella taloutta ja hyvinvointia molemmat politiikka-alat huomioivalla tavalla
- 36. Jälleenrakennuksessa hyvinvointitalouden rooli on rakentaa kestävä pohja oikeudenmukaiselle, tasa-arvoiselle, ilmastoystävälliselle, korkean osaamisen yhteiskunnalle, joka on nykyistä vahvempi vastaamaan tuleviin kriiseihin ja selviää niistä nykyistä nopeammin.
- 37. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen rooli koronakriisistä toipumisessa ja jälleenrakennuksessa
- 38. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle - Suomen kestävän kasvun ohjelma • Valtioneuvoston periaatepäätös 27.11.2020 • Ohjelman sisältämät uudistukset ja investoinnit vauhdittavat ilmastonmuutoksen torjuntaa, vahvistavat tuottavuutta ja talouden kasvupotentiaalia sekä nopeuttavat tarpeellisia rakennemuutoksia työllisyysasteen nostamiseksi sekä tuotannon ja kulutuksen saattamiseksi kestävälle perustalle. • Ohjelma vahvistaa sosiaalista ja alueellista eheyttä sekä yhteiskunnan toipumista koronaviruskriisin kielteisistä vaikutuksista. • Ohjelma rahoitetaan EU:n elpymispaketin rahoituksella vuosina 2021-2023 (Elpymis- ja palautumistukiväline Recovery and Resilience Facility, RRF) • Painopisteet 1) Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle, 2) Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta, 3) Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, 4) Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen, 5) Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen ja 6) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen
- 39. • Koronaepidemian vaikutukset kohdistuvat ihmisiin ja yhteisöihin eri tavoin • Jälkihoitotoimissa huomioidaan eri väestöryhmien ja haavoittuvassa asemassa olevien tarpeet • Kohdennetuilla toimilla ehkäistään eriarvoistumista ja vahvistetaan osallisuutta • Samalla huolehditaan universaalien palvelujen toteutumisesta • Päätöksenteossa vahvistetaan hyvinvointitalousajattelua • Näillä toimilla tuetaan myös luottamusta tulevaisuuteen ja omaan pärjäämiseen Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on osa jälleenrakennusvaihetta
- 40. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kohdentaminen jälleenrakennusvaiheessa • Koko väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn turvaaminen • Muuttuneen arjen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen • Väestön henkisen kriisinkestävyyden, osaamiseen ja osallisuuden vahvistaminen • Toimien suunnittelussa ja arvioinnissa vaikutusten arviointi eri väestöryhmiin ja eriarvoisuuteen • Eriarvoistumisen ja köyhyyden aktiivinen torjunta, sillä kriisi uhkaa lisätä hyvinvointi- ja terveyseroja eri väestöryhmien välillä • Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden toiminnan vahvistaminen • Nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen varmistaminen sekä koulutustason, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien ja koulutuspaikkojen määrään huomion kiinnittäminen • Työikäisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämien ja vahvistaminen • Ikääntyvien toimintakyvyn vahvistaminen • Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeiden huomioiminen
- 41. Yhdessä takaisin arkeen • Edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä • Kohdennetaan toimia vaikuttavasti • Tehdään yhdessä verkostojen kanssa ja lisätään osallisuutta • Vahvistetaan ammattilaisten osaamista • Käytetään toimivia hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintamalleja • Kehitetään tarvittaessa uusia toimintatapoja yhteistyössä sidosryhmien kanssa • Varmistetaan digiosallisuuden toteutuminen • Vahvistetaan tiedolla johtamista, vaikutusten arviointia ja hyvinvointitalousajattelua Pidetään huoli, että kaikki pysyvät mukana
- 42. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 – valtioneuvoston periaatepäätös https://stm.fi/-/hallitus-maaratietoiset-toimet-turvaavat-kestavan- hyvinvoinnin-kaikissa-elamanvaiheissa-vuoteen-2030-mennessa Kansanterveyden neuvottelukunta https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/folkhalsodelegationen-tillsattes-i-en-ny- sammansattning-efter-en-lang-paus www.soteuudistus.fi johtaja Taru Koivisto, etunimi.sukunimi@stm.fi, @taru_koivisto neuvotteleva virkamies Heli Hätönen, etunimi.sukunimi@stm Lisätietoja 11.12.202042