2. Hyvinvointitalouden skenaariot ja ennakointi: tulevaisuuspolut
vapaaehtoistyöhön/Framtidsstigar för frivilligarbete
• Skenaariotyöpajassa mallinnamme järjestöjen hyvinvointitalouden
kannalta keskeisiä tulevaisuuspolkuja.
• Sitra ja Kansallisen ennakoinnin verkosto ovat luoneet skenaarioita,
joissa ilmenee yleiset keskeiset trendit.
• Kuntaliitto on tuottanut tulevaisuuden kunta skenaariot
• Mitä järjestöjen näkökulmasta on tärkeää huomioida tulevaisuudessa?
• Työskentelyn tukena on jo aiemmin kerättyä ennakointitietoa
järjestöistä.
• Millaiset tekijät ovat järjestöjen tulevaisuuden kannalta keskeisiä?
Miten järjestöt ja hyvinvointitalous sovitetaan yhteen vaikuttavalla
tavalla?
• Ryhmätyön voi tehdä joko suomeksi tai ruotsiksi.
3. Kuvaus miten työapaja etenee.
Esittäytyminen lyhyesti
Osa 1 mitä on vapaaehtoistyö vuonna 2030?
• 10 min aikaa miettiä erilaisia visioita mitä se voisi
olla?
• asiat kirjataan papereille ensimmäiselle
Osa 2. ideoi erilaisia polkuja vapaaehtoistyölle
pääsemiseksi
5. Työvaihe 2. ideoi polkuja
vapaaehtoistyöhön, 20 minuuttia
Hyvinvoint
italous
2030
Vapaaeh
toistyön
visio
Vapaaehtoi
styön visio
Vapaaeht
oistyön
visio
Vapaaeh
toistyön
visio
talous
johtamin
en
Järjestön
rooli
Työn
muutos?
Kansalais
palkka?
investointi
Toiminta
?
Rooli
vapaaehtoi
styössä?
Uusi
järjestökon
septi?
Kuka/mikä
johtaa?
KETÄ?
/MITÄ?
MITEN
?
10. Mitä taloudessa tapahtuu?
1. Mitä edellyttää taloudelta? Määrittääkö enemmän hyvinvointi vai
talous?
2. Hyvinvointiin investoidaan
Millaisia hyvinvointi- investointeja tarvitaan, että päästään visioon?
3. Hyvinvointiin ei investoida
mitä tehdään sen sijaan?
4. Mitä järjestö tekee että tilanne hyvä?
12. Mitä tapahtuu työlle?
• Miten tehdään työstä merkityksellistä ja mielekästä?
• Millainen suhde virka ja vapaaehtoistyöllä on?
• Mitä työltä odotetaan?
• Ketkä työtä tekee?
• Onko palkkatyö tulevaisuutta?
• Miten teknologia muuttaa työtä/ vapaaehtoistyötä?
13. lopputulos
• Keskellä visio
• Ympärillä sen eri toteumat, joista lähtee polut, polkujen
palikoita uudelleen yhdistelemällä saadaan erilaisia
skenaarioita.
• Kokoan kaikista tuotoksista yhteenvedon, josta jatketaan
13.12.2016 klo 13 -15, Helsinki.
• Polut voi johtaa jonkin toisen organisaation työhön, ne
voi olla lyhyitä tai pitkiä, arviointi mitä polun pituus
kertoo siitä? Onko se tehokas vai kuihtuva suunta?
esittelen lyhyesti Sitran ja Kuntaliiton trendejä ja pyydän osallistujia haastamaan niitä myös omissa työryhmä tuotoksissa.
trendit, joita muut tehneet, niiden haastaminen (tuntee kilpailevat vastaavat toiminnat)
järjestöjen ennakointikoulutuksessa tuottamat materiaalit, Ilmiöt, trendit, driverit.(Uutuusarvo)
Työpaja on osa innovaatiojohtamisen koulutusta,
Millaista vapaaehtoistyö on vuonna 2030
Miten järjestöt asemoituu vapaaehtoistyöhön?
Vuonna 2030 kansalaispalkka ja työ erilaista?
Järjestön toiminnan tarkoitus?
Maailman kahdeksanneksi vahvin talous tänä päivänä ovat kansalaisjärjestöt. Nämä ylikansalliset ja paikalliset verkostot ovat seuraavan kuudennen aallon keskeisiä toimijoita. Niiden kautta kanavoituu sellaista, usein idealista toimintaa, joka ei enää löydä vastakaikua poliittista liikkeistä. 105 kuinka järjestöt voisivat kanavoida idealistista toimintaa ja millaiselle idealistiselle toiminalle on tarve kuudennessa aallossa?
Yritykset nousevat tai laskevat sen mukaan kuinka niissä onnistutaan luomaan myönteistä yhteisöllisyyden energiaa. (106). Yhteisöllisyyden energian vahvistajina kansalaisjärjestöillä on pitkä kokemus. Kuinka järjestöt osaavat ottaa vahvuutensa täysimääräiseen käyttöön ratkaisee heidän merkityksensä kuudennessa aallossa.
On ymmärrettävä se, mikä on historiallisesti muuttuvaa ja mikä pysyvää. Uutta on sisältö. Olemme siirtymässä kuudenteen aaltoon, joka tarvitsee liikevoimakseen erityisen innovaation. Innovaatiosta seuraisi sekä talouden kehitystä, tuottavuutta, kuin myös yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia. (sivut 53-55) voisivatko järjestöt olla innovaation lähteitä?
Kuudennessa aallossa kohtaavat fyysiset tuotteet, digitaalinen viestintä ja inhimillinen pääoma. 61
parhaiten menestyvät yritykset ymmärtävät että yrityksen arvon määrittää niiden yhteiskunnallinen hyödyllisyys ja kuluttajien tarpeen aito huomiointi. 107. Mitä tämä voisi tarkoittaa kansalaisjärjestöissä?
Kuudennessa aallossa kollektiiviset arvot väistyvät ja individualismi vahvistuu. Ihmiset liittyvät osaksi yhteisöjä omilla tietoisilla valinnoillaan. Tie sosiaalisuuteen syntyy oman ajattelun kautta. Vasta omakohtainen tieto ja kokemus avaavat silmät muiden näkökulmalle. Sosiaalisen tietoisuuden syntyminen on avainasemassa jos ihmiskunta haluaa selvitä seuraavalle vuosisadalle. Sosiaalisesti tietoisen ihmisen elämää ohjaa vahva motivaatio, joka perustuu elämän mielekkyyteen ja tarkoituksellisuuden ymmärtämiseen. Vasta sisäisen mielekkyyden löytänyt ihminen voi antaa kaikkensa yhteisen hyvän eteen. 187 kuinka järjestöt kantavat kortensa kekoon sosiaalisen tietoisuuden vahvistamiseksi?
Miten tunnistaa uudenlaisia yhteisöllisyyden muotoja ja edistää niiden kehittymistä ja hyödyntää niitä systemaattisesti?
Mikä on järjestöjen rooli esim kansalaisyhteiskunnan ääni vai palveluyhteiskunnan jatke?
Miten näkyy vision toteutuminen näissä vaihtoehdoissa?