Tulopoliittinen selvitystoimikunta on laatinut työmarkkinakeskusjärjestöille oheisen arvionsa sopimuskauden taloudellisesta kehityksestä. Tulopoliittinen selvitystoimikunta.

1. Tulopoliittinen selvitystoimikunta Julkinen 19.5.2006 klo 10.00
Arvioita sopimuskauden taloudellisesta kehityksestä
Sisällys: sivu
1. Yleinen talouskehitys 3
2. Työllisyys 5
3. Ansiot 9
4. Hinnat 11
5. Palkansaajien ostovoima 13
6. Kustannuskilpailukyky 15
6.1. Työvoimakustannusten kehitys
kilpailijamaissa 15
6.2. Tehdasteollisuuden kustannus-
kilpailukyky 15
Liitteet 17

2. 2
Vuosia 2005-2007 koskevan tulopoliittisen sopimuksen lähtökohtina todetaan, että so-
pimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi
vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoiman suotuisaa kehitystä.
Sopimukseen sisältyvän tarkastelulausekkeen (2.5) mukaan sopimuksen allekirjoittaneet
työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuvat toukokuussa 2006 tarkastelemaan sopi-
muksen päämäärien toteutumista ja ansioiden kehitystä.
Ansioiden kehityksen tarkastelujakso on IV/2004-IV/2005 tai sitä vastaava tilastojakso.
Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulopoliittista selvitystoimikuntaa. Tarkaste-
lussa selvitetään, miten tasaisesti kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopi-
musalojen ansiot ovat tämän sopimuksen palkkaukselliset tavoitteet huomioon ottaen
kehittyneet sopimuskauden aikana. Sektori- ja sopimusalakohtaisten selvitysten katta-
vuudesta sopivat tulopoliittisen sopimuksen sopijaosapuolet. Jos palkkatilastoaineistoa
ei ole, voidaan käyttää muuta luotettavaa selvitystä. Osapuolet sopivat mahdollisesti
tarvittavista toimenpiteistä.
Tulopoliittinen selvitystoimikunta on laatinut em. tarkastelulausekkeen mukaisia neu-
votteluja varten työmarkkinakeskusjärjestöille oheisen arvionsa sopimuskauden talou-
dellisesta kehityksestä.

3. 3
1. Yleinen talouskehitys
Neuvottelut uusista tuloratkaisuista syksyllä 2004 käytiin tilanteessa, jossa lyhyen aika-
välin kasvunäkymät olivat vahvana jatkuneen kansainvälisen talouskasvun myötä kohe-
nemassa. Riskeinä kasvun jatkumiselle nähtiin lähinnä korkealle kohonnut öljyn hinta
sekä julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet Yhdysvalloissa. Kansainvälisen talouden
vahva kasvu jatkui v. 2005 kuitenkin suunnilleen odotusten mukaisesti, ja korkealle ko-
honneen öljyn hinnan kielteiset vaikutukset jäivät suhteellisen vähäisiksi.
Meillä kokonaistuotannon kasvu jäi v. 2005 ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttiin, kun
kasvun arvioitiin tuloratkaisuja tehtäessä yltävän lähes 3 prosenttiin. Kasvua hidastivat
eniten paperiteollisuuden lakot sekä niitä seurannut pitkä työsulku, joiden seurauksena
metsäteollisuuden tuotanto supistui kymmeneksen. Kasvua pitivät yllä lähinnä kotitalo-
uksien kulutus sekä yksityiset talonrakennusinvestoinnit.
Talouskasvun hidastumisesta huolimatta työvoiman kysyntä v. 2005 edelleen vilkastui, ja
työllisten määrä lisääntyi yli 35 000 hengellä. Työpaikat lisääntyivät erityisesti rakennus-
toiminnassa ja palvelualoilla, mutta myös teollisuudessa työvoiman kysyntä kääntyi lie-
vään nousuun. Työllisyysaste nousi lähes prosenttiyksiköllä 68 prosenttiin. Kun työvoi-
man tarjonta lisääntyi ja rakennetyöttömyys pysyi suurena, työttömyysaste aleni edellisen
vuoden 8,8 prosentista kuitenkin vain 8,4 prosenttiin. Alueellisesti monilla toimialoilla
esiintyi työvoiman saatavuusongelmia.
Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi v. 2005 arvion mukaan 3,8 % eli yhtä paljon kuin
edellisenä vuonna. Kokonaisnoususta sopimuskorotusten osuus oli 2,5 prosenttiyksikköä;
palkkaliukuman sekä rakenteellisten tekijöiden osuus pysyi 1,3 prosenttiyksikössä eli
suunnilleen viime vuosina vallinneella keskimääräisellä tasolla.
Inflaatio jäi oletettua korkeammasta öljyn hinnasta huolimatta v. 2005 hitaammaksi kuin
tulopoliittista sopimusta laadittaessa arvioitiin; se jäi myös selvästi alle tulosopimuksiin
sisältyvän indeksikynnyksen. Kuluttajahintaindeksi kohosi joulukuusta 2004 joulukuu-
hun 2005 yhteensä 1,0 % eli vain hieman edellisvuotista enemmän. Vuonna 2005 keski-
määrin indeksi kohosi 0,9 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jossa eivät näy
korkojen eivätkä asuntohintojen muutokset, kohosi vuoden aikana 1,1 %. Euroalueella
keskimäärin indeksin nousu oli vastaavana aikana 2,2 %.

4. 4
Palkansaajien ostovoima lisääntyi viime vuonna 3 % eli enemmän kuin tulopoliittista so-
pimusta solmittaessa arvioitiin. Työtunnit lisääntyivät suunnilleen odotetun mukaisesti,
mutta inflaatio jäi selvästi ennustettua hitaammaksi. Valtion tuloverotuksen keventämi-
sestä huolimatta veroaste ei laskenut, sillä keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi.
Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna tehdasteollisuuden hintakilpailukyky
heikkeni viime vuonna. Paperiteollisuuden lakkojen ja työsulun vuoksi tuottavuuden
nousu pysähtyi, ja tuoteyksikköä kohti lasketut työkustannukset kohosivat kilpailijamaita
enemmän. Muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa hintakilpailukyky painui hieman
pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle.
Vuonna 2006 maailmantalouden kasvun odotetaan pysyvän suhteellisen vahvana, joskin
selvästi odotettua korkeammalle kohonnut öljyn hinta on muodostumassa kasvun jatku-
misen kannalta yhä vakavammaksi riskitekijäksi. Yhdysvalloissa kasvu hidastunee hie-
man, kun rahapolitiikkaa on kiristetty, eikä finanssipolitiikka enää tue kasvun jatkumista
samaan tapaan kuin aikaisemmin. Euroalueella kansainvälinen taloustilanne ja kohentu-
nut kannattavuus vauhdittanevat investointeja; lisäksi kuluttajien luottamuksen vahvis-
tuminen ennakoi kulutuksen kasvun nopeutumista. Kokonaistuotannon arvioidaan euro-
alueella lisääntyvän 2 %. Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kasvun arvioidaan olevan
hieman nopeampaa. Aasiassa ja Venäjällä kasvu jatkuu vahvana.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston tuoreimman ennusteen (Suhdannekatsaus
1/2006, 14.3.2006) mukaan kokonaistuotannon kasvu voisi tänä vuonna nopeutua 3,7
prosenttiin. Osin nopeutuminen johtuu viime vuoden alkupuoliskon matalasta vertailu-
tasosta, mutta kasvua tukee myös vahvana pysyvä kotimainen ja ulkomainen kysyntä.
Työllisten määrän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna yli 30 000 hengellä ja työllisyysas-
teen kohoavan lähes 69 prosenttiin. Työttömyysaste alenee vajaaseen 8 prosenttiin. Alu-
eelliset työvoiman saatavuusongelmat pahenevat monilla toimialoilla.
Eri tutkimuslaitosten kokonaistuotannon kasvuarviot kuluvalle vuodelle vaihtelevat
Suomen Pankin 3,4 prosentista PTT:n 3,9 prosenttiin. ETLA:n ja PT:n arvio on 3,8 %.
Työttömyysasteeksi kaikki arvioivat noin 8 %.

5. 5
2. Työllisyys
Koko työllisyys
Työvoiman kysyntä vilkastui vuoden 2004 loppupuoliskolla, ja on sen jälkeen pysynyt
vahvana. Viimevuotiset työmarkkinahäiriötkään eivät juuri vaikuttaneet työpaikkamääriin
edes välillisesti. Aluksi työpaikat lisääntyivät etenkin osa- ja määräaikaisissa työsuhteis-
sa, mutta vähitellen työvoiman kysyntä on suuntautunut yhä enemmän jatkuvaa kokoai-
katyötä tekeviin. Suurin osa työllisyyden lisäyksestä on kohdistunut yli 55-vuotiaisiin lä-
hinnä vilkkaan työvoiman kysynnän ja näissä ikäluokissa olevien henkilöiden tuntuvan
määrän kasvun sekä työssä pysymistä edistäneiden eläkeratkaisujen takia. Nuorten työn-
saantimahdollisuudetkin ovat selvästi parantuneet suotuisan suhdannetilanteen ansiosta.
Hallituksen asettama tavoite vähintään 100 000 uuden työpaikan syntymisestä toimikau-
dellaan, jota pidettiin jo täysin mahdottomana, on tämänhetkisen tilanteen mukaan vielä
liki saavutettavissa. Työllisiä oli kuluvan vuoden maaliskuussa kausitasoitettuna (Tilas-
tokeskuksen trendi) 64 000 henkeä enemmän kuin lähtötilanteessa huhtikuussa 2003, ja
koko vuonna työpaikkoja on keskimäärin 70 000 enemmän kuin v. 2003. Työllisyysaste
nousee tänä vuonna lähes 69 prosenttiin.
Työlliset
15 -74 -vuotiaat, 1000 henkeä
trendi
2600
b)
2500
a)
2400
2300
2200
2100
2000
89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07
a) Lähtökohtatilanne hallituskauden alussa.
b) Tavoite.
25.4.2006/VM/KO/UL (2006:3)
17575.xls

6. 6
Toimialoittainen työllisyys
Työpaikkoja syntyi v. 2005 etenkin rakennusalalla sekä yksityisissä palveluissa (esim.
kauppa, liike-elämää palveleva toiminta, lasten päivähoito, muut sosiaalipalvelut). Myös
teollisuudessa työvoiman kysyntä kääntyi usean vuoden alamäen jälkeen lievään nou-
suun, vaikka suuria yksittäisiä irtisanomisia oli yhä joko tuotannon tehostamisen tai ul-
komaille siirtämisen vuoksi. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työpaikkojen
lisääntyminen voimistui edelleen teollisuudessa ja jatkui rakentamisessa, liike-elämää
palvelevissa toiminnoissa, lasten päivähoidossa sekä muissa sosiaalipalveluissa. Sitä vas-
toin kaupassa työvoiman kysynnän kasvu on pysähtynyt.
Kuluvan vuoden aikana toimialoittaisessa suhdannekuvassa ei tapahdu suuria muutoksia.
Työvoiman kysyntä jatkuu vilkkaana erityisesti rakentamisessa ja yksityisissä palve-
luelinkeinoissa sekä osin myös teollisuudessa.
Työvoiman saatavuus
Työvoiman saatavuusongelmat lisääntyvät kuluvana vuonna monilla aloilla, erityisesti
rakentamisessa, ja hidastavat osaltaan uusien työpaikkojen syntymistä. Työministeriön
välittämien avoimien työpaikkojen määrä oli kuluvan vuoden maaliskuun lopussa 52 000,
viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin ja jopa suurempi kuin enimmillään 1980-
luvun lopun korkeasuhdanteessa. Yli kaksi kuukautta avoinna olleiden työpaikkojen mää-
rä (noin 15 % kaikista avoimista työpaikoista) lisääntyi jopa 45 % vuodentakaisesta.

7. 7
UV-käyrä vuosina 1989-2006**
Avoimien työpaikkojen
aste, %
1,4
1989 2006**
1,2
2005
1,0
0,8 1998
0,6
0,4
1994
0,2
0,0
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Työttömyysaste, %
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välisen tasapaino on heikentynyt. Merkittävästi lisään-
tynyt työn tarjonta ei ole suuntautunut niille ammattialoille ja -tehtäviin, joilla ammatti-
taitoisen työvoiman saatavuus on vaikeinta taikka kasvukeskuksiin, joissa työvoiman ky-
syntä lisääntyy eniten. Tarvittaisiinkin entistä enemmän paitsi työvoiman toimialoittaista
myös alueellista liikkuvuutta. Viime mainittua vaikeuttavat ikärakenteen vanhenemisen ja
sosiaalisten tekijöiden (mm. puolison työ, harrasteet, ystävät) ohella muuttokustannukset
sekä etenkin asumiseen liittyvät lisäkustannukset, mikäli lähtöalueella vallinneesta asu-
mistasosta ei haluta tinkiä. Ongelma ei niinkään ole esim. pula vuokra-asunnoista, sillä
etenkin suurten vuokra-asuntojen tarjonta on tällä hetkellä poikkeuksellisen laajaa myös
pääkaupunkiseudulla.
Kun työvoimavarantomme alkaa lähivuosina vähetä väestön ikääntymisen johdosta, edel-
lyttää työvoiman saatavuuden turvaaminen koulutuksen ja työmarkkinoiden yhteyden pa-
rantamista sekä lisääntyvää osaavan työvoiman rekrytointia ulkomailta. Oma ongelmansa
on lisäksi väestökatoalueiden korkeampaa koulutusta edellyttävien toimintojen turvaami-
nen, kun avoimiin työpaikkoihin ei mm. sosiaali- ja terveydenhoidossa ole saatavissa riit-
tävästi pysyvää työvoimaa edes keskimääräistä paremmilla työehdoilla.

8. 8
Työttömyys
Työttömyys on tällä hetkellä paljolti rakenteellista. Pitkäaikais- tai toistuvaistyöttöminä
oli viime vuonna keskimäärin liki 60 % työministeriön rekisteröimistä työttömistä työn-
hakijoista, noin 160 000 henkeä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä 72 000 henkeä).
Vaikka työttömyysaste on korkein Itä- sekä Pohjois-Suomessa (esim. Pohjois-Karjalassa
noin 13 % ja Kainuussa 16½ %) ja matalin Uudenmaan TE-keskuksen alueella (noin 6
%), pitkäaikaistyöttömiä on eteläisimmässä Suomessa keskimääräistä enemmän.
Pitkäaikaistyöttömät pääalueittain
osuus työttömistä työnhakijoista, %
% 40
Uusimaa
30 Muu Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Itä-Suomi
20 Pohjois-Suomi
10
0
91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
Yli vuoden työttömänä olleet.
Kun suhdannenousu jatkuu tänä vuonna, ja työvoiman kysynnän ohella myös työvoiman
tarjonta lisääntyy nopeasti, työttömyysaste laskee viimevuotisesta 8,4 prosentista vain lie-
västi, vajaaseen 8 prosenttiin. On kuitenkin oletettavaa, että työttömyysasteen aleneminen
on suuremmissa kasvukeskuksissa nopeampaa kuin muualla maassa. Siten työttömyyden
alueelliset erot lisääntyvät jossain määrin.

9. 9
3. Ansiot
Joulukuussa 2004 solmittiin kolmas perättäinen tulopoliittinen sopimus, joka ulottuu
30.9.2007 asti. Sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli maalis-
kuun 2005 alusta keskimäärin 2,5 %; kesäkuun 2006 alusta korotusten kustannusvaikutus
on keskimäärin 2,1 %.
Vuoden 2004 neljänneltä neljännekseltä vuoden 2005 neljännelle neljännekselle ansioi-
den arvioidaan nousseen 3,9 %, josta sopimuskorotusten osuus on 2,6 prosenttiyksikköä
ja liukuman 1,3 prosenttiyksikköä. Yksityisellä sektorilla liukumaa nosti tulospalkkioiden
kasvu erityisesti toimihenkilöillä. Kunnilla ja valtiolla liukumaa kasvattivat palkkausjär-
jestelmien kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Vuonna 2005 keskimäärin palkansaajien
ansiotasoindeksin arvioidaan kohonneen 3,8 % edellisestä vuodesta.
Tilastotietoja vuoden 2005 ansiokehityksestä on valtiolta, kuntien tuntipalkkaisista ja yk-
sityisen sektorin teollisuusaloilta. Kuntien kuukausipalkkaisista on alustavaa tilastoon pe-
rustuvaa tietoa. Yksityisten palvelualojen tiedot perustuvat toistaiseksi sopimuskorotuk-
siin sekä arvioituihin palkkaliukumiin ja rakennemuutosten vaikutuksiin.
Vuonna 2006 tulopoliittisen sopimuksen mukaiset korotukset jäävät hieman viimevuotis-
ta pienemmiksi ja ajoittuvat myöhemmäksi. Tämän vuoden neljännelle neljännekselle
palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan viime vuoden neljänneltä neljännekseltä
keskimäärin 2,9 %, josta sopimuskorotusten vaikutusta on 2,0 prosenttiyksikköä. Vuonna
2006 keskimäärin palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 2,8 % viimevuo-
tisesta. Tämän vuoden luvut perustuvat tiedossa oleviin sopimuskorotuksiin sekä arvioi-
tuihin palkkaliukumiin ja rakennemuutosten vaikutuksiin.

10. 10
Ansiokehitys vuosina 2004-2006
Keskimäärin edellisestä Edellisen vuoden viimeisestä
vuodesta neljänneksestä
2004 2005 2006* IV/04 IV/05 IV/06*
muutos, %
Sopimuspalkkaindeksi 2,4 2,5 1,7 2,2 2,6 2,0
Liukuma ja rakenteelliset tekijät 1,4 1,3 1,1 1,7 1,3 0,9
Ansiotasoindeksi (2000=100) 3,8 3,8 2,8 3,9 3,9 2,9
- Yksityinen sektori 3,7 3,7 2,8 3,8 3,7 3,0
- liukuma yms. tekijät 1,3 1,2 1,1 1,6 1,1 1,0
Teollisuustyöntekijät 3,2 3,1 3,0 3,4 3,4 3,2
- liukuma yms. tekijät 0,8 0,7 1,3 1,2 0,8 1,1
- Valtio 4,0 3,7 2,7 4,0 3,7 3,0
- liukuma yms. tekijät 1,6 1,2 1,1 1,7 1,2 1,0
- Kunnat 4,0 4,2 2,9 4,2 4,5 2,6
- liukuma yms. tekijät 1,7 1,6 1,1 2,0 1,6 0,6
* Vuoden 2004 tiedot ovat lopullisia. Vuodelta 2005 on tilastotietoja
valtiolta, entisen TT:n aloilta ja kuntien tuntipalkkaisista.
Kuntien kuukausipalkkaisista on alustavia tilastotietoja

11. 11
4. Hinnat
Inflaatio jäi oletettua korkeammasta öljyn hinnasta huolimatta v. 2005 hitaammaksi kuin
tulopoliittista sopimusta laadittaessa arvioitiin; se jäi myös selvästi alle tulosopimuksiin
sisältyvän indeksikynnyksen. Merkittävimmin inflaatiopaineita vähensi kireä kilpailu,
joka laski erityisesti viestinnän ja tietotekniikan hintoja sekä maksuja. Myös korkotaso
aleni alkusyksyyn asti.
Kuluttajahintaindeksi kohosi joulukuusta 2004 joulukuuhun 2005 yhteensä 1,0 % eli vain
hieman edellisvuotista enemmän. Bensiini ja kevyt polttoöljy nostivat indeksiä 0,5 %.
Toisaalta viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät hinnat ja maksut hidastivat indeksin
nousua suunnilleen saman verran. Vuonna 2005 keskimäärin indeksi kohosi 0,9 %.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jossa eivät näy korkojen eivätkä asuntohintojen
muutokset, kohosi vuoden aikana 1,1 %. Euroalueella keskimäärin indeksin nousu oli
vastaavana aikana 2,2 %; inflaatio oli alhaisin Suomessa ja korkein Espanjassa (3,7 %).
Kuluvan vuoden aikana raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat edelleen tuntuvasti
kohonneet. Huhtikuussa hinta kohosi 75 dollariin tynnyriltä eli korkeammalle kuin hir-
mumyrsky Katrinan jälkeen viime syksynä ja on viime päiviin asti pysytellyt lähes sa-
malla tasolla. Myös muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kuluvan vuo-
den aikana edelleen tuntuvasti kohonneet. Raaka-aineiden dollarihintojen nousua on jos-
sain määrin hillinnyt euron vahvistuminen. Korot noussevat lievästi, mutta asuntohinto-
jen nousun arvioidaan ainakin jossain määrin hidastuvan. Palkankorotukset ovat viime-
vuotista pienempiä, ja ne ajoittuvat tavanomaista myöhemmäksi. Lisäksi tuottavuuden
nousun nopeutuminen vähentää osaltaan yksikkötyökustannusten kohoamista. Kilpailu
jatkuu kireänä, mutta sen inflaatiota hidastavan vaikutuksen odotetaan jäävän hieman vii-
mevuotista pienemmäksi.
Kuluttajahintaindeksi (2005=100)1 kohosi joulukuusta 2005 kuluvan vuoden huhtikuu-
hun 1,3 %. Vuoden 2005 maaliskuusta indeksi on kohonnut samoin 1,3 %. Kuluttajahin-
toja nostivat vuoden aikana eniten polttonesteiden sekä asuntojen hintojen kallistuminen.
1
Tilastokeskus uudisti kuluttajahintaindeksin vuoden 2006 alusta. Indeksin painorakenne ja hyödykesisältö päivitettiin.
Asumiskustannusten osalta myös mittaamismenetelmiä uudistettiin. Indeksin perusvuodeksi tuli vuosi 2005=100. Indeksi
laskettiin myös vuodelle 2005, joten vuosimuutokset v. 2006 lasketaan uuden indeksin pohjalta. Myös yhdenmukaistettu
kuluttajahintaindeksi uudistettiin samojen periaatteiden mukaisesti.

12. 12
Nousua hidasti merkittävästi viestinnän ja tietotekniikan hintojen sekä maksujen hal-
peneminen. Hintakehitystä on tarkasteltu hyödykkeittäin jäljempänä liitteessä.
Jos euron kurssi pysyy suunnilleen nykytasolla ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat
palautuvat lähiviikkoina alkuvuoden keskimääräiselle tasolle, kuluttajahintaindeksin
nousu voisi kuluvan vuoden aikana – joulukuusta 2005 joulukuuhun 2006 – rajoittua ar-
violta 1½ prosentin tienoille. Vuonna 2006 keskimäärin indeksi kohoaisi tällöin lähes
saman verran. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nousu voisi jäädä hieman hi-
taammaksi.2
Kuluttajahintaindeksin arvioitu nousu joulukuusta 2005 joulukuuhun
2006 kaavamaisesti pääasiallisten syiden mukaan ryhmiteltynä
Vaikutus indeksin
nousuun, %
Valtion tuloperustemuutokset 0
Asuminen (pl. kevyt polttoöljy) ¾
Tuontihinnat ½
Muut ¼
Yhteensä 1½
Teollisuuden tuottajahintaindeksi kääntyi vuoden 2005 aikana nousuun ja kohosi koko
vuonna keskimäärin 2,1 %. Tuontihintaindeksi kohosi 6,6 %, mutta vientihintaindeksi
vain 1,8 %, joten vaihtosuhde heikkeni edelleen. Kuluvan vuoden aikana tuottajahintojen
nousuvauhti on kiihtynyt. Viime vuoden huhtikuusta kuluvan vuoden huhtikuuhun teolli-
suuden tuottajahinnat kohosivat 4,5 %, tuontihinnat 9,3 % ja vientihinnat 4,0 %.
2
Eurostatin suosituksesta Tilastokeskus on muuttanut yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentatapaa siten, että
uudistettu hyödykekori otetaan ns. ketjuttamalla käyttöön vasta vuotta 2006 koskevien indeksien laskennassa. Tämän seu-
rauksena aiemmin julkistetut inflaatioluvut muuttuvat seuraavasti: tammikuu 1,2 % (aiemmin 0,6 %) ja helmikuu 1,3 %
(0,6 %). Huhtikuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli 1,4 %; EMU-maissa nousu oli ennakkotieto-
jen mukaan 2,4 %.

13. 13
5. Palkansaajien ostovoima
Palkansaajien ostovoima lisääntyi 3,0 % v. 2005, eli selvästi nopeammin kuin tulopoliit-
tista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Työtunnit lisääntyivät suunnilleen odotetun mu-
kaisesti, mutta inflaatio jäi selvästi ennustettua hitaammaksi. Valtion tuloverotuksen ke-
ventämisestä huolimatta veroaste ei laskenut, sillä keskimääräinen kunnallisveroaste ki-
ristyi. Edelliseen vuoteen verrattuna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu hidastui 2
prosenttiyksikköä, kun kuluttajahintojen nousuvauhti nopeutui ja palkansaajien tulonsiir-
rot supistuivat työttömyyden vähenemisen johdosta merkittävästi.
Palkansaajien ostovoiman muutos (%) ja osatekijöiden vaikutus (%-yksikköä)
Keskiansiot Työpanos Tulonsiirrot Veroaste Hinnat Ostovoima
6,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
-1,0
-2,0
2004 2005 2006
Palkansaajien ostovoiman arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna runsaat 3½ % eli selvästi
nopeammin kuin tulopoliittista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Työpanoksen kasvun
odotetaan olevan arvioitua nopeampaa ja verotuksen taso3 kevenee mm. työeläkemaksu-
jen väliaikaisen alenemisen takia ennakoitua enemmän.
Merkittävimmin käytettävissä olevien tulojen kasvuun tänä vuonna vaikuttavat viime
vuotta selvästi runsaammat verokevennykset ja ennakoitu työllisyyden koheneminen.
Veroaste laskee tänä vuonna merkittävästi4 vaikka noin neljännes 0,6 %/ BKT suurui-
sista valtion ansiotuloverokevennyksistä korvaa sairausvakuutuksen rahoitusjärjestel-
män muutoksesta aiheutuvaa sosiaaliturvamaksujen kohoamista. Sen sijaan inflaation
3
Tässä laskelmassa on otettu käyttöön kaikille vuosille uusi OECD:n palkansaaja-käsite: average worker (AW). Suomen
osalta työntekijän tulotaso kohosi kymmeneksen aiemmin käytettyyn ns. APW-tulotasoon verrattuna.
4
Laskelmassa arvioitu AW-palkansaajan keskimääräisen veroasteen runsaan puolen prosenttiyksikön lasku ja toisaalta
keskimääräisen kunnallisveroasteen 0,11 prosenttiyksikön nousu v. 2006. Laskelmaan sisältyvät toteutetut Tel-
maksukevennykset ja työttömyysvakuutusmaksun korotus.

14. 14
hienoinen kiihtyminen hidastanee reaalitulojen nousua samoin kuin keskiansioiden
ennakoitu nousun hidastuminen.
ARVIO PALKANSAAJIEN TULOISTA
2003 2004 2005* 2006**
milj. € milj. € milj.€ milj.€
1. Palkkasumma 56535 59061 61700 64300
muutos, % 4,5 4 1/2 4
2. Tuloverot, lopullinen 18035 18427 19300 19700
muutos, % 2,1 5 2
3. Palkkasumma tuloverojen jälkeen 38500 40634 42400 44600
muutos, % 5,5 4 1/2 5
4. Saadut tulonsiirrot tuloverojen jälkeen 4531 4735 4700 4900
muutos, % 4,5 - 1/2 3 1/2
5. Työtulot tuloverojen ja tulonsiirtojen jälkeen 43032 45369 47100 49500
muutos, % 5,4 4 5
6. Kuluttajahintaindeksi, 1990=100 127 127 128 130
muutos, % 0,2 1 1 1/2
7. Palkansaajien käytettävissä oleva reaalitulo 5,2 3 3 1/2
8. Työlliset palkansaajat, tuhatta henkeä 2078 2087 2120 2150
muutos, % 0,5 1 1/2 1 1/2
9. Tehdyt työtunnit, milj. tuntia 3374 3397 3420 3470
muutos, % 0,7 1/2 1 1/2
10 Käytettävissä oleva reaalitulo henkeä kohti 4,8 1 1/2 2
Tulopoliittisen selvitystoimikunnan ostovoimalaskelma on tehty perinteisesti arvioimal-
la veroaste ns. APW -palkansaajalle (keskimääräinen kokoaikaisen teollisuustyönteki-
jän palkka) ja soveltamalla sitä kaikkiin palkansaajiin, mikä ei välttämättä kuvaa todel-
lista kehitystä. Tulonsiirrot ovat toisaalta perustuneet todelliseen tulonjakotilasto-
aineistoon. Jos myös ostovoimalaskelmien veroasteet (keskimääräinen palkkatulon ve-
roaste = palkoista maksetut verot/palkat) arvioidaan koeverottamalla koko tulonjakoti-
laston otosaineistoa, tämä muuttaa jossain määrin sekä veroasteen että ostovoiman kehi-
tyskuvaa edellä arvioidusta.

15. 15
6. Kustannuskilpailukyky
Kansainvälinen kilpailukyky on käsitteenä hyvin monitahoinen. Yleisesti kilpailukykyä
on kansainvälisen kaupan osalta tarkasteltu kustannusnäkökulmasta, jolloin puhutaan
kustannuskilpailukyvystä tai hintakilpailukyvystä. Indikaattorina on yleensä käytetty sa-
massa valuutassa laskettuja yksikkötyökustannuksia, koska niiden on katsottu heijastavan
parhaiten eroja eri maiden kustannuskehityksessä. Kilpailukykyindikaattorin kehitykseen
vaikuttavat työkustannusten ohella tuottavuuskehitys sekä muutokset valuuttakurssien
keskinäisissä suhteissa.
6.1. Työvoimakustannusten kehitys kilpailijamaissa
Toukokuussa 2006 julkaistussa Euroopan komission raportissa ”European Economy” on
esitetty arvioita henkeä kohti laskettujen työvoimakustannusten kehityksestä EU-maissa
ja eräissä EU:n ulkopuolisissa maissa. Vuonna 2005 työvoimakustannukset nousivat
Suomessa 3,2 %, kun nousu euroalueella oli 1,9 % ja koko EU-alueella 2,4 %. Vuonna
2006 työvoimakustannusten arvioidaan kohoavan euroalueella keskimäärin 2,1 % ja
v. 2007 keskimäärin samoin 2,1 %. Komission vastaavat luvut Suomelle ovat tälle vuo-
delle 2,8 % ja ensi vuodelle 2,5 % (Liite).
Suurista EMU-maista Saksan luvut ovat erittäin alhaisia; 0,2 % tälle vuodelle ja -0,2 %
ensi vuodelle. Saksan johtavien tutkimuslaitosten tuoreiden ennusteiden mukaan työvoi-
makustannukset kohoavat sekä tänä että ensi vuonna noin prosentin.
Koko EU:lle työvoimakustannusten nousuarviot ovat sekä tämän että ensi vuoden osalta
puoli prosenttiyksikköä EMU-maita korkeampia eli hyvin lähellä Suomen lukuja. EU:n
ulkopuolisista maista mainittakoon USA:n EU-maita jonkin verran korkeammat luvut ja
Japanin selvästi alhaisemmat luvut.
6.2. Tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky
Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna koko tehdasteollisuuden keskimääräi-
nen kustannuskilpailukyky on viime vuosina pysytellyt meillä suunnilleen ennallaan eli
lähes viidenneksen pitkän aikavälin (1970-2004) keskiarvoa parempana. Muussa kuin
sähköteknisessä tehdasteollisuudessa kilpailukyvyn kehitys on ollut selvästi heikompaa.

16. 16
Vuonna 2005 tehdasteollisuuden keskimääräinen kustannuskilpailukyky heikkeni. Pa-
periteollisuuden lakkojen ja työsulun vuoksi tuottavuuden nousu pysähtyi, ja tuoteyksik-
köä kohti lasketut työkustannukset kohosivat kilpailijamaita enemmän. Muussa kuin säh-
köteknisessä teollisuudessa kilpailukyky painui hieman pitkän aikavälin keskiarvon ala-
puolelle. Vuonna 2006 kustannuskilpailukyvyn arvioidaan tuotannon ja tuottavuuden
nousun nopeutumisen myötä tehdasteollisuudessa keskimäärin uudelleen kohenevan;
muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa suhteellinen kilpailuasema näyttäisi edelleen
jäävän hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle.
Seuraavassa kuviossa on verrattu tehdasteollisuuden samassa valuutassa laskettujen yk-
sikkötyökustannusten kehitystä kilpailijamaissa Suomen tehdasteollisuuden vastaavaan
kehitykseen. Käyrän kohoaminen merkitsee Suomen tehdasteollisuuden kannalta suh-
teellisen kilpailuaseman kohenemista (yksikkötyökustannukset kohoavat kilpailijamaissa
enemmän kuin Suomessa) ja lasku vastaavasti sen heikkenemistä.
Suhteelliset yksikkötyökustannukset
140
Tehdasteollisuus 1970-2004=100
OECD 14/ Suomi
130
120
110
100
90
95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
koko tehdasteoll. pl. sähkötekninen teoll.
Lähteet:
Kilpailijamaat: vuodet 1970-2004 USA:n työministeriö; ennusteet Euroopan komissio.
Suomi: vuodet 1970-2004 Kansantalouden tilinpito/Tilastokeskus; ennusteet VM
Valuuttakurssit: Suomen Pankki

17. 17
Tulopoliittinen selvitystoimikunta
Liitteet
19.5.2006
Keskeiset ennusteluvut
Valtiovarainministeriö, 14.3.2006
2005* 2002 2003 2004* 2005* 2006**
mrd. eu- määrän muutos, prosenttia
roa
Bruttokansantuote markkinahintaan 155 2,2 2,4 3,6 2,1 3,7
Tavaroiden ja palvelujen tuonti 55 1,8 2,9 6,0 10,3 6,2
Kokonaistarjonta 210 2,1 2,6 4,2 4,2 4,4
Tavaroiden ja palvelujen vienti 60 5,0 1,4 5,6 7,0 7,9
Kulutus 116 2,3 3,5 2,8 2,9 2,3
yksityinen 81 1,5 4,4 3,2 3,4 2,8
julkinen 35 4,3 1,5 1,6 1,5 1,0
Investoinnit 30 -3,1 -1,5 5,0 1,7 4,0
yksityiset 25 -4,6 -3,0 5,6 3,1 5,3
julkiset 4 6,6 6,7 2,1 -6,2 -3,9
Varastojen muutos1)
(ml. tilastollinen ero) 4 -0,2 0,4 0,2 0,2 0,0
Kokonaiskysyntä 210 2,1 2,6 4,2 4,2 4,4
kotimainen kysyntä
(ml. tilastollinen ero) 150 0,8 3,1 3,5 2,8 2,6
1)
Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä.
2002 2003 2004* 2005* 2006**
Palvelut, määrän muutos, % 2,1 2,5 3,2 3,1 2,9
Tehdasteollisuus, määrän muutos, % 2,1 0,5 5,9 -1,2 5,2
Työn tuottavuus, muutos, % 1,5 2,5 3,2 1,3 2,2
Työllisyysaste, % 67,7 67,3 67,2 68,0 68,8
Työttömyysaste, % 9,1 9,0 8,8 8,4 7,8
Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 0,9 0,2 0,9 1,1
Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,5 4,0 3,8 3,6 2,7
Vaihtotase, mrd. euroa 10,3 5,5 6,2 3,7 4,9
Vaihtotase, % BKT:sta 7,3 3,8 4,1 2,4 3,0
Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 3,3 2,3 2,1 2,2 2,8
Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 5,0 4,1 4,1 3,4 3,8
Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,8 50,9 51,1 50,7 49,9
Veroaste, % BKT:sta 45,5 44,5 44,2 44,4 43,4
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2 2,3 1,9 2,4 2,5
Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 1,4 0,4 0,2 0,6 0,4
Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 42,3 45,2 45,1 41,1 39,6
Valtionvelka, % BKT:sta 42,1 44,0 42,6 38,7 37,0

18. 18
Bruttokansantuote
1997 - 2006**
määrän muutos, %
% 7
Suomi
6
5 USA
4 Suomi
Euroalue
3 Japani
USA
2 Euroalue
1
0
-1 Japani
-2
97 98 99 00 01 02 03 04* 05* 06**
3.3.2006/VM/KO/UL, lähteet: TK, OECD, VM ( SK-2006:1)
14519.xls
Työttömyysaste
% 1980 - 2007**
18
15
Suomi
12
9
6
Euroalue
3
0
1980 1985 1990 1995 2000 2005*
3.3.2006/VM/KO/UL, lähteet EU, TK, VM (SK-2006:1)
15145.xls, VM-INFO

19. 19
Työvoima ja työlliset
trendi
1000 henkeä
2700
2600 Työvoima
2500
2400
2300
2200
2100 Työlliset
2000
90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
Lähde: TK 25.4.2006/VM/KO/UL (2006:3)
13507.xls
Työllisyysaste
% 15 - 64-vuotiaat
80
75
70
65
60
55
89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
25.4.2006 VM/KO/UL, lähde: TK (2006:3)
10915.xls

20. 20
Työllisyyden kasvu huhtikuusta 2003
1000 henkeä huhtikuu 2003 - maaliskuu 2006 2000 = 100
90 115
80 114
BKT:n
70 kuukausikuvaaja 113
(oikea asteikko)
60 112
50 111
40 110
30 109
20 108
10 107
0 106
-10 Työllisyyden kasvu 105
(vasen asteikko)
-20 104
2003 2004 2005 2006
12.5.2006 VM/KO/UL (Lähde:TK)
19825.xls
Työttömyysaste lääneittäin
1990 - 2005
%
20
Lappi
15
Oulu
Itä-Suomi
10
Länsi-Suomi
Etelä-Suomi
5
0
90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
Lähde: TK 22.3.2006/VM/KO/UL
15240.xls

21. 21
RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT
(HWWA)
2000=100
ENERGIA
220
200
USD
180
160
140
120
100
80
EUR
60
40
20
95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki.
27.4.2006/2006:M3/17186.xls
RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT
(HWWA)
2000=100
pl. ENERGIA
160
150
140 USD
130
120
110
100
90
EUR
80
70
95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki.
27.4.2006/2006:M3/17186.xls

22. 22
Öljyn hinta, USD vs EUR
USD/EUR kk-keskiarvo
80
70 Raakaöljyn hinta, Pohjanmeren brent, dollari/barreli, spot (dated)
60 Raakaöljyn EUR-hinta
50
40
30
20
10
0
99 00 01 02 03 04 05 06
3.5.2006/VM/KO/UL
Lähde: Bloomberg ja Euroopan keskuspankki 15483
Kuluttajahintaindeksi ja
rakennuskustannusindeksi
% 12 kuukauden muutos
5
Rakennus-
4 kustannus-
indeksi
3
2
1
0
-1 Kuluttajahintaindeksi
-2
96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
Lähde: Tilastokeskus 15.5.2006/VM/KO/UL (2006:4)
14072.xls

23. 23
Kuluttajahintaindeksin nousu huhtikuusta 2005 huhtikuuhun 2006
Muutos-% Vaikutus indeksin nousuun
1. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 0,9 0,12
Viljatuotteet ja leipä 1,7 0,04
Liha 0,5 0,01
Kala 5,0 0,03
Maitotuotteet, juusto, kananmunat 0,9 0,02
Öljyt ja rasvat 1,1 0,00
Hedelmät ja marjat -5,6 -0,06
Vihannekset 1,2 0,02
Sokeri, hillot, makeiset 1,1 0,01
Muut ruokavalmisteet 0,2 0,00
Kahvi, tee, kaakao 5,8 0,02
Kivennäisvedet, virvoitusjuomat, mehut 2,8 0,02
2. Alkoholijuomat ja tupakka 1,3 0,06
Alkoholijuomat 0,4 0,02
Tupakka 3,0 0,05
3. Vaatetus ja jalkineet -2,4 -0,13
Vaatetus -2,5 -0,11
Jalkineet -2,2 -0,02
4. Asuminen, vesi, sähkö, kaasu yms 3,8 0,80
Asuntojen vuokrat 4.1 2,4 0,18
Omistusasuminen 4.2 4,5 0,38
Asuntojen hinnat 7,0 0,32
Peruskorjauskustannukset 1,8 0,04
Asuntolainojen korot -0,6 -0,01
Vesi, jätteiden keruu, jätevesi, muut asumispalvelut 2,3 0,05
Sähkö 3,6 0,06
Kevyt polttoöljy 25,5 0,12
5. Kalusteet, kotitalouskoneet, kodinhoito 0,8 0,04
Huonekalut, matot 1,0 0,02
Kodintekstiilit -2,3 -0,01
Kodinkoneet 0,7 0,01
Taloudenhoitoon liityvät tavarat ja palvelut 0,9 0,01
6. Terveys 0,8 0,04
Lääkevalmisteet, hoitolaitteet -0,6 -0,01
Avohoitopalvelut 3,1 0,05
Sairaalapalvelut 0,0 0,00
7. Liikenne 3,6 0,52
Ajoneuvon hankinta 7.1 -2,2 -0,10
Uudet autot -0,9 -0,01
Käytetyt autot -3,0 -0,08
Autojen poltto- ja voiteluaineet 8,7 0,36
Auton huolto ja korjaus 4,9 0,05
Julkinen liikenne 7.3 5,5 0,13
Junaliikenne 2,5 0,01
Tieliikenne 3,5 0,04
Lentoliikenne 11,2 0,06
Laivaliikenne 7,0 0,02
8. Viestintä -11,7 -0,41
Postipalvelut 2,4 0,00
Puhelin- ja telekopiolaitteet -15,9 -0,05
Puhelin- ja telekopiopalvelut -11,7 -0,37
9. Kulttuuri ja vapaa-aika 0,1 0,02
Audiovisuaaliset ja tietojenkäsittelylaitt. -7,5 -0,14
Muut kultt. ja vap.aik. liittyvät kestokulutistavarat 2,1 0,01
Urheilu- ja retkeilyvälineet -2,1 -0,01
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 2,0 0,09
Kulttuuripalvelut 3,4 0,06
Rahapelit 1,2 0,02
Sanomalehdet, kirjat, paperitavarat 1,0 0,02
Valmismatkat 4,8 0,06
10. Koulutus 1,9 0,01
11. Ravintot ja hotellit 2,2 0,15
Ravintola- ja kahvilapalvelut 2,1 0,13
Majoituspalvelut 4,1 0,02
12. Muut tavarat ja palvelut 1,4 0,10
Kampaamot ja kauneushoitolat 2,7 0,02
Sosiaalipalvelut 3,5 0,05
Vakuutukset 2,2 0,01
Rahoituspalvelut 0,8 0,02
Kulutusluottojen korot 0,2 0,00
Passit, luvat ym. maksut ja palvelut 2,2 0,01
Kuluttajahintaindeksi yhteensä 1,3 1,3
Lähde: Tilastokeskus

24. 24
Vienti- ja tuontihintaindeksit
% 12 kuukauden muutos
15
Tuontihinta-
10
indeksi
5
0
-5
Vientihinta-
-10
indeksi
-15
96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 05
17.5.2006/VM/KO/UL (2006:4)
Lähde: Tilastokeskus 14074.xls
VAIHTOSUHDE
1995 = 100
105
100
95
90
85
80
75
90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
Lähde: Tilastokeskus.
17.5.2006/2006:M4/11605.xls

25. 25
Kuluttajahintaindeksi ja teollisuuden tuottajahintaindeksi
1995 = 100
Kuluttajahintaindeksi
115
105
Teollisuuden
tuottajahinta-
indeksi
95
96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
17.5.2006/VM/KO/UL (2006:4)
Lähde: Tilastokeskus 17370.xls
Teollisuuden tuottajahintaindeksi alaryhmittäin
1995 = 100
170
160
150
Energiatuotteet
140
Kestokulutustavarat
130
Kokonaisindeksi
120
Muut kulutustavarat
110
Raaka-aineet ja tuot.
100 hyödykkeet
Investointitavarat
90
80
96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
Lähde: Tilastokeskus 17.5.2006/VM/KO/UL, Lähde: TK (2006:4)
19656.xls

26. 26
YHDENMUKAISTETTU KULUTTAJAHINTAINDEKSI
% 12 kk:n muutos
4
Suomi
3
Saksa
2
1
0
Ruotsi
-1
95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
Lähde: Eurostat ja Tilastokeskus.
16.5.2006/20052.xls
PITKÄT KOROT
%
8
SEK
7
FIM
6
USD
5
4
DEM
3
2
1
JPY
0
97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
Lähde: Reuters.
2.5.2006/2006:M4/12943.xls

27. 27
Työvoimakustannukset työntekijää kohti
muutos, %
keskim. keskim. 5 vuotta EU, Spring 2006
1961- 1991- 1996-
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
1990 1995 2000
Belgia 8,4 4,6 2,3 3,6 3,8 1,7 2,1 2,4 2,4 2,2
Saksa 6,7 6,1 2,4 2,3 2,0 2,4 1,4 0,2 0,2 -0,2
Kreikka 15,7 12,1 8,0 5,7 10,0 4,6 5,8 6,1 5,9 5,0
Espanja 14,9 7,2 2,6 3,6 3,3 3,4 3,3 2,5 3,3 3,2
Ranska 10,1 3,1 2,3 2,3 3,0 2,4 3,1 3,2 3,3 3,2
Irlanti 12,4 4,6 5,3 7,4 5,1 5,6 5,5 5,5 5,0 4,8
Italia 13,6 5,2 2,7 3,2 2,7 3,7 3,5 2,9 2,6 2,7
Luxemburg 7,7 4,6 2,9 3,5 3,9 1,8 4,1 3,7 3,5 3,0
Alankomaat 7,9 3,5 3,0 5,5 5,2 4,0 3,3 1,4 2,2 2,7
Itävalta 7,9 4,9 1,9 1,4 2,1 1,9 2,3 2,4 2,8 2,2
Portugal 17,0 10,6 5,9 5,3 4,4 3,1 2,4 2,9 2,7 2,5
Suomi 11,5 3,2 2,9 4,7 1,8 2,6 4,1 3,2 2,8 2,5
Euroalue 9,8 5,2 2,4 2,8 2,7 2,6 2,4 1,9 2,1 2,1
Tsekki .. .. 10,2 7,6 6,2 4,9 6,3 4,0 4,8 5,1
Tanska 9,8 3,1 3,8 4,4 3,8 3,8 2,1 3,5 3,8 3,9
Viro .. .. 16,8 7,6 10,3 10,9 10,8 12,0 11,7 11,1
Kypros .. .. 4,1 1,0 4,1 9,3 3,5 4,4 3,5 3,5
Latvia .. .. 11,9 3,4 4,0 11,1 15,1 14,4 15,0 12,0
Liettua .. .. 14,8 3,6 4,4 8,8 8,1 11,5 8,9 8,2
Unkari .. .. 15,0 15,9 12,7 10,0 9,7 9,1 5,3 4,0
Malta .. 8,3 4,3 5,0 2,8 1,7 -0,8 2,4 2,9 3,0
Puola .. .. 17,6 13,1 2,0 0,8 1,9 3,0 4,6 5,2
Slovenia .. .. 11,0 11,6 8,5 7,8 7,7 5,0 5,2 5,0
Slovakia .. .. 10,9 6,3 9,3 6,0 10,8 9,2 7,3 6,5
Ruotsi 9,4 4,7 4,7 4,5 2,9 3,0 3,7 3,4 3,7 4,3
Iso-Britannia 10,4 4,9 4,6 5,0 3,6 4,8 4,3 4,4 4,3 4,4
EU-25 .. .. 3,4 3,9 3,2 3,1 2,9 2,4 2,7 2,7
EU-15 9,8 5,1 2,8 3,3 2,9 3,1 2,8 2,5 2,6 2,6
Bulgaria .. .. 96,3 12,3 4,7 1,0 6,6 8,8 9,4 9,3
Romania .. 135,4 71,4 44,8 25,9 27,7 22,1 16,7 13,8 10,9
USA 6,2 3,5 4,2 2,4 3,6 4,2 4,8 4,6 3,8 4,1
Japani 10,1 2,0 -0,1 -0,6 -1,6 -1,6 -1,6 0,6 0,8 1,0
Lähde: Komission ennuste, 8.5.2006, Taulu 21