2010-luvulta kestävään kasvuun

478 views

Published on

SAK:n kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro. SAK:n julkaisusarja.

Työelämän laatua ja tuottavuutta on kehitettävä samanaikaisesti. Tuottavuudessa on haettava
kestävää ja pitkän aikavälin kasvua, joka vaatii työelämältä inhimillisyyttä.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
478
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
8
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2010-luvulta kestävään kasvuun

  1. 1. 3·2010 2010-luvulta kestävään kasvuunSAK:n kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro Toukokuu 2010
  2. 2. Toukokuu 2010 Lisätiedot: Tilaukset: Janne Metsämäki SAK janne.metsamaki@sak.fi puh. 020 774 000 puh. 020 774 0151 SAK, PL 157 00531 Helsinki
  3. 3. SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010 12010-LUVULTA KESTÄVÄÄN KASVUUNTIIVISTELMÄ ............................................................................................... 3 1 TALOUDEN JA TYÖELÄMÄN MURROS ................................................ 4 2 UUDEN KASVUN AVAIMET .................................................................... 6 2.1 Osaava työvoima takaa kilpailukyvyn ............................................................ 6 2.2 Pitkäjänteistä tuottavuutta ............................................................................... 6 2.3 Automaatiota, yhteistyötä ja lisää jalostusarvoa .......................................... 7 2.4 Markkinaosaaminen palvelualoja siivittämään .............................................. 8 2.5 Tuloksellinen julkinen sektori ......................................................................... 8 3 VIENTITEOLLISUUDEN UUDET HAASTEET ....................................... 10 3.1 Kilpailukuntoon teollisuustuotantoa ja palveluja yhdistämällä ................ 10 3.2 Järkevät alihankintaketjut tukevat kasvua ................................................... 10 3.3 Uusia investointeja ja turvaa muutoksessa ................................................. 11 3.4 Ilmastohaasteeseen tarttuminen kannattaa ................................................. 11 4 TALOUSKASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ – SAK:N ESITYKSET ............ 13 4.1 Tarvitaan laajapohjainen kasvustrategia ..................................................... 13 4.2 Yhteiset, reilut työn tekemisen ehdot ........................................................... 14 4.3 Vahva tuki teollisuudelle ................................................................................ 14 4.4 Hyvinvointiyhteiskunta talouskasvun tukena.............................................. 15 
  4. 4. 2 SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010
  5. 5. SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010 3TIIVISTELMÄNykyisestä taantumasta ei nousta 1990-luvun lääkkeillä. Yritykset ja niidentoimintaympäristö ovat 2000-luvulla muuttuneet. Kotimaiset suuryrityksetsuuntaavat investointejaan ulkomaille ja työpaikkoja siirtyy pois Suomesta.Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kasvuun uusia eväitä. Työelämän laatuaja tuottavuutta on kehitettävä samanaikaisesti. Tuottavuudessa on haettavakestävää ja pitkän aikavälin kasvua. Samalla pitää muistaa, ettei yksipuoli-nen kustannustehokkuus aina tarkoita parempaa lopputulosta. Esimerkiksijulkisella sektorilla tuottavuusohjelma on toiminut tavoitettaan vastaan.Kestävä kasvu vaatii työelämältä inhimillisyyttä. Työhyvinvoinnin edistämi-nen, hyvä johtaminen sekä toimiva työn ja perheen yhteen sovittaminenovat hyvän työelämän perusedellytyksiä. Työntekijät tarvitsevat muutok-sessa turvaa ja mahdollisuuksia uudelleentyöllistymiseen ja -kouluttautumiseen. Työvoimapolitiikka ja koulutusjärjestelmä luovat vahvanperustan kohdata tulevaisuus.Talouskasvu perustuu laadukkaille julkisille palveluille ja infrastruktuurille.Toimiva alue- ja muu hallinto tukee kasvua. Jatkuva panostus innovaa-tiopolitiikkaan on välttämätöntä. Kohtuuhintaisen energian saatavuus jaenergiaomavaraisuus ovat kilpailukyvyn tae.Valtion tehtävänä on ylläpitää ja uudistaa yhteiskunnan infrastruktuuria. Pit-kien etäisyyksien massa liikennejärjestelmän toimivuus on talouden elineh-to. Uusien väyläinvestointien lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat väylienylläpitoon. Tietoyhteiskuntakehityksessä Suomi uhkaa jäädä EU-maidenkärjestä. Uutta ja kehittyvää tekniikkaa pitää hyödyntää viranomais- jamuissa palveluissa aiempaa tehokkaammin.Suomen tulevaisuuden kasvu perustuu pitkälle kehittyneeseen teollisuu-teen ja kasvaviin palvelualoihin. Raja-aidat näiden välillä ovat murtumassa:monet yritykset tuottavat sekä tavaroita että palveluita. Palveluiden tutki-mustyöhön tarvitaan lisää panoksia. Teollisuudelta pitää löytyä jatkossakinrohkeutta panostaa kotimaiseen osaamiseen. Esimerkiksi maailmalla kysyt-ty ympäristöteknologia tarjoaa suomalaiselle työelämälle suuria mahdolli-suuksia.Kaikille suomalaisille toimialoille tarvitaan pitkän aikavälin strategiat, joidenkeskeisenä tavoitteena on kotimaisen työllisyyden tukeminen. Yhdessä te-kemällä voidaan löytää vastaukset Suomen saattamiseksi taantuman jäl-keen uudelle kasvu-uralle.Toukokuussa 2010 ilmestyneen World Economic Forumin tutkimuksen mu-kaan Suomen kilpailukyky EU:n Lissabonin strategian mukaisilla kriteereilläon Ruotsin jälkeen toiseksi paras. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa yhdessäSuomen uutta talouskasvua.
  6. 6. 4 SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/20101 TALOUDEN JA TYÖELÄMÄN MURROSSuomalainen elinkeinorakenne on kehittynyt viimeisen 35 vuoden aikananiin, että yksityisten palveluiden osuus kokonaistuotannosta on noussut rei-lusti ja julkisten palveluiden osuus jonkin verran. Teollisuuden ja rakentami-sen osuudet ovat laskeneet hieman ja alkutuotannon osuus merkittävästi.(Ks. kuva.)Lähde: TilastokeskusTyöelämä on ollut murroksessa koko 2000-luvun. Yritys- ja elinkeinoraken-teet ovat pirstoutuneet ja alihankintaketjut pidentyneet, yritysten omistajuuson kansainvälistynyt ja tuotto-odotusten syklit lyhentyneet. Investoinnitsuuntautuvat yhä enemmän ulkomaille. Palvelualat ovat kasvattaneet mer-kitystään. Muutoksilla on monitahoisia vaikutuksia työllisyyteen, tuottavuu-teen, ostovoimaan ja työntekijöiden työssä jaksamiseen.2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä maailmantalouden vauhdikaskasvu ja ulkomainen kysyntä ovat pitivät Suomen kansantalouden vientive-toisessa kasvussa (ks. kuva: Viennin osuus BKT:sta). Kokonaistuotantokasvoi vuosina 2004–2007 keskimäärin neljän prosentin vuosivauhtia. Ko-timaisia vientimarkkinoita hallitsi metalli- ja koneteollisuus, jonka osuus ko-konaisviennistä vuosina 2000–2008 nousi noin 25 prosentista yli 35:een.Samaan aikaan puu- ja paperiteollisuuden osuus kokonaisviennistä laski27:stä 17 prosenttiin. 1990-luvun loppupuolella kovassa nousussa olleensähköteknisen alan kasvu hiipui hieman 2000-luvulla. Sen osuus kokonais-viennistä oli 2008 noin 24 prosenttia.
  7. 7. SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010 5Viennin kehitys suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen ennen vuosien 2008–2009taantumaa. Lähde: Tilastokeskus.Suomalaiset yritykset onnistuivat 2000-luvulla luomaan monipuolisia kan-sainvälisiä verkostoja, joista on yhä hyötyä globaaleilla markkinoilla. Sa-maan aikaan rakennemuutos nopeutti teollisuuden ja työpaikkojen siirtymis-tä ulkomaille.Kasvun vuosina suuret yritykset eivät palkanneet merkittävästi lisää työnte-kijöitä Suomeen; yli 500 työntekijän yritysten työllisten yhteismäärä on jää-nyt selvästi alle edellistä lamaa edeltäneen vuoden 1990 tason. Lisäksi ul-komaille suuntautuneet investoinnit vaikuttivat siten, että vuonna 2006suomalaisten teollisuusyritysten työvoimasta jo 65 prosenttia työskenteli ul-komailla. Vastaava luku vuonna 1990 oli 20 prosenttia. Pienet ja keskisuu-ret yritykset ovat työllistäneet suhteessa suuryrityksiä enemmän.Työllisten määrän kehitys yritysten henkilöstön suuruusluokan mukaan vuosina 1990–2007ilman maatalousyrityksiä. Lähde: VATTVuonna 2008 kansantalouden kokonaiskasvu putosi yhteen prosenttiin ja2009 se romahti reilusti miinukselle. Samana vuonna Suomen kokonais-viennistä katosi neljännes. Eniten viennin tyrehtymisestä kärsii 2000-luvullamenestynyt metalliteollisuus. Loppuvuodesta 2008 myös puu- ja paperituot-teiden, sähköteknisten tuotteiden ja kemiallisten tuotteiden viennin arvo al-koi laskea merkittävästi.2010-luku on alkanut Suomen kannalta haastavasti. Vientivetoinen kansan-talous on kärsinyt taantumasta keskimääräistä enemmän. Tulevaisuus riip-puu pitkälti Suomen suurimpien vientimaiden, Ruotsin, Saksan ja Venäjän,talouksien elpymisestä. Vaikka taloudessa on nähty orastavaa elpymistä,työttömyys voi nousta vuonna 2010 jopa yli 11 prosenttiin. Työttömyys oniskenyt kovaa vientiteollisuuden aloihin ja uhkaa laajentua myös palvelu-aloille.
  8. 8. 6 SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/20102 UUDEN KASVUN AVAIMETIlman menestyvää elinkeinotoimintaa ei ole työpaikkoja, ja ilman työpaikko-ja ei voida ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Toimiva hyvinvointiyhteiskuntapuolestaan tukee talouskasvua ja työllisyyttä esimerkiksi sosiaalisten turva-verkkojen, koulutuksen ja terveydenhuoltojärjestelmän kautta.Tulevaisuuden kasvu koostuu uudistumiskykyisestä teollisesta sektorista,edelleen kasvavasta palvelusektorista ja molempia tukevista luovista alois-ta. Alhaisen jalostusasteen tuotteet ja yksinkertaiset työvaiheet siirtyvätsuurilta osin halvemman tuotannon maihin. Teollisen tuotannon tulevaisuuson korkean jalostusasteen ja osaamisen tuotteissa.Monella alalla menestys perustuu nykyään teknisen taidon lisäksi tarpeidentunnistamiseen. Näin luodaan uusia, innovatiivisia ja kuluttajien mieltymyk-siin vastaavia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Esimerkkeinä mainittakoonkasvava kiinnostus ympäristöteknologiaan ja digitalisoitumisen myötä li-sääntyvä tietointensiivisten palveluiden kysyntä. Kotimainen tekninenosaaminen ja insinööritaito ovat ensiluokkaisia. Niitä tulee entisestään ke-hittää markkinoiden kysyntää vastaaviksi.2.1 Osaava työvoima takaa kilpailukyvynSuomalainen osaaminen ei synny itsestään. On pidettävä huolta tasok-kaasta koulutusjärjestelmästä, joka antaa opiskelumahdollisuudet kaikille.Oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä mahdollisuusopiskella uuteen ammattiin ovat keinoja, joilla voidaan turvata työntekijöi-den työllistymistä muuttuvilla työmarkkinoilla.Kestävää kasvua ei synny ilman osaavia ja jaksavia työntekijöitä. Työelä-män laadun parantaminen ja työhyvinvointiin panostaminen luovat edelly-tyksiä talouskasvulle. Lisäksi tarvitaan hyvää johtamista sekä työntekijöidenmahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämi-seen.Suomi on sitoutunut työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella. Ul-komailta voi tulla Suomeen työskentelemään samoin kuin suomalaisillakinon oikeus hakeutua töihin toisiin EU-maihin. Maahanmuuttajien osaaminenjää nykyisin liian usein hyödyntämättä, koska he eivät pääse työmarkkinoil-le.Kaikkia maassamme työtä tekeviä ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti.Jos tästä ei huolehdita, uhkana on kahden tason työmarkkinoiden syntymi-nen.  2.2 Pitkäjänteistä tuottavuuttaPelkkä lyhyen aikavälin kustannustehokkuuden hakeminen voi vahingoittaayrityksen pidemmän aikavälin tuottavuutta ja heikentää työntekijöiden moti-vaatiota ja työhyvinvointia. Esimerkiksi viime vuosikymmenellä kemiallises-sa metsäteollisuudessa kokonaistuottavuus saatiin niukasti positiiviseksityöntekijöitä irtisanomalla. Samalla tuote- ja laiteinvestoinnit jätettiin teke-mättä. Ratkaisut heijastuivat negatiivisesti koko toimialaan.
  9. 9. SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010 7Negatiivinen kehitys voidaan välttää, jos yritykset sisäistävät tuottavuudenmerkityksen toimintansa jatkuvuudelle nykyistä laajemmin. Investoimallasekä pitämällä kiinni työntekijöistä ja ylläpitämällä heidän osaamistaan yri-tykset sijoittavat omaan tulevaisuuteensa.Kauan Suomessa jatkunut tuottavuuden kasvu on mahdollistanut kansa-laisten elintason merkittävän nousun. Tuottavuuden kasvua tulee hakea ko-timaisessa elinkeinokentässä jatkossakin, mutta ei kvartaalitalouden pika-voittoja tavoittelevilla keinoilla, vaan takaamalla Suomessa toimivien yritys-ten kasvu vuosien ja vuosikymmenten aikajänteellä. Käytännössä tämä tar-koittaa huomion kiinnittämistä jatkojalostusarvon parantamiseen, työpro-sesseihin, automatisointiin ja palveluinnovaatioihin sekä ammattimaiseenjohtamiseen, työhyvinvointiin ja työntekijöiden osaamiseen.Tuottavuus käsitetään usein hyvin suppeasti. Yritysmaailmaa hallitsevat ly-hyen aikavälin kustannustehokkuuteen keskittyvät tuottavuuden määritel-mät ja rajatut mittarit eivät valitettavasti takaa pidemmän aikavälin tuotta-vuutta saatikka kestävää taloudellista kasvua.Toistaiseksi melko yksipuolisesti käytettyjen tuottavuusmittareiden kehittä-minen monipuolisempaan suuntaan on myös työllisyyden ja kestävän kas-vun mukaista. Tällä hetkellä mittareista löytyy ongelmia sekä yksityisellä et-tä julkisella sektorilla.Kasvu saavutetaan innovaatioiden ja investointien sekä tutkimuksen ja ke-hityksen kautta. Pelkästään saneeraustoimin tai muuten henkilöstökuluistatinkimällä ei tehdä parhaita tuloksia. Kasvun ei pidä toteutua työntekijöidenhyvinvoinnin tai ympäristön kustannuksella, vaan siihen pitää sisällyttää ta-loudellisen ulottuvuuden lisäksi sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus.2.3 Automaatiota, yhteistyötä ja lisää jalostusarvoaTuottavuutta voidaan edelleen tehostaa lisäämällä automaatiomahdolli-suuksia ja virtaviivaistamalla työvaiheiden ketjuja. Tuotteiden jalostusarvoaon kotimaisessa teollisuudessa kyettävä edelleen nostamaan. Muun muas-sa suomalainen puu tarjoaa monia hyödyntämättömiäkin mahdollisuuksiaesimerkiksi rakentamisessa ja ilmastohaasteeseen vastaamisessa. Ympä-ristö- ja energiateknologia sekä muu kehittyvä energiateollisuus, esimerkik-si rikittömät ja päästöttömät polttoaineet, ovat nekin arvokkaita kasvun läh-teitä. Teollisuustuotteiden jalostusarvon kasvu edellyttää yritysten ja yhteis-kunnan riittäviä panostuksia tuotekehitykseen, innovaatioihin ja investoin-teihin. Tutkimus- ja kehityspanoksia pitää aktiivisesti suunnata myös moni-puolisen perusteollisuuden uudistamiseen.Suurelta osin pk-yrityksistä koostuvassa elintarviketeollisuudessa tuotta-vuutta voidaan kasvattaa yritysten välisellä yhteistyöllä ydintehtävän ulko-puolella, kuten markkinoinnissa ja mainonnassa. Julkisella sektorilla tuotta-vuuden tehostamisen mahdollisuuksia löytyy mm. erilaisten tuotanto- japalveluprosessien järkeistämisessä. Palveluketjua saadaan sujuvammaksiesimerkiksi yhteisillä tietojärjestelmillä.Myös energiaratkaisuilla ja tuotannon volyymilla on vaikutusta yritysten pit-kän aikavälin tuottavuuteen, jos teollisuuden toimintaedellytykset ja vienti-mahdollisuudet ovat muuten kunnossa. Liikenneverkostot Suomen sisällä
  10. 10. 8 SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010ja kuljetusyhteydet merkittäviin vientimaihin on syytä pitää laadukkaina jateollista toimintaa tukevina.2.4 Markkinaosaaminen palvelualoja siivittämään1990-luvun alun laman yhteydessä palvelualojen työllisyys laski rajusti. Val-tion taloudellisen tutkimuskeskuksen Talouden rakenteet 2009 -julkaisunmukaan lamaa edeltänyt työllisyyden taso saavutettiin palvelualoilla vastavuonna 2001. Sen jälkeen kasvu on ollut nopeinta työvoimavaltaisilla aloil-la: kaupan sekä kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa. Terveys- ja sosiaali-palveluissa kasvu on ollut tasaista. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennepal-veluissa työllisyys on pysynyt absoluuttisesti suunnilleen samana, eli niidensuhteellinen osuus on pienentynyt.Suomalainen palvelusektori kasvattanee edelleen osuuttaan bruttokansan-tuotteesta. Tällä hetkellä noin 45 prosenttia Suomen työllisistä toimii yksi-tyisellä palvelusektorilla ja noin 25 prosenttia julkisella. Tutkimus- ja kehi-tystyön kautta työtehtävät alojen sisällä muuttuvat tuottavammiksi ja haas-tavammiksi.Vaurastumisen myötä ihmisten kiinnostus alkaa siirtyä tavarakulutuksestapalveluiden kuluttamiseen. Vaativien kuluttajien odotuksiin vastaa parhaiteninnovaatio-, tutkimus- ja kehitystyö, joka seuraa markkinoita ja kykeneemuuntautumaan kysynnän mukaan. Muutos haastaa myös työntekijät, joi-den on saatava jatkuvasti päivittää osaamistaan. Myynti- ja markkinoin-tiosaamista tulisi lisätä alan koulutuksessa. Kasvavien osaamisvaatimustentulee heijastua alan palkkaukseen ja arvostukseen.Yhteiskunnan digitalisoituminen lisää tietointensiivisten palveluiden kysyn-tää. Väestön ikääntyminen synnyttää uusia kasvumahdollisuuksia palvelu-markkinoille. Palvelualat laajenevat myös muille sektoreille, kun yrityksetoptimoivat toimintojaan ja siivous- ja kiinteistöpalveluiden kaltaiset tukitoi-met ostetaan yhä useammin ulkopuolelta.Palvelualojen kasvupotentiaalin realisoituminen edellyttää sektorin tutki-mus- ja kehitystyön voimakasta kehittämistä. Alojen yrityksiltä tarvitaan us-kallusta lähteä mukaan omaa toimintaa kehittäviin projekteihin. Palvelut onosattava paketoida ostajille ja kuluttajille helpoiksi konsepteiksi.2.5 Tuloksellinen julkinen sektoriTuottavuuden mittaaminen pelkästään määrällisillä mittareilla on julkisellasektorilla lähes mahdotonta. Julkisella puolella puhutaankin enemmän tu-loksellisuudesta, jonka yksi osa tuottavuus on. Tuloksellisuutta tulee arvioi-da myös esimerkiksi sivistystason, terveyden, osaamisen ja hyvinvoinnintasoa laadullisesti mittaamalla.Julkisen sektorin tavoitteena tulisi kustannustehokkuustavoitteen ohella ollatoimiminen niin, että työ on vaikuttavaa, palveluiden laatu hyvää ja henki-löstö hyvinvoivaa. Perinteisesti tuottavuutta kuvaava kustannustehokkuuson vain yksi osa kokonaisuutta.Kaavamaisesti laskien henkilöstön vähentäminen antaa teoreettisena tu-loksena automaattisesti työn tuottavuuden lisääntymisen. Henkilöstön vä-
  11. 11. SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010 9hentäminen kuitenkin useimmiten vaikuttaa negatiivisesti työn vaikuttavuu-teen ja palveluiden laatuun ja näin myös kustannustehokkuuteen. Pahim-millaan jäljelle jäävät, työnsä mahdollisimman hyvin hoitavat työntekijätsaavat kuulla olevansa ”huonosti tuottavia”.Vastaavasti julkisen sektorin palveluiden ulkoistaminen tuo monesti lyhyenaikavälin säästöjä. Samalla ulkoistaminen sitoo veroeuroja usein vuosiksieteenpäin palveluratkaisuihin, joiden pitkän aikavälin edullisuudesta ei oletakeita. Ongelmat kertautuvat, kun ahtaalle joutuneet kunnat tekevät rahoi-tusratkaisuja, jotka eivät pitkällä aikavälillä ole taloudellisesti järkeviä.Yksityisen sektorin määrällisesti painottuneet tuottavuusmittarit eivät sovijulkiselle sektorille. Tästä valtionhallinnon tuottavuusohjelma on ikävä esi-merkki: tuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteitä käytetään siinä selvästiväärin.2.6 Kotimaisella omistajuudella on merkitystäMoni aiemmin suomalainen yritys on nykyisin isomman ulkomaisen yhtiönomistuksessa. Suomi onkin osittain siirtynyt niin sanottuun tytäryhtiötalou-teen. Myös valtion omistus monissa merkittävissä yhtiöissä on vähentynyt.Kotimainen omistaminen ei sinänsä turvaa työpaikkoja eikä toisaalta ulko-mainen omistus ole haitta, jos yritys toimii vastuullisesti. On kuitenkin paljonesimerkkejä siitä, että päätöksissä tuotannon supistuksista, irtisanomisistatai muista rakennejärjestelyistä yrityksen kotipaikalla on merkitystä.Kotimaisen omistuksen turvaamiseksi valtion elinkeinopolitiikan on oltavaaktiivista. Taantuman vielä vaikuttaessa Suomen talouden ja työllisyydenkannalta tärkeiden alojen tulevaisuus on varmistettava muun muassa huo-lehtimalla yritysten rahoituksesta, tukemalla uusien kasvumahdollisuuksiaja tarjoamalla tarvittaessa valtion tukea. Valtion on oltava valmis myös li-säämään omistustaan, jos kotimaisen omistamisen turvaaminen sitä vaatii.
  12. 12. 10 SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/20103 VIENTITEOLLISUUDEN UUDET HAASTEETMoni yritys tuottaa samaan aikaan sekä tavaroita että palveluita. Globaalis-sa kilpailussa pärjääminen vaatii kotimaisilta yrityksiltä mukautumista, inno-vatiivisuutta ja tutkimustyötä. Työntekijältä se vaatii mahdollisuuksia ja ha-lua jatkuvaan kouluttautumiseen ja osaamisen päivittämiseen.Tulevaisuuden kasvu löytyy moderneilta teollisuudenaloilta, palveluista,luovilta aloilta ja näiden yhdistelmistä. Perinteiset elinkeino- ja yritysraken-teet ovat muutoksessa, mikä näkyy esimerkiksi alihankintatyön kasvuna.Työtehtävät muuttuvat: teollisuudessa tarvitaan enemmän palveluosaamis-ta ja palveluissa teknistä tietämystä.3.1 Kilpailukuntoon teollisuustuotantoaja palveluja yhdistämälläTeollisuuden ja palveluiden raja-aidat ovat hämärtyneet. Monien teollisuus-yritysten toiminnasta korjaus, huolto ja muu palvelu kattaa ison osan. Esi-merkiksi hissibisneksen tuotosta noin puolet tulee huoltotöistä. Lähes jokai-sen teollisuuden toimialan kylkeen on kasvanut oma palvelusektorinsa.Palveluita ja teollista tuotantoa yhdistelevien yritysten varsinainen tuote-valmistus pitää pyrkiä jatkossakin säilyttämään Suomessa, hyvinvointivalti-on vahvana tukijalkana.Talouden taantuma on entisestään lisännyt alihankintaketjutusta. Toimi-alasta riippuen alihankinta on joko tukenut alan kehitystä tai uhannut näi-vettää alan osaamisen Suomessa kokonaan. Onnistunut ja työpaikkoja luo-va alihankinta edellyttää, että yritykset täyttävät työnantajavelvoitteensa,työntekijöiden oikeudet huomioidaan ja työehtosopimuksia noudatetaan.Viranomaisvalvonnan on oltava tehokasta, jotta sääntöjä kiertävät yritykseteivät saisi kilpailuetua suhteessa lainsäädäntöä ja työntekijöiden oikeuksiakunnioittaviin yrityksiin.3.2 Järkevät alihankintaketjut tukevat kasvuaOnnistuneet yritysverkostoitumiset ja alihankintaketjut ovat mahdollistaneetsuomalaisen teknologia- ja metalliteollisuuden kasvun monipuolisine pk-yrityskenttineen. Samankaltaista potentiaalia on nähtävissä muun muassakotimaisessa elintarviketeollisuudessa.Alihankinta luo suurten ja pienten yritysten välille symbioottisen suhteen.Esimerkiksi metalliteollisuudessa pienet konepajat kukoistavat tai kuolevatalan suuryritysten mukana. Pienten työllistäjien lamakestävyys on huomat-tavasti suuria heikompi. Moni alihankkijayritys joutuu taantumassa pelkää-mään konkurssia. Jos pieniä työpaikkoja päästetään kaatumaan, on vaara-na, että alihankintaketjun menettäneet suuryritykset kiihdyttävät toimintansasiirtämistä ulkomaille. Tämän estämiseksi tarvitaan suoraa julkista menoel-vytystä suurten investointien muodossa sekä joustavuutta verotuksessa jarahoituksessa.Esimerkin epäonnistuneesta alihankintaketjutuksesta tarjoaa rakennusteol-lisuus, jonka tilanne on taantumassa kärjistynyt. Pienet ulkomaille peruste-tut alihankintafirmat ovat syrjäyttäneet kotimaisia alan yrityksiä polkemalla
  13. 13. SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010 11palkkoja ja muita työehtoja sekä kiertämällä yritysvelvoitteita. Halpatyövoi-man käyttö syö laillisen kotimaisen työllistämisen edellytyksiä. Uusia yrittä-jiä ei tahdo löytyä alalle, ja kotimaisten työpaikkojen määrä supistuu.Alihankintaketjun kautta Suomeen saapuva ulkomainen työvoima ei saatehdä kotimaisen työvoiman palkkaamista yrityksille epäedulliseksi. Myösulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia tulee valvoa selvästi aiempaa tar-kemmin ja varmistaa, että kaikki Suomessa työskentelevät työntekijät kuu-luvat suomalaisen työlainsäädännön ja työehtosopimusten piiriin.3.3 Uusia investointeja ja turvaa muutoksessaSuomalainen teollinen tuotanto on muovautunut aikojen kuluessa. Osa tuo-tannosta, kuten tekstiiliteollisuus, on karannut Suomen rajojen ulkopuolelle.1990-luvun alussa Suomessa tehtiin 30 prosenttia maailman matkapuheli-mien kuorista, kun enää niitä ei tehdä enää ainuttakaan. Innovaatioidenelinkaari on yhä lyhyempi ja trendit muuttuvat nopeasti.Nopeat muutokset kuuluvat nykyiseen maailmanlaajuiseen markkinatalou-teen. Muutokseen pitäisi osata kuitenkin oppia varautumaan. Tuotannonmuutoksia ja niiden seurauksia on pyrittävä ennakoimaan ja hallitsemaannykyistä paremmin. Äkilliset työpaikkojen lopettamiset vaikuttavat rajustialueelliseen ja valtakunnalliseenkin talouteen sekä työntekijöiden toimeen-tuloon.Palkansaaja rakentaa elämänsä työstä saatavan toimeentulon varaan. Ra-kennemuutostilanteiden ennakointia ja hoitoa on viime vuosina pyritty pa-rantamaan esimerkiksi muutosturvalla. Se auttaa hankkimaan uutta työtä jaammattitaitoa. Pitäisi etsiä myös uusia keinoja, joilla työpaikkojen kykyäsopeutua muutoksiin voidaan parantaa. Tarvitaan näkemystä, kykyä ja ha-lua investoida uuteen, jotta Suomi pärjäisi globaalissa kilpailussa.Isojen teollisuuslaitosten lopettaminen johtaa usein myös yritysten kehitys-työn katkeamiseen. Esimerkiksi ympäristöteknologialla ei ole Suomessakehittymismahdollisuuksia, jos sen tarvitsema metalli- ja kemianteollisuuspäästetään katoamaan. Tulevaisuuden turvaamiseksi eri toimialoille tarvit-taisiin innovatiiviset pitkän aikavälin strategiat, joiden keskeisenä tavoittee-na olisi kotimaisen työllisyyden tukeminen.Perinteisten vientialojen kilpailukykyä ylläpidetään parhaiten aktiivisella tut-kimus- ja kehitystyöllä ja riittävillä panoksilla innovaatiotoimintaan. Lisäksitarvitaan myös yritysjohtajien ja työntekijöiden kaukonäköisyyttä. Vaikkaviennin kasvua pitää hakea myös kasvavilta markkinoilta, kuten Kiinasta jaIntiasta, ei saa unohtaa EU:n sisämarkkinoiden ja lähialueiden, erityisestiVenäjän, merkitystä.3.4 Ilmastohaasteeseen tarttuminen kannattaaIlmastonmuutos on aikamme keskeinen haaste. Toimenpiteet ilmastokriisinhallitsemiseksi muokkaavat tuotantotapoja, elinkeinorakennetta ja energia-politiikkaa. Ilmastonmuutosta hillitsevät innovaatiot ja tuotteet herättävätmaailmalla suurta kiinnostusta. Tämä kehitys jatkuu ja vahvistuu entises-tään, mikäli sitova kansainvälinen ilmastosopimus saadaan aikaan. Yritys-ten tuotantoon ja energiankäyttöön sekä ihmisten asumiseen ja kuluttami-seen liittyvät ympäristöstandardit tiukkenevat.
  14. 14. 12 SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010Huoli ilmastonmuutoksesta ja aineettomia hyödykkeitä suosiva kuluttami-nen luo kasvumahdollisuuksia palvelualoille ja luoville aloille. Ekologisuusvoikin olla tietyillä palvelualoilla kilpailuvaltti.Suomessa osaamista ilmastonmuutosta hillitsevien investointitavaroidentuottamisessa löytyy muun muassa metalli- ja kemianteollisuudessa. Yri-tyksillä pitäisikin olla rohkeutta erikoistua voimakkaammin ympäristötekno-logiaan. Kemianteollisuudessa kasvupotentiaalia on etenkin tuotteissa, joil-la pyritään päästöttömään tuotantoon tai parannetaan ilman tai veden laa-tua. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset suodattimet ja puhdistimet.Rakennusteollisuudessa rakentamisen normien kiristäminen synnyttäämerkittävää tuotekehitystä. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantamises-sa ja lämmityksen tehostamisessa on yhä hyödyntämättömiä mahdolli-suuksia. Tuotekehityksellä voidaan vaikuttaa myönteisesti alan tuottavuu-teen ja työllistävyyteen.Ekologista rakennusmateriaalia puuta tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.Puutalorakentaminen on esimerkiksi betonirakentamista huomattavastiekologisempaa ja työllistävämpää. Rakennus- ja metsäteollisuuden mah-dollisuudet yhteisen arvoketjun rakentamisessa, talouskasvun tehostami-sessa ja työllisyyden luomisessa ovat suuret. Puuta jalostamalla voitaisiinmyös korvata öljypohjaisista tuotteista valmistettuja pakkausmateriaaleja.Ilmastonmuutokseen vastaavat ilmasto- ja energiapoliittiset uudistukset pi-tää toteuttaa kestävällä tavalla. Euroopan unioni edellyttää, että vuoteen2020 mennessä 38 prosenttia Suomen energiatuotannosta tuotetaan uusiu-tuvin keinoin. Tällä hetkellä metsäteollisuus tuottaa suurimman osan uusiu-tuvasta energiasta ja puun energiakäyttö keskittyy lähinnä tuotantoon kel-paamattomiin jätteisiin.Metsiä ei kannata jatkossakaan hakata puhtaasti energiakäyttöön, vaanpuun jalostusastetta on nostettava. Pitää myös varmistaa, että metsien ky-ky sitoa hiiltä ei pienene puun energiakäytön seurauksena. Biodieselin jamuiden biopolttoaineiden valmistaminen on positiivista kehitystä, mutta senpitää tapahtua niin, että raaka-aineina ei käytetä jatkojalostukseen tai ruu-aksi kelpaavaa materiaalia, vaan keskitytään uuden sukupolven biopoltto-aineiden kehittämiseen.Kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa on ohjattava aktiivisesti suuntaan,joka luo Suomessa uusia työpaikkoja ja mahdollistaa vanhojen työpaikko-jen ja toimialojen toimintaedellytykset tulevaisuudessakin. Lisäksi on tärke-ää, että yritykset ottavat ilmastomuutoksen torjunnan tosissaan ja mukaut-tavat toimintojaan ja suuntaavat tuotteitaan politiikan mukaisesti.Panostukset energiateknologiaan ja uuden energiantuotantoteknologiankäyttöönotto kotimaassa tukevat yritystoiminnan kansainvälistymistä. Esi-merkkinä voidaan mainita tuulivoima, jonka kotimainen käyttö antaa samal-la mahdollisuuksia laajaan teknologian vientiin.
  15. 15. SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010 134 TALOUSKASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ – SAK:NESITYKSETSuomen menestys perustuu osaamiseen, teknologian hyväksikäyttöön, riit-täviin investointeihin, tehokkuuteen, innovaatioihin ja hyvään tuottavuuteen.Kasvu rakentuu kehittyneen teollisuuden ja kasvavan palvelualan varaan.Tuotteiden jalostusarvoa on kasvatettava ja automatisointia kehitettävä en-tisestään. Lisäksi tarvitaan osaavia ja työssä viihtyviä työntekijöitä, uusiainnovaatioita ja määrätietoista tuotekehitystä.4.1 Tarvitaan laajapohjainen kasvustrategiaTalouden ja työllisyyden kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan laajapohjainenkasvustrategia, jonka tavoitteena on tuottavuuden kestävä kasvu sekä työ-paikkojen ja investointien lisääminen. Strategian tulee kattaa sekä teolli-suus- että palvelualat. SAK julkisti maaliskuussa 2010 (Puheenvuoro2/2010) tarkemmat ehdotuksensa työvoimapolitiikan uudistamiseksi ja työl-lisyyden parantamiseksi.Kestävään kasvuun tarvitaan aktiivista ja näkemyksellistä elinkeinopolitiik-kaa. Uudet kasvualat ja -yritykset tarvitsevat alkuvaiheessa yhteiskunnantukea. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kaivataan lisärahoitusta.Talouskasvu perustuu laadukkaille julkisille palveluille ja infrastruktuurille.Toimiva alue- ja muu hallinto tukee kasvua. Jatkuva panostus innovaa-tiopolitiikkaan on välttämätöntä. Kohtuuhintaisen energian saatavuus jaenergiaomavaraisuus ovat kilpailukyvyn tae.Valtion tehtävänä on myös ylläpitää ja uudistaa yhteiskunnan infrastruktuu-ria. Pitkien etäisyyksien massa liikennejärjestelmän toimivuus on taloudenelinehto. Uusien väyläinvestointien lisäksi tarvitaan riittävät määrärahatväylien ylläpitoon. Tietoyhteiskuntakehityksessä Suomi uhkaa jäädä EU-maiden kärjestä. Uutta ja kehittyvää tekniikkaa pitää hyödyntää viranomais-ja muissa palveluissa aiempaa tehokkaammin. Välttämättömiä julkisia han-kintoja on nopeutettava.Valtion erityisrahoitusyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja riskinottokykyä pitääparantaa. Taantuman aikana käyttöön otettua suhdannerahoitusta on jat-kettava työllisyyden ylläpitämiseksi.Verotusta pitää uudistaa siten, että se edistää investointeja sekä tukee yri-tysten kasvua ja työllistämistä. Keinottelumahdollisuudet pääomatulojen japalkkatulojen välillä on poistettava.Antti Tanskasen johtaman valtioneuvoston kasvuhankkeen väliraportissaon tiivistetty talouskasvun edellytykset seuraavasti: • teknologinen kehitys ja uuden teknologian omaksuminen • talouden avoimuus, poliittinen vakaus ja toimiva infrastruktuuri • työvoiman ja organisaatioiden riittävä osaaminen ja omaksumisky- kyky • toimiva lainsäädäntö, demokratia, kansalaisvapaudet, poliittiset ja sosiaaliset oikeudet, yleinen luottamusperusta
  16. 16. 14 SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010 • talouspolitiikka ja instituutiot, jotka tukevat investointeja fyysiseen pääomaan ja koulutukseen ja jotka mahdollistavat käytettävissä olevien resurssien tehokkaan hyödyntämisen.Raportissa todetaan, että pitkällä aikavälillä talouskasvu eli tuottavuuskas-vu syntyy teknologisesta kehityksestä. Teknologinen kehitys puolestaansyntyy niin tavaroiden kuin palveluidenkin osalta ideoista eli siitä, että osa-taan yhdistää tietoa, luovuutta ja raaka-aineita tavalla, joka tekee niistä ta-loudellisesti arvokkaampaa kuin ne itsessään ovat. Avainasemassa ovatosaavat työntekijät, jotka ovat motivoituneita antamaan panoksensa tuotta-vuuskasvuun.Ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa yrityksille uusia mahdollisuuksia, jotkaon hyödynnettävä kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita. Ympäristötekno-logian merkitys kasvaa. Myös tietovaltaisissa palveluissa on suuria mahdol-lisuuksia uusien työpaikkojen ja talouskasvun luomiseen. Uusien ideoidenlöytämiseksi tarvitaan merkittävästi rahaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.Sekä valtion että yritysten on lisättävä panostuksiaan.Valtion on tehtävä päätökset riittävän energiansaannin turvaamiseksi. Läh-tökohtana tulee olla, että pysyviä tukia eri energiantuotantomuodoille eiaseteta. Siirtymäajan jälkeen uusiutuvan energian tuotannossa tulee pääs-tä kannattavuuteen ilman tukia.4.2 Yhteiset, reilut työn tekemisen ehdotKestävää kasvua ei synny ilman osaavia ja jaksavia työntekijöitä. Työelä-män laadun parantaminen ja työhyvinvointiin panostaminen luovat edelly-tyksiä talouskasvulle. Työhyvinvoinnin parantamiseksi valmisteltuja esityk-siä on vietävä eteenpäin nopealla aikataululla. Lisäksi tarvitaan hyvää joh-tamista sekä työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidonkehittämiseen ja ylläpitämiseen. Julkiselle sektorille on luotava yksipuolis-ten määrällisten tehokkuusmittareiden tilalle käyttökelpoiset laadulliset tu-loksellisuusmittarit.Monet yritykset tuottavat nykyisin sekä tuotteita että niihin liittyviä palveluja.Palvelualoilla on suuret mahdollisuudet voimakkaaseenkin kasvuun, josalojen tutkimus- ja kehittämistyöhön satsataan voimakkaammin. Työnteki-jöiden rooli on keskeinen uudenlaisten palvelukokonaisuuksien kehittämi-sessä ja innovaatiotoiminnassa. Tämä edellyttää koulutuksen uudistamistaja työntekijöiden osaamisen arvostamista.Työn tekemisen yhteisistä ehdoista on pidettävä kiinni. Erityisesti ulkomaa-laisten työntekijöiden työehdoissa ja -oloissa on paljon puutteita. Laitto-muudet ja väärinkäytökset on estettävä tehokkaammalla viranomaisvalvon-nalla ja tiukemmalla lainsäädännöllä. Valvontaan tarvitaan merkittävästi li-sää resursseja, jotta työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu voidaan taata.Ammattiliitoille tulee antaa valvonta- ja kanneoikeus.4.3 Vahva tuki teollisuudelleTeollisuus on osaltaan luonut edellytykset suomalaiselle hyvinvointiyhteis-kunnalle. Suomen teollinen perusta on vahvuus, jolle tulevaisuuttakin onhyvä rakentaa. Teollisuuslaitosten vaikutus omien alueidensa työllisyyteen
  17. 17. SAK · Kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro 5/2010 15ja talouteen on merkittävä. Usein kyseessä on satoja miljoonia euroja ja tu-hansia työpaikkoja.Taantumassa ja rakennemuutoksessa esimerkiksi telakkateollisuus, metsä-teollisuus ja konepajat ovat kohdanneet suuria vaikeuksia. Kriisin aikana onpidettävä huolta, että yritykset ja niihin liittyvät työpaikat ja osaaminen eiväthäviä muualle. Valtion on tuettava kriisialojen selviytymistä taantuman yli.Valtion omilla hankinnoilla voidaan auttaa selviytymistä uuteen nousuun.Esimerkiksi uusien jäänmurtajien tilaaminen suomalaisilta telakoilta turvaisitelakkateollisuuden tulevaisuutta.Kaivosteollisuus on kokemassa uutta ennennäkemättömän suurta nousua.Jo kertaalleen hävinneeksi luullun alan tulevaisuus näyttää vahvalta. Me-nestyäkseen kaivosteollisuus tarvitsee riittävää yhteiskunnan tukea, esi-merkiksi vahvaa panosta alan koulutukseen ja liikenneinfrastruktuuriin, ku-ten raideliikenteeseen.Teollisen tuotannon tulevaisuus on korkean jalostusasteen ja osaamisentuotteissa. Tuotteet ja palvelut muodostavat usein kokonaisuuden: menes-tyvä yritys huolehtii molemmista rinta rinnan. Tämä suuntaus tulee toden-näköisesti vahvistumaan. Valtion tehtävänä on luoda teollisuudelle mahdol-lisuuksia uusiin investointeihin, innovaatioihin ja tutkimukseen. Pk-sektorista on taantumassakin pidettävä huoli, jotta kasvun perusta ei näi-vettyisi. Kohtuuhintaisen energian vakaa saanti on turvattava.4.4 Hyvinvointiyhteiskunta talouskasvun tukenaHyvinvointiyhteiskunta tukee talouskasvua. Siksi sen toiminnasta on pidet-tävä huolta. Koulutus, terveydenhuolto, lasten päivähoito ja sosiaaliturvaovat kaikki tärkeitä kestävän talouskasvun edellytyksiä.Valtion omistajapolitiikan on oltava kasvua ja työllisyyttä tukevaa. Aktiivisel-la omistajapolitiikalla voidaan tukea elinkeinorakenteen uudistumista siten,että otetaan huomioon myös työntekijöiden aseman turvaaminen muutok-sissa.Koulutuspolitiikassa valtion on turvattava riittävästi aloituspaikkoja niillealoille, joilla työllisyys kasvaa ja joille syntyy uusia työpaikkoja. Työvoima-politiikan on oltava nykyistä aktiivisempaa. Sen määrärahoja on lisättävämerkittävästi, jotta työttömät työnhakijat saadaan autettua takaisin töihin.Työnhakijoille on tarjottava kunnon koulutusmahdollisuuksia uuden työpai-kan löytämiseksi.Nuoret ikäluokat on saatava mukaan työmarkkinoille mahdollisimman kat-tavasti. Erityisen tärkeää on turvata jokaiselle nuorelle koulutuspaikka.Onnistunut asuntopolitiikka voi tukea talouskasvua ja työllisyyttä. Monillapaikkakunnilla tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joiden raken-tamiseksi tarvitaan valtion, kuntien ja asuntorakentajien yhteistyötä. Asumi-en tukemisessa painopistettä on siirrettävä omistusasumisesta vuokra-asumiseen.

×