Suomen metsäkeskuksen hallinnoiman Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -hankkeen huhtikuussa 2018 Loimaalla ja Kankaanpäässä järjestettyjen Suometsien puunkorjuun haasteet -seminaarien materiaalia. Korjuukelpoisuusluokitukset: Harri Lindeman, Luonnonvarakeskus

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Askelia kohti dynaamista
korjuukelpoisuusluokitusta
Harri Lindeman
Korjuukelpoisuusluokitukset
ja niiden kehitysnäkymät
6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.20181

2. © Luonnonvarakeskus
Perinteinen korjuukelpoisuusluokitus
• Kelirikko
• Kesä
• Talvi
• Vaihtelevat olosuhteet
haastavia ”jäykälle”
luokitukselle
• Käyttö ja luokittelu ollut usein
subjektiivista
• Ottaa heikosti huomioon
kaluston ja osaamisen
2 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

3. © Luonnonvarakeskus
Korjuukelpoisuusluokitus
3 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

4. © Luonnonvarakeskus
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus
(Högnäs ym. 2011)
4 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

5. © Luonnonvarakeskus5 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lähde: Uusitalo ym. 2011

6. © Luonnonvarakeskus
Staattinen korjuukelpoisuusluokitus - Arbonaut
• Hyödyntää kasvillisuuden määrää kuvaava laserpiirrettä, suomaskia,
maanpinnan korkeusmallista tuotettua kosteusindeksitasoa ja
laserkeilaukseen perustuvaa ojien kunnon analyysia.
• Erilliset mallit suo- ja kangasmaille
• Osa luokista päättelysäännöillä, tarkempi luokittelu logistisella
regressiolla
6 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lähde: Arbonaut Oy

7. © Luonnonvarakeskus7 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

8. © Luonnonvarakeskus8 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

9. © Luonnonvarakeskus9 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

10. © Luonnonvarakeskus
Korjuukelpoisuusluokituksen jakelu – Suomen
Metsäkeskus
10 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
https://www.metsakeskus.fi/korjuukelpoisuuskartat

11. © Luonnonvarakeskus11 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lähde: Poikela ym. 2017

12. © Luonnonvarakeskus12 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lähde: Poikela ym. 2017

13. © Luonnonvarakeskus13 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Ennusteen osuvuuden selvitys Etelä-Päijänteen alueella
3 tutkimusaluetta (24 x 24 km)
Mitattu yhteensä 93 kuviota (9-10/2016)
•26 avohakkuu- ja 67 harvennushakkuukuviota
•293 mitattua 30 m pitkää ajourapätkää (ts.
koealaa)
Metsälain velvoittaa huolehtimaan, ettei
puunkorjuun aiheuttaman kiv 10 cm ja turv 20 cm
urapainauman keskimääräinen osuus saa ylittää
kangasmailla 20 % ja turvemailla 25 % ajourien
kokonaispituudesta.
Lähde: Ville Luoma 2017

14. © Luonnonvarakeskus14 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lähde: Ville Luoma 2017

15. © Luonnonvarakeskus15 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lähde: Ville Luoma 2017

16. © Luonnonvarakeskus16 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Tulosten perusteella mallin luokittelu toimii hyvin ainakin
suuntaa-antavana arviona
•Talvi- ja kuivan kesän kohteilla enemmän vaihtelua
•Kuvioiden sisällä paikallista vaihtelua
•Kuljettajan valinnat ja ajosuunnitelma yhä merkittäviä
Lähde: Ville Luoma 2017

17. © Luonnonvarakeskus
Staattinen korjuukelpoisuusmalli
• Ei maalajitietoa (pl. turvemaski)
– Maalaji vaikuttaa
• Kosteuteen
• Kantavuuteen
• Ei huomioi sään vaikutusta
17 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

18. © Luonnonvarakeskus18 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
GIS dataan ja alueelliseen hydrologiatietoon perustuva
Luken dynaaminen kulkukelpoisuusmalli (Spatial
Hydrology Model , SpatHy)
• Staattinen korjuukelpoisuusluokittelu suureksi avuksi
• Kuitenkin maaperän kosteuden vaihtelu usein viime kädessä ratkaisee
korjuukelpoisuuden
18 6.4.2018
Raiteensyvyys,cm
Vesipitoisuus, %til

19. © Luonnonvarakeskus
Vesitaseen mallintaminen
Vesitase ’maaperäpurkissa’ Veden virtaus maan
pinnanmuotojen mukaan
Lähde: Launiainen, Salmivaara ja Laurén 2017
6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.201819

20. © Natural Resources Institute Finland
Testialue: Porkkavaaran valuma-alue
• Nurmes, 72 ha
• Pintamaan ominaisuudet tässä
vaiheessa mineraali / turve
luokittelun mukaan
• Digitaalinen korkeusmalli,
monilähde VMI, Ilmatieteen
laitoksen säädata, GTK:n
maaperäkartat
Lähde: Launiainen, Salmivaara ja Laurén 2017
6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.201820

21. © Natural Resources Institute Finland
SpatHy – kosteuden kehitys ja sääennusteen
vaikutus
21 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Kuiva ennuste Keskiarvoennuste Sateinen ennuste
Ilman lämpötila Sademäärä
Maan kyllästyneisyys
Lähde: Launiainen, Salmivaara ja Laurén 2017

22. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.201822

23. © Luonnonvarakeskus23 6.4.2018
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018