Tarvekartoitus kunnan päättäjien keskuudessa rakentamaan pohjaa ekotehokkaiden lähienergiaratkaisujen, biotalouden hybridien sekä vihreän paikallistalouden suunnittelutyön edistämiseen.

1. SITRA KuntapäättäjienEkoprofilointi 13.4.2011 Kuntapäättäjien tarvekartoitus Palmu Inc.

2. JOHDANTO

3. Projektin tavoitteet ja toteutus TAVOITE Projektin tavoitteena oli tehdä tarvekartoitus kunnan päättäjien keskuudessa. Tarpeiden, tavoitteiden ja haasteiden kvalitatiivisen selvitystyön tavoitteena oli rakentaa pohjaa ekotehokkaiden lähienergiaratkaisujen, biotalouden hybridien sekä vihreän paikallistalouden suunnittelutyön edistämiseen. Päättäjien haastatteluiden pohjalta rakennettiin yksinkertaistettu kuntapäättäjäprofilointi, jonka pohjalta kommunikointitapojen suunnittelulle on todellista tartuntapintaa. Erityispainoalueena oli miten parhaiten edistää ekotehokkaita lähienergiaratkaisuja, biotaloushybridejä ja vihreän paikallistalouden mahdollistavaa maankäytön suunnittelua kunnissa TOTEUTUS Palmu Inc Finland toteutti tarvekartoituksen kulttuuritutkija/ psykologi/ etnografi tiimillä. Ihmisen valintamotiivien, emotionaalisten ja kulttuuristen vaikuttimien ymmärtämiseen pyrkivä lähestymistapa mahdollisti käyttäytymisen taustalla olevien tekijöiden huomioimisen laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissaan kuntaprofiileja muodostettaessa. Etnografinen ote haastatteluissa mahdollisti myös yllättävien teemojen ja tekijöiden esille nousun. Kenttätyö toteutettiin 12 kunnan päättäjän kvalitatiivisella haastattelulla viidessä Suomen kunnassa helmi-maaliskuussa 2011. Kunnat ja haastateltavat on esitetty seuraavalla sivulla.

4. Kunnat

5. Avainsanalistaus - SITRA Ekotehokkuus, ekologisuus, ympäristömyönteisyys, energiansäästö, energiatehokkuus, uusiutuva energia, pientuulivoima, aurinkoenergia, bio-CHP (yhdistetty biopohjainen sähkön- ja lämmöntuotanto), hajautettu energiantuotanto, lähilämpöverkko, yhdistetty ruoan ja uusiutuvan energian tuotanto, vihreät hankinnat, luomuruoka, lähiruoka, lähityö (=etätyö), lähiasiointi, cleantech-yritykset, vihreä talous, biotalous, vihreät työpaikat, ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen, hiilineutraalius, hiilivapaus, öljyvapaus, luonnonvarojen säästö, materiaalitehokkuus, kestävä kulutus ja tuotanto, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, energia- ja materiaalitehokas kaavoitus, lähipalvelut, lähikauppa, palvelujen saavutettavuus, julkinen liikenne, pyöräily, kävely, kohtuus, kestävä hyvinvointi, lähihyvinvointi, vastuullisuus, kestävä kehitys, ympäristö-, ilmasto- tai kestävän kehityksen strategia, ympäristöimago, ekologinen maankäyttö, maankäytön ja rakentamisenkilpailutukset, kaavoitus, yleiskaava, asemakaava, rakennuskaava, rakennusten suunnittelu, haja-asutus, ekokylät, ekoyhteisöt, passiivitalot, puurakentaminen, energiansäästöremontit, energiasaneeraukset, ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa, ekomatkailu, lähimatkailu, mökkimatkailu, Reilun Kaupan-kaupunkimerkit, jätteet, valitukset, jätekuningas, kuntayhtiöt, yksityiset yritykset, mummot ja jäteastiat, huonot välit, ELY-keskus, jäteautot, liikkumistavähentävätpalveluratkaisut, etäpalvelut, virtuaalipalvelut (esim. virtuaalikotihoito), monikanavainenasiointi, sähköinenasiointi, sähköisetpalvelut, velkaantuminen, ikääntyminen, muuttovoitto- jatappio, ekomielikuvat, asenteet, tiedontarpeet, vastustajat, kannattajat.

6. KUNTIEN EKOPROJEKTIEN JALKAUTUS

7. ”Tarvittiin uusia työpaikkoja ja asukkaita – jotain houkuttelevaa. Ajattelin, että tää vois olla hyvä juttu. ”Ei siinä hirveästi tietoa ollut. Pakko oli vaan mennä eteenpäin ja luottaa, että asiat selvenee matkan varrella. Kantapään kautta opittiin.” Jalkautustarinat | Onnistunut, Uusikaupunki HINKU Päähenkilöt: HINKU:n kehittäjät (yritykset + SYKE), Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski, konsultti Reijo Laine, Uudenkaupungin yritykset Taustavaikuttajat: Tutkimuslaitokset, Uudenkaupungin koulut ja kuntalaiset Tapahtumapaikka: Uusikaupunki Ajankohta: 2008-> Yritykset mukaan Paikalliset yritykset rupeavat kehittämään ja kääntämään tuotantoa ”HINKUn hengessä” esimerkiksi kierrätettävään suuntaan. Kestää kuitenkin vuoden, ennen kuin yritykset ymmärtävät kunnolla, että tämä on aidosti ”kannattavuus- ja imagokysymys”. Yrittäjä ei joudu itse hanke-asioissa asioimaan järjestöjen kanssa (Sitra, Tekes) – kunta auttaa tekemään hakemukset. Sana leviää Yritykset verkottuvat keskenään ja levittävät sanaa. Uudet yritykset ottavat Kariin yhteyttä ja verkottuvat hänen kauttaan yritysmaailmaan. ”Kaikki teki aiemmin yksinään. Nyt tehdään yhteistyötä ja yhdessä. Ja käytetään hyväksi tietoa, mikä muilla on.” Konsultti apuun Karin kumppaniksi konsultti Reijo Laine, joka kehittää mittaamis-järjestelmät, laskentakaavat ja tuo mukaan konkretiaa myös hiilijalanjälki-käsitteellä. Reijo hankkeen ”koordinoiva voima”. Lähtökohta: 10 yrityksen innovaatiopajasta syntyi ajatus hiilineutraaleista kunnista. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) pyydettiin mukaan. HINKU-kunnat valittiin sattumanvaraisesti yritysjohtajien kontaktien kautta. Uuttakaupunkia pyydettiin mukaan, koska yksi projektin alullepanijoista oli pelannut siellä koripalloa. Osallistaminen, verkottuminen Kari Koski kiertää puhumassa paikallisissa yrityksissä ja taivuttelee yksitellen yrittäjät puolelleen. Kari tuntee yrityskentän hyvin jo ennestään, sillä hän toimi 90-luvulla elinkeinotoimenjohtajana. Startti Kari Koski kommentoi: ”Se on yks vitsi, miten HINKU:un lähdettiin mukaan.”Karin ensimmäinen ajatus on hankkeesta kuultuaan, että: Maksaako se jotakin? Kari ymmärtää, että HINKU saattaisi parantaa kaupungin imagoa, vetää osaajia ja lisätä verotuloja. Yritykset ovat Karin mukaan kaupungin kärki: ”Kaiken suhteen täytyy miettiä, tuleeko työpaikkoja”. Kulisseissa kuohuu Kaupungin organisaation sisällä HINKU ei ole lyönyt itseään taisteluitta läpi. Kaikki Uudenkaupungin poliitikot eivät ole innoissaan HINKU:sta. Osa naureskelee idealle ja yrittää laittaa kapuloita rattaisiin. Vastustus jää kuitenkin selän takana purnaamiseksi, sillä tulokset puhuvat puolestaan: hankkeen edut ja hyödyt Uudenkaupungin elinkeinoelämälle ovat kiistattomat ja todennettavissa. Osallistaminen, lehdistö Paikallislehdistö innostuu ja he lähtevät suitsuttamaan HINKUa. Parin viikon välein juttua HINKU:sta sekä oma liite. Menestystarinoita ja konkreettista tarttumapintaa. Ei syyllistämistä. Kunnan näkökulma Osallistaminen, kuntalaiset Kuntalaisten ideoita kerätään nettikyselyllä ja vastauksia saadaankin 1900 kpl. Koulut ja päiväkodit innostetaan mukaan. NEAPO:n kulma ekologisuuteen Energiatehokkuus ja kustannustehokkuus. Kestävät ja laadukkaat ratkaisut. Hiilijalanjälki. Karin rooli ”Kari on luonut Uuteenkaupunkiin rennon mutta innostuneen ilmapiirin.” Yritysten on helppo verkottua keskenään, kun kaikki ovat samassa hankkeessa mukana. Kaupungin organisaatio on avoin: välitöntä vuorovaikutusta (vierailuja puolin ja toisin) sekä helppoa asiointia ja tukea. ”HINKU on tuonut meille lisäarvoa.” Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys arvoja jo NEAPO:a perustettaessa. HINKU:n kautta on tullut kuitenkin mitattavuutta ja vertailtavuutta sekä käsitteitä kuten hiilijalanjälki. ”Saadaan tueksi luotettavat laskelmat, joilla me pystytään todentamaan ihmisille nämä asiat. Ja asiantuntija-tukea ja ideoita.” Osallistaminen V.2008 kaupunginjohtaja Kari Koski ottaa yhteyttä, ja kertoo HINKU-hankkeesta. Järjestetään palaveri. Startti ja tausta NEAPO perustetaan v. 2007. Kari Koski ottaa yhteyttä konsultti Olli Vuolaan ja pyytää hänet Uuteenkaupunkiin ”auttamaan innovaatioita lentoon”. Olli perustaakin NEAPO:n: ideana teräskennon kaupallistaminen eli rakentamisen teollistaminen. Yritys case Osallistaminen Toteutus Starttaus Asenteet Seuranta+viestintä

8. Jalkautustarinat | Onnistunut, Oulun rakentamisen laadunohjaus Päähenkilöt: Pekka Seppälä (rakentamisen laatupäällikkö), Oulun rakennusvalvonta, pientalorakentajat Taustavaikuttajat: Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun Yliopisto, Sitra, Tekes, YM Tapahtumapaikka: Oulu, Oulun kehyskunnat Ajankohta: 2004 -> Tarina perustuu Pekka Seppälän haastatteluun ” Ja nyt heillä on kestävä matalaenergia-talo, joka ei homehdu, jolla on hyvä jälleenmyyntiarvo, ei suttaa ympäristöä ja se on halpa asua.” Käytännössä Luodaan pientalorakentamisen laadunohjausjärjestelmä: Kirjeet tontin saajille ja ohjaus internetportaaliin (”Me otetaan kiinni se joukko heti kun ostavat tontin!”). Työskentelyilloissa (korttelikokouksissa) ammattilaiset, suunnittelijat ja rakentajaperheet tekevät yhdessä valintoja. Gryndereiden kanssa on ”suunnittelualoituskokous”, jossa eri tahot yhdessä pohtivat energiatehokkuutta. Nettiportaali Interaktiivinen nettiportaali: www.pientalolaatu.fi (ympäristöopas, energiakortit, energiatodistuspohja). Rakentamisen taso määritellään tähdissä: Rakentajatvoivat testata, miten hyvin eli energiatehokkaasti haluavat rakentaa (itsensä ja naapurin kanssa kilvoittelu). Netissä myös julkaisut, työkalupaketti ja tiedotus. Lähtökohta 2000-luvun alussa Pekka Seppälä menee töihin rakennusvalvontaan ja rupeaa kehittämään laadunohjausjärjestelmää pientalorakentamiseen. On samalla tutkijana ja opettajana Oulun ammattikorkeakoulussa, jossa vetää laadunohjaus-kurssia. Huomaa, että tutkimukset eivät jalkaudu. ”Yliopisto jos tekee tällaista työtä, niin sitä ei kuunnella.” Pekka tajuaa: ”Rakennusvalvonnassa on mahdollisuus jalkauttaa ne!” ”Hoksautus-työ” Rakennusvalvonta lähtee tekemään hoksautustyötä: Ei määräysten vähimmäistason valvontaa, vaan ihmiset rakentamaan yli määräysten! ”Kansantajuisesti ja houkuttelevasti kerrotaan, että ekologinen rakentaminen on järkevää, kustannustehokasta, kestävää ja ympäristöystävällistä.” Oulu: energiatehokkaan rakentamisen pioneerikunta Tulokset ovat erittäin rohkaisevia: Oulussa rakennetaan energiatehokkaammin kuin missään muussa kunnassa. 97 % uusista pientaloista on matalaenergiataloja. ”Oulussa ollaan 4-5 vuotta muuta Suomea edellä. Tämä on hyvää harjoitusta, kun määräykset kiristyvät. Helpompi olla etunojassa.” Pekka kiertää puhumassa myös muissa kunnissa. Energialähettiläs. Kaupunki, tutkimuslaitokset ja rakennusvalvonta yhdessä VTT, Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja rakennusvalvonta tekevät yhteistyötä. ”Kaupungin johto on saatava mukaan, kun lähdetään rakentamaan yli määräysten. Tarvitaan kaupungin strateginen linjaus – lupa ja käsky panostaa tähän.”Myös rakennuslautakunta on aktiivinen.Rahoitus Oulun kaupungilta ja yrityksiltä. Luotettava ja riippumaton toimija Rakentaminen ja sen valinnat on perinteisesti puettu vaikeisiin muotoihin; Ihmiset menevät sekaisin monista termeistä ja toimijoista. Kaupallinen puoli ajaa omaa asiaansa. Rakennusvalvonta on riippumaton ja luotettava taho, joka ei myy mitään. Rakennusvalvonta myöntää myös luvat jokaiseen työmaahan ja sillä on näin ollen valtuudet asettaa ehtoja. Mistä tietoa ”Tyhjästä lähdettiin, mutta innostus oli suurta!” Taustalla Pekan omat kokemukset ja kyselyt, kirjallisuustutkimusta sekä pientä benchmarkkausta (LEED-sertifiointi-systeemi Amerikassa). Rakentamisen mallia myös Euroopasta, mutta suomalaisiin rakentamisen reunaehtoihin ja – kulttuuriiin soveltaen. Osallistaminen Toteutus Starttaus Asenteet Seuranta+viestintä

9. Jalkautustarinat | Ekokyläprojekti Ehkä projektien läpiviennin pitää rakentua siihen että asiat muuttuu ympärillä ja pitää löytää uusia ratkaisuja. Ensimmäiseksi kunnassa kysytään että mitä maksaa ja kuka maksaa ja tuoko velvoitteita lisää kunnille. Siinä ollaan melkein hysteerisiä. Kunnille voi ainoastaan lainsäädännöllä antaa uusia tehtäviä. Päähenkilöt: Osuukunta Taustavaikuttajat:ei tule esille Tapahtumapaikka: ---- Ajankohta: 2003 -> (nykytila: ehkä pysähtynyt) Starttaus: Osuuskunta ( selvästi yksityiset ihmiset sen takana) startanneet projektin, jossa haluavat perustaa ekologisista arvoista kiinnostuneille ihmisille kylän kuntaan. Lähtökohta: Kunnalla on kovat kasvupaineet ja ovat hyvin talouspainotteinen kunta. Kertoo esimerkiksi suunnitteilla olevan ostoskeskusalueen: ”Ympäristöministeriön mielestä kauppakeskus on yhdyskuntarakentamista hajottava hanke, meidän mielestä se on 6000 työpaikkaa ja 15 000 uutta asukasta. Toteutus: Kunta ei ole muuten osallistunut projektiin. Kunnanjohtaja kertoo, että hanke on nyt vastatuulessa ja päätöksenteossa on tullut mitta täyteen, kun ”eivät ole saaneet tontteja myytyä ja energiaratkaisut eivät ole konkretisoituneet. On huonosti organisoitu”. Alueen energialähteeksi on ollut suunnitteilla ekologinen lämpölaitos, mutta sen toteuttamiseen ei ole ollut rahaa, kun tulevia asukkaita ei ole saatu sitoutettua. Seuranta ja viestintä: Kunnanjohtaja kommentoi lopputulemaa: ”On varmasti lähtökohtaisesti ihan ekologisista arvoista lähtenyt liikkeelle, sillä ei todellakaan ole kenellekään bisnestä. Organisointi ei ole vain yhdistynyt hyviin ideoihin. Pitää olla jämäkkä ja tarkkaa liiketoimintasuunnitelma. Tämä on yksilökeskeinen maailma, jokainen haluaa tehdä sellaisen talon kuin omassa haavemaailmassaan on kuvitellut eikä hän halua ottaa tiukkoja määräyksiä mistä materiaaleista se tulee tehdä. Varmasti on vilpittömiä arvoja, jotka eivät vain käytännön elämän kanssa sovi yhteen. Ei olla tehty tiukkoja kaavoituksia tai määräyksiä että asuntojen tulisi liittyä tähän lämpölaitokseen.” Kunnan osallistuminen: Kunta on tehnyt ekokylälle varauksen kaavoitukseen. ”Se on sellainen alue että kun sen ekokylän varaus loppuu, niin monet haluaisivat ostaa sen tontin”. Ekologisuuden asema: Vihreys, ekologisuus on selvästi vihreän edustajan harteilla: on enemmän vastapoolissa”. Joskin kuvaa että ympäristöarvoihin on alettu kiinnittää huomiota. Osallistaminen Toteutus Starttaus Asenteet Seuranta+viestintä

10. Jalkautustarinat | Muut Keskeneräinenjalkautustarina Puolittain onnistunut jalkautustarina XX:n jatkuvuus, se on murhe. Toivoisin kovasti , että se menisi eteenpäin. Mutta mitä, jos joku ei olekaan kiinnostunut siitä. Itse olen 10 vuotta sitä pyöritellyt. Tämä on mitättömän pieni organisaatio, pitäisi olla enemmän omaa väkeä kanssa, ulkopuolisvetoisessa projektissa asia lähtee lapasesta. "Täälläxx:llaon voimassa Pohjois-Siperialainen jätteenkuljetustapa - villi ja vapaa systeemi, jossa jokainen saa itse valita kuljetusfirmansa. Me lähdettiin ajamaan keskitettyä mallia, jossa selvitään vähemmillä kuljetuksilla. Kaksi kertaa ne on jo äänestäneet. Muut kunnat ovat lähteneet mukaan, muttaxxx:llahaluavat suosia paikallisia yrittäjiä."

12. Tulokset nähtävissä Euroina

13. Kaikkien saavutettavat ja ymmärrettävät toimintamallit: kansanomaisiksi pilkotut

14. Arvottaminen lähellä kuntalaista (esim. jokaisella on ollut lähipiirissään työtön)

16. Tuki mittareiden rakentamiseen: HINKU-hanke + mittausyritykset (kuten Oras Oy, BaseN)

17. Mittarit helppokäyttöisiä ja verkossa: kaikkien käytettävissä, sekä kokoavia että yksityiskohtaisia mittareita.

19. Työskentely yrittäjien kanssa tiivistä, jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Kynnys kaupunginjohtajan juttusille matala.

20. Laajan kohderyhmän osallistaminen pitkäkatseisesti: asukasyhdistykset, yrittäjät ja koulut yms.

22. Vihreys kaupungin strategisena linjauksena: toimii backuppina neuvotteluissa - ”kaupungin tahtotila”

23. Ympäristöstrategian tulee läpileikata koko kaupungin strategian – muuten jää erilliseksi ja paperille

24. Vihreä talous laajassa mittakaavassa: sitominen Suomen kilpailukykyyn

26. Paikallislehdistön valjastaminen: esimerkiksi UKIssa kirjoittaa HINKU-projektista viikoittain

27. Yritykset ymmärtävät imagoedun, erityisesti haasteellisen imagon yrittäjät (kuten jätehuolto)

28. Ekologisuus näkyy valintakriteerinä jo nuoremmassa väestössä ja ohjaa heidän työpaikka/opiskeluvalintoja (sähköauto…)

29. Ekologisuuden hyödyntäminen kunnan yritysten rahoituspäätöksissä

31. Tavoitteen paloittelu ja askelten otto yksi kerrallaan (vaikka kokonaisuus ei olisi täysin hahmottunut)

33. Kompetenttien tekijöiden pula.

34. Yrittäjien aikajänne merkittävästi lyhyempi kuin järjestelmän tai esim. rahoittajien.

35. Eteneminen kaavoituksen kautta on hidasta, kestää vuosia (esim.Hennan alue)

37. Moniulotteinen tieto: hiilijalanjäljenkin määrittäminen on vaikeaa ja sen voi tehdä monella tavalla

38. Väärien linjojen oikaisut ja toimintakulttuurin muutokset vievät aikaa: esim. biojätteen poltto

39. Haasteita tiedon löytymisessä: säädösten noudattaminen ja niiden soveltaminen ei aivan yksinkertaista

40. Edelläkävijyyden hinta: oppia saa vain oman toiminnan kautta.

42. Tulevaisuusnäkökulman puute: ”Kuinka voisi ymmärtää tulevaisuuden mittakaavoja (esim. Vihdin Ideapark)

43. Yritysten mittakaava- ja organisointikyvyn puutteet: projektit ulottuvat laajalle, mm. ekokylä+lämpölaitoksen suunnittelu

46. Vertailua löytyy kuntien välillä – löytyykö yritysten välillä, jotka ovat keskiössä ekoprojektien jalkautuksessa?

47. Vaikeaa päästää irti vanhasta: ”Tärkeää on säilyttää pienen kaupungin tunnelma ja ihmisen mittakaava”

48. Vaikeus hahmoitta projektin merkitystä: ekoprojektit=vihreä puolue: ”Vihreät ovat menneet liian pitkälle”-asenne, ajatusmallissa vain ”vihreät” edistävät ekoprojekteja

49. Kuntaliitoksen sisäiset valtataistelut jyränneet vihreiden projektien edistämisen

50. Kuntalaisten valitukset (mm. tuulivoiman suhteen) – kuitenkin melko vähän.

51. Kateus (jota ei myönnetä, eikä voida näin ottaa hyvää esimerkkiä onnistumisista)Muutosvastaisuus

52. Päähavainnot haastatteluista | Lähiratkaisujen asema Projektin erityistavoitteen (ekotehokkaiden lähienergiaratkaisuja, biotaloushybridejä ja vihreän paikallistalouden mahdollistavaa maankäytön suunnittelu kunnissa) käsittely jäi haastatteluissa marginaaliseksi: Lähiratkaisut: …eivät taipuneet luonnostaan kenenkään haastateltavan suuhun. Kukaan ei ottanut asiaa oma-aloitteisesti esille! ...eivät auenneet: “Mitä se sitten tarkoittaisi..?” ...jäävät vilpittömiksi arvoiksi, jotka eivät sovi käytännön elämän kanssa yhteen. … herättivät lisäksi ristiriitaisia tunteita. ”Ei me voida vastustaa kahden auton talouksia. Omakotitalon ja väljän asumisen vuoksihan ne ihmiset tänne xx:lle muuttavat.” (Miten lähiruoka näkyy kaavoituksessa?) ” …on tullut esiin, sellainen mahdollisuus voi olla, mutsit kun rupee katselemaan ympärille, mitähän se lähiruoka on. Mitä täällä oikeastaan on? Ellei sitä ruveta erikseen tekemään, ei sitä ole. On maataloutta paljon ympärillä, ne vois erikoistua. Mutta ei ne näe, todennäköisesti kun ei ole ollut kysyntää. On maatalouden suuntautumisesta kiinni. Ei liity kaavoitukseen." ”Tiivis, korkea kerrostalorakentaminen rikkoo mielestäni ’ihmisen mittakaavaa’.”

53. KUNTAPÄÄTTÄJIEN EKOLOGISUUSULOTTUVUUKSIA

54. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Projektien läpivienti Osallistaminen Toteutus Starttaus Asenteet Seuranta+viestintä

55. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Asenteet Osallistaminen Toteutus Starttaus Asenteet Seuranta+viestintä Kestävä kehitys ja ekologisuus ymmärretään kapeasti luonnon ja erityisesti ehjien, ilmeeltään vehreiden maisemien säilyttämisenä. Kestävä kehitys ja ekologisuus nähdään pysyvänä toimintamallina, jossa kyseiset arvot ovat mukana kaikessa päätöksenteossa Vihreyden arvo tuo valintoihin myös konkreettista lisäarvoa (esim. imago, kulusäästöt…) Vihreys on aina extraa, valinta joka on tehty, ja joka tuo ylimääräistä jo toimivaan asiaan. Se ei tuo mitään muuta kuin hyvän mielen. Kestävän kehityksen linjaukset ovat satsausta tulevaan Vihreys on vain teknisluontoisia standardeja ja hyviä käytäntöjä joiden mukaan tulisi toimia Kestävä kehitys ei ole kehitysagendalla. Parhaimmillaankin se on vain sävy, useimmiten kuitenkin rajoite ja lisäkustannus, joka tulee huomioida kun joudutaan muuttamaan nykyistä mallia Kestävä kehitys on kunnan ykkösagenda lukuisilla toiminta-alueilla Pakollista Vapaaehtoista

56. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Starttaus Osallistaminen Toteutus Starttaus Asenteet Seuranta+viestintä Yksi lainsäädännön tuomista haasteista Vaihtoehto kunnan elinvoimaisuuden ylläpitoon Proaktiivisuus, oma-aloitteisuus Reaktiivisuus, muiden toimintaan reagoiminen Etulinjassa, tuulen halkoja Peesailija, odotellaan muiden näyttöjä Suuryritysten rooli on olla edelläkävijä ympäristöasioissa Kunnan rooli on olla edelläkävijä ympäristöasioissa Jokaiseen innovaatioon ei kannata lähteä mukaan ennen kuin ne on todistettu toimiviksi: ajantuhlausta, ei resursseja. Pilottihankkeisiin vain mukaan!

57. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Osallistaminen Osallistaminen Toteutus Starttaus Asenteet Seuranta+viestintä Yksinpuurtaja: vajaa osaamisverkosto, parhaimmillaankin vain ajoittainen yhteys. Verkottunut: toimivat ja aktiiviset yhteydet muihin saman asian ihmiseen Pysyvä ekoasioiden ympärille rakentunut, keskenään keskusteleva ja innostunut organisaatio Yksittäisten ihmisten aktiivisuus, osaaminen ja päätöksenteko hajallaan, vaikeuksia saada päätöksiä aikaiseksi kun asiantuntijat ja päättäjät eivät ole jatkuvasti tekemisissä. Ekologisuus kokonaislinjana tai kantavana ajatuksena: mukana kaikessa ja kaikkien toiminnassa Ekologisuus tapaus- tai hankekohtaisena organisoitumisena, yhteistyö kestävää kehitystä ajavien tahojen kanssa parhaimmillaankin vain ajoittaista Kunnan tehtävänä on aktiivisesti ”haksauttaa” kuntalaisia ekologisten valintojen pariin ja viedä yrityksiä eteenpäin Kunnan rooli ei ole tiedottaa ja ohjata kuntalaisia tai yrityksiä ekovalinnoista Kunnan virkamies ei voi kuin istua samaan pöytään yrittäjän kanssa kun häntä jo epäillään lahjuksista. Kunnanjohtajan valta-asemassa ei tarvitse aina odottaa valtuuston päätöksiä vaan voi olla itse aktiivisesti yhteydessä kenttään on Kunnalta konkreettista apua yrittäjille, mm. rahoitushakemusten teossa Yritykset pärjää omillaan

58. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Toteutus Osallistaminen Toteutus Starttaus Asenteet Seuranta+viestintä Kestävä kehitys on lisävivahde, ehkä vain rajoite, joka tulee huomioida Kaupungin strateginen linjaus, jota hyödynnetään vipuvartena Lakisääteiset määrittelyt eivät riitä ekologisten ratkaisujen tasonmäärittelyyn (toteutus alusta alkaen kovempien tavoitteiden kautta) Toiminnan perusteet lakisääteisiä, mikä määrittää ekologisten ratkaisujen tason. Monitahoinen, laaja ja toimiva jalkauttamisen tahtotila ja eteneminen Onnistumiset yhden tahon varassa: yrittäjät, ekorakentaminen Ekologisuus on teoreettisista Ekologisuus on käytäntöä ”Tietoa ei ole vielä riittävästi, tieto on ristiriitaista, ei voi vielä ottaa kantaa tai jatkaa tätä projektia”-perustelut. Uskallusta toimia ja jatkaa projekteja ennen kuin kaikki faktat ja keinot ovat selvillä: ”asiat selviävät matkan varrella” Kestävä kehitys ylemmäntason päätöksentekijöiden agendalla Vastuu delegoitu hajalleen kunnan organisaatiossa, alempien päätöksentekotasojen pikkupomoille.

59. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Seuranta+viestintä Osallistaminen Toteutus Starttaus Asenteet Seuranta+viestintä Perstuntumalla Mittariohjauksella Välietappitavotteiden asettaminen konkreettisiksi + niiden jatkuva seuranta ja tuloksista viestiminen Hyviä ja innostuneita aloituksia, puolessa välissä huomataan ettei homma toimi ja kukaan ei tiedä mistä se johtuu. Sankaritekoja ja tarinoita. Jotain mistä voi olla ylpeä Puurtamista, ei näkyvää toimintaa eikä yleistä arvostusta Taustalla tapahtuvaa, ei yleisessä tiedossa olevaa toimintaa Näkyvää toimintaa jolla aktivoidaan myös yhteisöä: mm. paikallislehdet Suljettujen ovien takana Avoimuus mm. kansalaiskyselyiden avustuksella

60. KUNTAPÄÄTTÄJIEN EKOPROFIILIT

61. Profilointi | Ekologisuuden ulottuvuudet Vihreys, ekologisuus, kestävä kehitys yms. merkitykseltään suuria päätöksenteossa Ekologisuuden käsite moniulotteinen ja laaja Ekologisuuden käsite suppea ja kärjistynyt Vihreys, ekologisuus, kestävä kehitys yms. merkitykseltään vähäisempiä päätöksenteossa

62. Ekoprojektien jalkautus | Kunnan päättäjien roolit KATALYSAATTORI Tuo oman innostuksena ja valta-aseman yhdistämään eri tahot YHTEENTUOJA Tuo eritahot yhteen KONKRETISOIJA Tekemistä, ei vain suunnittelua KESKUSTELUN HERÄTTÄJÄ 1 Ekotaideprojektille pitää saada lehtitilaa LUONNON SUOJELIJA Lepakkojen pelastaminen PROVOISOIJA Kunnan-valtuutetuille polkupyörät ASIANTUNTIJA Olen ollut aktiivisesti mukana turve-tutkimuksessa LÄPIVIEJÄ Katsoo ja vie henkilökohtaisesti aloittamansa asiat läpi KOORDINOIJA Pitää langat käsissä tai delegoinut tämän jollekin YRITTÄJÄVETURI Vaikuttaminen yrittäjiin kokoaikaista, säännöllistä ja jatkuvaa OPPIJA Aloittaa ennen kuin tietää mitä lopputulema on KESKUSTELUN HERÄTTÄJÄ 2 Parhaat ideat syntyvät vilkkaasta keskustelusta TAITEILIJA Virkatut pitsipenikset AKTIVISTI Osallistun aktiivisesti amnestyn toimintaan KEHITYS-IDEOIJA Mitä jos perustettaisiin lintulautta HUMANISTI En minä luvuista tiedä mitään TYYTYVÄINEN Suomessahan on kaikki niin puhdasta VASTUSTAJA Tänne muuttaneiden motiivina on suuri omakotitalo ELINVOIMAISUUDEN YLLÄPITÄJÄ Tärkeintä on saada kuntaan verotuloja EPÄILIJÄ Ilmaston-lämpeneminen on maapallon normaalia vaihtelua KOKOAJA Tiedon ja raporttien kokoaja ja eteenpäin läheettäjä OHJAAJA Tiedonjakaja, ei usein kenttäkokemusta BUDJETOIJA Kuinka paljon kuluja? LUENNOITSIJA Hyvien tulosten esitelmöijä. TUTKIJA Omaan aihealueensa perehtyminen paperilla. PROJEKTI-PÄÄLLIKKÖ Liian vähän valtaa tehdä oikeita päätöksiä LUONNON-KAUNEUDEN SÄILYTTÄJÄ Vihreä nurmikko on todella kaunista VALVOJA Ylhäältä alaspäin seuraaja ALOITTAJA Muttei lopettaja MAISEMAN VAALIJA Tuulivoima rikkoo NAURESKELIJA Aliarvottaa ekoprojektit ja niihin osallistuvat tahot RETTELÖITSIJÄ Ajaa voimallisestikin omia tarkoitusperiään

63. Lauseentäydennystehtävä | Ekologisuus kunnassani… .. merkitsee kokonaisekologisuutta, joka kattaa kaikki kaupungin toiminnot ….on kuin tyhjille seinille huutelisi. … on yksi arvonäkökulma. ….näkyy sanana hyvin harvoin päätöksenteon yhteydessä.

64. Lauseentäydennystehtävä | Kaavoituksen… …kautta eteneminen on hidasta, mutta välttämätöntä. …monimutkaisuus. …merkitys on jatkossa entisestään korostumassa ilmastomuutoksen hillintää ajatellen. …tulisi säilyttää kaupunkimme vihreys.

65. Lauseentäydennystehtävä | Toivon… ..ettei ilmastonmuutoskeskustelu ja siinä toimiminen ei johda pelkkien näennäisten yhteistyöallianssien kokouksiin, vaan todellisiin ja konkreettisiin tuloksiin, jotka ovat myös todennettavissa. …voivani vaikuttaa poliittisesti myönteisiin, ekologisiin asenteisiin. …että ympäristöpolitiikka on kaupunkia ohjaava strateginen näkökulma, jonka painoarvo ymmärretään ja jossa kauaskatseisetkaan visionääriset tavoitteet eivät ole päättäjille vieraita. ….rauhallisia aikoja.

66. Profilointi | Kuntapäättäjien ekoprofiilit Viherpiipertäjä PrOMOOttori ”Kaasu” ”Wunderbaum” ”Jarru” ”Ilmansuodatin” sorakeisari Ekologiaa paperilla

68. Nyt on toimittava, sillä meidän kaikkien tulee muuttaa omaa toimintaamme ekologisemmaksi

69. Yksin muutosta ei voi saada aikaan, pitää valjastaa kaikki tahot ja toimijat mukaan.

70. Valmis itse panostamaan omaa aikaa ja vaivaa.

71. Hakee onnistumisen kokemuksia omalla työllään.

73. Saanut aikaan vihamiehiä, itselle ja asialleen.

74. Pieni päätäntävalta, syrjässä päätöksenteon piireistä

75. Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet, ei ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyy muihin asioihin.

77. Yrittäjyys ja pragmaattinen suhtautuminen ympäristöön.

78. Siisteys, luonnon kauneus, ”Puhtaan” luonnon läheisyys.

79. Ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin.

80. ”Ei mun takapihalla”, mutta lähellä ja piilossa on ihan ok.

82. Ei halua tyrkyttää ekologisia asioita

83. Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-projekteja

84. Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen tavoitetaso)

85. Teoreettisuus: selvityksiä ja taustatutkimuksia ja suunnitelmia.

86. Käsitteellinen ekologia.

89. Vihreän talouden hankkeiden konkreettisuus, mitattavuus, osoitettavissa oleva hyöty ja mukana olevien verkottuminen varmistavat menestyksen.

90. Promoottori ymmärtää yleisöään: hän pukee asiansa helposti lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon ja osaa ”myydä” ideansa.

92. ”Yksin muutosta ei voi saada aikaan: Pitää valjastaa kaikki mukaan!”

94. Promoottorin on oltava asemassa, jossa hänelle on valtuuksia lähteä viemään asiaa eteenpäin.

97. Ympäristöarvojen tuominen osaksi päätöksentekoa. Päätösten ympäristökytkösten näkyväksi tekeminen.

99. Yleisen tason ”sanahelinä”: ”Ekologisuus on yksi tärkeistä päätöksenteon arvopohjista”

100. Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-projekteja, jotka erillään päätöksenteon keskiöstä.

101. Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen tavoitetaso).

102. Teoreettisuus ja käsitteellinen ekologia.

104. On usein korkeassa ja päättävässä asemassa, jolloin joutuu ottamaan useita eri näkökulmia ja intressejä huomioon.

106. Yhteisen mission luominen kaupungin tasolla, kompromissien mahdollistaminen, erilaisten intressien yhteen tuominen.

107. Ekologisuuden käsitteen ja horisonttien laajentaminen

109. Kaupungin strategisiin linjauksiin, kokonaisvaltaiseen ekologiseen päätöksentekoon vaikuttaminen: Yksittäisten projektien linkittäminen osaksi ylätason strategisia linjauksia.

110. Vastakkainasettelu: Eri tasot eivät kohtaa, eikä yhteistä näkemystä ja agendaa ole. Viherpiipertäjä kokee olevansa yksin asiansa kanssa, eikä häntä kuunnella. ”Ikuiseen oppositioon” joutuminen.

112. Pieni päätäntävalta, marginaalisuus, syrjässä päätöksenteon piireistä.

113. Outous ja ulkopuolisuus: ”toiseus”.

115. ”Suomessahan on niin puhdasta”

117. Osoittamalla, ettei vihreä talous uhkaa kunnan elinkeinoelämää, vaan päinvastoin virkistää sitä ja lisää työpaikkoja, sorakeisari on ”käännytettävissä”.

118. Sorakeisarilla on läheiset suhteet kunnan yrittäjiin, joten hänen kauttaan on mahdollista vaikuttaa heihin.

120. Ekologisuus on sorakeisarille yhtä kuin ympäristönsuojelu, joka taas assosioituu viherpiipertäjien kaltaisiin puuhastelijoihin.

121. Voimakkaat vastakkainasettelut ja ennakkoluulot: ”Mitä ne siellä Helsingissä luulevat tietävänsä meidän maaseutukunnan ihmisten asioista.”

123. Vihreys koetaan näissä piireissä helposti uhkana: Se on ulkopuolinen intressi, joka sotkee Sorakeisarin golfkenttä-hankesuunnitelmat tai metsänhakkuut.

125. siinä puhutaan suojelemisesta tai säilyttämisestä.

127. siinä on selkeä, sovellettavissa oleva malli. Toteutustavan tulee olla esillä: miten asiat konkreettisesti tehtiin.

129. mittakaava on laajempi, koskien koko kuntaa tai alueellisesti jopa suurempaa aluetta.

130. haasteet on tuotu hyvin esille, samoin keinot, joilla ne voitettiin.

132. menestystarinoita, joilla on selkeä luokittelu sisällön ja laajuuden suhteen.

133. tulokset ovat mitattavissa

136. Järjestöt

138. Seminaarit

139. Valtuustosali

141. Kommunikaatiotarpeet | Päätöksentekofoorumitekoasioissa KAUPUNGINVALTUUSTO Henkilökohtaiset, järjestö- ja luottamustoiminnan kautta solmitut suhteet johtoon. Itselle tärkeiden lautakuntien jäsen. Sora-keisari KAUPUNGINHALLITUS Pyrkii viemään ekologia-agendaansa läpi mahdollisimman korkealla tasolla. Ekologiaa paperilla Kovat tavoitteet kunnan talouden parantamiseksi ekologian avulla. Yhdistää tekijät toisiinsa. Pro-moottori KAUPUNGINJOHTAJA KAUPUNGIN LIIKELAITOS LAUTAKUNTA TEKNINENJOHTAJA LAUTAKUNTA KAUPUNGIN LIIKELAITOS KAAVOITUSJOHTAJA LAUTAKUNTA KAUPUNGIN LIIKELAITOS LAUTAKUNTA KAUPUNGIN LIIKELAITOS RAKENNUSJOHTAJA YMPÄRISTÖJOHTAJA Toimii vain oman kiinnostuksensa alueella. Ei kykene vaikuttamaan laajemmin kunnassaan. Viher-piipertäjä

142. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

144. Nyt on toimittava, sillä meidän kaikkien tulee muuttaa omaa toimintaamme ekologisemmaksi

145. Yksin muutosta ei voi saada aikaan, pitää valjastaa kaikki tahot ja toimijat mukaan.

146. Valmis itse panostamaan omaa aikaa ja vaivaa.

147. Hakee onnistumisen kokemuksia omalla työllään.

149. Saanut aikaan vihamiehiä, itselle ja asialleen.

150. Pieni päätäntävalta, syrjässä päätöksenteon piireistä

151. Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet, ei ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyy muihin asioihin.

153. Yrittäjyys ja pragmaattinen suhtautuminen ympäristöön.

154. Siisteys, luonnon kauneus, ”Puhtaan” luonnon läheisyys.

155. Ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin.

156. ”Ei mun takapihalla”, mutta lähellä ja piilossa on ihan ok.

158. Ei halua tyrkyttää ekologisia asioita

159. Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-projekteja

160. Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen tavoitetaso)

161. Teoreettisuus: selvityksiä ja taustatutkimuksia ja suunnitelmia.

162. Käsitteellinen ekologia.

163. Enemmän sutinaa kuin tuloksia: Pitää olla raportoitavaa ja yhteyksiä, joita voi esitellä muille päättäjäkollegoille.sorakeisari Ekologiaa paperilla

164. Yhteenveto | Ekoprojektien jalkautuksen kulmakivet ja esteet KULMAKIVET, EDISTÄJÄT, MAHDOLLISTAJAT Resurssipula, sitoutuminen ESTEET, HIDASTEET, HAASTEET Konretia, yrittäjyys Puutteet asiantuntemuksessa Mitattavuus Kokonaisajattelun ja tulevaisuus-näkökulman puute Osallistaminen, innostaminen Konkrettisten toimien puute Kokonaisvaltainen strategia Yritysten suhde kuntaan Median ja imagon hyödyntäminen Muutosvastaisuus Keskeneräisyyden sietäminen

165. Yhteenveto | Haastattelujen päälöydökset ’Vihreä talous’ on käsitteenä teoreettinen, latautunut ja vain harvojen toimijoiden aktiivisessa käytössä. Kuvaavin kommentti eräältä kaupunginjohtajalta: ”Ekologia on yksi päätöksenteon arvopohjista.” Erityisesti tämä näkyi lähiratkaisuista puhuttaessa - keskustelu niiden ympärillä marginaalista Kuntapäättäjät eivät varsinaisesti ole ympäristö- tai ilmastoskeptisiä. Heillä on kuitenkin usein muita päätöksen teossa painavampia intressejä, jotka ajavat ekologisten valintojen ohi. Vihreän talouden nähdään erityisesti kilpailevan kunnille keskeisen ’taloudellisen elinvoimaisuuden’ kanssa. Se lähinnä pakollinen paha; tavoite, jonka minimivaatimukset on täytettävä. Vähemmistölle se merkitsee lisäarvoa. Oleellisinta olisi linkittää ekologinen ajattelu ja kuntapäättäjien muut intressit. Onnistuneita esimerkkejä linkityksestä ovat Oulun Rakennusvalvonta ja Uudenkaupungin HINKU-hanke. Ekologisuus tai vihreä talous ei sellaisenaan aktivoi kuntapäättäjiä toimimaan, vaan ekologisuus täytyy ujuttaa osaksi muuta päätöksentekoa.

167. Suurin haaste on laajentaa ympäristöajattelun vaikutuskenttää. Tavoitteena saada ekologisuus yhdistettyä tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen, lähiratkaisuihin, energiansäästöön ja kestävään kehitykseen.

169. Projektitiimi | Palmu Inc. Palmu Inc Finland, www.palmuinc.fi