Jaana Kaipainen, maa- ja metsätalousministeriö

1. Ilmastosuunnitelmiin
liittyvät tietotarpeet
maankäyttösektorin osalta
Jaana Kaipainen
maa- ja metsätalousministeriö
31.1.2019

2. Pariisin sopimus
Pitkän aikavälin strategiat (LTS)
2
2013 20502020 2030 204020172015
KASVIHUONEKAASUINVENTAARIO (Ilmastosopimus)
EU:n energia- ja
ilmastokehys,
LULUCF –asetus,
taakanjakoasetus
Kioton pöytäkirja 2
2013-2020
Metsät
Puutuotteet ja lahopuu
Metsitys
Metsäkato
Viljelysmaat
Ruohikkoalueet
Kosteikot (2026-2030)
Maankäyttösektori
Metsämaa
Puutuotteet
Viljelysmaat
Ruohikkoalueet
Kosteikot
Rakennettu maa
Muu maa
Pakolliset aktiviteetit
Metsitys
Metsäkato
Metsänhoito (FMRL,
Forest Management
Reference Level)
[Puutuotteet]
päätökset
ja
tavoitteet
EU:n
seuranta,
raportointi
Hallintomalliasetus/ LTS: päästöjen ja nielujen
kehitys, sektorikohtaiset tiedot
VERTAILUTASO (FRL)
MISA
HANKE
MALULU-
HANKE
Maatalous-
sektori
aktiviteetit
Hallintomalliasetus/ e&i-
suunnitelma: politiikkatoimet ja
niiden projektiot
”MMR” -asetus sekä LULUCF –
päätös
LULUCF –asetuksen tilinpito 2027 ja 2032

3. Pitkän aikavälin skenaariot
Tietoa tarvitaan Suomen pitkän aikavälin tavoitteen määrittämiseksi sekä pitkän aikavälin strategian
valmisteluun
• Pariisin sopimuksen mukainen tavoite päästöjen ja nielujen tasapainosta, maapallon
keskilämpötilan nousun rajoittaminen 2C pitäen silmällä 1,5C tavoitetta
PITKO ja MALULU hankkeet
• PITKO: pitkän aikavälin kokonaispäästöjen kehitys eri skenaarioilla (mm. energia, teollisuus,
liikenne)
• MALULU: (maataloussektori, maankäyttösektori ml. metsät):
- Maataloussektorin päästöjen arvioitu kehitys (nykytoimet ja lisätoimet)
- Miten metsänielut kehittyvät erilaisilla metsäteollisuuden puun käytön tasoilla
- Muun maankäytön arvioitu kehitys (nykytoimet sekä lisätoimet MISA-hankkeen mukaisesti)
• Hankkeen tulokset julkaistaan 28.2.2018
https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/pitkan-aikavalin-kokonaispaastokehitys-pitko-
https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/maatalous-ja-lulucf-sektorien-paasto-ja-nielukehitys-vuoteen-
2050-malulu-
3

4. Maankäyttö -sektorin toimenpiteet
EU:n ilmastokehyksessä 2021-2030
Tietoa tarvitaan:
• Millaisia ilmastotoimia tarvitaan maankäyttösektorin (LULUCF –päätös) tavoitteen kustannus-
tehokkaaksi saavuttamiseksi kausilla 2021-2025 ja 2026-2030
MISA –hanke:
- Hankkeessa tuotetaan vaikutusskenaarioita, joilla arvioidaan metsityksen lisäämisen, metsäkadon
ehkäisemisen sekä maatalousmaan päästövähennysten potentiaalia sekä mahdollisia vaikutuksia
lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
- Tarkemmat ilmastovaikutukset voidaan arvioida, kun toimenpiteistä päätetään
- Hankkeessa selvitetty myös toimenpiteiden toteuttamiseksi erilaisia ohjauskeinoja sekä niiden
hyväksyttävyyttä
https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/maankayttosektorin-toimien-
mahdollisuudet-ilmastotavoitteiden-saavuttamiseksi-misa-
Osana LULUCF –asetuksen toimeenpanoa jäsenvaltiot toimittivat metsien vertailutaso v 2018 (slide 6).4

5. Metsien vertailutaso (FRL)
Metsien vertailutasoa käytetään, kun lasketaan LULUCF-asetuksen mukaan metsistä saatava hyöty
tai rasite maankäyttösektorin tavoitteen saavuttamiseksi kausilla 2021-2025 ja 2026-2030.
Vertailutaso ei ole skenaario eikä ennuste, vaan laskennallinen arvo:
• määritetty asetuksen kriteereiden mukaisesti, ei sisällä tavoitetta
• kuvaa tilannetta metsissä kaudella 2021-2025, jos vuosina 2000-2009 käytetyt metsänhoidon käytännöt
ja käytön taso jatkuisi ilman muutoksia
Metsien raportoitua nielua verrataan kauden lopussa vertailutasolukuun
• Jos metsänielu vertailutasoa suurempi, saadaan rajoitettu hyöty (max. -2,5 Mton/v)
• Jos metsänielu on vertailutasoa pienempi, voidaan se laskea nollaksi metsäjouston verran (FI
metsäjousto: 4,4 Mton/v)
• Jos metsänielut metsäjoustoa pienempi, lasketaan se rasitteena maankäyttösektorille
• Vertailutason asettamisessa tulee käyttää samoja menetelmiä kuin khk-inventaariossa.
• LULUCF –asetuksen mukainen tilinpito tehdään vuonna 2027 ja 2032
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/ 5

6. Luonnonvarakeskus

7. Kasvihuonekaasuinventaario
- kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen vuosittainen raportointi
• Tietoa ja menetelmiä tarvitaan:
• raportoidessa päästöjen ja nielujen kehitystä YK:n ilmastosopimukselle, Kioton pöytäkirjalle sekä EU:lle,
• toimien vaikutuksien arvioimiseksi ja oikein kohdentamiseksi, sekä
• vaikutusarvioiden ja skenaarioiden valmisteluun
• mm. metsien vertailutason laskennassa on käytettävä khk-inventaarion menetelmiä ja aineistoja
• Säädökset ja sopimukset edellyttää khk-inventaarion jatkuvaa kehittämistä
• Inventaariossa käytettävä viimeisintä, parasta mahdollista tutkittua tietoa.
• Uusin relevantti tutkimustieto viedään osaksi inventaarioita, ja samalla menetelmällä lasketaan aikasarjat
takaisinpäin vuoteen 1990.
• Maiden khk-inventaarioiden laatu tarkistetaan tarkastusprosessissa (YK:n ilmastosopimuksen alla)
https://www.luke.fi/blogi/uusi-aineisto-ja-menetelmamuutokset-tarkentavat-lulucf-sektorin-
hiilinielulaskentaa/ (15.1.2019)
7

8. LULUCF –laskennan kehittäminen vaikuttaa maankäyttöluokkien
kasvihuonekaasujen arvioihin
8
-40000
-35000
-30000
-25000
-20000
-15000
-10000
-5000
0
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
LULUCF; NIR 2003, 2010, 2017
2003 2010 2017

9. Maankäyttösektorin piirteitä
• Sektorin toimenpiteillä voidaan vähentää päästöjä, ylläpitää ja vahvistaa nieluja ja hiilivarastoja,
korvata fossiilisia tai muista runsaspäästöisiä raaka-aineita (substituutio)
• Toimenpiteiden vaikutus saattaa näkyvä vasta vuosikymmenien päästä (metsät, kosteikot); lyhyen
ja pitkän aikavälin toimet saattavat olla ristiriidassa
• Muutokset voivat olla myös syklisiä. Muutokset (päästövähennykset, nielut) eivät ole välttämättä
pysyviä, esim. metsäpalo tai tuhooja voi purkaa nielun nopeastikin.
• Nielu voi saturoitua eli saavuttaa maksisidontakyvyn, jonka jälkeen se voi kääntyä
päästölähteeksi.
• KHK-arvot saattavat muuttua merkittävästi kun inventaariota kehitetään; pienetkin muutokset voi
skaalautua merkittäviksi
• Luonnonolosuhteilla suuri merkitys jo nykyilmastossa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin
sopeutuminen korostuu jatkossa.
• Hiilivuotoon liittyvät näkökohdat (mm. elintarvikkeet, tuontipuu, tuotanto)
9

10. Luonnonvarakeskus
Maankäyttösektorin merkitys Suomessa poikkeuksellisen suuri