Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöt – Liisa Maanavilja, tutkija, Luke

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad

Check these out next

1 of 22 Ad

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöt – Liisa Maanavilja, tutkija, Luke

Download to read offline

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöt – Liisa Maanavilja, tutkija, Luke

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöt – Liisa Maanavilja, tutkija, Luke

Advertisement
Advertisement

More Related Content

Slideshows for you (20)

Similar to Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöt – Liisa Maanavilja, tutkija, Luke (20)

Advertisement

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Recently uploaded (9)

Advertisement

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöt – Liisa Maanavilja, tutkija, Luke

  1. 1. © Luonnonvarakeskus Liisa Maanavilja, Naudat, ilmasto ja ympäristö 21.1. 2020 Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöt
  2. 2. © Luonnonvarakeskus Kansallinen kasvihuonekaasuinventaario Suomessa Tilastokeskus vastaa Toteus ja raportointi YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisesti Laskenta seuraa IPCC:n ohjeita: 2006 IPCC Guidelines Sektorit – Energia – Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö – Maatalous – Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) – Jäte Luke tuottaa maataloussektorin ja LULUCF-sektorin päästö ja poistumatiedot 2 15.1.2020
  3. 3. © Luonnonvarakeskus • Maataloussektori 2017 12 % kokonaispäästöistä • Maatalouteen liittyvät maankäytön päästöt pienentävät LULUCF sektorin nettonielua n. 8 Mt • Suurimmat päästölähteet maataloussektorilla: turvepellot 1,5 Mt märehtijät 2 Mt • Turvepellot maankäyttösektorill a 7,2 Mt (viljelys- ja ruohikkomaat, pellonraivaus)
  4. 4. CH4 Raportoitavat päästöt
  5. 5. © Luonnonvarakeskus Maataloussektorin päästöt 5 15.1.2020
  6. 6. © Luonnonvarakeskus Päästökategoriat A. Kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt B. Lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt D. Maatalousmaiden N2O-päästöt – Epäorgaaniset lannoitteet – Orgaaniset lannoitteet: lanta ja jätevesiliete – Laidunlanta – Kasvintähteet – Typen mineralisaatio maaperän orgaanisen aineen hajoamisesta kivennäismailla (ei muutosluokat) – Eloperäisten maiden viljely F. Kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt G. Kalkituksen CO2-päästöt H. Urealannoituksen CO2-päästöt 6 15.1.2020 Naudat suoraan tai epäsuoraan päästölähteenä lähes kaikissa kategorioissa!
  7. 7. © Luonnonvarakeskus 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 ruoansulatus CH4 lannankäsittely CH4 lannankäsittely N2O lannanlevitys ja laidunlanta N2O kaikki eläimet nautakarja Nautojen osuus Suomen raportoiduista KHK-päästöistä • Nautojen ruoansulatus, lannankäsittely, lannanlevitys ja laidunlanta yhteensä 2,7 milj. tonnia CO2-ekvivalenttia – 42 % maataloussektorin päästöistä + nautoja varten kasvatetun nurmen, viljan ja öljykasvien viljelyn päästöt 7 15.1.2020 91% 64% 67% 60% 2017
  8. 8. Maataloussektorin KHK-päästöt 1990-2017 8 15.1.2020 0 1 2 3 4 5 6 7 8 1990 1995 2000 2005 2010 2015 MtCO2-ekv. CO2 kalkitus ja urea N2O maaperä N2O lanta CH4 lanta CH4 ruuansulatus
  9. 9. N2O maaperä 9 15.1.2020 0 1 2 3 4 1990 1995 2000 2005 2010 2015 MtCO2-ekv. typen mineralisaatio kivennäismailla eloperäiset maat kasvintähteet orgaaniset lannoitteet ja laidunlanta keinolannoitteet
  10. 10. KHK-päästöt päästölähteittäin 1990-2017 10 15.1.2020 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 eläinten ruoansulatus, CH4 lannankäsittelyn päästöt, CH4 & N2O maatalousmaat: orgaaniset lannoitteet ja laidunlanta, N2O maatalousmaat: keinolannoitteet, N2O maatalousmaat: eloperäisten maiden viljely, N2O maatalousmaat: kasvintähteet, N2O maatalousmaat: typen mineralisaatio kivennäismailla, N2O kalkitus ja urea, CO2
  11. 11. © Luonnonvarakeskus Kehitys 1990-2017 11 15.1.2020 • Näyttää tapauksettomalta, mutta vastakkaiset muutokset johtavat pieneen nettomuutokseen – Eläinmäärän väheneminen samaan aikaan kuin paino ja tuotos kasvaneet – Lannoituksen väheneminen, mutta turvemaita viljelyyn – Ruotsissa päästöt vähentyneet samana ajanjaksona
  12. 12. © Luonnonvarakeskus Päästölaskenta ja päästövähennysmahdollisuudet maataloussektorilla 12 15.1.2020
  13. 13. © Luonnonvarakeskus Maataloussektorilla laskenta IPCC Tier 1-2 -tasoisilla menetelmillä IPCC Tier – Tier 1 • ylikansallinen päästökerroin, yleensä IPCC:ltä • aktiviteettidata (esim. eläinmäärät) tarvitaan – Tier 2 • päästökertoimiin käytetty kansallista dataa • esim. nautojen ruoansulatuksen päästöihin rehustus ja energiankäyttö – Tier 3 • kansallinen menetelmä avainkategorioille korkeampi Tier ja suurempi kehittämispanostus 13 15.1.2020
  14. 14. © Luonnonvarakeskus Huomioitavaa • Aikasarjan yhtenäisyys tärkeää • Lähtötiedot oltava koko aikasarjalta • Eri maiden päästöt laskettu eri menetelmillä, eivätkä siksi välttämättä suoraan vertailukelpoisia 14 15.1.2020
  15. 15. © Luonnonvarakeskus Nautojen ruoansulatuksen metaanipäästöjen laskenta • Tier 2: IPCC:n menetelmä, kansalliset päästökertoimet kotimaisten tietojen pohjalta • Eläinmäärät Luke Tilastotietokanta • Lasketaan bruttoenergiansaanti energiankulutuksesta ja rehun sulavuudesta – Kulutus: Ylläpito, liikkuminen, kasvu, maidontuotto, tiineys • Ylläpito, kasvu: Eläinten teuraspainot ja -iät Ruokavirasto • Liikkuminen: laidunnuksen määrä tilakyselyistä • Maidontuotto: Luke tilastotietokanta – Rehun sulavuus: rehutaulukot ja ruokintasuositukset • Metaanintuotto: bruttoenergiansaanti * metaanin muuntokerroin Ym 15 15.1.2020
  16. 16. Figure 7 Journal of Dairy Science 2014 97, 3231-3261DOI: (10.3168/jds.2013-7234) J. Dairy Sci. 97 :3231–3261 http://dx.doi.org/ 10.3168/jds.2013-7234 Ruoansulatusmetaanin päästövähennyskeinot maidontuotannossa • eläinsuojien lämpötila • sairaudet ja hedelmällisyys • tuotantoa lisäävä teknologia • rehunkäyttötehokkuus ja koko eliniän aikaisen tuotannon maksimointi Jalostus Ruokinta Pötsin toiminnan manipulointi Muut Kaikki yhteensä Päästövähennyspotentiaali, %
  17. 17. © Luonnonvarakeskus Lannan CH4- ja N2O-päästöjen laskenta 17 Lannan varastointi Käsittely Lannan levitys Eläinsuoja Ruokinta TypeneritysLannan org. aines Lietelanta, kuivalanta? Säiliö katettu vai ei? Biokaasun tuotto Eri lannanlevitystavat haihtuma ammoniakki N2O haihtuma haihtuma CH4
  18. 18. © Luonnonvarakeskus Lannan päästöjen vähentäminen 18 Lannan varastointi Käsittely Lannan levitys Eläinsuoja esim. jäähdytys, lannan nopea poisto Lannasta kannattaa tuottaa energiaa, mutta metaanituotannon kasvaessa vuodot ovat entistäkin olennaisempia. Oikea määrä oikeaan aikaan. Sijoituslannoitus: NH3 ↓ ; N2O ↑ Liete: N2O ↓, CH4 ↑; kuivalanta: CH4 ↓ N2O ↑; säiliön peittäminen: NH3 ↓, N2O ↑ päästö voi korvautua toisella tai siirtyä seuraavaan käsittelyvaiheeseen! Ruokinta Vaikuttaa koko ketjuun TypeneritysLannan org. aines
  19. 19. © Luonnonvarakeskus Eloperäisten maiden N2O-päästöjen laskenta • Yksivuotisille kasveille, monivuotisille kasveille (nurmi!) ja ruohikkoalueille (lähinnä hylättyjä peltoja) omat päästökertoimensa 19 15.1.2020 Yksivuotiset Monivuotiset Ruohikkoalueet t CO2-ekv./ha/vuosi 6 4 1 Päästökertoimet Yksivuotiset ja monivuotiset IPCC Wetlands Supplement 2013 • perustuvat suureksi osaksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tehtyihin tutkimuksiin Ruohikkoalueet Maljanen et al. 2010 • hylätyt pellot Samat päästövähennyskeinot kuin CO2-päästöissä
  20. 20. © Luonnonvarakeskus Linkkejä http://tilastokeskus.fi/tup/khkinv/index.html https://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_raportointi.html https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ilmastonmuutos/maatalous- ja-lulucf-sektorin-kasvihuonekaasuinventaario/ https://www.ym.fi/fi- FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen
  21. 21. Kiitos!

×