webinaari 10.3.21

1. Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen
eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun
edistäjänä
Hankkeen loppuwebinaari 10.3.2021

2. Päivittäistavarakauppa ry
Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on vähittäiskaupan ja
foodservice-tukkukaupan edunvalvoja elinkeino- ja
yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa.
Jäsenyritykset edustavat noin 96 % osuutta Suomen
päivittäistavaramarkkinoista.
Pt-kauppa ja foodservice-tukkukauppa työllistävät suoraan
ja välillisesti yhteensä noin 80 000 henkilöä ja investoivat
joka vuosi Suomeen satoja miljoonia euroja.
Vuonna 2020 suomalaiset arvioivat päivittäistavarakaupan
jo yhdeksättä kertaa elinkeinoelämän vastuullisimmaksi
toimialaksi.
Tietoa ja tilastoja www.pty.fi

3. Kaupan rooli hankintaketjussa
• Kuluttajien tuotteiden korkean laadun varmistaminen on osa
suomalaisen vähittäiskaupan kuluttajalupausta ja
laadunvarmistusta.
• Kaupan hankintasopimuksissa edellytetään yleisesti
lakisääteisen tason ylittävää tuotantoeläinten hyvinvointia.
• tuotannossa todennetaan eläinten hyvinvointia kansallisilla tai
kansainvälisillä laatujärjestelmillä (Welfare Quality® (WQ)-
järjestelmän kriteerien mukaisesti tai edellytetään tuottajien
kuuluvan vapaaehtoisiin NASEVA- tai SIKAVA-
terveydenhuoltoseurantoihin
• Kauppa kannattaa merkkiä keinona viestiä ulospäin
suomalaisen lihatuotteen tai maidon korkeasta laadusta.
(kaupan omat merkit)

4. Kuluttajat ovat kiinnostuneita eläinten
hyvinvoinnista.
Tiedostaviksi kuluttajiksi itsensä lukee yli puolet suomalaisista.
Heille tuotantoketjun eettisyydellä ja ekologisuudella on suuri
merkitys.
Tiedon lisääminen kuluttajille on tarpeen, ja merkinnät ovat
tulleet tärkeään asemaan tiedon välittämisessä.
Tietoisuus eläintuotannosta tulee olemaan viestintähaaste, nyt
osalla kuluttajista ei ole konkreettista kuvaa hyvinvoinnista
Hyvinvointimerkintä järjestelmän lanseeraaminen herättelee
kuluttajia asiaan ja oikea tieto on välttämätöntä.
Viestinnässä kaupalla voisi olla tärkeä rooli ja se voi olla
mukana osana toimitusketjua.

5. Kauppa kannattaa hankkeessa kartoitettuja
eläinlajien läpileikkaavia teemoja
• Kolmitasoinen merkintä & parantaminen asteittain.
• Hyvinvointivaatimuksilla ei vaaranneta tuoteturvallisuutta.
• Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto peruspilari.
• Eläimiä kohdellaan hyvin, vältetään eläimen kokemaa kipua ja
stressiä, tarvittaessa lievitetään.
• Eläimillä on enemmän liikkumisen vapautta.
• Lajityypilliset piirteet otetaan huomioon käyttäytymisen ja ravinnon
kautta.
• Toiminta on dokumentoitua ja auditoitua.
• Nasevan ja Sikavan hyödyntäminen

6. Tuotantotapa standardi
• Voiko olla ISO standardi? Kansallinen laatujärjestelmä?
• Standardi kytkettävä standardiperheeseen, yleensä
kansainvälisiä järjestelmiä, olemassa myös Pohjoismainen
laatustandardi
• Standardin rakentaminen: yksityiskohtaiset
tuotannonalakohtaiset määrittelyt, tukimateriaalit, merkin
hallinta, sertifiointi ja auditointi vaatii osaamista ja ennen
kaikkea rahoitusta merkin hallinnoivalle organisaatiolle

7. Avoimia kysymyksiä
• Mitä kustannuksia merkistä aiheutuisi (tilat, teollisuus,
kauppa)?
• Mikä on tuottajien valmius ottaa käyttöön hyvinvointimerkki?
• Jäljitettävyys, merkin ja todentamisen kustannusvaikutus?
• Edesauttaako merkki eläinten hyvinvointia?
• Onko kuluttaja valmis maksamaan merkityistä tuotteista, entä
eri merkin tasoilla?
• Kansallisen hyvinvointimerkin ja EU:n laajuisen merkin
eläinten hyvinvointimerkin välinen vuorovaikutus?

8. KIITOS
Merja Söderström
Asiantuntija, lakimies, VT
Merja.soderstrom@pty.fi
www.pty.fi