Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajan Hanna Heinosen esitys Lasten ja nuorten oikeus osallistua -seminaarissa keskiviikkona 11.10.2017.

1. Lastensuojelun Keskusliitto
Armfeltintie 1, 00150 Helsinki
Puh. (09) 329 6011
toimisto@lskl.fi | www.lskl.fi
Miten kiinnittää huomiota lasten ja nuorten
näkemyksiin YK:n lapsen oikeuksien
yleissopimuksen raportointiprosessissa?
Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen
Lastensuojelun Keskusliitto
11.10.2017

2. www.lskl.fi
LSKL:n rooli vaihtoehtoisen
raportin kokoamisessa

3. www.lskl.fi
Keskusliiton rooli raportointiprosessissa
• Lastensuojelun Keskusliiton keskeiseksi pääomaksi mainittiin liiton
perustamisen yhteydessä hyvät suhteet Geneveen.
• Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijat ovat olleet aktiivisesti tekemässä
tunnetuksi YK:n lapsen oikeuksien julistusta sekä myötävaikuttamassa YK:n
lapsen oikeuksien sopimuksen voimaansaattamiseen Suomessa.
• Lastensuojelun Keskusliitto on huolehtinut kansalaisyhteiskunnan näkökulmien
kokoamisesta yhteen kaikkien komitealle tehtyjen raportointiprosessien (valtio
on antanut raporttinsa 1994, 1998, 2003, 2008 + valmisteilla oleva raportti.
Vastaavasti on koottu vaihtoehtoiset raportit) yhteydessä.
• Useimmissa maissa raportointiprosessissa vastaa jonkinlainen koalitio,
Suomessa tämä koalitio on toteutunut keskusliiton toiminnan kautta.
11.10.2017Hanna Heinonen

4. www.lskl.fi
Kansainväliset kumppanuudet
• Lastensuojelun Keskusliitto on toiminut aktiivisesti
kansalaisyhteiskunnan raportointiprosessia tukevassa verkostossa Child
Rights Connect Alliance (LSKL on toiminut jo tämän edeltäjän NGO
Groupin kanssa yhteistyössä perustamisesta alkaen).
• Lastensuojelun Keskusliitto on ollut perustamassa Eurochildia, joka on
EU:n pääosin rahoittama eurooppalainen lapsioikeustoimijoiden
verkosto, jonka tavoitteena on valtavirtaistaa lapsen oikeuksien
toteutumisesta eurooppalaisessa päätöksenteossa sekä huolehtia
laajasti lapsen oikeuksien toteutumisesta.
11.10.2017Hanna Heinonen

5. www.lskl.fi
Kansalaisyhteiskuntaa mukaan
kutsuva raportointiprosessi

6. www.lskl.fi
Vaihtoehtoisen raportin kokoaminen käynnistyi keväällä
2016
• Vaihtoehtoista raportointiprosessia on valmisteltu jo vuodesta 2013 alkaen,
jolloin käynnistettiin muiden maiden hyvien käytäntöjen bench-marking,
liittyen erityisesti lasten osallistumiseen raportointiprosessiin.
• Syksyllä 2014 järjestettiin LSKL:n, UM:n, Suomen Unicefin, Eduskunnan
oikeusasiamiehen kanslian, Ihmisoikeuskeskuksen ja Lapsiasiavaltuutetun
toimesta LOS-seminaari ”Lapsen oikeuksien sopimus 25 vuotta – toteutuuko
lapsen etu?”.
• Nyt valmisteilla olevan vaihtoehtoisen raportin kokoamisprosessi käynnistyi
toukokuussa 2016 järjestetyssä kick-off-tilaisuudessa.
• Lastensuojelun Keskusliitto kutsui mukaan kaikki 93 jäsenjärjestöä sekä 37
kuntajäsentä. Tämän lisäksi mukaan kutsuttiin myös muut keskeiset
sidosryhmät. Kaikki halukkaat saattoivat ilmoittautua mukaan valitsemalla
kahdeksasta teemaryhmästä omaa asiantuntijuusaluettaan parhaiten
vastaavan työryhmän
11.10.2017Hanna Heinonen

7. www.lskl.fi
Teemaryhmien raporttien rakenne
• Taustatietoa
• Suomen saamien edellisten [3. ja 4. raportin suositukset (2005 ja 2011)] suositusten ja päätelmien
toimeenpanon seuranta
• Valtion raportin analysoiminen
• Huolenaiheet ja kehityskulut
• miten sopimusta on implementoitu arkeen
• mitä haasteita on sopimuksen toteuttamisessa
• mitä huolenaiheita ja kehityskulkuja yhteiskunnassa on näkyvillä
• Suositukset
• Konkreettisia suosituksia asioiden parantamiseksi
• Komitean yleiskommenttien hyödyntäminen
• Lähestymistapa mahdollisimman kattava, analyyttinen ja objektiivinen
• Raportti pidettävä informatiivisena mutta tiiviinä (koko raportin laajuus on max. 20 000 sanaa
eli noin 30 sivua)

8. www.lskl.fi
Vaihtoehtoisen
raportin
valmistuminen

9. www.lskl.fi
Vaihtoehtoisen raportin valmistuminen…
• …täsmentyy valtion raportin valmistumisen jälkeen, jolloin olemassa
olevaa luonnosversiota voidaan peilata valtion raporttiin.
• Valtion määräaikaisraportin valmistuttua keskusliitto analysoi sen ja
viimeistelee oman raporttinsa. Näillä näkymin vaihtoehtoisen raportin
määräaika on 1.3.2017
• Kahdeksalla työryhmällä on ollut vuosi työskentelyaikaa, jona aikana
kukin ryhmä on tuottanut pohjatekstiä raporttiin.
• Raportin työstäminen komitean edellyttämään muotoon ja
merkkimäärään toteutetaan Lastensuojelun Keskusliiton toimesta.
11.10.2017Hanna Heinonen

10. www.lskl.fi
Lasten ja nuorten osallisuus

11. www.lskl.fi
Lapsen edun toteutuminen
• Iso huoli siitä, ettei lapsen edun ensisijaisuutta oteta tosiasiallisesti
huomioon ja toteuteta lapsiin liittyvässä lainsäädännössä,
päätöksenteossa ja toiminnassa.
• Lapsivaikutusten arvioinnissa ja lapsibudjetoinnissa tarvitaan siirtymistä
puheesta tekoihin.
• Meneillään olevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on
huolehdittava, ettei taloudelliset näkökulmat ja lapsen etu ole
ristiriidassa keskenään.
• Lapsen edun toteutumisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää
valvonnassa ja seurannassa.
11.10.2017Hanna Heinonen

12. www.lskl.fi
Miten kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten
näkemyksiin vaihtoehtoisessa raportointiprosessissa?
• Huomiota kiinnitettävä lasten osallistumisen etiikkaan
(Tiia Hipp & Kati Palsanen 2014):
• Lapsen kunnioittaminen on osallistumisen lähtökohta
• Osallistuminen on vapaaehtoista
• Osallistuminen on lapselle hyödyllistä
• Osallistuminen on tarkoituksenmukaista
• Osallistuessaan lapsella on oikeus suojeluun
• Osallistuminen on näkyvää ja avointa
• Osallistumiseen liittyvä valta ja vastuu pitää olla tiedostettua
• Osallistumiseen on tärkeää sisällyttää arviointia
• Osallistumiselle tarvitaan toimintaa tukevat rakenteet
• Osallistuminen vaatii yhteiskunnan voimavaroja
11.10.2017Hanna Heinonen

13. www.lskl.fi
• ”En ymmärrä miksi näin vaikeita kysymyksiä kun kyseessä on kysely 10–17-vuotiaille LAPSILLE
ja nuorille?!?!”
• ”Kyselkää enemmän lapsilta asioista jotka koskevat heitä ja olkaa luottamuksen arvoisia.”
• ”Kouluissa olisi kaikille kerrottava päätöksistä ja mielellään jo valmisteluvaiheessa. Nuoret
voisivat ottaa kantaa netissä suunniteltuihin asioihin.”
• ”Ottaa lapset konkreettisesti mukaan päätöstentekoon. Tehkää työryhmiä jossa on lapset
mukana, jotta saadaan oikeasti lasten äänet kuuluville. Miettikää erilaisia keinoja kuinka
saisitte mahdollisimman paljon lapsia mukaan päätöksentekoon. Se voi olla hyvää ns. mainosta
hallituksellekin, mikäli lapset otetaan oikeasti huomioon. Tehkää tällaisia kyselyitä, kyselkää
kadulla ja ennen kaikkea menkää sinne missä lapset ja nuoret ovat. Voitte mennä esimerkiksi
kouluille tai paikallisille nuorisotiloille kertomaan asioista joihin mahdollisesti haluaisitte lasten
mielipiteitä.”
• ”Käydä päiväkodeissa kysymässä lapsilta. (Vaikka lapsilta ei tule hyviä vastauksia joilla
pelastettaisiin maailma niin se saattaa avaamaa erilaisia näkökulmia).”
11.10.2017Hanna Heinonen
”Älkää säästäkö tyhmästi lastenne kustannuksella”
– Lasten ja nuorten mielipiteitä hallituksen rahankäytöstä.

14. www.lskl.fi
Lasten osallisuus – lasten näkemysten kunnioittaminen
• Suomen käytännöissä lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen on
tärkeää erottaa toisistaan.
• Erityistä huomiota osallisuuden toteutuminen vaatii pienten lasten
osalta ja myös silloin, kun lapsi tarvitsee apua/tukea kommunikaatioon.
• Miten toteutuu lapsen osallisuus tilanteissa, joissa lapsi ei ole
asianosainen?
• Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä on
vielä satunnaista.
• On tärkeää huolehtia KAIKKIEN lasten äänen kuulumisesta.
11.10.2017Hanna Heinonen