Suomen UNICEFin tammikuussa 2018 julkaiseman Kohti lapsiystävällistä maakuntaa -ohjeistuksen lapsenoikeustausta ja keskeiset näkökulmat.

1. Kohti lapsiystävällistä maakuntaa
Ira Custódio, Suomen UNICEF, helmikuu 2018

2. YK:n lapsen oikeuksien sopimus
Valtion velvollisuus turvata
jokaisen lapsen oikeus hyvään
elämään ja kasvuun, lasten
näkemykset iän ja kehitystason
mukaan huomioiden.

3. YK:n lapsen oikeuksien sopimus
Suomessa voimaan 1991.
Juridisesti velvoittava.
Alle 18-vuotias on lapsi.
Videotallenne: Miksi lapsen oikeuksien sopimus on
olemassa ja miksi lapsen oikeudet on huomioitava myös
maakunnissa.

4. YK:n lapsen oikeuksien sopimus
• Syrjimättömyys
• Lapsen edun ensisijainen harkinta
• Oikeus elämään ja kehittymiseen
• Lapsen näkemyksen kunnioittaminen
UNICEFin blogissa: Mitä jokaisen päättäjän ja
viranhaltijan tulee ymmärtää lapsen oikeuksista.
Neljä läpileikkaavaa yleisperiaatetta

5. Lapsiystävällinen hallinto ja päätöksenteko
Jotta jokaisen lapsen oikeudet toteutuisivat, tarvitaan lainsäädännön lisäksi
lapsiystävällistä hallintoa ja päätöksentekoa kaikilla hallinnon tasoilla:
valtionhallinnossa, kunnissa ja tulevissa maakunnissa.
Lapsiystävällisessä hallinnossa on pitkälti kyse hyvän hallinnon
periaatteista ja tietoon perustuvasta päätöksenteosta. Maakunnissa sen
avulla varmistetaan, että kuntien ja maakunnan ja toiminta edistävät
johdonmukaisena kokonaisuutena lapsen oikeuksien toteutumista.

6. Lapsiystävällinen hallinto ja päätöksenteko
• Suomi saanut YK:n lapsen oikeuksien
komitealta huomautuksia liittyen
hallinnon lapsiystävällisyyteen.
• Riittämätön lapsiasioiden koordinointi;
pirstaloituneet toimintapolitiikat ja -
suunnitelmat.
• Alueellinen eriarvoisuus
resursoinnissa; puutteellinen seuranta
(lapsibudjetoinnin tarve).
• Riittämätön tiedonkeruu
haavoittuvassa asemassa olevien
lasten elinoloista.
• Riittämätön lapsen edun huomiointi
päätöksenteossa (lapsivaikutusten
arvioinnin tarve).
Suomi ja lapsiystävällinen hallinto

7. Kohti lapsiystävällistä maakuntaa
• Lapsiystävällinen maakunta -
pilottihankkeessa UNICEF laatii ohjeen
lapsenoikeusnäkökulman huomioimisesta
tulevien maakuntien toiminnassa.
• ”Mitä tämä tarkoittaa meillä? Mikä jo
toimii? Mitä on kehitettävä? Mitä tehdään
nyt, mikä jätetään tuonnemmaksi?”
• Ohjeistuksen laajempaan versioon
kootaan käytännön esimerkkejä
lapsiystävällisestä hallinnosta. Ei ”one
size fits all” -ratkaisuja.
• www.unicef.fi/lastenmaakunta

8. Kohti lapsiystävällistä maakuntaa

9. Maakuntastrategia luo perustan
• Hallintoa ja päätöksentekoa lapsia koskevissa asioissa ohjaa YK:n
lapsen oikeuksien sopimus. Palveluiden suunnittelun, arvioinnin ja
kehittämisen lähtökohtana on yhdenvertaisuuden toteutuminen.
Päätösten valmistelussa arvioidaan vaikutuksia lasten ja perheiden
hyvinvointiin.
• Strategiassa huomioidaan ja yhteensovitetaan maakunnan sote- ja
kuntien sivistyspalvelut.
• Maakunta ja kunnat tarkastelevat lapsi- ja perhepalveluiden
kustannuksia yhtenä kokonaisuutena. Tätä kutsutaan
lapsibudjetoinniksi.
• Lapsenoikeusperustaiset toimintatavat sisältyvät palvelulupaukseen ja
hankintasopimuksiin niin, että ne velvoittavat kaikkia palveluntuottajia.
• Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö lasten ja perheiden
hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisessä kirjataan strategiaan.
Lapsinäkökulma strategiassa

10. Lasten ja perheiden yhdenvertaisuus
• Maakunnassa kerätään tietoa alueen eri lapsiryhmien ja
monimuotoisten perheiden elinolosuhteista.
• Lasten ja nuorten moninaisuus ja perheiden monimuotoisuus on
palveluiden suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen lähtökohta.
• Katso video.
Jokaiselle lapselle, monimuotoisille perheille

11. Lapsiasioiden kokonaiskoordinaatio
• Maakuntastrategian pohjalta laaditaan lapsenoikeusperustainen, sektorirajat
ylittävä tavoite- ja toimenpideohjelma (voi sisältyä maakunnan
hyvinvointiohjelmaan).
• Lapsivaikutusten arvioinnilla varmistetaan lapsen oikeuksien toteutuminen sekä
se, että päätökset ja toimenpiteet ovat johdonmukaisesti strategian ja
hyvinvointiohjelman tavoitteiden mukaisia.
• Lapsibudjetoinnilla varmistetaan, että resurssit käytetään oikeudenmukaisesti ja
vaikuttavasti. Lapsibudjetoinnin ensimmäinen askel on kehittää ja ottaa käyttöön
lapsilähtöinen budjettianalyysi.
• Lapsen oikeuksista tiedottamalla ja kouluttamalla varmistetaan, että
luottamushenkilöt, viranhaltijat sekä lasten ja perheiden parissa toimivat
ymmärtävät lapsen oikeuksiin liittyvät velvoitteet omassa tehtävässään.
• Lasten ja lapsiryhmien oikeuksien toteutumista koskevaa säännöllistä
seurantatietoa hyödynnetään palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.
• Katso video.
Yhteiset tavoitteet, johdonmukaiset
toimenpiteet

12. Osallisuus ja vaikuttaminen
• Lasten ja nuorten osallisuutta tuetaan
ja heitä kuullaan lapsia ja nuoria
yleisesti koskevissa asioissa. Useita eri
menetelmiä käyttämällä varmistetaan
erityisesti haavoittuvassa asemassa
olevien lasten ja nuorten osallisuus ja
kuulluksi tuleminen.
• Lasten ja nuorten osallisuutta tuetaan
ja heitä kuullaan palveluiden käyttäjinä.
• Katso video.
Jokaisella lapsella on mahdollisuus
osallistua ja vaikuttaa

13. Lasten oikeusturva
• Lapset tuntevat omat oikeutensa maakunnan järjestämisvastuulla
olevien palveluiden käyttäjinä.
• Lasten ja nuorten käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista
tiedotetaan heille ymmärrettävällä tavalla. Seurannalla varmistetaan,
että lapset, nuoret ja perheet tietävät, mihin olla yhteydessä, jos
kokevat oikeuksiaan loukatun.
• Varmistetaan esimerkiksi täydennyskoulutuksella, että potilas- ja
sosiaaliasiamiehet tuntevat lapsen oikeudet ja osaavat ottaa ne
työssään huomioon.
• Katso video.
Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot ovat
saavutettavia ja tehokkaita

14. Mistä löytyy lisätietoa?
• UNICEF: Kohti lapsiystävällistä maakuntaa -ohjeistus (huoneentauluversio)
• Kohti lapsiystävällistä maakuntaa -seminaaritallenne.
• UNICEF: Julkinen talous ja lapsen oikeudet
• UNICEF: Lapsivaikutusten arviointi pähkinänkuoressa
• THL: Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA
• Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (2006)
• Jyväskylässä tehty lapsivaikutusten arviointi
• THL: Lapsivaikutusten arviointi (paljon linkkejä lisätietoon)
• MLL: Johdatus lapsivaikutusten arviointiin
• VM: Avoimen hallinnon tietokortit
• Ira Custódio: Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi
• UNICEF: Mitä vaikeampi taloustilanne, sitä tärkeämpää on lapsivaikutusten
arviointi (uutinen)

15. Ira Custódio
ira.custodio@unicef.fi
p. 050 591 8525
Twitter: @CustodioIra
LinkedIn: linkedin.com/in/iracustodio/
unicef.fi/lastenmaakunta
© Suomen UNICEF ry
2/2018
Kuvat ©UNICEF/Hanna-Kaisa Hämäläinen