SlideShare a Scribd company logo
1 of 48
Download to read offline
Esa Iivonen
esa.iivonen(at)mll.fi

Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuspäivät
14.-15.11.2013 Kouvola

Lasten hyvinvointi
indikaattoritiedon
valossa
Indikaattoritiedon hyödyntäminen
• Indikaattorilla tarkoitetaan osoitinta, joka kuvaa ilmiöstä
jotakin olennaiseksi katsottua.

• Tiedon määrän kasvaessa on yhä vaikeampaa poimia
valtavasta tietomäärästä tarpeeseen käyttökelpoinen
olennainen tieto. On usein vaikea hahmottaa, mikä on
jossakin ilmiössä tapahtuvan kehityksen suunta.

• Indikaattorien tarkoituksena on hallita tietotulvaa ja
tiivistää yhä suuremmasta, sirpaleisemmasta ja vaikeammin
hallittavasta tietomäärästä olennainen avaintieto.
2
Indikaattorit apuvälineenä toimien
kohdentamisessa
• Indikaattori voi toimia apuvälineenä tavoitteiden
asettamisessa, suunnittelussa, päätöksenteossa ja seurannassa.

• Indikaattoreista toivotaan työvälineitä politiikkatoimien oikeaan
kohdentamiseen sekä toimien vaikuttavuuden ja vaikutusten
arviointiin.

•Indikaattoreilla voidaan myös verrata eri alueiden – kuten
kuntien ja maakuntien - välistä kehitystä.

•Indikaattoreilla voidaan kuvata sekä objektiivisia olosuhteita
että subjektiivisia ihmisten kokemuksia.
3
Indikaattorit perustuvat tilastotietoihin ja
kyselytutkimuksiin
• Suomessa käytetyt hyvinvointi-indikaattorit perustuvat
valtaosin tilastoviranomaisten ja muiden tilastoja
tuottavien viranomaisten keräämiin tilastoihin.
•Lasten hyvinvoinnin seurannan kannalta keskeisten
tilastojen tuottajat ovat Tilastokeskus, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Kansaneläkelaitos (Kela).
• Lapsia ja nuoria koskevan indikaattoritiedon tärkeä lähde
on THL:n toteuttama Kouluterveyskysely.

4
OECD:n Doing Better for Children 2009
• Vuonna 2009 ilmestyneessä Doing Better for Children
– raportissa OECD-maiden lasten hyvinvointia vertailtiin
21 indikaattorin avulla kuudella eri ulottuvuudella.

• Kuten yleensä muissakin kansainvälisissä vertailussa
raportissa käytettiin yhdistelmäindikaattoreita, joissa yhtä
ulottuvuutta mitataan usean indikaattorin avulla.

• Raportissa käytetyt hyvinvoinnin ulottuvuudet olivat
materiaalinen hyvinvointi, asuminen ja ympäristö,
koulutuksellinen hyvinvointi, terveys ja turvallisuus,
riskikäyttäytyminen sekä kouluelämän laatu.
5
Suomi Doing Better for Children -vertailussa
• Suomi pärjäsi varsin vaihtelevasti OECD:n vertailussa.
Suomi sijoittui seuraavasti:
• koulutuksellinen hyvinvointi 1.
• materiaalinen hyvinvointi 4.
• terveys ja turvallisuus 6.
• asuminen ja ympäristö 7.
• kouluelämän laatu 18.
• riskikäyttäytyminen 26.

6
Unicefin Innocenti Report Card 2013 (1)
• UNICEFin tutkimuskeskuksen Innocentin Report Card
-sarjan raportissa vuodelta 2013 kuvattiin 29 vauraan maan
lasten hyvinvointia viidellä eri ulottuvuudella yhteensä
26 indikaattorin avulla.

• Vertailussa käytetyt lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet olivat
aineellinen hyvinvointi (4 indikaattoria), terveys ja
turvallisuus (4 indikaattoria), koulutus (4 indikaattoria),
riskikäyttäytyminen (10 indikaattoria) sekä asuminen ja
ympäristö (4 indikaattoria).

7
Unicefin Innocenti Report Card 2013 (2)
UNICEFin vuoden 2013 vertailussa Suomi sijoittui
seuraavasti:

• aineellinen hyvinvointi 2.
• terveys ja turvallisuus 3.
• koulutus 4.
• asuminen ja ympäristö 6.
• riskikäyttäytyminen 12.

8
Lapsen oikeuksien toteutumisen arviointi
edellyttää indikaattoritiedon käyttöä
• Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon
kansainvälinen valvonta perustuu sopimusvaltioiden
raportointivelvollisuuteen lapsen oikeuksien komitealle.
• Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan raportin tulee
sisältää tiedot sopimusvaltion toimenpiteistä, joilla pannaan
täytäntöön sopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja näiden
oikeuksien nauttimisessa tapahtuneesta edistymisestä.
• Oikeuksien toteutumisessa tapahtunutta kehitystä ei ole
mahdollista raportoida ilman oikeuksiin liitettyjä
indikaattoreita.
9
Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista
tulee seurata indikaattorien avulla
• Lapsen oikeuksien komitea korostaa sopimuksen täytäntöönpanotoimia
koskevassa yleiskommentissaan tietojen keräämistä ja analysointia sekä
indikaattorien kehittämistä.

• Komitean mukaan kaikille lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatuille
oikeuksille tulee kehittää seurantaindikaattori.

• Komitealle tulee määräaikaisraportissa antaa yksityiskohtaisia
tilastotietoja liittyen lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien
toteutumiseen.

• Tilastotietojen tulee olla eriteltyjä iän, sukupuolen ja sopimusmääräyksiin
liittyvien muiden relevanttien kriteereiden mukaisesti.

10
Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat
päätelmät (2011) tietojen kokoamisesta (1)
• Komitea on huolestunut siitä, että haavoittuvassa
asemassa olevien lasten, kuten köyhien, vammaisten,
vähemmistö- tai maahanmuuttajataustaisen ja
sijaishuollossa olevien lasten,
elinoloista ei ole käytettävissä riittävästi tietoja.

• Lisäksi komitea on huolestunut siitä, että lasten
hyväksikäyttöä ja laiminlyöntiä sekä heihin kohdistuvaa
väkivaltaa tai lapsille suunnattuja palveluja on tilastoitu vain
niukasti.
11
Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat
päätelmät (2011) tietojen kokoamisesta (2)
• Komitea kehottaa sopimusvaltiota vahvistamaan lapsen
oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa koskevaa
tilastointijärjestelmää ja tilastollista analysointia sekä
varmistamaan, että sopimusvaltiossa kootaan tietoja, joita
käytetään laadittaessa toimintapolitiikkaa ja –ohjelmia, jotka
koskevat köyhyyttä, väkivaltaa, vammaisia lapsia,
vähemmistö- ja maahanmuuttajataustaisia lapsia sekä
perheessään erossa olevia lapsia.

12
Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat
päätelmät (2011) tietojen kokoamisesta (3)
• Komitea suosittelee, että sopimusvaltio
vahvistaa edelleen valmiuksiaan koota ja analysoida
järjestelmällisesti koko maan kattavia tietoja kaikista
alle 18-vuotiasta henkilöistä yleissopimuksen koko
soveltamisalalta muun muassa iän, sukupuolen ja etnisen
taustan mukaan.

13
Indikaattoritiedon hyödyntäminen
kunnan lakisääteinen velvoite
• Terveydenhuoltolaki 12. §:ssä edellytetään
kunnan käyttävän indikaattoreita toiminnassaan.

• Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava
paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä
tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana
kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia eli
indikaattoreita.
14
Hyvinvointikompassi-verkkopalvelu
• Hyvinvoinnin ja palvelujen kehityksen seurantaa varten
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) avasi
avainindikaattorien kokoelman vuonna 2012.
• Hyvinvointikompassi-verkkopalvelu:
www.hyvinvointikompassi.fi
• Hyvinvointikompassissa on yhteensä yli 100 indikaattoria.
• Indikaattorien joukossa on useita lasten ja nuorten
hyvinvoinnin seuraamisen kannalta tärkeitä indikaattoreita.

15
SOTKAnet-verkkopalvelu
• Indikaattoripankki SOTKAnet on Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen (THL) verkkopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen
kunnista keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia
tietoja vuodesta 1990 alkaen: www.sotkanet.fi

• SOTKAnetin tietosisältö kattaa yhtensä yli 2 000 yksittäistä
tilastotietoa.
• SOTKAnetin avulla käyttäjä voi hakea sosiaali- ja terveysalaan
liittyvää indikaattoritietoa eri aluetasoilla, kuten
kuntakohtaisesti.

16
Terveytemme.fi-verkkopalvelu
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä
Terveytemme.fi -sivusto tarjoaa keskeisiä tilasto- ja
seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista
alueittain ja väestöryhmittäin: www.terveytemme.fi
• Sivuston sisältö jakautuu keskeisiä terveysosoittimia
esittävään osioon sekä väestötutkimusten ja tilasto- ja
rekisteriaineistojen raportteja sisältäviin osioihin.
• Terveytemme.fi-sivusto sisältää myös
tulosraporttikokonaisuuksia Lasten ja nuorten
terveysseurantatutkimuksen (LATE) tutkimusaineistosta.

17
Nuorten hyvinvointi-indikaattorit
• Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) sivuilla on
Nuorten hyvinvointi-indikaattorit kokonaisuus:
http://www.tietoanuorista.fi/hyvinvointi-indikaattorit

• Nuorten hyvinvointi-indikaattorit on jaettu kahdeksaan
ryhmään: 1) taustaindikaattorit, 2) koulutus, 3) työllisyys- ja
yrittäjyys, 4) terveys, 5) arjenhallinta, 6) kulttuuri, luovuus ja
harrastuneisuus, 7) vaikuttaminen ja osallisuus sekä
8) henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva.

18
Findikaattori-verkkopalvelu
• Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian toteuttama
Findikaattori-verkkopalvelu avattiin vuonna 2009:
www.findikaattori.fi

• Palvelu tarjoaa kokoelman yhteiskunnan kehitystä kuvaavia
indikaattoreita.

• Palvelu on koostettu valmiista tilastoista ja indikaattoreista.
• Findikaattorissa on vähän lapsiin liittyviä indikaattoreita,
joten lasten hyvinvoinnin kehityksen seurantaan
Findikaattori soveltuu huonosti.
19
Lasten hyvinvointi-indikaattoritiedon aukot (1)
•Viime vuosina on kehitetty lasten hyvinvointiindikaattoreita.
• Myönteisestä kehityksestä huolimatta indikaattoreissa ja
niiden taustalla olevissa tietovarannoissa on huomattavia
aukkoja.
• Suurimmat aukot ovat indikaattoritiedon vähäinen
saatavuus alle kouluikäisten (0–6-vuotiaat) ja
alakouluikäisten lasten (7–12-vuotiaat) osalta sekä
indikaattoritietojen erittelemättömyys.

20
Lasten hyvinvointi-indikaattoritiedon aukot (2)
• Indikaattoritiedot on usein saatavissa sukupuolen mukaan
eriteltynä ja osa indikaattoreista myös asuinpaikan mukaan,
mutta muutoin erittelytiedot useimmiten puuttuvat.
• Tietoja ei ole yleensä saatavilla esimerkiksi lapsen perheen
rakenteen, vanhempien sosioekonomisen taustan, lapsen
kielen tai etnisen ryhmän tai lapsen vammaisuuden mukaan.
• Erittelemättömät indikaattorit pelkistävät lapsia
yhtenäiseksi ryhmäksi, vaikka eri lapsiryhmien tilanteet
eroaisivat merkittävästi toisistaan.
• Erittelemätön tieto ei tuo esiin lapsiväestön hyvinvoinnin
kehityksen ja oikeuksien toteutumisen sisäisiä eroja.
21
Palveluja kuvaavien indikaattorien
tulkinnassa tulee olla varovainen (1)
• Palvelujen käyttöä koskevat indikaattorit kuvaavat
palveluiden tuotannon, palveluiden tarjonnan ja kysynnän
muutoksia, jotka ovat vahvasti sidoksissa lainsäädäntöön,
viranomaiskäytäntöihin, palvelukulttuuriin ja
palvelujärjestelmän käytettävissä oleviin voimavaroihin.

• Palveluita ja niiden piirissä tehtyjä päätöksiä kuvaavia
indikaattoreita kuitenkin usein käytetään myös lasten ja
nuorten hyvinvoinnin kuvaamiseen, vaikka nämä indikaattorit
kuvaavat vain välillisesti hyvinvoinnin kehitystä.
22
Palveluja kuvaavien indikaattorien
tulkinnassa tulee olla varovainen (2)
• Lasten ja nuorten hyvinvointia suoraan kuvaavia
indikaattoreita on vielä riittämättömästi.

• Palvelun tuottamista tai palvelun piirissä tehtävien päätösten
määrää kuvaavan indikaattorin muutoksesta ei voi tehdä suoria
johtopäätöksiä hyvinvoinnin muutoksesta.

• Esimerkiksi lasten mielenterveyspalveluita saatetaan
resursoida aiempaa enemmän, jolloin myös potilaita voidaan
ottaa aiempaa enemmän palveluiden piiriin, vaikka lasten
mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys olisi pysynyt samalla
tasolla.
23
Lasten hyvinvointi-indikaattorien valmistelu
• OKM:n työryhmä julkaisi vuonna 2011 ehdotuksen
lasten hyvinvointi-indikaattorit -kokonaisuudeksi.

•Työryhmä ehdotti, että lasten hyvinvointia kuvataan kuudella
eri ulottuvuudella, jotka kattavat merkittävän osan lasten elämästä.
Kultakin ulottuvuutta seurataan usealla indikaattorilla.

• Työryhmän muistio:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Lasten_hyvinvoinnin_kansallis
et_indikaattorit.html?lang=fi

• Lasten hyvinvointi-indikaattorien valmistelu jatkuu
parhaillaan Jyväskylän yliopiston hankkeessa, jota rahoittavat
OKM/nuorisoyksikkö ja lapsiasiavaltuutetun toimisto.
24
Ruotsissa ollaan edelle – Ruotsin
lapsiasiavaltuutetun Max18-indikaattorit
• Ruotsin lapsiasiavaltuutetun www-sivuilla on
Max18 -tieto- ja tilastokokonaisuus, jonne on koottu
indikaattoreita lapsen oikeuksien toteutumisen ja
lasten hyvinvoinnin seurannan näkökulmasta.

• Indikaattorit on jaettu sivuilla kuuteen alueeseen, jotka
ovat: talous (4 indikaattoria), terveys (10 indikaattoria),
koulutus (15 indikaattoria), turvallisuus (6 indikaattoria),
osallisuus (7 indikaattoria) sekä tuki ja suojelu (6
indikaattoria): http://www.barnombudsmannen.se/max18
25
Esimerkkejä
lasten ja perheiden hyvinvointia &
palveluja & lapsi- ja perheväestöä
kuvaavista indikaattoreista
Lapset (0-17-vuotiaat) perhetyypin
mukaan vuonna 2011

Kahden vanhemman
perheet 72,3 %
Yksinhuoltajaperheet
17,3 %
Uusperheet 10,4 %

Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011

27
Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat,
prosenttia kaikista lapsiasuntokunnista

Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

28
Ensisynnyttäjien ja kaikkien synnyttäjien
keski-ikä 1992-2011
Ensisynnyttäjät

27

1992

27,7

1997

27,6

2001

27,9

2005

30,2

30,1

30

29,9

29,8

29,2

Kaikki synnyttäjät

28,1

2009

28,4

2011

Lähde: THL, Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2011

29
Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset
lapset (0-17-vuotiaat) 1990-2012
60 000
50 000
40 000
30 000
20 000

Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1996

1995

1994

1993

1992

1991

0

1990

10 000

30
Perusterveydenhuollon lastenneuvolan
käynnit yhteensä, 1 000:ta / 0-7-vuotiasta

Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

31
Lasten kotihoidon tukea saaneiden
9 kk-2-vuotiaiden lasten osuus ikäryhmästä
2000-2012, prosenttia
58

57,4 57,4 57,4 55,9 55,5
53,4 52,4 51,4 52,3 51,4
49,9 50,5

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lähde: Kela

32
Päivähoidossa olleet lapset ikäryhmittäin
2005, 2010 ja 2011, prosenttia ikäluokasta
2005

2010

2011

80
70
60
50
40
30
20
10
0

Lähde: THL, Lasten päivähoito 2011

33
Päivähoidossa olleet 3 - 5-vuotiaat,
prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä

Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

34
Opetusryhmien keskikoko luokka-asteittain
25
20
15
2008
2010

10
5
0
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Perusopetuksen ryhmäkoko 2010

35
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa,
prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista

Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

36
Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja
iltapäivätoiminnassa olevia lapsia,
1. ja 2. vuosiluokan oppilaista 2004-2012,
prosenttia
1. vuosiluokan oppilaat

40,7

22,5

2004

43,6

25,3

2005

43,7

25,4

2006

46,4

26,4

2007

2. vuosiluokan oppilaat

48

27,3

2008

49

27,7

2009

50,8

27,8

2010

53

54,1

29,6

28,4

2011

2012

Lähde: Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit

37
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai
huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista

Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

38
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa,
prosenttia 8.- ja 9.-luokan oppilaista

Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

39
10-14-vuotiaiden kulttuuriharrastuksista
1999 ja 2009, prosenttia
Harrastaa videokuvausta
Harrastaa valokuvausta
Harrastaa nykyään tanssia
Kuuluu nyk. näytelmäkerhoon tai
harrastajateatteriin

2009

On kirjoittanut runoja, novelleja, romaania tms.

1999

Harrastaa nyk. kuvataiteita
Laulaa nykyisin
Soittaa nyk. jotain soitinta

0

5

10

15

20

25

30

Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009,
Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009

40
Eri liikuntalajien harrastaminen
neljän viikon aikana 1999 ja 2009,
prosenttia 10-14-vuotiasta
70
60
50
40
30
20
10
0

1999
2009

Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009,
Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009

41
Pienituloisuusaste 1995-2011, prosenttia
Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot
kulutusyksikköä kohti (ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien
kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta.
Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi.
Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain.

Lapsiväestö

Koko väestö

14
12
10
8
6
4
2
0
1995

2000

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011;
http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-03-20_tie_002_fi.html

42
Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet
vuonna 2011, prosenttia ko. kotitalouksista
Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia
Suurimmissa vaikeuksissa
47,5

20,3

24,3
17,5
8,1

Yksinhuoltajat

Parit, joilla nuorin
lapsi alle 7 v.

23,7

21,5

5,1
Parit, joilla nuorin
lapsi 7-12 v.

5,6
Parit, joilla nuorin
lapsi 13-17 v.

7,9

Kaikki kotitaloudet

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 – Subjektiivinen toimeentulo

43
Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet
lapsiperheet ko. perhetyypistä 1995-2011,
prosenttia
Parit, joilla lapsia
30,7 31,9 31,3 29,5

Yksinhuoltajaperheet

28,1 27 27,6 28,6 28,1 26,9

25,2

23,9 23,3 23,4 24,1 24,1 24,1

9,6 10,2 9,6 8,5
7,5 6,7 6,7
6,1 5,9 5,3 4,9
4,6 4,3 4,2

5

4,8 4,7

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lähde: THL, Toimeentulotuki 2011

44
Kodinhoitoapua vuoden aikana
saaneita lapsiperheitä 1992-2011,
prosenttia lapsiperheistä
6,5
6
5,5
5
4,5
4
3,5
3
2,5
2
1,5
1
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lähde: THL, SOTKAnet

45
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten
(0-17-v.) osuus kaikista lapsista 2000-2011,
prosenttia
1,4
1,3
1,2
1,1
1

1

1,3

1,3

1,2

1,1

1

0,9

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lähde: THL, SOTKAnet; vuoden 2011 osalta: THL, Lastensuojelu 2011

46
Lisätietoa lasten hyvinvointi-indikaattoreista
Esa Iivonen: Indikaattoritiedon hyödyntäminen
lasten oikeuksien toteutumisen seurannassa,
teoksessa Lapsioikeus murroksessa,
toim. Suvianna Hakalehto-Wainio & Liisa Nieminen.
Lakimiesliiton Kustannus 2013.
http://www.kauppakamarikauppa.fi/Kaikkituotteet/Lapsioikeus-murroksessa

47
Kiitos mielenkiinnosta!

More Related Content

Similar to Lapsiperheiden hyvinvointi indikaattoritiedon valossa, Asiantuntijalakimies Esa Iivonen, Mannerheimin lastensuojeluliitto

Miten laatu- ja vaikuttavuustyö sekä laaturekisterityö jatkuu
Miten laatu- ja vaikuttavuustyö sekä laaturekisterityö jatkuuMiten laatu- ja vaikuttavuustyö sekä laaturekisterityö jatkuu
Miten laatu- ja vaikuttavuustyö sekä laaturekisterityö jatkuuTHL
 
Kansallinen lapsistrategia, pääsihteeri Johanna Laisaari, Valtioneuvoston kan...
Kansallinen lapsistrategia, pääsihteeri Johanna Laisaari, Valtioneuvoston kan...Kansallinen lapsistrategia, pääsihteeri Johanna Laisaari, Valtioneuvoston kan...
Kansallinen lapsistrategia, pääsihteeri Johanna Laisaari, Valtioneuvoston kan...Tilastokeskus
 
Kohti lapsiystävällistä maakuntaa, syksy 2017 - Ira Custódio
Kohti lapsiystävällistä maakuntaa, syksy 2017 - Ira CustódioKohti lapsiystävällistä maakuntaa, syksy 2017 - Ira Custódio
Kohti lapsiystävällistä maakuntaa, syksy 2017 - Ira CustódioSuomen UNICEF - UNICEF Finland
 
Terveyden ja hyvinvoinnin indikaattorit
Terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoritTerveyden ja hyvinvoinnin indikaattorit
Terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoritTHL
 
Kansallinen yhteistoiminta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen tieto...
Kansallinen yhteistoiminta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen tieto...Kansallinen yhteistoiminta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen tieto...
Kansallinen yhteistoiminta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen tieto...THL
 
Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus 2/2018 - Ira Custódio
Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus 2/2018 - Ira CustódioLapsiystävällinen maakunta -ohjeistus 2/2018 - Ira Custódio
Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus 2/2018 - Ira CustódioSuomen UNICEF - UNICEF Finland
 
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi IISuosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi IIAllianssi ry
 
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...THL
 
Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista
Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloistaLeimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista
Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloistaTHL
 
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistus
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistusLapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistus
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistusLastensuojelun Keskusliitto
 
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessaLasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessaTHL
 
Miten käytän indikaattoreita työssäni? lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen,...
Miten käytän indikaattoreita työssäni? lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen,...Miten käytän indikaattoreita työssäni? lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen,...
Miten käytän indikaattoreita työssäni? lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen,...Tilastokeskus
 
Pienten lasten tietopohja - tiedonkeruun tavoitteet
Pienten lasten tietopohja - tiedonkeruun tavoitteetPienten lasten tietopohja - tiedonkeruun tavoitteet
Pienten lasten tietopohja - tiedonkeruun tavoitteetTHL
 
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...Games for Health Finland
 
Kehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKoordinaatti
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: TainioPäihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: TainioEHYT
 
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiaLapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiaTHL
 

Similar to Lapsiperheiden hyvinvointi indikaattoritiedon valossa, Asiantuntijalakimies Esa Iivonen, Mannerheimin lastensuojeluliitto (20)

Miten laatu- ja vaikuttavuustyö sekä laaturekisterityö jatkuu
Miten laatu- ja vaikuttavuustyö sekä laaturekisterityö jatkuuMiten laatu- ja vaikuttavuustyö sekä laaturekisterityö jatkuu
Miten laatu- ja vaikuttavuustyö sekä laaturekisterityö jatkuu
 
Kansallinen lapsistrategia, pääsihteeri Johanna Laisaari, Valtioneuvoston kan...
Kansallinen lapsistrategia, pääsihteeri Johanna Laisaari, Valtioneuvoston kan...Kansallinen lapsistrategia, pääsihteeri Johanna Laisaari, Valtioneuvoston kan...
Kansallinen lapsistrategia, pääsihteeri Johanna Laisaari, Valtioneuvoston kan...
 
Kohti lapsiystävällistä maakuntaa, syksy 2017 - Ira Custódio
Kohti lapsiystävällistä maakuntaa, syksy 2017 - Ira CustódioKohti lapsiystävällistä maakuntaa, syksy 2017 - Ira Custódio
Kohti lapsiystävällistä maakuntaa, syksy 2017 - Ira Custódio
 
Terveyden ja hyvinvoinnin indikaattorit
Terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoritTerveyden ja hyvinvoinnin indikaattorit
Terveyden ja hyvinvoinnin indikaattorit
 
Kansallinen yhteistoiminta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen tieto...
Kansallinen yhteistoiminta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen tieto...Kansallinen yhteistoiminta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen tieto...
Kansallinen yhteistoiminta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen tieto...
 
Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus 2/2018 - Ira Custódio
Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus 2/2018 - Ira CustódioLapsiystävällinen maakunta -ohjeistus 2/2018 - Ira Custódio
Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus 2/2018 - Ira Custódio
 
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi IISuosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
 
Koordinaatti.fi - Humak: nuorten tieto- ja neuvontatyön päämäärät / JF 16.9.13
Koordinaatti.fi - Humak: nuorten tieto- ja neuvontatyön päämäärät / JF 16.9.13Koordinaatti.fi - Humak: nuorten tieto- ja neuvontatyön päämäärät / JF 16.9.13
Koordinaatti.fi - Humak: nuorten tieto- ja neuvontatyön päämäärät / JF 16.9.13
 
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
 
Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista
Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloistaLeimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista
Leimio, Susanna: Yhteisen ymmärryksen rakentaminen päihdeoloista
 
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistus
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistusLapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistus
Lapsivaikutusten arviointi - esimerkkinä sote-uudistus
 
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessaLasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
 
Miten käytän indikaattoreita työssäni? lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen,...
Miten käytän indikaattoreita työssäni? lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen,...Miten käytän indikaattoreita työssäni? lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen,...
Miten käytän indikaattoreita työssäni? lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen,...
 
Pienten lasten tietopohja - tiedonkeruun tavoitteet
Pienten lasten tietopohja - tiedonkeruun tavoitteetPienten lasten tietopohja - tiedonkeruun tavoitteet
Pienten lasten tietopohja - tiedonkeruun tavoitteet
 
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...
 
Kehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raportti
 
Timo hamalainen paneeli
Timo hamalainen   paneeliTimo hamalainen   paneeli
Timo hamalainen paneeli
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: TainioPäihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
 
Lanuosa1 johdanto
Lanuosa1 johdantoLanuosa1 johdanto
Lanuosa1 johdanto
 
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiaLapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia
 

More from Kai Kortelainen

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuot...
Päivähoito	ja neuvola	lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuot...Päivähoito	ja neuvola	lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuot...
Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuot...Kai Kortelainen
 
Yhteisöllinen varhaiskasvatus, Päivi Marjanen
Yhteisöllinen varhaiskasvatus, Päivi MarjanenYhteisöllinen varhaiskasvatus, Päivi Marjanen
Yhteisöllinen varhaiskasvatus, Päivi MarjanenKai Kortelainen
 
Lasten hyvinvoinnin rakentuminen maahanmuuttajaperheissä, Yliopettaja Minna V...
Lasten hyvinvoinnin rakentuminen maahanmuuttajaperheissä, Yliopettaja Minna V...Lasten hyvinvoinnin rakentuminen maahanmuuttajaperheissä, Yliopettaja Minna V...
Lasten hyvinvoinnin rakentuminen maahanmuuttajaperheissä, Yliopettaja Minna V...Kai Kortelainen
 
Rakennamme yhdessä työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa, erityisasiantuntija ...
Rakennamme yhdessä työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa, erityisasiantuntija ...Rakennamme yhdessä työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa, erityisasiantuntija ...
Rakennamme yhdessä työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa, erityisasiantuntija ...Kai Kortelainen
 
Asiakaslähtöinen varhaiskasvatus uusissa rakenteissa, Kouvolan kaupungin varh...
Asiakaslähtöinen varhaiskasvatus uusissa rakenteissa, Kouvolan kaupungin	varh...Asiakaslähtöinen varhaiskasvatus uusissa rakenteissa, Kouvolan kaupungin	varh...
Asiakaslähtöinen varhaiskasvatus uusissa rakenteissa, Kouvolan kaupungin varh...Kai Kortelainen
 
Lapsen tieto ja osallisuus varhaiskasvatuksessa, Koulutussuunnittelija Tiina ...
Lapsen tieto ja osallisuus varhaiskasvatuksessa, Koulutussuunnittelija Tiina ...Lapsen tieto ja osallisuus varhaiskasvatuksessa, Koulutussuunnittelija Tiina ...
Lapsen tieto ja osallisuus varhaiskasvatuksessa, Koulutussuunnittelija Tiina ...Kai Kortelainen
 
Kunnallisen sosiaalipolitiikan suhde sote-­‐piiriin, yliopettaja Tuija Nummel...
Kunnallisen sosiaalipolitiikan suhde sote-­‐piiriin, yliopettaja Tuija Nummel...Kunnallisen sosiaalipolitiikan suhde sote-­‐piiriin, yliopettaja Tuija Nummel...
Kunnallisen sosiaalipolitiikan suhde sote-­‐piiriin, yliopettaja Tuija Nummel...Kai Kortelainen
 
Toteutaaako Hyvinvointipalvelujen toimiala kunnallista sosiaalipolitiikkaa, h...
Toteutaaako Hyvinvointipalvelujen toimiala kunnallista sosiaalipolitiikkaa, h...Toteutaaako Hyvinvointipalvelujen toimiala kunnallista sosiaalipolitiikkaa, h...
Toteutaaako Hyvinvointipalvelujen toimiala kunnallista sosiaalipolitiikkaa, h...Kai Kortelainen
 
Carean sosiaalipalvelut toteuttamassa omalta osaltaan kunnallista sosiaalipol...
Carean sosiaalipalvelut toteuttamassa omalta osaltaan kunnallista sosiaalipol...Carean sosiaalipalvelut toteuttamassa omalta osaltaan kunnallista sosiaalipol...
Carean sosiaalipalvelut toteuttamassa omalta osaltaan kunnallista sosiaalipol...Kai Kortelainen
 
Unohtuuko kunnallinen sosiaalipolitiikka kuntatalouden kurimuksessa? fysioter...
Unohtuuko kunnallinen sosiaalipolitiikka kuntatalouden kurimuksessa? fysioter...Unohtuuko kunnallinen sosiaalipolitiikka kuntatalouden kurimuksessa? fysioter...
Unohtuuko kunnallinen sosiaalipolitiikka kuntatalouden kurimuksessa? fysioter...Kai Kortelainen
 
Kolmannen sektorin osuus kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamisessa, proj...
Kolmannen sektorin osuus kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamisessa, proj...Kolmannen sektorin osuus kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamisessa, proj...
Kolmannen sektorin osuus kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamisessa, proj...Kai Kortelainen
 
Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kan...
Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kan...Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kan...
Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kan...Kai Kortelainen
 
Miten kunnallista sosiaalipolitiikkaa voidaan toteuttaa tavoitteellisesti, so...
Miten kunnallista sosiaalipolitiikkaa voidaan toteuttaa tavoitteellisesti, so...Miten kunnallista sosiaalipolitiikkaa voidaan toteuttaa tavoitteellisesti, so...
Miten kunnallista sosiaalipolitiikkaa voidaan toteuttaa tavoitteellisesti, so...Kai Kortelainen
 
Pikkulapsiperhepalvelut esittelyssä
Pikkulapsiperhepalvelut esittelyssäPikkulapsiperhepalvelut esittelyssä
Pikkulapsiperhepalvelut esittelyssäKai Kortelainen
 

More from Kai Kortelainen (14)

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuot...
Päivähoito	ja neuvola	lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuot...Päivähoito	ja neuvola	lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuot...
Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuot...
 
Yhteisöllinen varhaiskasvatus, Päivi Marjanen
Yhteisöllinen varhaiskasvatus, Päivi MarjanenYhteisöllinen varhaiskasvatus, Päivi Marjanen
Yhteisöllinen varhaiskasvatus, Päivi Marjanen
 
Lasten hyvinvoinnin rakentuminen maahanmuuttajaperheissä, Yliopettaja Minna V...
Lasten hyvinvoinnin rakentuminen maahanmuuttajaperheissä, Yliopettaja Minna V...Lasten hyvinvoinnin rakentuminen maahanmuuttajaperheissä, Yliopettaja Minna V...
Lasten hyvinvoinnin rakentuminen maahanmuuttajaperheissä, Yliopettaja Minna V...
 
Rakennamme yhdessä työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa, erityisasiantuntija ...
Rakennamme yhdessä työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa, erityisasiantuntija ...Rakennamme yhdessä työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa, erityisasiantuntija ...
Rakennamme yhdessä työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa, erityisasiantuntija ...
 
Asiakaslähtöinen varhaiskasvatus uusissa rakenteissa, Kouvolan kaupungin varh...
Asiakaslähtöinen varhaiskasvatus uusissa rakenteissa, Kouvolan kaupungin	varh...Asiakaslähtöinen varhaiskasvatus uusissa rakenteissa, Kouvolan kaupungin	varh...
Asiakaslähtöinen varhaiskasvatus uusissa rakenteissa, Kouvolan kaupungin varh...
 
Lapsen tieto ja osallisuus varhaiskasvatuksessa, Koulutussuunnittelija Tiina ...
Lapsen tieto ja osallisuus varhaiskasvatuksessa, Koulutussuunnittelija Tiina ...Lapsen tieto ja osallisuus varhaiskasvatuksessa, Koulutussuunnittelija Tiina ...
Lapsen tieto ja osallisuus varhaiskasvatuksessa, Koulutussuunnittelija Tiina ...
 
Kunnallisen sosiaalipolitiikan suhde sote-­‐piiriin, yliopettaja Tuija Nummel...
Kunnallisen sosiaalipolitiikan suhde sote-­‐piiriin, yliopettaja Tuija Nummel...Kunnallisen sosiaalipolitiikan suhde sote-­‐piiriin, yliopettaja Tuija Nummel...
Kunnallisen sosiaalipolitiikan suhde sote-­‐piiriin, yliopettaja Tuija Nummel...
 
Toteutaaako Hyvinvointipalvelujen toimiala kunnallista sosiaalipolitiikkaa, h...
Toteutaaako Hyvinvointipalvelujen toimiala kunnallista sosiaalipolitiikkaa, h...Toteutaaako Hyvinvointipalvelujen toimiala kunnallista sosiaalipolitiikkaa, h...
Toteutaaako Hyvinvointipalvelujen toimiala kunnallista sosiaalipolitiikkaa, h...
 
Carean sosiaalipalvelut toteuttamassa omalta osaltaan kunnallista sosiaalipol...
Carean sosiaalipalvelut toteuttamassa omalta osaltaan kunnallista sosiaalipol...Carean sosiaalipalvelut toteuttamassa omalta osaltaan kunnallista sosiaalipol...
Carean sosiaalipalvelut toteuttamassa omalta osaltaan kunnallista sosiaalipol...
 
Unohtuuko kunnallinen sosiaalipolitiikka kuntatalouden kurimuksessa? fysioter...
Unohtuuko kunnallinen sosiaalipolitiikka kuntatalouden kurimuksessa? fysioter...Unohtuuko kunnallinen sosiaalipolitiikka kuntatalouden kurimuksessa? fysioter...
Unohtuuko kunnallinen sosiaalipolitiikka kuntatalouden kurimuksessa? fysioter...
 
Kolmannen sektorin osuus kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamisessa, proj...
Kolmannen sektorin osuus kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamisessa, proj...Kolmannen sektorin osuus kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamisessa, proj...
Kolmannen sektorin osuus kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamisessa, proj...
 
Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kan...
Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kan...Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kan...
Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kan...
 
Miten kunnallista sosiaalipolitiikkaa voidaan toteuttaa tavoitteellisesti, so...
Miten kunnallista sosiaalipolitiikkaa voidaan toteuttaa tavoitteellisesti, so...Miten kunnallista sosiaalipolitiikkaa voidaan toteuttaa tavoitteellisesti, so...
Miten kunnallista sosiaalipolitiikkaa voidaan toteuttaa tavoitteellisesti, so...
 
Pikkulapsiperhepalvelut esittelyssä
Pikkulapsiperhepalvelut esittelyssäPikkulapsiperhepalvelut esittelyssä
Pikkulapsiperhepalvelut esittelyssä
 

Lapsiperheiden hyvinvointi indikaattoritiedon valossa, Asiantuntijalakimies Esa Iivonen, Mannerheimin lastensuojeluliitto

  • 2. Indikaattoritiedon hyödyntäminen • Indikaattorilla tarkoitetaan osoitinta, joka kuvaa ilmiöstä jotakin olennaiseksi katsottua. • Tiedon määrän kasvaessa on yhä vaikeampaa poimia valtavasta tietomäärästä tarpeeseen käyttökelpoinen olennainen tieto. On usein vaikea hahmottaa, mikä on jossakin ilmiössä tapahtuvan kehityksen suunta. • Indikaattorien tarkoituksena on hallita tietotulvaa ja tiivistää yhä suuremmasta, sirpaleisemmasta ja vaikeammin hallittavasta tietomäärästä olennainen avaintieto. 2
  • 3. Indikaattorit apuvälineenä toimien kohdentamisessa • Indikaattori voi toimia apuvälineenä tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa, päätöksenteossa ja seurannassa. • Indikaattoreista toivotaan työvälineitä politiikkatoimien oikeaan kohdentamiseen sekä toimien vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointiin. •Indikaattoreilla voidaan myös verrata eri alueiden – kuten kuntien ja maakuntien - välistä kehitystä. •Indikaattoreilla voidaan kuvata sekä objektiivisia olosuhteita että subjektiivisia ihmisten kokemuksia. 3
  • 4. Indikaattorit perustuvat tilastotietoihin ja kyselytutkimuksiin • Suomessa käytetyt hyvinvointi-indikaattorit perustuvat valtaosin tilastoviranomaisten ja muiden tilastoja tuottavien viranomaisten keräämiin tilastoihin. •Lasten hyvinvoinnin seurannan kannalta keskeisten tilastojen tuottajat ovat Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Kansaneläkelaitos (Kela). • Lapsia ja nuoria koskevan indikaattoritiedon tärkeä lähde on THL:n toteuttama Kouluterveyskysely. 4
  • 5. OECD:n Doing Better for Children 2009 • Vuonna 2009 ilmestyneessä Doing Better for Children – raportissa OECD-maiden lasten hyvinvointia vertailtiin 21 indikaattorin avulla kuudella eri ulottuvuudella. • Kuten yleensä muissakin kansainvälisissä vertailussa raportissa käytettiin yhdistelmäindikaattoreita, joissa yhtä ulottuvuutta mitataan usean indikaattorin avulla. • Raportissa käytetyt hyvinvoinnin ulottuvuudet olivat materiaalinen hyvinvointi, asuminen ja ympäristö, koulutuksellinen hyvinvointi, terveys ja turvallisuus, riskikäyttäytyminen sekä kouluelämän laatu. 5
  • 6. Suomi Doing Better for Children -vertailussa • Suomi pärjäsi varsin vaihtelevasti OECD:n vertailussa. Suomi sijoittui seuraavasti: • koulutuksellinen hyvinvointi 1. • materiaalinen hyvinvointi 4. • terveys ja turvallisuus 6. • asuminen ja ympäristö 7. • kouluelämän laatu 18. • riskikäyttäytyminen 26. 6
  • 7. Unicefin Innocenti Report Card 2013 (1) • UNICEFin tutkimuskeskuksen Innocentin Report Card -sarjan raportissa vuodelta 2013 kuvattiin 29 vauraan maan lasten hyvinvointia viidellä eri ulottuvuudella yhteensä 26 indikaattorin avulla. • Vertailussa käytetyt lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet olivat aineellinen hyvinvointi (4 indikaattoria), terveys ja turvallisuus (4 indikaattoria), koulutus (4 indikaattoria), riskikäyttäytyminen (10 indikaattoria) sekä asuminen ja ympäristö (4 indikaattoria). 7
  • 8. Unicefin Innocenti Report Card 2013 (2) UNICEFin vuoden 2013 vertailussa Suomi sijoittui seuraavasti: • aineellinen hyvinvointi 2. • terveys ja turvallisuus 3. • koulutus 4. • asuminen ja ympäristö 6. • riskikäyttäytyminen 12. 8
  • 9. Lapsen oikeuksien toteutumisen arviointi edellyttää indikaattoritiedon käyttöä • Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon kansainvälinen valvonta perustuu sopimusvaltioiden raportointivelvollisuuteen lapsen oikeuksien komitealle. • Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan raportin tulee sisältää tiedot sopimusvaltion toimenpiteistä, joilla pannaan täytäntöön sopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja näiden oikeuksien nauttimisessa tapahtuneesta edistymisestä. • Oikeuksien toteutumisessa tapahtunutta kehitystä ei ole mahdollista raportoida ilman oikeuksiin liitettyjä indikaattoreita. 9
  • 10. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista tulee seurata indikaattorien avulla • Lapsen oikeuksien komitea korostaa sopimuksen täytäntöönpanotoimia koskevassa yleiskommentissaan tietojen keräämistä ja analysointia sekä indikaattorien kehittämistä. • Komitean mukaan kaikille lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatuille oikeuksille tulee kehittää seurantaindikaattori. • Komitealle tulee määräaikaisraportissa antaa yksityiskohtaisia tilastotietoja liittyen lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumiseen. • Tilastotietojen tulee olla eriteltyjä iän, sukupuolen ja sopimusmääräyksiin liittyvien muiden relevanttien kriteereiden mukaisesti. 10
  • 11. Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät (2011) tietojen kokoamisesta (1) • Komitea on huolestunut siitä, että haavoittuvassa asemassa olevien lasten, kuten köyhien, vammaisten, vähemmistö- tai maahanmuuttajataustaisen ja sijaishuollossa olevien lasten, elinoloista ei ole käytettävissä riittävästi tietoja. • Lisäksi komitea on huolestunut siitä, että lasten hyväksikäyttöä ja laiminlyöntiä sekä heihin kohdistuvaa väkivaltaa tai lapsille suunnattuja palveluja on tilastoitu vain niukasti. 11
  • 12. Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät (2011) tietojen kokoamisesta (2) • Komitea kehottaa sopimusvaltiota vahvistamaan lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa koskevaa tilastointijärjestelmää ja tilastollista analysointia sekä varmistamaan, että sopimusvaltiossa kootaan tietoja, joita käytetään laadittaessa toimintapolitiikkaa ja –ohjelmia, jotka koskevat köyhyyttä, väkivaltaa, vammaisia lapsia, vähemmistö- ja maahanmuuttajataustaisia lapsia sekä perheessään erossa olevia lapsia. 12
  • 13. Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät (2011) tietojen kokoamisesta (3) • Komitea suosittelee, että sopimusvaltio vahvistaa edelleen valmiuksiaan koota ja analysoida järjestelmällisesti koko maan kattavia tietoja kaikista alle 18-vuotiasta henkilöistä yleissopimuksen koko soveltamisalalta muun muassa iän, sukupuolen ja etnisen taustan mukaan. 13
  • 14. Indikaattoritiedon hyödyntäminen kunnan lakisääteinen velvoite • Terveydenhuoltolaki 12. §:ssä edellytetään kunnan käyttävän indikaattoreita toiminnassaan. • Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia eli indikaattoreita. 14
  • 15. Hyvinvointikompassi-verkkopalvelu • Hyvinvoinnin ja palvelujen kehityksen seurantaa varten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) avasi avainindikaattorien kokoelman vuonna 2012. • Hyvinvointikompassi-verkkopalvelu: www.hyvinvointikompassi.fi • Hyvinvointikompassissa on yhteensä yli 100 indikaattoria. • Indikaattorien joukossa on useita lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisen kannalta tärkeitä indikaattoreita. 15
  • 16. SOTKAnet-verkkopalvelu • Indikaattoripankki SOTKAnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen: www.sotkanet.fi • SOTKAnetin tietosisältö kattaa yhtensä yli 2 000 yksittäistä tilastotietoa. • SOTKAnetin avulla käyttäjä voi hakea sosiaali- ja terveysalaan liittyvää indikaattoritietoa eri aluetasoilla, kuten kuntakohtaisesti. 16
  • 17. Terveytemme.fi-verkkopalvelu • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä Terveytemme.fi -sivusto tarjoaa keskeisiä tilasto- ja seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista alueittain ja väestöryhmittäin: www.terveytemme.fi • Sivuston sisältö jakautuu keskeisiä terveysosoittimia esittävään osioon sekä väestötutkimusten ja tilasto- ja rekisteriaineistojen raportteja sisältäviin osioihin. • Terveytemme.fi-sivusto sisältää myös tulosraporttikokonaisuuksia Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksen (LATE) tutkimusaineistosta. 17
  • 18. Nuorten hyvinvointi-indikaattorit • Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) sivuilla on Nuorten hyvinvointi-indikaattorit kokonaisuus: http://www.tietoanuorista.fi/hyvinvointi-indikaattorit • Nuorten hyvinvointi-indikaattorit on jaettu kahdeksaan ryhmään: 1) taustaindikaattorit, 2) koulutus, 3) työllisyys- ja yrittäjyys, 4) terveys, 5) arjenhallinta, 6) kulttuuri, luovuus ja harrastuneisuus, 7) vaikuttaminen ja osallisuus sekä 8) henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva. 18
  • 19. Findikaattori-verkkopalvelu • Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian toteuttama Findikaattori-verkkopalvelu avattiin vuonna 2009: www.findikaattori.fi • Palvelu tarjoaa kokoelman yhteiskunnan kehitystä kuvaavia indikaattoreita. • Palvelu on koostettu valmiista tilastoista ja indikaattoreista. • Findikaattorissa on vähän lapsiin liittyviä indikaattoreita, joten lasten hyvinvoinnin kehityksen seurantaan Findikaattori soveltuu huonosti. 19
  • 20. Lasten hyvinvointi-indikaattoritiedon aukot (1) •Viime vuosina on kehitetty lasten hyvinvointiindikaattoreita. • Myönteisestä kehityksestä huolimatta indikaattoreissa ja niiden taustalla olevissa tietovarannoissa on huomattavia aukkoja. • Suurimmat aukot ovat indikaattoritiedon vähäinen saatavuus alle kouluikäisten (0–6-vuotiaat) ja alakouluikäisten lasten (7–12-vuotiaat) osalta sekä indikaattoritietojen erittelemättömyys. 20
  • 21. Lasten hyvinvointi-indikaattoritiedon aukot (2) • Indikaattoritiedot on usein saatavissa sukupuolen mukaan eriteltynä ja osa indikaattoreista myös asuinpaikan mukaan, mutta muutoin erittelytiedot useimmiten puuttuvat. • Tietoja ei ole yleensä saatavilla esimerkiksi lapsen perheen rakenteen, vanhempien sosioekonomisen taustan, lapsen kielen tai etnisen ryhmän tai lapsen vammaisuuden mukaan. • Erittelemättömät indikaattorit pelkistävät lapsia yhtenäiseksi ryhmäksi, vaikka eri lapsiryhmien tilanteet eroaisivat merkittävästi toisistaan. • Erittelemätön tieto ei tuo esiin lapsiväestön hyvinvoinnin kehityksen ja oikeuksien toteutumisen sisäisiä eroja. 21
  • 22. Palveluja kuvaavien indikaattorien tulkinnassa tulee olla varovainen (1) • Palvelujen käyttöä koskevat indikaattorit kuvaavat palveluiden tuotannon, palveluiden tarjonnan ja kysynnän muutoksia, jotka ovat vahvasti sidoksissa lainsäädäntöön, viranomaiskäytäntöihin, palvelukulttuuriin ja palvelujärjestelmän käytettävissä oleviin voimavaroihin. • Palveluita ja niiden piirissä tehtyjä päätöksiä kuvaavia indikaattoreita kuitenkin usein käytetään myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin kuvaamiseen, vaikka nämä indikaattorit kuvaavat vain välillisesti hyvinvoinnin kehitystä. 22
  • 23. Palveluja kuvaavien indikaattorien tulkinnassa tulee olla varovainen (2) • Lasten ja nuorten hyvinvointia suoraan kuvaavia indikaattoreita on vielä riittämättömästi. • Palvelun tuottamista tai palvelun piirissä tehtävien päätösten määrää kuvaavan indikaattorin muutoksesta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä hyvinvoinnin muutoksesta. • Esimerkiksi lasten mielenterveyspalveluita saatetaan resursoida aiempaa enemmän, jolloin myös potilaita voidaan ottaa aiempaa enemmän palveluiden piiriin, vaikka lasten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys olisi pysynyt samalla tasolla. 23
  • 24. Lasten hyvinvointi-indikaattorien valmistelu • OKM:n työryhmä julkaisi vuonna 2011 ehdotuksen lasten hyvinvointi-indikaattorit -kokonaisuudeksi. •Työryhmä ehdotti, että lasten hyvinvointia kuvataan kuudella eri ulottuvuudella, jotka kattavat merkittävän osan lasten elämästä. Kultakin ulottuvuutta seurataan usealla indikaattorilla. • Työryhmän muistio: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Lasten_hyvinvoinnin_kansallis et_indikaattorit.html?lang=fi • Lasten hyvinvointi-indikaattorien valmistelu jatkuu parhaillaan Jyväskylän yliopiston hankkeessa, jota rahoittavat OKM/nuorisoyksikkö ja lapsiasiavaltuutetun toimisto. 24
  • 25. Ruotsissa ollaan edelle – Ruotsin lapsiasiavaltuutetun Max18-indikaattorit • Ruotsin lapsiasiavaltuutetun www-sivuilla on Max18 -tieto- ja tilastokokonaisuus, jonne on koottu indikaattoreita lapsen oikeuksien toteutumisen ja lasten hyvinvoinnin seurannan näkökulmasta. • Indikaattorit on jaettu sivuilla kuuteen alueeseen, jotka ovat: talous (4 indikaattoria), terveys (10 indikaattoria), koulutus (15 indikaattoria), turvallisuus (6 indikaattoria), osallisuus (7 indikaattoria) sekä tuki ja suojelu (6 indikaattoria): http://www.barnombudsmannen.se/max18 25
  • 26. Esimerkkejä lasten ja perheiden hyvinvointia & palveluja & lapsi- ja perheväestöä kuvaavista indikaattoreista
  • 27. Lapset (0-17-vuotiaat) perhetyypin mukaan vuonna 2011 Kahden vanhemman perheet 72,3 % Yksinhuoltajaperheet 17,3 % Uusperheet 10,4 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011 27
  • 28. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, prosenttia kaikista lapsiasuntokunnista Lähde: THL, Hyvinvointikompassi 28
  • 29. Ensisynnyttäjien ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä 1992-2011 Ensisynnyttäjät 27 1992 27,7 1997 27,6 2001 27,9 2005 30,2 30,1 30 29,9 29,8 29,2 Kaikki synnyttäjät 28,1 2009 28,4 2011 Lähde: THL, Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2011 29
  • 30. Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset lapset (0-17-vuotiaat) 1990-2012 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 0 1990 10 000 30
  • 31. Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä, 1 000:ta / 0-7-vuotiasta Lähde: THL, Hyvinvointikompassi 31
  • 32. Lasten kotihoidon tukea saaneiden 9 kk-2-vuotiaiden lasten osuus ikäryhmästä 2000-2012, prosenttia 58 57,4 57,4 57,4 55,9 55,5 53,4 52,4 51,4 52,3 51,4 49,9 50,5 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Kela 32
  • 33. Päivähoidossa olleet lapset ikäryhmittäin 2005, 2010 ja 2011, prosenttia ikäluokasta 2005 2010 2011 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: THL, Lasten päivähoito 2011 33
  • 34. Päivähoidossa olleet 3 - 5-vuotiaat, prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: THL, Hyvinvointikompassi 34
  • 35. Opetusryhmien keskikoko luokka-asteittain 25 20 15 2008 2010 10 5 0 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Perusopetuksen ryhmäkoko 2010 35
  • 36. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista Lähde: THL, Hyvinvointikompassi 36
  • 37. Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, 1. ja 2. vuosiluokan oppilaista 2004-2012, prosenttia 1. vuosiluokan oppilaat 40,7 22,5 2004 43,6 25,3 2005 43,7 25,4 2006 46,4 26,4 2007 2. vuosiluokan oppilaat 48 27,3 2008 49 27,7 2009 50,8 27,8 2010 53 54,1 29,6 28,4 2011 2012 Lähde: Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit 37
  • 38. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista Lähde: THL, Hyvinvointikompassi 38
  • 39. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, prosenttia 8.- ja 9.-luokan oppilaista Lähde: THL, Hyvinvointikompassi 39
  • 40. 10-14-vuotiaiden kulttuuriharrastuksista 1999 ja 2009, prosenttia Harrastaa videokuvausta Harrastaa valokuvausta Harrastaa nykyään tanssia Kuuluu nyk. näytelmäkerhoon tai harrastajateatteriin 2009 On kirjoittanut runoja, novelleja, romaania tms. 1999 Harrastaa nyk. kuvataiteita Laulaa nykyisin Soittaa nyk. jotain soitinta 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 40
  • 41. Eri liikuntalajien harrastaminen neljän viikon aikana 1999 ja 2009, prosenttia 10-14-vuotiasta 70 60 50 40 30 20 10 0 1999 2009 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009 41
  • 42. Pienituloisuusaste 1995-2011, prosenttia Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Lapsiväestö Koko väestö 14 12 10 8 6 4 2 0 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011; http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-03-20_tie_002_fi.html 42
  • 43. Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet vuonna 2011, prosenttia ko. kotitalouksista Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia Suurimmissa vaikeuksissa 47,5 20,3 24,3 17,5 8,1 Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. 23,7 21,5 5,1 Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v. 5,6 Parit, joilla nuorin lapsi 13-17 v. 7,9 Kaikki kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 – Subjektiivinen toimeentulo 43
  • 44. Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet ko. perhetyypistä 1995-2011, prosenttia Parit, joilla lapsia 30,7 31,9 31,3 29,5 Yksinhuoltajaperheet 28,1 27 27,6 28,6 28,1 26,9 25,2 23,9 23,3 23,4 24,1 24,1 24,1 9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4,2 5 4,8 4,7 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: THL, Toimeentulotuki 2011 44
  • 45. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä 1992-2011, prosenttia lapsiperheistä 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: THL, SOTKAnet 45
  • 46. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v.) osuus kaikista lapsista 2000-2011, prosenttia 1,4 1,3 1,2 1,1 1 1 1,3 1,3 1,2 1,1 1 0,9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: THL, SOTKAnet; vuoden 2011 osalta: THL, Lastensuojelu 2011 46
  • 47. Lisätietoa lasten hyvinvointi-indikaattoreista Esa Iivonen: Indikaattoritiedon hyödyntäminen lasten oikeuksien toteutumisen seurannassa, teoksessa Lapsioikeus murroksessa, toim. Suvianna Hakalehto-Wainio & Liisa Nieminen. Lakimiesliiton Kustannus 2013. http://www.kauppakamarikauppa.fi/Kaikkituotteet/Lapsioikeus-murroksessa 47