Sampo-Ilmari Tuhkalehto (Music Against Drugs): Mielikuvilla muutosta, esimerkkejä järjestötyöstä
•
0 likes•368 views
Mielikuvilla muutosta Ehkäisevän päihdetyön verkoston Viestintäkoulutus Helsingissä 21.10.2015
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Sampo-Ilmari Tuhkalehto (Music Against Drugs): Mielikuvilla muutosta, esimerkkejä järjestötyöstä
Similar to Sampo-Ilmari Tuhkalehto (Music Against Drugs): Mielikuvilla muutosta, esimerkkejä järjestötyöstä (20)
More from EHYT
More from EHYT (20)
Sampo-Ilmari Tuhkalehto (Music Against Drugs): Mielikuvilla muutosta, esimerkkejä järjestötyöstä
- 1. Mielikuvilla muutosta 21.10.2015 Järjestötyön esimerkkejä yhteiskunnallisesta markkinoinnista Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Music Against Drugs ry
- 2. Music Against Drugs ry Valtakunnallisesti lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia, osallisuutta ja työelämäosallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön järjestö. Sosiaalista vahvistamista, laadukkaan päihdetiedon välittämistä sekä ympärivuotista lasten ja nuorten parissa työskentelevien moniammatillisen ja monialaisen ammattilaisten tukemista ja yhteistyön vahvistamista. Olen kokenut turvattomuutta minulle läheisen ihmisen päihteiden käytön vuoksi.
- 4. Music Against Drugs ry:n käynnissä olevat projektit 1. Music Against Drugs –päihdekasvatuskokonaisuuden kehittäminen, arviointi ja mallintaminen. (Music Against Drugs –projekti 2013-2015) (RAY, Ck) 2. Nuorten osallisuuden edistäminen ja kehittäminen ehkäisevässä päihdetyössä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö) 3. Nuorten työelämäosallisuutta edistävän inklusiivisen tiimimallin kehittämisprojekti 2015 -2018 (RAY Paikka auki, Ci) Projektin tavoite: Nuorten työelämäosallisuutta vahvistavan inklusiivisen tiimimallin rakentaminen sekä nuorten työelämävalmiuksien ja arjenhallintataitojen edistäminen. Projektissa hyödynnetään sosiaalista markkinointia prosessinohjauksen erivaiheissa. Lisäksi toteutetaan sosiaalisen markkinoinnin kampanjoita. Syksyllä toteutettu yhdessä Jyväskylän paikallinen sosiaalisen markkinoinnin ”Osaaminen edellä”- kampanja nuorten mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukemiseksi yhteistyössä Suvimäen Klubitalon, INNOverkon ja DuuniDekkarin kanssa.
- 5. 4. EHYT ry:n koordinoima seitsemän järjestön yhteinen ånni –hanke. 2014-2017 (RAY, Emma ja Elias) Projektissa hyödynnetään sosiaalista markkinointia. Taustatiedot hankkeesta myöhemmin esityksessä. Tulevaisuudessa kaikissa Music Against Drugs –toimintamuodoissa tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään sosiaalista markkinointia.
- 6. Sosiaalinen markkinointi on… Työkalu käyttäytymismuutosten aikaansaamiseksi! Pyrkii muuttamaan ja ylläpitämään ihmisten käyttäytymistä siten, että se hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa yleisesti! Eli ensin määritetään tavoitteen kannalta oleelliset käyttäytymismallit, eli ne joita halutaan vahvistaa sekä ne, jotka ovat tavoitteen kannalta ongelmallisia. Asiakaslähtöinen toimintatapa Vaiheittainen suunnittelumenetelmä Sekä strateginen että operatiivinen työkalu Mitattavissa oleva toimintatapa (sijoituksen tuotto voidaan osoittaa Käytännössä toimivaksi todettu menetelmä
- 7. Kaupallisen markkinoinnin sekä sosiaalisen markkinoinnin erot Kaupallinen markkinointi Sosiaalinen markkinointi Tuote Markkinointi tähtää ensisijaisesti tuotteen tai palvelun myyntiin Markkinointi tähtää käyttäytymismuutoksen aikaansaamiseen Tavoite Rahallinen tuotto Hyöty yksilölle tai yhteiskunnalle Kilpailijat Muut samankaltaisia palveluita tai tuotteita tarjoavat organisaatiot Kohdesegmentin nykyinen tai hyvänä pitämä käyttäytymismalli
- 8. Sosiaalisen markkinoinnin 6 – vaiheisen prosessin kulku & ånni-hanke
- 9. ånni-hankkeen tausta (RAY / Emma ja Elias) Seitsemän toimijan yhteishanke: Ehyt ry, Helsingin NMKY, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto, Raittiuden Ystävät ry, Music Against Drugs ry, Koulutus Elämään – säätiö Yhteistyökumppaneina ja kohderyhminä ovat kolmeen kieli- ja kulttuurivähemmistöön (ruotsin-, venäjän ja somalinkieliset) kuuluvat lapset, nuoret ja heidän kasvatusyhteisönsä. Päätavoite: Projektin tavoitteena on luoda kulttuurisensitiivinen ja osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön toimintamalli vanhempien ja ammattikasvattajien (mm. opettajat) työn tueksi.
- 10. 1. Tarpeen tunnistaminen & ennakkosuunnittelu Tarpeen tunnistaminen & ennakkosuunnittelu •Mihin asiaan tai haasteeseen halutaan puuttua •Mitä resursseja ja varoja on käytettävissä •Mahdollisia riskejä •Alustavaa aikataulua •On myös pohdittava, minkä verran kohderyhmää on tutkittava riittävän ymmärtämyksen aikaansaamiseksi ja tarvitaanko tutkimustyön tekemiseen ulkopuolista apua. TUOTOS: Tiivis ennakkosuunnitelma, jossa kuvataan kohteena oleva asia ja selvitetään, keihin se vaikuttaa ja ketkä sen voivat mahdollistaa.
- 11. ånni-hanke suunnittelu Tunnistettu tarve kulttuurisensitiivisen ja monikulttuurisen työotteen tuomisesta suomalaiseen päihdekasvatukseen tarjoamalla tukea erityisesti valituille kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluville perheille ja heitä lähellä oleville muille kasvatusyhteisöille. Hankesuunnitelman laatiminen.
- 12. 2. Määrittely Määrittely • Kootaan yhteen toiminnalle keskeiset henkilöt. • Muodostetaan ohjausryhmä ja käydään läpi odotukset ja resurssit. • Selvitetään mitä on jo tehty. • Analysoidaan asiaan vaikuttavia tekijöitä ja miten niihin voidaan vaikuttaa. • Hankitaan hankkeen etenemiselle tarvittavat tiedot ensi- ja toissijaisen tutkimustyön kautta. TUOTOS: Määrittelyraportti, joka sisältää yhteenvedon tähän mennessä tehdystä työstä ja perustelut toimenpiteille.
- 13. ånni-hanke määrittely Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri Vertaistuokioiden malli - vahvistamaan lasten ja perheiden osallisuutta. Tavoitteena: Lisästä keskustelua päihteistä ja kulttuurien välisistä eroista sekä rakentaa vanhemmille ja perheille keinoja ehkäistä lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä. Kohderyhmäosallisuus Paikalliset toimijat - henkinen omistajuus - juurruttaminen
- 14. Etnografinen tutkimus Itä-Suomen yliopiston kanssa tehtävä etnografinen tutkimus Etnografinen tutkimustoimisto Kenno oy: a) Etnografia ånni-hankkeessa –selvitys Elina Reponen, Anna Martela ja Viola Strandberg Etnografinen tutkimus venäläistaustaisten vanhempien käsityksistä, tarpeista ja tavasta keskustella lasten ja nuorten päihdekasvatuksesta. Laadullinen tutkimus Seitsemälle perheelle tehtävissä temaattisissa haastatteluissa pyritään avaamaan: 1. Merkityksiä, joita vanhemmat antavat päihteiden käytölle 2. Miten päihteistä ja niiden merkityksistä puhutaan, 3. Miten kulttuuri vaikuttaa päihteiden käyttöön liittyviin merkityksiin 4. Vanhempien näkemykset ehkäisevästä päihdetyöstä 5. Miten vanhemmat voisivat osallistua ehkäisevään päihdetyöhön 6. Mitä viestintäkanavia tulisi valita kohderyhmän tavoittamiseksi ja viestin välittämiseksi 7. Mitkä ovat kohderyhmän kannalta merkittävät paikat joissa päihdekasvatuksen olisi hyvä tapahtua b) Työpaja tulosten purkamiseksi ja käytännön toimintamallin synnyttämiseksi.
- 15. SOSIAALISEN MARKKINOINNIN KAMPANJAN SUUNNITTELU Monikulttuurinen päihdekasvatus –hanke (2014-2017) ånni yhdessä –vertaistuokiot, Joensuun pilotti Haastateltu yhteensä 46 venäläistaustaista oppilasta, 5–6 luokkalaista, seuraavista kouluista Arppen koulu (Kitee), Itä-suomen koulu (Joensuu ja Lappeenranta), Noljakan koulu (Joensuu), Rääkkylän koulu (Rääkkylä), Rantakylän koulu (Joensuu) ja Utran koulu (Joensuu). • Kuva 1. Keskeisiä sosiaalisen markkinoinnin kysymyksiä Mitä ihmiset oikeasti tekevät ja miksi? Mitä käyttäytymistä halutaan vahvistaa? Mihin ongelmakäyttäytymiseen halutaan vaikuttaa?
- 16. Mitä ihmiset oikeasti tekevät ja miksi Toiveet vanhemmille Venäläistaustaisten 5–6 luokkalaisten vastauksien perusteella vanhempien kanssa vietetään aikaa mm. elokuvia katsellessa, matkustellessa, olemalla kaupungilla. Toisaalta kaivattiin enemmän vanhempien kanssa yhdessäoloa ja tekemistä mm. ulkoilua, pelaamista ja matkustelua. Vastauksien perusteella lapset myös toivoivat vanhempien olevan enemmän kiinnostuneita heidän tekemisistään. Huolien kertominen Venäläistaustaisten nuorten mielestä he voivat kertoa asioitaan ja mahdollisia murheitaan kummallekin vanhemmalle, mutta enenevissä määrin omista huolistaan kerrottiin äidille. Vastauksissa mainittiin myös isovanhemmat ja serkut tärkeinä tahoina, joille voi kertoa omia huoliaan. Yhdessä vastauksessa mainittiin isovanhempien asuvan Venäjällä, joten siten heille ei voi mainita samalla lailla asioita puhelimessa kuin kasvotusten. Riippuen huolesta asiasta kerrotaan eri taholle, esim. jossain asioissa lähestytään mieluummin sisaruksia kuin vanhempia. Muutamassa vastauksessa kerrottiin äidin olevan lähes aina kotona ja läsnä, kun taas muutamassa vastauksessa isän kerrottiin hoputtavan asioiden kertomisessa ja olevan kiireinen.
- 17. Tieto päihteistä Venäläistaustaisten 5–6 luokkalaisten vastauksissa tuli selkeästi ilmi se, että he ovat havainneet monia eri tilanteita nuorten ja aikuisten päihteidenkäytöstä eri konteksteissa. Havaintoja päihteidenkäytöstä on tehty kaupungilla liikkuessa esim. seuraavasti: ”...eilen näin jalkapallokentällä kun nuoret joivat jotain…” ”…minä näin kaupan vieressä sekä rappukäytävällä...he olivat jotain 12vuotiaita...” ” ...mä oon nähnyt Suomessa 15-vuotiaita, jotka polttavat...” ”...näen usein nuorten polttavan kaupan vieressä...” ”...oon nähnyt 15–16-vuotiaita pyytämässä 20–30-vuotiaita kavereita ostamaan tupakkaa ja alkoholia...”. Vastaajat toivat rohkeasti esille myös omien vanhempien, oman suvun ja tuttujen päihteidenkäyttöä: ”...mut mun vanhemmat käyttää alkoholia...” ”...isä ja äiti polttaa...velikin polttaa...” ”...joskus äiti pyytää pitämään askia ja minä näen, että siinä askissa on teksti tupakoinnin vaaroista sekä kuvia siitä, mitä tupakka voi aiheuttaa...” ”...äiti yrittää lopettaa, mutta hän polttaa, kun hänellä on stressiä...” ”...isä lupasi lopettaa, mutta ei lopettanut, tuntuu pahalta...”
- 18. ”...minulla on yksi kaveri joka polttaa. Hän on 13–vuotias. Hän ei ole kaverini enää...” ”...yksi kaverini käy Venäjällä juomassa ja tupakoimassa, koska siellä se on halpaa...” ”...isoisäni kuoli siihen, että meni humalaisena vieraille ja kaatui parvekkeelta...”. Nuoret reflektoivat myös omia ja ns. hyväksi todettuja käyttäytymismalleja polttamiseen liittyen: ”...kun joku tupakoi kadulla tai bussipysäkillä, menen sivuun...” ”...kun äiti tupakoi, hän sanoo meille jotta menisimme pois...hän sanoo: "en halua, että te hengitätte tätä...”. Nuorten vastauksissa tuli esille myös polttamisen ja juomisen ns. siistinä pitäminen: ”...jotkut ajattelevat, että tämä siisti tyyppi polttaa, minäkin alan polttamaan...” ”...kun lapsi näkee juovia aikuisia, hän ajattelee, että se on siistiä...” ”... kun olin pieni isä ja äiti polttivat ja minäkin halusin kokeilla tupakkaa...”. Päihdeilmiöstä ja -käyttäytymisestä keskusteltaessa nuoret jakoivat myös henkilökohtaisia asioitaan liittyen arkeensa: ”...kun aikuiset juovat, lapsen pitää olla isovanhempien luona...” ”...kerran minun vanhemmat joivat ja isän kaveri löi minun äitiä. Isä löi takaisin ja minä päädyin lastenkotiin...” ”...isä kuoli kun olin 4-vuotias...” ”...minä asun sijaishuoltajan kanssa...” ”....kaverillani juopunut nuoriso polttivat ja sen talo paloi...”.
- 19. Käyttäytymistä, jota halutaan vahvistaa Vanhemmat Tahvistaa vanhempien valmiuksia keskustella päihdeilmiöstä lastensa kanssa Tukea vanhempien välistä vertaisuutta päihdeilmiön käsittelyssä Lisätä kulttuurisensitiivistä tietotaitoa venäjäntaustaisten perheiden päihdekasvatuksesta Nuoret Tukea nuorten välistä vertaisuutta päihdeilmiöiden käsittelyssä ikätasojensa mukaisesti Edistää nuorten osallisuutta ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa (videoprojekti) Ehkäistä nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä Edistää nuorten ja vanhempien välistä positiivista vuorovaikutusta päihdeilmiöiden käsittelyssä Lisätä nuorten digitaalisia taitoja videotyöskentelyn kautta Koulu Tukea kouluja ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ånni-perhevertaismallin avulla Tukea kasvatuskumppanuutta koulujen ja vanhempien välillä ehkäisevässä päihdetyössä (kouluissa ja kodeissa)
- 20. Venäläistaustaisten 5–6 luokkalaisten vastausten pohjalta suurin osa oli kokeillut alkoholia joko vahingossa tai vanhempien tai muun huoltajan läsnä ollessa. Nuoret ovat kokeilleet vahingossa alkoholia, kun ovat sekoittaneet juoman johonkin toiseen juomaan: ”... siinä oli kokispullo, mutta siinä olikin konjakkia...” ”...vahingossa sekoitin kolaa ja wiskiä keskenään...”. Nuorten vanhemmat, isovanhemmat tai muut läheiset ovat antaneet lasten maistaa alkoholia heidän läsnä ollessaan: ”...mummo antoi maistaa likööriä...” ”... äiti järjesti rakennusmiehille juhlan ja osti minulle ja siskolleni oman pullon kuohuviiniä...”. Usein alkoholinkokeileminen on liittynyt johonkin juhlatilaisuuteen, perhejuhlaan tai vuodenjuhlaan kuten uuteen vuoteen: ”...uutena vuotena juon 2 lasia kuohuviiniä...” ”...kun isoveli meni naimisiin, maistoin vähän kuohuviiniä...”. Osa nuorista ei ollut vielä kokeillut alkoholia ja he näkivät 18 vuoden iän antavan laillisestikin oikeuden alkoholin kokeilemiseen: ”...tykkään limusta, ehkä maistan kun olen 18–vuotias...” ”...
- 21. Nuoret olivat myös satunnaisesti kokeilleet tupakanpolttoa: ”...kerran piilotimme äidin tupakat...”. Vastauksissa tuli ilmi myös se, että nuoret olivat kieltäytyneet tupakanpoltosta sitä tarjottaessa tai ns. tulevaisuuden mielikuvissa: ”...kerran minulle on tarjottu tupakkaa Venäjällä...sanoin ei...” ”...äitini sanoi, että "kyllä sinä vielä kokeilet tupakkaa", mutta en tule kokeilemaan enkä halua...”. Vastausten perusteella venäjäntaustaiset nuoret suhtautuivat yleisesti kielteisesti tupakoinnin aloittamiseen: ”...ei kiinnosta, tietää, että on vaarallista...” ”...harrastan urheilua, ei kiinnosta...” ”...en halua muuttua mummoksi joka polttaa...”.
- 22. Halutun ongelmakäyttäytymisen esteet ja kannustimet Kuva 2. Kannustimet ja esteet käyttäytymisen muuttamiseen HALUTTU KÄYTTÄYTYMINEN Poistaa & vähentää ONGELMA Poistaa & vähentää Edistää & lisätä Edistää & lisätä
- 23. 4.1 Ongelmakäyttäytyminen : Nuorten päihdekokeilut ja -käyttö Esteet, joita tulisi edistää ja lisätä: myyntirajoitukset (kiellot) valmistusrajoitukset (kiellot) uusien alkoholijuomien kehittämisen rajoittaminen/kieltäminen alkoholin mainonnan kieltäminen Alkojen saavutettavuuden vaikeuttaminen käytön rajoittaminen/kieltäminen tuotteiden piilottaminen/peittäminen kaupassa henkilötunnuksen tarkistaminen ostaessa tupakkatuotteiden hinnan nostaminen (20 euroa/aski) yleisesti päihdeaineiden hintojen nostaminen sakkojen saaminen myynnistä alaikäiselle Kannustimet ja palkinnot, joita tulisi poistaa ja vähentää: vanhempien ja muiden aikuisten antama lupa maistaa/käyttää alkoholia eri tilanteissa mm. juhlissa ”venäjäkauppiaiden” alaikäisille päihteiden myyminen, josta he saavat paljon rahaa
- 24. 4.2 Haluttu käyttäytyminen :Nuorten päihdekokeilujen ja –käytön ehkäiseminen Esteet, joita tulisi poistaa ja vähentää: avoimen keskustelun esteet, päihdeasioista puhuminen avoimesti nuorille päihdekasvatuksen näkeminen osana muuta opetusta (tunti olisi lukujärjestyksessä) pelkoa mennä kuraattorin luokse keskustelemaan leimautumisen vuoksi Kannustimet ja palkinnot, joita tulisi edistää ja lisätä: päihdeopetuksessa faktojen ja esimerkkien käyttäminen ja eri asiantuntijoiden (mm. lääkäri, sairaanhoitaja, poliisi, kuraattori), koulun rehtorin ja vanhempien mukaan ottaminen päihdeopetukseen yhteisiä tilaisuuksia vanhempien kanssa mm. yhteinen vanhempainilta tupakoinnista oma oppikirja aiheesta videoiden kautta aiheeseen tutustuminen TV-ohjelman tuottaminen nuorille sis. päihdeopetusta ja mahdollisuuden nuorille lähettää kysymyksiä teemasta dokumentin näyttäminen entisestä päihteiden käyttäjästä koulun seinille päihdeopetusjulisteiden laittaminen ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön panostaminen sääntöjen ja lakien noudattaminen ”Venäjällä koulussa yksi tyttö jäi kiinni polttamisesta ja opettaja antoi kotitehtäväksi tytölle pitää dia-esityksen koko luokalle tupakoinnin haitoista” sanoman toistaminen eri kanavien kautta, ”kaikkialta tulisi sama viesti”
- 25. Käyttäytyminen Kuva 3 Käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät 3 AIKA, HINTA VAIVA, MUKAVUUS SOSIAALISET SEURAUKSET KILPAILEVA KÄYTTÄYTYMINEN
- 26. 5.1.1 Nuorten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö Sosiaaliset seuraukset: terveydelliset haitat mm. keuhkosyöpä, astma, impotenssi raskaana olevan naisen lapsesta voi tulla sairas liikuntatunnilla juoksu muuttuu vaikeaksi hengitys haisee iho ja keuhkot kärsivät mm. limaa tulee keuhkoihin menettää hajuaistin huono koulumenestys tupakoitsijat eivät ole yhtä vahvoja silmät tulevat keltaisiksi finnien ilmestyminen yskiminen kynnet ja kädet muuttuvat
- 27. Aika, hinta: kasvu ja kehittyminen hidastuu tupakointi luo riippuvuutta tupakointi lyhentää elämää tupakointiin voi kuolla nopeasti tupakointi vanhentaa Vaiva, mukavuus: tupakoinnista on haittaa sekä itselleen että ympärillä oleville tupakanpolton lopettamisen vaikeus ruokohalu huononee Kilpaileva käyttäytyminen: opiskelu urheileminen muut harrastukset ”parempi käydä kalassa, silloin elämää pitenee yhdellä päivällä”
- 28. 5.1.1. Arvot, uskomukset,asenteet Nuorten ja aikuisten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö nuorten naisten tupakanpolttaminen on huono trendi nykyään ei oteta töihin tupakoitsijoita tupakanpolttoa ei pysty lopettamaan, jos ei itse halua tupakointi on selkeästi ”epäcoolia” tupakoivan perheen lapset sairastuvat tupakoivat aikuiset näyttävät huonoa esimerkkiä lapsille passiivinen tupakointi on jopa pahempaa jos ihminen polttaa, hän on rauhallisempi tupakointi vaikuttaa ulkonäköön nikotiini sitoo vitamiineja
- 29. 5.1.2 Tieto Nuorten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö Päihdekasvatus kotona: kielletty tupakankäyttö ja sanottu, että se on vaarallista ja siihen voi kuolla nuorempana vanhemmat ovat pelotelleet esim. kasvun hidastumisella, kuolemisella vanhemmat varoitelleet terveyshaitoista ”riittää, että vanhemmat kertoo, että se on pahaa ja tappaa” vanhemmat tai sisarukset ovat kertoneet tupakan rahoittavasta vaikutuksesta Päihdekasvatus koulussa: päihdekasvatusta tupakanpoltosta on ollut biologian ja fysiikan tunnilla, mutta myös liikuntatunnilla Venäjän koulussa on oppitunti kerran viikossa nimeltä ”Ympäröivä maailma”, jossa asiaa käsitellään Venäjällä on vieraillut tunnilla myös psykiatri ja kertonut teemasta koulussa on käynyt vierailevia asiantuntijoita esim. poliisi ja kokemusasiantuntija Muu päihdekasvatus: ystävät voivat selittää myös päihteiden haitoista, ja tukea lopettamisessa, mutta ei voi niinkään kieltää tietoa on saatu erilaisten julkisten printti- ja videomainosten kautta esim. tupakka-askin informatiivinen teksti, youtuben mainosten kautta, bussien ja bussipysäkkien mainokset TV-mainokset sekä Suomessa että Venäjällä myös kavereiden vanhempien katsottiin olevan tärkeitä aikuisia, sillä he voivat puuttua asiaan,
- 30. 5.2 Nuorten alkoholinkäyttö Sosiaaliset seuraukset: alkoholinkäyttö heikentää terveyttä mm. haitat aivoihin, myrkytystila, mahahaava, maksakirroosi, maksasairaudet, syöpä, muistisairaudet alkoholinkäyttö aiheuttaa perheongelmia alkoholinkäyttö johtaa huonoon seuraan alkoholia juomalla voi joutua kontrolloimattomaan tilaan mm. humalaisesta tulee riehuva, voi ajaa autokolarin, saattaa nukahtaa kylmälle kadulle ja kuolla siihen työkyky heikkenee Aika, hinta: alkoholinkäyttö voi johtaa myös köyhyyteen mm. tulla pummiksi, lahjuksien ottaminen aiheuttaa riippuvuuksia perheen budjetti kärsii Vaiva, mukavuus: alkoholisoituneet ihmiset häiritsevät (mm. naapurit) Kilpaileva käyttäytyminen: opiskelu urheileminen ja muut harrastukset
- 31. 5.2.1 Arvot uskomukset ja asenteet Nuorten ja aikuisten alkoholinkäyttö juopuneet hakkaavat lapsia juhlissa aikuiset ottavat alkoholia aikuiset saavat ottaa joskus alkoholia mm. juhlissa, saunan jälkeen, syntymäpäivänä, uutena vuotena, jouluna, häissä saa juoda, kun kasvaa aikuiseksi saa juoda, kunhan ei joka päivä eikä liian paljon kun aikuiset juovat, ne alkavat pelleilemään ja kertomaan jotain omia juttujaan ainahan uutena vuotena on kuohuviiniä lasten ei pidä juoda, siitä on enemmän haittaa lapsille kuin aikuisille pienissä määrin saa juoda, vähän kuin lääkkeeksi
- 32. 5.2.2 Tieto Nuorten alkoholinkäyttö Päihdekasvatus kotona: vanhemmat ovat kertoneet, että alkoholista voi tulla riippuvaiseksi, ja siten se vaikuttaa elämään negatiivisesti vanhemmat ovat kieltäneet alkoholinkäytön lapsiltaan kotona on puhuttu alkoholin aiheuttamista terveyshaitoista kuten päänsärystä, syövästä, sydänkohtauksesta alkoholin vaikutuksen alaisena ei saa ajaa (rattijuoppous) Päihdekasvatus koulussa: Koulussa päihdekasvatusta alkoholista on ollut biologian ja fysiikan tunnilla Venäjän kouluissa on oppiaine ”Turvallisen elämän perusteet”, jossa asiaa on käsitelty 5.3 Arvot, uskomukset ja asenteet Venäläisten ja suomalaisten päihdekulttuurien erot Venäjällä tupakoidaan enemmän ja esim. jo kuudennella luokalla puolet nuorista tupakoivat Suomessa ihmiset seuraavat lakeja enemmän ja esim. henkilötodistuksia kysytään tarkemmin Suomessa kuin Venäjällä Venäjällä tupakointi on vapaampaa ja esim. ihmiset tupakoivat autossa osa vastaajista näki suomalaisten juovan enemmän ja osa taas venäläisten Venäjällä ei myydä energiajuomia niin kuin Suomessa
- 33. SOSIAALISEN MARKKINOINNIN KAMPANJAN SUUNNITTELU Monikulttuurinen päihdekasvatus –hanke (2014-2017) ånni yhdessä –vertaistuokiot, Joensuun pilotti Haastateltu yhteensä 411 suomalaistaustaista oppilasta, 5–6 luokkalaista, seuraavista kouluista Arppen koulu (Kitee), Itä-suomen koulu (Joensuu ja Lappeenranta), Noljakan koulu (Joensuu), Rääkkylän koulu (Rääkkylä), Rantakylän koulu (Joensuu) ja Utran koulu (Joensuu). • Kuva 1. Keskeisiä sosiaalisen markkinoinnin kysymyksiä Mitä ihmiset oikeasti tekevät ja miksi? Mitä käyttäytymistä halutaan vahvistaa? Mihin ongelmakäyttäytymiseen halutaan vaikuttaa?
- 34. Mitä ihmiset oikeasti tekevät ja miksi Toiveet vanhemmille Suomalaistaustaisten 5–6 luokkalaisten oppilaiden vastauksissa tuli esille toiveita vanhemmille viettää enemmän aikaa kotona töiden sijasta. Joissain vastauksissa isovanhempien nähtiin asuvan kaukana ja siten heitä näkee harvemmin kuin ehkä mitä haluaisi. Nuorten toivomuksena olikin yhteistä aikaa perheen kanssa mihin tahansa aktiviteettiin mm. yhteiseen ruokailuun. Yhdessä vastauksessa mainittiin, kuinka nuorella on joskus ikävä vanhempiaan. Toisaalta nuoret toivoivat vanhemmiltaan myös enemmän välittämistä heidän asioistaan. Yksi vastaajista oli ollut yksin kotona kaksi päivää, ja näki, että äiti oli unohtanut hänet. Muutamassa vastauksessa tuli esille ns. ”isättömyys tai isän kaipuu”; isä asui toisessa perheessä tai oli kuollut. Vanhemmilta toivottiin enemmän ymmärrystä kouluun liittyen mm. arvosanoihin, ja yleensäkin harrastuksiin. Nuoret toivoivat myös yhteisiä harrastuksia vanhempien kanssa kuten retkeilyä ja laskettelua. Huolien kertominen Suomalaistaustaiset 5–6 luokkalaiset kertovat omista huolistaan vanhemmille, useimmiten äidille, mutta myös isovanhemmille. Isälle kerrottiin myös kouluun liittyvistä asioista kuten kokeista ja mahdollisesta ammatinvalinnasta. Parhaat ystävät nähtiin tärkeinä ihmisinä, joille jaettiin omia murheitaan. Ystävät nähtiin myös vertaisina, sillä heillä on samanlaisia kokemuksia asioista. Vastauksissa tuli esille myös puhumiseen rohkaiseminen, ja kaverit kannustavatkin toisiaan myös keskustelemaan asioistaan ja murheistaan vanhemmille tai muille aikuisille, kun aina nuoret itse eivät pysty auttamaan toisiaan. Ihmisen, jolle kerrotaan omia huoliaan, tulee ymmärtää nuorten tilannetta ja kuunnella.
- 35. Tieto päihteistä Suomalaistaustaiset 5–6 luokkalaiset kertoivat avoimesti omien vanhempien ja muiden sukulaisten päihteiden käytöstä: ”…vanhemmat juhlissa käyttävät päihteitä ja kertovat minulle...” ”...mun eno kuoli alkoholiin...” ”...meillä on sopimus äidin kanssa, jos hän juo tai polttaa, hän antaa minulle 5 euroa...” ”…yksi sukulainen kuoli, kun käytti huumeita”. Nuoret nostivat esille myös kertoja, usein liittyen johonkin juhlaan tai lomaan, jolloin vanhemmat joivat liikaa: ”…kerran ulkomailla äiti oli humalassa eikä pystynyt kävelemään. Kun kerroin aamulla, hän ei uskonut…” ”…juhlissa äiti juo aina liikaa…” ”…kun isä täytti 40 vuotta, oli vähän humalassa ja halusi tehdä kaikenlaista”. Vanhempien omasta tupakoinnista huolimatta lapsia on varoitettu tupakoinnin haitoista tai vanhemmat itse ovat lopettaneet tupakoinnin näyttääkseen parempaa esimerkkiä lapsilleen:
- 36. ”Vanhemmat ovat sanonut että ei saa alkaa polttamaan, että maistuu pahalta...” ”…Isä lopetti etten minä alkaisi…” ”...isä sanonut ettei missään nimessä kannattaa pilata elämää, hän itse polttaa ja varoittaa siitä…”. Nuoret kertoivat myös kokemiaan ja näkemiään tapahtumia, joissa olivat kohdanneet päihteiden alaisia ja niitä käyttäviä aikuisia tai lapsia: ”...narkkari tuli meille ja iskä soitti ambulanssin ja se lähti...” ”...joskus näkee autossa, aikuinen polttaa ja lapsi istuu siellä...” ”...kerran äiti suuttui, kun olin 4–vuotias ja iskän oli pakko saada kuva, jossa mulla on tupakka suussa (en vetänyt henkeen). Luulin, että se on keppi, josta tulee savua...” ” ...kun olin 4– tai 5–vuotias, oltiin mökillä, mun setä oli kännissä, ja se sanoi, että mun pitää pestä se...” ”...meillä oli vieras, se vain kiroili, jouduttiin soittaa poliisit ja se joutui putkaan...” ”...olin Venäjällä pikkuserkun luona, siellä oli 3–vuotias poika, joka poltti...”.
- 37. Käyttäytymistä, jota halutaan vahvistaa Vanhemmat Vahvistaa vanhempien valmiuksia keskustella päihdeilmiöstä lastensa kanssa Tukea vanhempien välistä vertaisuutta päihdeilmiön käsittelyssä Lisätä kulttuurisensitiivistä tietotaitoa venäjäntaustaisten perheiden päihdekasvatuksesta Nuoret Tukea nuorten välistä vertaisuutta päihdeilmiöiden käsittelyssä ikätasojensa mukaisesti Ediistää nuorten osallisuutta ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa (videoprojekti) Ehkäistä nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä Edistää nuorten ja vanhempien välistä positiivista vuorovaikutusta päihdeilmiöiden käsittelyssä Lisätä nuorten digitaalisia taitoja videotyöskentelyn kautta Koulu Tukea kouluja ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa Ånni-perhevertaismallin avulla Tukea kasvatuskumppanuutta koulujen ja vanhempien välillä ehkäisevässä päihdetyössä (kouluissa ja kodeissa)
- 38. Ongelmakäyttäytyminen, johon halutaan vaikuttaa Suomalaistaustaisista 5–6 luokkalaisista moni oli jo maistanut alkoholia. Osa ensikokeiluista oli tehty vanhempien ja muiden aikuisten läsnä ollessa kuten ehtoollisella kirkkoviinin muodossa, eri juhlatilaisuuksissa kuten uutena vuotena ja jouluna tai hääjuhlassa. Joillekin nuorista oli myös tarjottu alkoholia julkisessa paikassa mm. puistossa tai nuorisotilassa. ”...mun äiti kasteli mun sormea ja antoi maistaa...” ”...sain viime jouluna maistaa vähän punaviiniä...” ”...iskältä olen saanut siideriä...” ”...Vapauden puistossa tarjottiin Saarenmaan vodkaa...” Osalla nuorista oli myös kokemusta eri alkoholijuomien kokeilemisesta ja vahvasta alkoholista: ”...isän kaveri sekoitti Ediä ja 80% vodkaa. Ei se tuntunut miltään....” ”...mä maistoin punaviiniä, valkoviiniä, siideriä ja vahingossa vodkaa...” ”...isän vaimo laittoi jaffaa ja kossua...”. Ensimmäinen alkoholikokeilu oli myös usein tehty vahingossa: ”...vanhemmat ei tiennyt, kun olin 4–vuotias, keittiössä oli kaljatölkki, niin maistoin...” ”...uutena vuotena ja mummolla vahingossa...”
- 39. Nuoret olivat kokeilleet myös tupakanpolttamista, ja usein ensikokemus kuvattiin negatiiviseksi: ”...mä oon maistanut kerran enkä tuu ikinä maistamaan taas...” ”...kun olin pieni, ukki tarjosi, jotta en haluaisi. Se oli pahaa...” Vastauksissa ilmeni myös kavereiden vaikutus tai jopa painostus päihdekokeiluihin: ”...jos kaveri polttaa, niin voi maistaa mukana...” ”...jos 12–vuotias ei oo maistanut, mä ihmettelen oikeasti...”. Nuorilla oli myös selkeitä tupakoinnin vastaisia asenteita: ”...ei ole hyvää vaikken ole maistanut...” ”...minulle on tarjottu, mutta heitin sen maahan...”. Nuoret kertoivat myös vanhempien aikomuksista lopettaa tupakanpolttaminen sekä itse onnistumisista: ”...äiti poltti ja lopetti, alkoi käyttää nikotiinipurkkaa ja vaihtoi sitten tavalliseen purkkaan...” ”...iskä lopetti sen takia, että mä sanoin...”. Vastauksien perusteella alaikäiset nuoret ostavat alkoholi- ja tupakkatuotteita toisilta nuorilta, tai sitten varastavat: ”...vanhemmat nuoret myyvät teineille” & ”ei ole rahaa ostaa, joten pöllivät vanhemmilta...”.
- 40. Halutun ongelmakäyttäytymisen esteet ja kannustimet Kuva 2. Kannustimet ja esteet käyttäytymisen muuttamiseen HALUTTU KÄYTTÄYTYMINEN Poistaa & vähentää ONGELMA Poistaa & vähentää Edistää & lisätä Edistää & lisätä
- 41. 4.1 Ongelmakäyttäytyminen Nuorten päihdekokeilut ja -käyttö Esteet, joita tulisi edistää ja lisätä: myyntirajoitukset (kiellot) ja valmistusrajoitukset (kiellot) päihdeaineiden hintojen nostaminen sakkojen saaminen myynnistä alaikäiselle valvonnan lisääminen ikärajan nostamisen 18–vuodesta 21–vuoteen tupakkateollisuuden rajoitukset (esim. luonnon suojeluun liittyvät) Virosta tuotujen päihdeaineiden valvonnan lisääminen nuorten kotiintuloajat urheiluseurojen sanktiot/varoitukset nuorille tupakanpoltosta vanhempien vahvempi kontrollointi lasten kaveriseurasta: ”kieltää huonoa seuraa, ei saa olla niiden kanssa”, ”isä on sanonut, jos kaverit alkavat polttamaan, pitää vaihtaa kavereita” lakien seuraaminen/tiukentaminen: ”pitäisi olla laki, että ei saa bussipysäkillä polttaa, on tärkeätä muille, varsinkin lapsille” Kannustimet ja palkinnot, joita tulisi poistaa ja vähentää: vanhempien ja muiden aikuisten antama lupa maistaa/käyttää alkoholia eri tilanteissa mm. juhlissa alaikäisille päihteiden myyminen/välittäminen
- 42. 4.2 Haluttu käyttäytyminen Nuorten päihdekokeilujen ja –käytön ehkäiseminen Esteet, joita tulisi poistaa ja vähentää: yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa päihdekasvatuksessa esim. poliisin, terveydenhuollon päihteidenkäytön puuttumiseen/väliintuloon liittyvien esteiden poistaminen: ”jos näkee nuoren joka käyttää, pitää olla rohkea ja sanoa niille” rohkeus kieltäytyä päihteiden kokeilusta/käytöstä: ”uskaltaa sanoa ei” vanhempien puhumattomuus /kantaaottamattomuus päihteiden käyttöön: ”vanhempien pitää ottaa kantaa ja heidän pitäisi pysyä kotona ja jutella avoimesti näistä asioista” Kannustimet ja palkinnot, joita tulisi edistää ja lisätä: aikuisten ja vanhempien näyttämä terve esimerkki ja yhteinen aika perheen kanssa (yhdessäolo, harrastukset) erilaiset ehkäisevän päihdetyön mainokset mm. kouluissa, kaupoissa vanhempien luottamus nuoriin: ”että he ymmärtää kotiintuloaikoja ettei aina tarvis soittaa ja kertoa missä olen…” ånni-päihdetuokioiden järjestäminen julkisuuden henkilöiden esimerkit ja heidän käyttäminen ehkäisevän päihdetyön kampanjoissa erilaisten rahallisten ja materiaalisten palkintojen saaminen vanhemmilta: ”isä sanoi, jos en polta saan 5 euroa”, ”äiti maksaa ajokortin ja isä maksaa auton, jos en ole kokeillut”
- 43. Käyttäytyminen Kuva 3 Käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät 3 AIKA, HINTA VAIVA, MUKAVUUS SOSIAALISET SEURAUKSET KILPAILEVA KÄYTTÄYTYMINEN
- 44. 5.1 Nuorten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö Sosiaaliset seuraukset: kunto heikkenee esim. liikuntatunnilla juoksu muuttuu vaikeaksi terveydellisiä haittoja esim. astma, tupakkayskä, syöpä, keuhko- ja sydänsairaudet, hampaiden reikiintyminen, näkökyky heikkenee passiivinen polttaminen (haittaa ympärillä oleville) ulkonäölliset haitat: hampaiden kellastuminen, ihon huononeminen, hiusten irtoaminen kehityksellisiä haittoja: aivot toimii huonommin, kasvu hidastuu makuaisti kärsii haiseminen koulumenestys heikkenee Aika, hinta: luo riippuvuutta vanhenee nopeammin rahan kuluminen (pummaus)
- 45. Vaiva, mukavuus: vanhempana tulee enemmän sairauksia tupakointi on vaarallista ja ei ole elimistölle hyväksi Kipaileva käyttäytyminen: opiskelu urheileminen muut harrastukset
- 46. 5.1.1 Arvot, uskomukset, asenteet Nuorten ja aikuisten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö tupakoivat aikuiset näyttävät huonoa esimerkkiä lapsille vanhemmat saattavat kuolla aikaisemmin tupakoinnin vuoksi ja se ei ole kivaa lapsille tupakoinnista tulee aggressiiviseksi savu vaikuttaa myös vieruskaveriin ei oteta töihin, kun on jatkuvasti tupakalla jos polttaa, sinusta tulee erakko ja kaikki vihaa sua, jos olet ainoa, joka polttaa 5.1.2 Tieto Nuorten ja aikuisten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö Päihdekasvatus kotona: nuoret saavat päihdetietoa netistä, peleistä, elokuvista, lehdistä ja eri TVsarjoista esim. Poliisi, Tulli, Salatut elämät kotona on myös kielletty tupakoimasta kertomalla, että sen käytöstä tulee ongelmia ja se aiheuttaa riippuvuutta Vaikka vanhemmat itse polttaisivat, toivovat he lastensa pysyvän tupakoinnista erossa: ”iskä polttaa, mutta sanoi etten mä saa polttaa”
- 47. Vanhemmat olivat käyttäneet vahvojakin ilmaisuja lastensa päihdekasvatuksessa: ”äiti sanoi, jos huomaan, että poltat, työnnän nupakat sun kurkkuun", "et saa asua meidän kanssa" Vanhemmat ovat myös ohjeistaneet lapsia kieltäytymään tupakasta, jos sitä tullaan tarjoamaan heille: ”iskä sanoi...jos joku tarjoaa tupakkaa, ota se ja visko maahan” vanhemmat ottavat myös lahjomisen keinot käyttöönsä päihdekasvatuksessa: ”vanhemmat sanoivat, että jos en polta ennen 18 vuotta, pääsen Japaniin” Vastauksissa tuli esille myös vanhempien piittaamattomuutta koskien lasten tupakoimista: ”äiskä sanoi, että haisin tupakalle, en haissut, sanoi, että se on mun oma päätös” Nuoret myös uskoivat, että vanhemmat ei puhu päihdeasioista siksi kotona, koska olettavat, että koulussa näistä asioita puhutaan ja siksi, koska vanhemmat luottavat omiin lapsiinsa: ”äiti ei kerro, koska tietää, että koulussa puhutaan tästä, hän tietää myös, että olen niin fiksu, että en kokeile”, ”vanhemmat luulevat, että koulussa on kerrottu haitoista”
- 48. Päihdekasvatus koulussa: koulussa on kerrottu päihteidenkäytön haitoista ja vaaroista esim. biologian, historian, fysiikan, kemian, musiikin, matematiikan ja liikunnan tunnilla ”myös matematiikan tunnilla, koska meillä on semmoinen tapa, että puhutaan vähän kaikesta, vaikka ei kuulu tunnille” jossain koulussa on järjestetty teemapäivä, jonka toteuttamiseen on osallistettu nuoria jossain koulussa on järjestetty väittelytilaisuus tupakoinnin haitoista kouluissa on myös erilaisia informatiivisia päihde-esitteitä jaossa kouluissa on myös vieraillut poliiseja kertomassa aiheesta koulun terveydenhoitaja on kertonut erikseen ja yhdessä nuorille päihteiden käytön haitoista Muu päihdekasvatus: kaikkien aikuisten tulisi toteuttaa nuorten päihdekasvatusta ja kertoa päihteiden käytön haitoista nuorille sisarukset kertovat päihdetietoa nuoret kuulevat myös päihdetietoa eri harrastusryhmiensä kautta Päihdekasvatuksen ei tulisi olla ylisuojelevaa, tiedon tulee olla kriittistä ja sitä tulee olla riittävästi
- 49. 5.2 Nuorten alkoholinkäyttö Sosiaaliset seuraukset: alkoholin vaikutuksen alaisena lähtee kontrolli ja sen seurauksena voi satuttaa muita tai itseään: ”jos lähtee ajelemaan, törmää ja ajaa ihmisten päälle”, ”voi sammua kadulle”, ”meidän takapihalla oli junarata ja yksi humalainen jäi junan alle” terveydelliset haitat mm. sisäelinsairaudet, maksavauriot, aivovauriot, tyhmyyksien tekeminen: ”koulun takapihalla joku känniporukka rikkoi leikkimökkejä” humalaiset roskaavat riski erilaisille riitatilanteille kasvaa Aika, hinta: rahaa kuluu: ”ei ne syö ruokaa, kun menee rahaa kaljaan” riippuvuuksien ja epäedullisten asioiden kasautuminen ajan myötä: ”siitä tule alkoholismi, siitä siirtyy huumeisiin ja siitä joutuu vankilaan tai kuolee”
- 50. Vaiva, mukavuus: alkoholinkäyttö on vaarallista krapulatila Kilpaileva käyttäytyminen: opiskelu urheileminen muut harrastukset
- 51. 5.2.1 Arvot, uskomukset ja asenteet Nuorten ja aikuisten alkoholinkäyttö jos ei juo liikaa, ei välttämättä tapahdu mitään, tulee vaan humala useimmat nuoret eivät osaa annostella alkoholin määrää ja niille tulee myrkytys alkoholi ole yhtä paha kuin tupakka nuoret voivat maistaa juhlapäivinä yksin ei maisteta, vaan porukassa päihtyneillä saattaa olla väkivaltainen ja arvaamaton käytös pari kertaa viikossa voi juoda iltaisin & saunassa saa juoda vähän alkoholia, 1–3 saunaolutta on hyvä määrä alkoholi kuuluu aikuisuuteen, jos osaa käyttää kohtuudella eri ihmiset ovat kännissä erilaisia & humalassa ihmiset tekevät, mitä ei tekisivät muuten ruuan kanssa voi juoda viiniä kerran viikossa lasillisen, viini on sivistynyt juoma pitää olla ainakin yksi selvä aikuinen aina
- 52. 5.1.2 Tieto Nuorten alkoholinkäyttö: Päihdekasvatus kotona: Vanhemmat ovat kertoneet erilaisista tapaturmista liittyen alkoholin käyttämiseen esim. kolarit Vanhemmat ovat kehottaneet odottamaan täysi-ikäisyyteen alkoholin kokeilemisessa: ”älä juo ennen, kun olet 18–vuotias ja jos juot, älä juo paljon” Päihdekeskusteluja on käyty koko perheen voimin mm. ruokapöydän ääressä tai yksilöllisten keskustelun kautta mm. isän kanssa olohuoneessa Osan nuorista kanssa ei olla keskusteltu päihteistä ollenkaan kotona tai keskustelua on käyty vähän Vanhemmat ovat kertoneet alkoholin terveyshaitoista, ja siitä, kuinka alkoholista voi tulla riippuvaiseksi Kotona on myös valistettu sivistyneestä ja kohtuullisesta alkoholin käytöstä : ”äiti sanoi ettei saa juoda ilman ruokaa”, ”saa käyttää aikuisena, mutta ei joka päivä”, ”ei saa käyttää paljon, mutta juhlapäivinä voi vähän ottaa”
- 53. Päihdekasvatus koulussa: koulussa ollaan puhuttu päihdevalituksessa alkoholista liikunnan, äidinkielen, matematiikan ja biologian tunneilla terveydenhoitaja on jakanut päihdetietoa koululla jossain koulussa on vietetty päihteisiin liittyviä teemapäiviä (kolme kertaa vuodessa) 5.3.1 Arvot, uskomukset ja asenteet Venäläisten ja suomalaisten päihdekulttuurien erot : Venäjällä tupakoidaan enemmän ja vapaammin mm. venäläiset polttaa hotellien käytävillä Suomessa ei anneta polttaa samoissa paikoissa kuin Venäjällä Venäjällä tupakka on myös edullisempaa kuin Suomessa Venäjällä joka aterian kohdalla tarjotaan vodkaa & venäläisillä on paljon juhlia ja niissä juodaan usein snapseja Venäläiset käyttää ns. pimeitä huumeita ja keksivät itse erilaisia huumeita Suomalaiset juo paljon kaljaa & suomalaiset jatkavat pitkään juomista, kun taas venäläiset juovat hetkessä suurempia määriä
- 54. 3. Kehitys & suunnittelu Kehitys & suunnittelu • Eri segmenteille kohdennettavien toimenpiteiden kehittäminen • Keskeisten ideoiden ennakkoon testaaminen kohderyhmällä • Oletusten ja perustelujen asiallisuuden varmistaminen sekä tarvittava muokkaus • Rakennetaan yhteistyösuhteita ulkopuolisiin kumppaneihin tarvittaessa • Suunnitellaan menetelmävalikoima sidosryhmien tuella TUOTOS: Sosiaalisen markkinoinnin suunnitelma, jossa on täsmälliset, aikataulutetut, realistiset, mitattavat ja olennaiset ns. TARMO-tavoitteet. [englanniksi SMART: specific, measurable, achievable, realistic, time-bound].
- 55. ånni-hanke kehitys & suunnittelu Pilotoinnin aikataulu: 1. Vapaaehtoisten rekrytointi syys-lokakuu 2015 2. ånni-ohjaajien perehdytys lokakuu 2015 3. Vertaistuokioiden toteutus marraskuu 2015 4. Yhteiset illat kouluilla joulukuu 2015 5. Arviointi ja jatkokehittäminen Toimintaprosessi: 1. Info vanhemmille koulun vanhempainillan yhteydessä 2. Vertaistuokioiden ohjaajien (ånni-ohjaajien) perehdytys (kaksi iltaa) 3. Lasten viestit vanhemmille kirjoitusten, piirrosten ja videoiden avulla 4. ånni yhdessä –vertaistuokiot (kolme iltaa) 5. Yhteinen ilta koululla
- 56. 4.Toteutus Toteutus •Valmistellaan toimenpiteen käynnistys •Interventiossa otetaan käyttöön uusia menetelmiä ja ratkaistaan toteutuksen aikana ilmeneneviä ongelmia •Seurataan ja arvioidaan prosessia sen edetessä •Kerätään palautetta toteutukseen osallistuvalta henkilöstöltä ja •Sidosryhmiltä •Seurataan ympäristöä laajemmin, jotta havaitaan muutoksia tai •kehityskulkuja, jotka saattavat vaikuttaa interventioon •Tarkistetaan toteutussuunnitelmaa saadun palautteen perusteella KESKEINEN TAVOITE: Halutun vaikutuksen saavuttaminen kohderyhmän käyttäytymisessä määritetyn aikataulun puitteissa.
- 57. Ånni-hanke 2014 toteutus Toteutus Joensuussa keväällä 2016
- 58. 5. Arviointi Arviointi Toimenpiteen arviointitapa on suunniteltava jo aiemmin prosessin aikana On mm. päätettävä, mitä lyhyen, keskipitkän ja pitkän tähtäimen tunnuslukuja käytetään mittaamaan muutoksia ihmisten käyttäytymisessä, tiedoissa ja asenteissa Kerätään tietoa onko alkuperäiset mitattavissa olevat käyttäytymismuutostavoitteet saavutettu ts. on tärkeä tunnistaa lähtötaso, jotta mahdollista muutosta voidaan arvioida. Pyritään tunnistamaan muutoksia, jotka osoittavat kehityksen kulkevan oikeaan suuntaan. Havaitaan hyvät käytänteet On arvioitava paitsi tuotoksia myös toimenpideprosessin kulkua. TUOTOS: Arviointiraportti, jossa käsitellään alkuperäiset tavoitteet, käytetyt menetelmät, tunnistetut tulokset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi.
- 59. ånni-hanke arviointi Prosessin arviointi Arviointiryhmä Ohjattu itsearviointi Vertaisarviointipäivät Tuotosten ja vaikuttavuuden arviointi Tavoite: Lisästä keskustelua päihteistä ja kulttuurien välisistä eroista sekä rakentaa vanhemmille ja perheille keinoja ehkäistä lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä. Mitattavat määreet ja onnistumisen kriteerit tarkentuvat Joensuussa prosessivaiheen 3. Kehitys ja suunnittelu aikana
- 60. 6. Seuranta Seuranta • Arvioinnin tulosten läpikäynti sidosryhmien kanssa • Seurausten käsittely ja jatkosuunnitelman laatiminen • Hyvien käytänteiden levittäminen sidosryhmille ja hankkeen ulkopuolelle
- 61. ånni-hanke seuranta Seurataan toimintamallin juurruttamista Hankeen toteuttavien kumppanijärjestöjen valtakunnalliseen ja alueelliseen toimintaan Hankkeen sidosryhmäorganisaatioihin ja yhteisöihin Turussa, Joensuussa ja Vantaalla Levitetään tietoa tunnistetuista hyvistä käytänteistä ehkäisevän päihdetyön kentän toimijoille Sosiaalisen markkinoinnin prosessin vaiheet alkavat uudelleen vaiheesta 2. Määrittely Vantaalla 2016 ja päättyvät vaiheeseen 6. Seuranta 2017.
- 62. Sosiaalisen markkinoinnin menestystekijät NSMC on selvittänyt sosiaalisen markkinoinnin menestystekijöitä. Kaikista menestyksellä sosiaalista markkinointia soveltaneista ohjelmista löytyi vähintään joitakin seuraavista osatekijöistä: Selvät, tarkat ja täsmälliset käyttäytymistavoitteet Asiakaslähtöisyys Teoreettisen tiedon käyttö Ymmärtämys Vaihtokauppa Kilpailijat Segmentointi Monipuoliset menetelmät
- 63. ånni-hanke internetissä ja sosiaalisessa mediassa http://www.ehyt.fi/fi/koordinaatio/anni-hanke https://www.innokyla.fi/web/hanke1033979 https://www.youtube.com/channel/UCsTZCMc22vFVxgc80DOdBmw https://twitter.com/anni_hanke https://www.facebook.com/groups/376246682555216/
- 64. Music Against Drugs ry sosiaalisessa mediassa ja internetissä Music Against Drugs ry sosiaalisessa mediassa https://www.facebook.com/musicagainstdrugs https://twitter.com/MusicAgainstDr https://instagram.com/musicagainstdrugs/ Yhdistyksen kotisivut http://www.musicagainstdrugs.info/yhdistys Puhujan yhteystiedot sampo-ilmari.tuhkalehto@musicagainstdrugs.info
- 65. Music Against Drugs -toimintaan ovat kaikki tervetulleita! Agentiksi, vapaaehtoiseksi, yhteistyökumppaniksi tai jokeriksi(?)! Maailma on täynnä mahdollisuuksia!! Kiitos ajastanne!