2. Kaduilla on aiempaa enemmän sekavasti
käyttäytyviä ihmisiä
Päihteiden ongelmakäyttäjien määrä
Suomessa on kasvanut. Lapset ja nuoret
kokevat usein turvattomiksi paikat,
joissa on päihteidenkäyttäjiä ja
häiritsevästi tai sekavasti käyttäytyviä
aikuisia (esim. Merimaa 2015 tai
Tuominen & Laihinen 2013). Kolmannes
nuorista kokee, etteivät he voi liikkua
ulkona vapaasti ilman pelkoa väkivallan
tai häirinnän uhasta. Nuoret kokevat
arvaamattomasti käyttäytyvien
päihteidenkäyttäjien heikentävän
hyvinvointia. Turvallisuus on puhuttanut
nuoria eniten kaikista hyvinvoinnin osa-
alueista (Viilo 2017).
3. Kaupunki kuuluu kaikille
-toimintamalli 5-10-vuotiaille lapsille
Vieraiden, päihtyneiden ja arvaamattomasti
käyttäytyvien aikuisten toiminta aiheuttaa lapsille
turvattomuuden tunnetta.
Kaupunki kuuluu kaikille –toimintamalli vastaa
tähän huolenaiheeseen.
Koululaisille pidettävien oppituntien tavoite on
lisätä lasten turvallisuuden tunnetta sekä vähentää
ennakkoluuloja ja pelkoja.
Toimintamalli on yksi Helsingin kaupungin
turvallisuussuunnitelman kärkihankkeista.
”Pelko myrkyttää kaupunkikulttuurin. Siksi sitä
vastaan on tärkeää kamppailla.” Hille Koskela
5. Huoli lasten
turvallisuudesta
Toimintamallin kehittäminen alkoi vuonna 2014
Helsingin Töölössä Sininauhasäätiön
Ruusulankadun asumispalveluyksikössä.
Naapurusto kertoi pelkäävänsä lasten
turvallisuuden puolesta.
”Mitä jos joku niistä hyökkää lastemme
kimppuun? Mitä jos lapset satuttavat itsensä
maasta löytyvään ruiskuun?”
”Miten tällaisia ilmiöitä voidaan tietoisesti
haluta tuoda ala-asteen koulun ympäristöön?”
”Talomme reunuksilla notkuu jengiä
dokaamassa, kuseksimassa ja diilailemassa
huumeita, se tekee meidän kaikkien olon
turvattomaksi…Me emme itse uskalla puuttua
nuorten riehumisiin, koska kaikki he ovat
järjestään sekaisin ja aggressiivisia. Tilanne on
todella ahdistava. Nyt on niin sanotusti mitta
täynnä.”
”Miksi hullut ja narkkarit saavat asua hyvällä
paikalla?”
6. Suomalaisten
inhokkinaapurit
• Huumeiden väärinkäyttäjät (78 %)
• Henkirikoksesta tuomitut (66 %)
• Alkoholistit (61 %)
• Skitsofreniaa sairastavat (32 %)
• Muista kuin henkirikoksista
tuomitut (26 %)
• Mielenterveyskuntoutujat (18 %)
• Maahanmuuttajat (17 %)
• Ihmiset, joilla on aids (10 %)
Lähde: Mielenterveyden keskusliitto
2015
Kuva: Erkki Lajunen
7. Miksi luentoja
tarvitaan?
Lapset ja nuoret joutuvat näkemään ja
kokemaan päihdeongelmaisten häirintää
esimerkiksi joukkoliikenteessä, asemilla,
kioskeilla, kirjastoissa ja kaupoissa sekä
ravintoloiden, kioskien ja kauppojen
edustoilla. Häirintää saattaa esiintyä myös
koulumatkalla. Nuoret ovat kertoneet
erilaisista tilanteista, joissa humalaisilta
vaikuttavat henkilöt olivat tulleet
juttusille.
Pienemmät lapset olivat pelänneet kadulla
metelöiviä ryhmiä ja muutama lapsi
kertoi, että heitä oli joskus lähdetty
seuraamaan. Useat lapset ovat kokeneet
pelottavia tilanteita koulumatkoilla ja
vapaa-ajalla.
Oppilailta kerätyn palautteen perusteella
lapset ovat hyötyneet oppitunneista.
Turvallisuus on ihmisten kannalta yksi
keskeisimmistä asioista, joka luo pohjan
arjen hyvinvoinnille.
8. Huumeriippuvuus on
sairaus. Kuka tahansa
meistä voi sairastua.
Kaikkia ihmisiä voidaan
auttaa.
“Onko meidät tarkoitus integroida
yhteiskuntaan, vai eristää siitä?”
Päihteidenkäyttäjiä ei voida eristää -
kaupunki kuuluu kaikille.
Kuva: Terjo Aaltonen
9. Osallisuus ja vaikuttaminen
Myös päihteidenkäyttäjät kokevat lasten turvallisuuden tärkeänä.
Tämä on tärkeä viesti lasten lisäksi kaikille niille vanhemmille, joita lasten
turvallisuus askarruttaa.
Toimintamallin suunnittelussa on mukana päihteitä käyttäviä
ihmisiä/kokemusasiantuntijoita.
Oppitunneilta saatuja lasten palautteita käsitellään päihdeongelmaisten
päivätoimintakeskuksissa.
10. Toimintamallin avulla on
mahdollista lisätä myötätuntoa
ja turvallisuuden tunnetta
Lapset tarvitsevat tiedon lisäksi
välineitä siihen, miten heidän
tulisi suhtautua
päihteidenkäyttäjiin
ja
miten toimia sellaisissa
tilanteissa, joissa lapsi kokee
turvattomuutta tai pelkoa.
11. Toimintamallin sisältö
Oppitunneilla keskustellaan päihderiippuvuudesta,
tunneilla annetaan myös toimintaohjeita
ongelmatilanteiden varalle:
Pelottavan ja sekavan ihmisen kohtaaminen.
Uhka- ja vaaratilanteet: miten toimia esim. jos
kadulla tapellaan, huudetaan tai jos lasta
pelottaa?
Miten toimia jos tuntematon henkilö tulee
puhumaan lapselle?
Miten toimia jos koulumatkalla tai oman
rappukäytävän edessä on pelottavalta vaikuttavia
ihmisiä?
Pelottavilta tuntuvat tilanteet liikennevälineissä.
Miten toimia jos lapsi näkee tai löytää
huumeruiskun?
https://www.youtube.com/watch?v=nFVTPd5hbbs
12. Lasten palautteita
En koskaan aio alkaa käyttämään
huumeita.”
”Jos näen hyväntuulisen humalaisen, joka
on ystävällinen, saatan moikata häntä.”
”Opin että päihteiden käyttäjät haluaisivat
että heitä kohdeltaisiin samalla tavalla
kuin normaaleja ihmisiä. Opin myös että he
haluavat eroon huumeista, mutta se on
vaikeaa.”
”Minusta oli hyvä että kerrottiin että he
ovat tavallisia ihmisiä, joilla on ollut
vaikeuksia.”
”Jokaisella on oikeus elää!”
”Oli hyvä saada ohjeet siihen miten toimia
jos humalainen tulee vastaan, nyt ei enää
pelota niin hirveesti.”
”Opin tietämään erilaisia asioita.
Esimerkiksi sen että jotkut ihmiset ovat
vain sairaita eivätkä halua mitään pahaa.
Kiitos!”
13. ”Kivalta tuntuu kun sain purkaa asioita jollekin. Nyt tiedän enemmän vaarallisista
asioista.”
”Enää minun ei tarvitse pelätä oudon näköisiä tyyppejä.”
”Olen ehkä arvioinut huumeita käyttävät ihmiset väärin, eivätkä he olekaan niin
vaarallisia. Oloni on nyt myös turvallisempi.”
”Mielestäni oli hyödyllistä että puhuimme päihteistä, sain enemmän tietoa niistä ja
niiden vaaroista.”
”Huumeita käyttävät ovat mielestäni aika pelottavia eikä sellaiseen ihmiseen voi luottaa,
sellaisten ihmisten seurassa olen varuillani ja pidän poistumistien avoinna.”
”Toivon että käyttäydytte meitä kohtaan ystävällisesti, ja että ette huutaisi. Toivon myös
että pääsette eroon kaikista huumeista ja alkoholin käytöstä.”
”Olet ihminen, niin kuin minäkin. Ihmisiä pitäisi arvostaa mitä ne on. Olen ollut usein
yksinäinen, joten tiedän miltä sinusta tuntuu. Tsemppiä elämään!”
”Yrittäkää päästä huumeista eroon. Toivon että pääsette eroon ja saatte työn. Toivon
myös että kaikki ongelmat parantuisi ja voisitte olla ilman huumeita. Kaikkea hyvää teille
<3.”
14. Mallin soveltaminen nuorille
Nuorten turvattomuuskokemuksia Kontulasta (2017): turvattomiksi koettuja
paikkoja: Kontulan metroasema, Kontulan ostari iltaisin, ostarin baarien
edustat, kaikki sellaiset paikat, joissa on humalaisia ihmisiä,
alikulkutunnelit, paikat, joissa ei ole muita ihmisiä tai valaistusta. Nuoret
kertoivat huutelusta, pyörävarkauksista, seuraamisesta, useat nuoret
olivat nähneet tappeluita, jotkut olivat kokeneet sekavan ihmisen
käytöksen uhkaavana. Aggression osoitukset voivat myös vahingossa
kohdistua sivullisiin.
Yksin liikkuminen, erityisesti myöhään ja pimeällä, koetaan turvattomaksi.
15. Nuorten palautteita
”Kyllä te olette myös ihmisiä kuten me.”
”Yrittäkää vähentää huumeiden käyttöä.”
”Toivottavasti kaikki kohtelevat sinua hyvin.”
”If you have a bad day try to cry or talk with somebody but please don’t take drugs.”
”Don’t take drugs, you broke your life. Shit happens, u can just die in one day, it is so
dangerous.”
”There are people out there who can and want help you.”
”Kyllä te olette ihmisiä mutta mahdollisesti aggressiivisia.”
”Harmi että olet jäänyt koukkuun ja että monet käyttäjät, jotka aiheuttavat ongelmia,
pilaavat muidenkin maineen.”
”Olette kuten muut ettekä pahoja ihmisiä.”
”Toivottavasti pääset eroon riippuvuudesta.”
”Toivon että silti käyttäytyisitte hyvin.”
”Kaikki sympatia ja kannustus teille. Anteeksi omastakin välinpitämättömyydestä ja huonosta
asenteesta. Yritän muuttaa tapojani, kuvaterveisenne pisti todella miettimään <3”