Ehkäisevän päihdetyön yhteistyö kunnan ja järjestön välillä Sampo Ilmari Tuhkalehto, toiminnanjohtaja, Music Against Drugs ry

1. MUSIC AGAINST DRUGS RY

2. MUSIC AGAINST DRUGS RY
Valtakunnallinen lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista
hyvinvointia sekä osallisuutta edistävä ehkäisevän
päihdetyön järjestö, joka on perustettu vuonna 2010.
YHTEISÖLLISYYTTÄ
YHDENVERTAISUUTTA
& ILOA

3. - YHDISTYKSEN TOIMINTA-
MUSIC AGAINST DRUGS -KOKONAISUUS
Kuntien kanssa yhteistyössä toteutettavat ehkäisevän päihdetyön
kokonaisuudet. Kohderyhmänä yläkouluikäiset nuoret ja heidän
kanssaan työskentelevät ammattilaiset.

4. ISGEE-VERKKOPELIHANKE
Digitaalisesta pelaamisesta kiinnostuneiden nuorten terveyden ja
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen ja pelihaittojen ennaltaehkäisyn
kehittämishanke. Kohderyhmänä 13–29-vuotiaat nuoret.
- YHDISTYKSEN TOIMINTA-

5. - YHDISTYKSEN TOIMINTA-
VAPAAEHTOISTOIMINTA
Valtakunnallisesti nuorille suunnatun sosiaali- ja terveysalan
järjestön vapaaehtoisosallistuminen.

7. - YHDISTYKSEN TOIMINTA-
INK-TIIMITOIMINTA
Työelämäosallisuutta edistävää Ink-tiimitoimintaa
18–29-vuotiaille nuorille Jyväskylässä.

11. EHKÄISEVÄN
PÄIHDETYÖN
LAATUTÄHTI

12. 1. TIETOPERUSTA JA ETIIKKA &
2. KOHDENTAMINEN JA SUUNNITTELU
Kysymys: Miten kunnan näkökulmasta näet sen, että järjestöjen kanssa
yhteistyössä toteutettava ehkäisevä päihdetyö perustuu tutkittuun tietoon ja
alueelliseen tiedonhankintaan toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa?
“MAD:n toteutuksessa tuotiin teoreettiset kehykset ja käsitteet hyvin esille ja hienosti
käytäntöönkin esim. nuorten kanssa käytiin läpi käsitteitä ja arvoja jotka ohjaavat
toimintaa. Kokonaisuudessa toteutettu hyvinvointi- ja päihdekysely antoi mielestäni
tärkeää ja ajankohtaista tietoa yläkouluikäistemme ajatuksista ja näkemyksistä.”
“Alueellisen tiedonhankinnan toteutuksessa ja suunnittelussa yhteistyö kunnan kanssa
olisi tärkeää, kuntatoimijoilla on näkemys paikallisista olosuhteista ja toimijoista.
Järjestöiltä toivotaan myös ajankohtaista tietoa ja koulutusta menetelmäosaamiseen.”
“Ajattelisin, että järjestöillä on yhteistyön näkökulmasta tämän kaltaisten kyselyjen kautta
suuri lisäarvo alueellisen tiedonhankintaan, mikä saattaa kuntatoimijoilta jäädä haaveeksi
ajatellen resursseja.”

13. 3. RESURSSIEN VARMISTAMINEN
Kysymys: Mitkä ovat mielestäsi kunnan
näkökulmasta tärkeää yhteistyössä
järjestösektorin kanssa ehkäisevässä
päihdetyössä? Mitä järjestöjen olisi syytä
huomioida kuntien kanssa toimittaessa?
“Tärkeintä olisi huomioida kohderyhmän osallisuus
toteutettavassa toiminnassa. Paikallisen verkoston
luominen auttaisi edellä mainituissa. Järjestöjen on
hyvä ottaa huomioon, että kuntatoimijan taustalla
on aina poliittinen päätöselin ja kunnan toimet ovat
osa kunnan strategiaa tai toimintasuunnitelmaa. “

14. 4. VIESTINTÄ, OSALLISUUS
JA YHTEISTYÖ
Kysymys: Mitä järjestöjen ja kunnan onnistunut
yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä vaatii mielestäsi
keskinäiseltä viestinnältä? Mitkä tässä ovat
onnistumisen edellytyksiä?
“Viestintä tulisi olla avointa ja toimivaa. Viestinnän osalta
olisi tärkeä luoda yhteistyön alussa verkosto, jossa
olisivat mukana työskentelyyn liittyvät tahot. Näin
saadaan tieto kulkemaan ja ihmiset osallisiksi toimintaan.
Järjestötoimijoiden olisi tärkeä tulla verkostolle tutuksi,
mikä taas helpottaa kaikenlaista yhteistyötä puolin ja
toisin.”

15. 5. TOTEUTUS
KYSYMYS: Mitä järjestöjen olisi syytä huomioida kuntien kanssa
toimittaessa?
“Yhteistyön tekemisessä on tietysti huomioitava myös kunnan
resurssit olla mukana toteutuksessa, huomioitavaa on kuitenkin
se, että kuntatoimijat tarvitaan mukaan ja he haluavat luonnollisesti
olla mukana toteutuksessa.”
“Onnistunut yhteistyö vaatii yhteistä keskustelua yhtäläisistä
päämääristä ja keinojen hyväksyttävyyttä puolin ja toisin.
Luottamus on keskeinen tekijä.”

16. 6. UUDISTUS, LEVITTÄMINEN JA VAKIINNUTTAMINEN
KYSYMYS: Miten järjestöjen ja kuntien yhteistyöstä voisi tehdä jatkuvaa ja
vakiintunutta? Mitä tämän tavoitteen toteuttamiseksi olisi mielestäsi
erityisen tärkeää huomioida?
“Jatkuvan ja vakiintuvan yhteistyön varmistamiseksi verkoston luominen ja
yhteydenpito yksittäisten toteutusten jälkeenkin olisi tärkeää. Yhteistyö
järjestökentän kanssa ei pitäisi jäädä yksittäisiin toteutuksiin, ne saatetaan
kokea liian irrallisena, Pitäisi pyrkiä monimuotoisempaan yhteistyöhön.”

17. KOKONAISUUDEN SEURANTA JA ARVIOINTI
● Jatkuva prosessiarviointi kokonaisuuden edetessä
● Kohderyhmäpalautteen kerääminen kaikista sisällöistä
● Tulosten vakiintumisen seuranta

18. YHTEISKUNNALLINEN MARKKINOINTI &
MUSIC AGAINST DRUGS -KOKONAISUUS

19. 1. TARPEEN TUNNISTAMINEN JA ENNAKKOSUUNNITTELU
Tavoite: Tuottaa ymmärrys toivotusta käyttäytymisestä, asioista, jotka ovat
muutoksen tiellä ja mitkä asiat voivat muutoksen mahdollistaa.
Sisällöt: Käynnistys- ja yhteistyökokous ja paikalliseen hyvinvointidataan
tutustuminen.

20. 2. MÄÄRITTELY
Tavoite: Määritellä tutkimusdataan perusteella tarvittavat toimenpiteet
Sisällöt: Kehittämisseminaari

21. 3. KEHITYS JA SUUNNITTELU
Tavoite: Luodaan kohderyhmien kanssa toiminnan tarkemmat käyttäytymisen muutoksen
tähtäävät tavoitteet (ns. SMART -tavoitteet : Spesific, Measurable, Achievablet, Realistic, Time-
bound) suunnitellaan ja pilotoidaan toimenpiteitä.
Sisällöt: Workshopit nuorille sekä paikallisille nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille

22. 4. TOTEUTUS
Tavoite: Halutun käyttäytymismuutoksen aikaansaaminen kohderyhmässä.
Sisällöt: Music Against Drugs-kouluviikko, iltatapahtuma, nuorten osallisuutta
edistävät kilpailut (musiikkikilpailu, kuvakilpailu,) nuorten some-kampanjat
(kiusaamisen vastainen)

23. 5. ARVIOINTI
Tavoite: Arvioidaan toimenpiteiden vaikuttavuutta kohderyhmässä.
Sisällöt: Päätöstilaisuudet nuorille ja ammattilaisille.

24. 6. SEURANTA
Tavoite: Seurata yhteistyön vakiintumista, päihde- ja mielenterveysmateriaalien
ja sisältöjen jalkautumista jne.
Sisällöt: Kyselyt kunnan yhteyshenkilöille.

25. HALUATKO KOKONAISUUDEN KUNTAASI?
Ota yhteyttä!
Joni Söderman, kehittämispäällikkö
050 4390505
joni.soderman@musicagainstdrugs.info