3. Mitä teen?
• Mihin kohtaan oma Kehittämistehtävä liittyy?
• Kaksi ryhmää ja pöytä
o Mindmap: HOJKS-prosessin ympärille
• Oma näkökulma.
o Mitä sain tältä päivältä omaan työhöni ?
o Blogiin
4. • Mistä tiedetään kenelle HOJKS tehdään?
• Millainen on HOJKS paperi /sähköinen ?
o Kuka tekee ?
o kuka huolehtii tekemisestä?
o Miten kirjataan/kuka kirjaa?
o Kenen tarvitsee tietää?
• Miten toteutetaan HOJKS?
o Miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat
o Kuka jakaa resurssit
o Mitä on HOJKS toimeenpano käytännössä
o Erilaiset käytössä olevat toimet
• Miten arvioidaan ja varmistetaan onnistuminen , toiminnan laatu?
o Voiko mitata?
o Miten HOJKS palvelee opiskelijaa?
o Miten ennakoidaan HOJKS:n tarve (resurssit)?
• Mitä kaikkea pitää dokumentoida?
• Tarvitaanko valvontaa?
• Miten organisaation koko vaikuttaa HOJKS-prosessiin?
o laadinta, ohjeistus, dokumentointi, toteutus, valvonta, toiminnan arviointi,
•
8. Jauhola L. ja Miettinen K. 2012.
SELVITYS AMMATILLISESTAERITYISOPETUKSESTA
Opiskelijoille suunnattujen tukitoimien sekä erityisopetuksen
toteuttaminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa.
Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2012:7
9. HOJKS-prosessin kehittäminen
• Nimeämisperusteen luokittelu uusiksi
• Rahoitus sidoksissa tuen tarpeeseen
• Aikaa HOJKS:n toteutumisen seuraamiseen
• Henkilöstön koulutus
• Opetusmenetelmien ja käytäntöjen kehittäminen
10. HOJKS-prosessin kehittäminen
Tässäkin yhteydessä nostettiin vahvasti
toimintaprosessien kehittäminen liittyen esimerkiksi
tukitoimien kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseen,
kirjaamisen prosessiin, opettajien työjärjestysten
suunnitteluun ja työnjakoon ja tietojen siirtymiseen
kaikille opiskelijaa opettaville opettajille. Samoin
opiskelijahallintajärjestelmien kehittäminen, yhteisen
sähköisen ohjaustyövälineen kehittäminen, sähköisen
HOJKSin eteenpäinvieminen toistuivat. Näihin liittyi
myös esimerkiksi lähtötasokartoitusten tulosten
hyödyntäminen ja salassapito-ongelmien
ratkaiseminen.
11. HOJKS-prosessin kehittäminen
Työryhmän kehittämisehdotuksia:
•HOJKSin kirjaamisen käytäntöjä tulisi kehittää oppilaitoksissa,
jotta sisäinen tiedonsiirto pedagogisen tuen toteuttamiseksi
paranisi. Selvityksen perusteella oppilaitoksiin tarvitaan vielä
osaamisen johtamista ja toimenkuviin tulisi määritellä vastuut,
jotta erityisopetuksen suunnitelmallinen toteutus saadaan
läpinäkyväksi.
•HOJKS-prosessiin tulisi luoda hyviä käytänteitä. Oppilaitoksissa
HOJKS-työ olisi luontevaa liittää kiinteäksi osaksi organisaation
laadunhallintaa.
•Erityisopetuksen perusteita tulisi tarkastella opiskelijan
yksilöllisistä tarpeista ja pedagogiikan kannalta. Käsitteistö olisi
hyvä avata ja merkitystä selventää oppimisen ja muun
tuennäkökulmasta.
12. Opettajien osaaminen
”Puhe e ksi o ttam ine n arje n pe rustyö hö n ja ro hke us kysym yste n
te ke m ise e n – o piske lijat, vanhe m m at, ko lle g at. O pe tukse n
kannalta välttäm ättö m ie n pe rustie to je n hallinta, ym m ärtäm ine n ja
hyväksym ine n. Mo ne t ke ino t o vat hyö dyksi m yö s ns. tavallisille
o piske lijo ille . Tilanne jo ustavuutta ja -he rkkyyttä.
O pe tusm e ne te lm ie n ’tuule ttam ista’; m itä vo isi te hdä to isin ja
ko ke illa ro hke asti!”
”Tunnistam ine n (o ppim isvaike ude t, m ie le nte rve ys- ja
päihde o ng e lm at), ko htaam ine n, tahto a ke hittää ja ke hittyä,
o pe tukse n yksilö llistäm istä ja ’m ukauttam ista’, e rilaise t o pe tustyylit
ja -m e ne te lm ät (kaikkie n aistikanavie n käyttö ), rinnalla kulke m ista,
jo ustavuutta. ”
13. Tulevaisuuden erityisopettajuus
Tiiviste ttynä vastauksissa hae ttiin m o niam m atillista yhte istyö tä
te ke vää ve rko sto -o saajaa, ko nsulto ivaa ja o hjaavaa o rg anisaatio n
ke hittäjää se kä laaja-alaista ja am m atillista o saam ista hallitse vaa
e rityiso pe ttajaa. Myö s m aahanm uuttajataustaiste n o piske lijo ide n
e rityiso pe tukse n huo m io im ise n taito ja kaivattiin. Silti tule vaisuude n
e rityiso pe ttaja o n m yö s e nne n kaikke a tukija ja kasvattaja.
14. Tulevaisuuden erityisopettajuus
”He nkilö ko htaine n o hjaus, e rilaiste n aikatauluje n suunnitte lu,
tutkinno n o sie n suo rittajan suo rituste n yhte e nso vittam ine n,
m uuto kse n ja stre ssinsie to kyky. Tule vaisuude n e rityiso pe ttaja o n
e ne m m än tukija, kasvattaja ja e rilaiste n vaihto e hto je n näyttäjä se kä
o piske lijan itse tunno n kasvattaja. Tule vaisuude ssa yhä use am pi
o pe ttaja tarvitse e e rityispe dag o g ista o saam ista. Erityiso pe tus o n
tule vaisuude ssa yhä e ne m m än pe rinte iste n o pe tustapo je n
m uuttam ista uute e n m uo to o n. Laaja-alaise n ve rko sto n luo m ine n o n
yhä tärke äm pää. ”
Tule vaisuude n e rityiso pe ttajalta vaaditaan jaksam ista, halua,
yhte istyö taito ja, jo ustavuutta, läsnäo lo a, aikaa, e m patiaa,
so siaalisuutta, o hjaukse llista ja ko nsulto ivaa ase nne tta; o pe ttajan
tule e o lla jalkautuva, ratkaisuke ske ine n ja häne llä tule e o lla
ke hittävä työ o te . Nuo re n ko htaam ise n taito je n lisäksi tarvitaan siis
yhte istyö - se kä o rg aniso intitaito ja .
Editor's Notes
Tähän - Miettisen ajatuksia ja blogiajatuksia
Mikä on oma asema prosessissa?
Oma näkökulma. Mitä sain tältä päivältä omaan työhöni ? Blogiin