Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Kelan rooli ja valinnanvapauspalvelut
Similar to Kelan rooli ja valinnanvapauspalvelut (20)
More from AKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
More from AKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi (20)
Kelan rooli ja valinnanvapauspalvelut
- 1. Kelan rooli ja valinnanvapauspalvelut Maakuntadigiverkosto 31.5.2017 Marjukka Turunen Muutosjohtaja Kela
- 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus KELAN SOTE-STRATEGIA Maakuntauudistukseen sisältyvä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus koskettaa monin tavoin Kelaa. Muutoksen kohteena olevia toiminta-alueita ovat ICT- ja tiedonhallintapalvelut, Kelan sosiaaliturvaetuudet ja niiden rajapinnat uudistukseen, Kelan palveluverkko ja asiakkaan palvelun kokonaisvaltainen hallinta. Uudistus vaikuttaa myös Kelan henkilöstöön ja organisaatioon sekä toimintamalleihin. 2
- 3. Suoraan lainsäädännön pohjalta Kelalle tulevat tehtävät Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 72 § (HE 47/2017) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170047?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika %5D=valinnanvapaus%2A Kansaneläkelaitoksen tehtävät korvausten maksatuksessa Kansaneläkelaitos vastaa tämän lain mukaisiin korvauksiin liittyvän valtakunnallisen maksuliikenteen hallinnoinnista ja teknisestä toteutuksesta. • Kansaneläkelaitos toimii korvausten maksatuksen teknisenä toteuttajana ja vastuu maksujen sisällöstä sekä kohdentumisesta säilyy maakunnilla. • Maakuntien ja Kansaneläkelaitoksen tulee sopia tarkemmin Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 2 §:n 2 momentin mukaisesti 1 momentissa tarkoitetun valtakunnallisen maksuliikenteen hoitamisesta. • Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada maakunnilta ja palvelun tuottajilta 1 momentin mukaisen maksatuksen hallinnoimiseksi tarvittavat tiedot. 20.9.2017 Yksikkö | Otsikko3
- 4. Suoraan lainsäädännön pohjalta Kelalle tulevat tehtävät • Mitä kokonaisuuksia valtakunnallinen maksuliikenne pitää sisällään? • Kapitaatiokorvaukset, valtakunnallisesti määritelty osuus niissä? • Maakuntien ja palveluntuottajien välinen maksuliikenne? • Maakuntien välinen maksuliikenne? • Muut palveluiden rahoitusmuodot ja rahaliikenne niissä, henkilökohtainen budjetti, asiakasseteli? 4
- 5. 77 § Valinnanvapauden tiedonhallintapalvelut Asiakkaan valinnanvapauden toteuttamiseksi on valtakunnalliset tiedonhallintapalvelut. Kaikkien tässä laissa tarkoitettujen palvelun tuottajien on käytettävä näitä tiedonhallintapalveluja. Tiedonhallintapalveluihin kuuluvat: 1) asiakkaan valinnan toteuttava palvelu, jonka välityksellä asiakas voi ilmoittautua haluamansa suoran valinnan palvelun tuottajan ja maakunnan liikelaitoksen asiakkaaksi; (toteutetaan OmaKanta- palveluun) 2) valinnanvapauden tietopalvelu, jossa on tiedot kaikista tämän lain mukaisista valinnanvapauspalvelujen tuottajista ja niiden palveluista; 3) tuottajahallintapalvelu, jonka välityksellä tuottajat tekevät 44, 54 ja 55 §:n mukaiset ilmoitukse ja jossa on maakuntien hyväksymät suoran valinnan palvelun tuottajat ja tuottajien kanssa tehdyt sopimukset; 4) palvelutuotannon seurantapalvelu, jolla toimitetaan tiedot asiakkaiden saamista palveluista maakunnalle sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin antajalle; sekä 5) palvelun tuottajien yhteiskuntavastuun tietopalvelu, jossa on 57 §:n mukaiset tiedot palvelun tuottajan toiminnasta ja taloudesta. Kela toteuttaa maksuliikenteen hoitamiseksi 2-4 kohtien mukaiset palvelut eli siten palvelujen toteutus voitaisiin antaa suoraan Kelan toteutettavaksi varsinkin kun Kela toteuttaa pilotointien kansalliset tietojärjestelmät. Tiedonhallintapalvelut
- 6. • Eri toimijat ja etenkin asiakkaat tarvitsevat uudistuksen toteutuessa riittävästi tietoa palveluntuottajista, palvelutarjonnasta, hinnoista, laadusta jne. Toimeenpanolle jää liian vähän aikaa myös yhteisten prosessien koordinoinnin osalta. • Aikataulutus on myös kilpailutekijöiden osalta ongelmallinen, koska markkinoiden rakentuminen on kertaluonteinen asia ja siten korjaaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta. Vaarana on siis että yksityisen puolen suurimmat toimijat saavat vallattua suhteettoman suuren markkinaosuuden. • Muutoksen läpivienti ja toimeenpano edellyttää merkittävää valtakunnallista koordinointityötä, jotta kaikki uudistuksen vaatimat prosessit ja sitä kautta tarvittavat tiedot saadaan nyt määriteltyä. Ilman tätä työtä, ei uudistuksen vaatimaa digitalisointia ja tietojärjestelmätyötä voida läpiviedä. Riskinä on, että jokainen maakunta mallintaa omat prosessinsa ja siten esimerkiksi Kelan ja maakuntien prosessien liittymäpinnat vaihtelevat maakunnasta toiseen. Tämä johtaa asiakkaiden eriarvoisuuden lisääntymiseen. Yhtenäiset prosessit tulee mallintaa valtakunnan tasolla. 6 Riskit ja uudistusten läpivienti/toimeenpano
- 7. • Kelan olemassa olevaa organisaatiota olisi mahdollista hyödyntää myös muussa valinnanvapautta koskevan lainsäädännön toimeenpanossa. Digitalisaatio sekä operatiivinen toimeenpano edellyttää valtakunnallista toimijuutta, jotta asiakkaiden, maakuntien ja palveluntuottajien prosessit saadaan mallinnettua ja sitä kautta myös kuvattua mitä tietoja prosesseissa tarvitaan. • Tietojärjestelmien rakentaminen edellyttää tietojen ja prosessien mallinnusta. Tätä kautta selviää, mitä tietoja tarvitaan seurannan, valvonnan, innovaatioiden ja muun kehittämisen sekä tiedolla johtamisen näkökulmasta. Kela voisi valtakunnallisena, olemassa olevana organisaationa koordinoida tätä työtä ja toteuttaa työn tulevien maakuntien alueilla. 7 Valinnanvapauden ja uudistuksen tarvitsemat tiedot
- 8. 8
- 9. Pilotoinnit • Valtioneuvosto valmistelee valinnanvapauslain pilotointia useassa maakunnassa. Vielä ei ole tiedossa, missä maakunnissa pilotointi käynnistyy. Pilotointien kriteeristöt julkaistiin 22.5. Haku tehdään kahdessa osassa. Tietojärjestelmät tähdätään 6/2018 ajankohtaan. • Maakunnat joutuvat yhtiöittämään piloteissa mukana olevat julkiset palveluntuottajat. • Kela on linjattu olevan pilottien kansallisten ICT-ratkaisujen vastuutaho. • Valinnanvapaudet pilotointi pitää sisällään sote-keskus pilotoinnin ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnin • Sote-keskus pilotoinnin tavoitteena korvausten mallinnusten testaaminen ja asiakkaan valitseman palveluntuottajan vaihtaminen – tästä ensin liikkeelle ja järjestelmäkokonaisuuden rakentamiseen • Henkilökohtaisen budjetin pilotoinnin tavoitteena on prosessin ja budjetin laskemisen mallintaminen ja seurantajärjestelmän kehittäminen – tässä kela mukana eri maakunnissa sisällön määrittelyn osalta 20.9.20179
- 10. 20.9.201710 VALINNANVAPAUSPILOTTIEN HAKUPROSESSI 5/2017 Kriteerit ja hakuilmoitus 6-9/2017 Haut käynnissä 7-8/2017 Hakemusten täydentämine n ja arviointi Haun aikainen tuki Hakuaika 9/2017 Toinen haku päättyy 9-10/2017 Hakemusten täydentämine n ja arviointi Laki voimaa n 10/2017 Päätökset Arviointi Ensimmäin en pilotti alkaa Tuki piloteille Kriteerien julkistus Ensimmäinen haku alkaa 29.5 Ensimmäinen haku 29.5-7.7 ja toinen haku 14.8-29.9 STM:n tuki hakijoille Neuvottelut ensimmäisen haun hakijoiden kanssa Arviointiprosessi Ensimmäisen haun päätöksenteon valmistelu Tietojärjestelmien toteutuksen tarkentaminen Sopimus- ja korvausmallit hakijoiden käyttöön Neuvottelut toisen haun hakijoiden kanssa Arviointiprosessi Toisen haun päätöksenteon valmistelu Päätöksien julkistus STM:n tuki piloteille
- 11. 11 Pilotoinnit • Pilotointien ict-järjestelmät rakennetaan mahdollisimman uutta hyödyntäen, rakentaen tavoitetilan ensimmäistä versiota • Tavoitetilaa rakennetaan pala palalta askeltaen, lisäten aina seuraavassa versiossa laajennusta aikaisempaa hyödyntäen koko ajan samalla oppien ja kokemusta keräten – ei lähdetä rakentamaan tavoitetilaa pikaisella aikataululla mutta tavoitetila tulee olla määriteltynä riittävällä tasolla kun ensimmäistä versiota lähdetään rakentamaan pilotteihin • Pilotointeihin rakennettavien palveluiden aikataulu erittäin tiukka, mitään laajaa tai hienoa kokonaisuutta ei ehditä toteuttaa • Tavoitetilan tiedonhallintapalvelujen toimijuudet linjattava pikaisesti – tavoitetilan palveluja on lähdettävä rakentamaan pilotointeihin edellytettävien järjestelmäkokonaisuuksien rinnalla
- 12. Mitä Kela voi tarjota hebu-piloteille • Asiantuntija-apua yhteistyökumppanin roolissa • Palveluprosessin kuvaaminen − Rajapinnat Kelan etuuksiin − Miten ja milloin asiakas ohjataan Kelaan • Palveluohjaajien kouluttaminen yhteistyössä maakunnan kanssa • Etuus-/asiakastietojen välittäminen maakuntaan − Selvitettävä mahdollisuus ja tarve − Asiakassuunnitelman määrittelyssä mukana • Tutkimustietoa • Maakunnan tarpeet? • Tutkimusta ollaan käynnistämässä ns. Oulun aineiston pohjalta • Kansallisia tietojärjestelmäratkaisuja ei toteuteta hebu-pilotteihin 12
- 13. Linjattavia asioita • Osasta maakuntia lähestytty ehdotuksella koskien PSOP-järjestelmää, asian käsittely ja keskustelu käynnistynyt • Yhteistyössä olisi nyt tähdättävä 1-1-2019 ajankohtaan jossa on todennäköisesti useita setelijärjestelmiä ja siihen liittyvät käytännön tekemiset ja rajapinnat tulee miettiä • Pitkän aikavälin yhteistyökuvion osalta olisi sitten saatava yhteinen näkemys siitä: − haetaanko yhtä keskitettyä ratkaisua? − onko PSOPin varaan toteutettava ratkaisu se tavoiteltava keskitetyn ratkaisun malli? − mikä tulisi olemaan Kelan rooli ko. mallissa? • Mikä on Kelan rooli henkilökohtaisen budjetin pilotoinneissa ja mikä on rooli tavoitetilan ratkaisuissa • Valtakunnalliset prosessit ja toimijuudet tulee määritellä pikaisesti samoin kuin päättää tavoitetilan tiedonhallintapalvelujen roolitukset 13
- 14. 14 Kiitos!