1. Saarna Kartta
KESÄKUU 2011, 2.VSK.
KESÄKUUN EVANKELIUMITEKSTIEN TAUSTOJA
UUTISIA
Sisällys:
Henkilöseurakunnista, 2-3
Parokial-principen och kyrkans
alternativ-system, 4
Kesäkuun evankeliumitekstien
selitykset, 5-9
Voiko kirkollinen enemmistö olla
väärässä? 9-10
Jumalanpalveluksen osat, 11
Rauhan sanan puhujien ja van-
hinten kokouksen päätös v. 1986, 12
Idäntyönpäivät ja Paavalin sy-
nodin kirkkopäivät, 13
Rysslands lärare, Per-Anders
Grunnan, 14
Kirkollisokouspuhe, 15-16
Hyvä Paimen. Flynängenin rukoushuone, Kolppi. Kuva, VP
Augsburgin tunnustus
XVI Yhteiskunnallinen elämä
Yhteiskunnallisen elämän asioista seurakuntamme opettavat, että yhteiskunnan lailliset järjestykset ovat
Jumalan hyviä tekoja ja että kristityillä on lupa toimia esivallan viroissa, käyttää tuomiovaltaa, ratkaista
oikeusasioita keisarillisen tai muun voimassa olevan lain mukaan, tuomita lain vaatimiin rangaistuksiin,
käydä oikeutettuja sotia, olla asepalveluksessa, tehdä laillisia sopimukisia, omistaa yksityistä omaisuutta,
vannoa vala esivallan sitä vaatiessa sekä solmia avioliitto.
Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka kieltävät kristittyjä osallistumasta näihin yhteiskunnallisiin tehtäviin.
Ne tuomitsevat myös ne, jotka opettavat, ettei kristillinen täydellisyys ole jumalanpelkoa ja uskoa, vaan
yhteiskunnallisten velvollisuuksien hylkäämistä; evankeliumihan opettaa iankaikkista sydämen
vanhurskautta. Se ei kumoa valtiota eikä perhettä, vaan vaatii nimenomaan, että ne on säilytettävä
jumalallisina järjestyksinä ja että rakkautta tulee harjoittaa näiden järjestysten puitteissa. Sen tähden
kristittyjen tulee välttämättä totella esivaltaansa ja sen lakeja, mikäli ne eivät käske tekemään syntiä, sillä
siinä tapauksessa heidän tulee (Ap.t. 5:29) totella enemmän Jumalaa kuin ihmisiä (Apt. 5).

2. 2
Saarna Kartta
Den Augsburgska bekännelsen
XVI Om det borgerliga livet
Om det borgerliga livet lära de, att lagliga borgerliga ordningar äro Guds verk, 2] att det är de
kristna tillåtet att bekläda överhetsämbeten, vara domare, döma mål enligt kejserlig eller
annan gällande lag, ådöma kroppsstraff enligt lag, föra rättmätiga krig, göra krigstjänst, köpa
och sälja enligt lag, besitta egendom, avlägga ed, då myndigheterna fordra, samt ingå
äktenskap.
De fördöma vederdöparna, som förbjuda de kristna att befatta sig med dessa borgerliga
uppgifter.
De fördöma även dem , som icke anse den kristliga fullkomligheten bestå i gudsfruktan och
tro, utan i övergivandet av de borgerliga uppgifterna; 5] evangelium förkunnar ju en evig
hjärtats rättfärdighet. Dock upplöser det icke stat och familj, utan fordrar eftertryckligt, att de
skola vidmakthållas såsom gudomliga ordningar och att man inom dylika ordningars ram skall
öva kärlek. 6] Därför böra de kristna ovillkorligen lyda sin överhet och sina lagar, blott dessa
icke bjuda något, som är synd, 7] ty då böra de mera lyda Gud än människor. Apg. 5.
Seurakuntarakenteen uudistus: henkilöseu-
rakunnat
H ERÄ TYS L IIKKE I D E N J UMA L A NPA LV E L US Y HTE I SÖT H Y VÄK SY TTY TOI MI N TAMAL L I K I R K OSSA
Parokiaalijärjestelmä Henkilöseurakun-
Parokiaalijärjestelmällä tarkoitetaan järjes- tajärjestelmä
telmää, missä seurakunnan jäsen kuuluu siihen Poh jois es s a Var s in ais -
seurakuntaan, jonka alueella hän asuu. Tämä Suomessa on ollut jo ennen
järjestelmä on maassamme ollut nor- jakoa parokiaaleihin myös lu-
maalijärjestelmä heti alkuvaiheen jälkeen, kun kuisia pienempiä puukirkkoja,
maa jaettiin pitäjiin (lat. parochia, ruots. joiden ympärillä on ollut pie-
socken). Nykyisen käsityksen mukaan nempiä pienoisseurakuntia.
pitäjäjako on seurannut ainakin Ruotsissa Näihin kuuluvat ihmiset eivät
kirkkopitäjäjakoa, missä kirkko ja sen alue on välttämättä ole ajatelleet ensisi-
määrännyt muodostettavien pitäjien alueet. jaisesti kuulumistaan pitäjään
Ratkaisevaa parokiaalijärjestelmän sementoi- tai muuhun hallinnoliseen
tumiselle on ollut sen edut valtiollisen hallin- yksikköön kuuluessaan kyseisen
non kannalta. puukirkon piiriin, vaan he ovat
valita mihin seurakuntaan kuuluvat, suomen-
Keskiajan kirkon käsitys parokiaalista eli ajatelleet yhteiskunnallisen (vaikka se silloin oli
vai ruotsinkieliseen. Saman kaupungin alueella
kirkkopitäjästä oli kirkkokeskeinen: pitäjä oli vielä hyvin vajaasti järjestäytynyt) jaon ja seu-
on ollut kaksi eri seurakuntaa päällekkäin.
niiden ihmisten yhteisö, jotka kuuluivat ky- rakunnallisen kuulumisen elävän kumpikin
Maamme kaksikieliset kaupungit ovat olleet
seisen pitäjän kirkkoon. Kirkkoon kuulumat- omaa elämäänsä.
henkilöseurakuntamallin edelläkävijöitä (kielel-
tomia ei pakanuuden väistyttyä tunnettu. Henkilöseurakunnassa henkilö voi itse
linen jako on tietysti hankaloittanut liittymistä,
Kirkko- eli seurakuntakeskeisyys on samalla päättää, mihin seurakuntaan hän kuuluu. Kir-
mutta periaate on ollut mahdollinen). Tuttua
mahdollistanut toisenlaisissa oloissa hen- kon työntekijät eivät päätä sitä hänen talonsa
on myös, että Porvoon hiipakunta ei ole alueel-
kilöseurakuntajärjestelmän parokiaalijärjes- sijainnin perusteella. Tällaiseen pitäjärajat
lisesti järjestäytynyt, vaan on päällekkäin usean
telmän rinnalle tai tilalle. Ratkaisevaa on ollut, ylittävään seurakuntaan kuulumiseen on ollut
eri hiippakunnan kanssa.
että henkilö kuuluu johonkin seurakuntaan, oikeus kirkossamme jo pitkään. Kirkkoherra
joka kokoaa uskovat yhteiseen jumalanpalve- on voinut kuulua toiseen seurakuntaan kuin
Raamatun seurakuntajärjestelmä
lukseen. missä hän itse asuu, myös muita poikkeuksia
Raamatussa on myös oma seurakun-
tunnetaan. Myös hiippakunta- ja seurakunta-
tajärjestelmänsä. Seurakunnat syntyivät apos-
jako on voinut olla irrallaan pitäjästä.
tolien saarnan vaikutuksesta, kun ihmiset tuli-
Esimerkiksi Kokkolan ihmiset ovat voineet itse
vat uskoon. Heidät kastettiin ja näin paikka-

3. 3
Saarna Kartta
kunnan kristityistä muodostui seurakunta, joka jännyt, harhaoppia tukeva ja julkisynnissä elävä nalle henkilöseurakuntajärjestelmä, joka voisi
alkoi viettämään jumalanpalvelusta. Ennen ihminen voi äänestää, voi tulla esteettä valituksi toimia jumalanpalvelusyhteisöjen seurakunta-
matkan jatkumista apostolit asettivat seurakun- seurakuntien päättäjäksi ja kirkolliskokoukseen. rakennejärjestelmänä..
nan myötävaikutuksella paimenet hoitamaan Tästä seuraa tilanne, jossa Jumalan sanan Että se olisi mahdollista, sen olisi
seurakuntien sanan opetusta ja rukousta eli ohjaus on käytännössä sivuutettu kirkon hyväksyttävä keskuudessaan poikkeaminen
yhteistä jumalanpalvelusta. päätöksiä tehtäessä, räikeimpänä esimerkkkinä tasa-arvolaista näiden seurakuntien kohdalla.
Eri paikkakuntien seurakuntia liitti toisiinsa kirkon päätös hyväksyä homoseksuaalinen Se on mahdollista kirkolle ilman juridisia seu-
yhteiset apostolit ja yhteinen usko ja kaste. yhdyselämä sekä naispappeuden torjujien raamuksia, koska kirkko edelleenkin hyväksyy
Paavali ja Pietari saattoivat vierailla ja ohjata kirkollisten oikeuksien kieltäminen (ei oikeutta tunnustautumisen virkaan vihittyjen miesten
sanalla toistensa perustamia seurakuntia. Paa- pappisvihkimyksiin). paimenvirkaan ja naispappeuden torjumisen
vali meni Korinttoon jo sinne syntyneeseen Kirkkomme on ohjannut itselleen järjes- teologisista syistä.
seurakuntaan ja alkoi muitta mutkitta yhdessä telmän, jossa se EI SAA järjestää päämäärätie- Henkilöseurakuntarakenteessa seurakunnat
Akylaan ja Priskillan kanssa työhön. Paikka- toisesti perinteisen virkakannan messuja pai- eläisivat normaalin seurakunnan tavoin. Se ei
kunnilla saattoi olla useampiakin seurakuntia kallisseurakunnissaan VAIKKA TAHTOISI. olisi sen kummempaa kuin että henkilö kuuluisi
talojen koon mukaan (normaalitaloon mahtui Kirkkoherra asettaa itsensä vaaraan, jos hän tiettyyn seurakuntaan, kantaisi siinä vastuuta ja
n. 40 henkeä), mutta nämä ymmärsivät itsensä järjestää yhdenkin messun tällaisessa tarkoituk- saisi ylistää Jumalaa hyvällä omallatunnolla
samaan seurakuntaan kuuluviksi, yhdeksi sessa. Yksi ainut kantelu tuo hänelle virkavir- ilman pakkoa.
Kristus-ruumiiksi. Jerusalemin herätyksen heen. Ainut mahdollisuus säännölliseen ju-
jälkeen seurakunta kokoontui “kodeissa” mur- malanpalveluselämään perinteisen virkakannan Odotellessa jatketaan
tamaan leipää ja vain pyhäkössä oli riittävän kristityille voi tapahtua enää pienissä naispapit- herätysliikkeiden hoitamissa ju-
suuri tila kuulla yhdessä opetusta apostolien tomissa maalaisseurakunnissa. Näissäkään malanpalvelusyhteisöissä
jalkain juuressa. ( Apt. 2:46-; 1. Kor. 16:19). kaikissa pappi ei ole välttämättä sitoutunut Kirkon hyviä päätöksiä odotellessa
Tilanne kuitenkin muuttui, kun alkoi esiin- Raamattuun, vaan voi olla hyvinkin liberaali ja jatketaan herätysliikkeiden tarjoaman ju-
tymään harhaoppisia seurakuntia ja seurakun- Jumalan sanaa vastustava. malanpalvelusverkoston turvissa. Siihen on jo
tien sisälle tuli väärin opettavia seurakunnan Yksittäiselle kristitylle parokiaalijärjes- mahdollisuuksia monilla eri paikkakunnilla.
paimenia. Seurakunnan yksittäinen jäsen joutui telmään taipuminen voi merkitä, seurakunnan Rauhansanalaiset järjestävät Helsingissä täl-
pohtimaan, miten hän nyt toimii, kun oma tilasta riippuen, sen hyväksymistä, että hän ei laisia messuja. Luther-säätiökin on yhtenä
paimen ei olekaan enää sanassa kiinni eikä se vaadi paimeniltaan oikeaa oppia eikä seura- muiden mukana palvelemassa. Emme boikotoi
alkuperäinen apostolinen hyvän paimenen ääni kunnaltaan raamatullisessa opetuksessa ja ja syrji ketään kilvoittelevaa kristittyä, joka on
kuulu. Yksittäiselle seurakuntalaiselle oli neuvo käytännössä pysymistä. Kristitylle tällainen on löytänyt raamatullisen jumalanpalvelusyhtey-
“kavahtaa vääriä profeettoja” (Matt. 7:15). mahdotonta. Seurakunnan on pysyttävä den, vaan saamme kiittää hyvää Jumalaa
Tämä tarkoitti väistymistä sellaisten paimenten sanassa, koska silloin Kristus itse puhuu ja hänen huolenpidostaan.
opetuksesta ja pitäytymistä niihin, jotka pysyvät opettaa seurakuntaa. Jos Jumalan sana ei saa Järjestetään messuja säännöllisesti, kutsu-
kirkkaassa Jumalan sanassa. Seurakuntien tuli oikeasti johtaa seurakuntaa, seurakunta kuolee taan tunnustavia pappeja huolehtimaan ju-
pysyä apostolien opissa ja vahvistaa keskuudes- ennen pitkää ja Kristus oksentaa sen ulos suus- malanpalveluksista. Ollaan osallistuvia jäseniä
san vain sitä, mitä ennen oli opetettu ja joka taan. niin seuroissa kuin jumalanpalveluksissakin.
perustui Herran apostoleille opettamaan Kris- Jumalan armo antaa voimaa yhteisen työn
tuksen oppiin. Toisin opettavat tuli torjua, oli- Herätysliikkeiden jumalanpalve- tekemiseen. Työ on yhteinen, työ on Jumalan.
vatpa he seurakunnan sisältä tai sinne tulevia lusyhteisöt hyväksytty Annetaan kokonaisen Jumalan sanan ja sakra-
vierailijoita (2. Joh. 1:10). Paikallisseurakuntajärjestelmän rinnalla on menttien runsaana ja rikkaana asua
Raamatun seurakunnat olivat siis uskovista vaihtoehto. Suomalaisella kristityllä on mah- keskellämme.
koostuvia eri suuruisia seurakuntia, jotka py- dollisuus jumalanpalvelukseen, jota eletään VP
syivät apostolien opetuksessa ja leivän mur- paikallisseurakuntajärjestelmän rinnalla.
tamisessa. Ehtoollisjumalanpalvelukset pidettiin Herätysliikkeet ja järjestäytyneet jumalanpalve- Henkilöseurakunnista ks. kirkolliskok-
kodeissa, jotka toimivat samalla kirkkoina. lususyhteisöt ovat ottaneet vastuulleen ju- ousedustaja kirkkoherra Lasse Marjok-
Ratkaisevaa ei ollut se, missä kaupunginosassa malanpalveluselämän järjestämisen.
orven puhe viimeisillä sivuilla.
asui, vaan yhteinen usko ja tunnustus ja aposto- Herätysliikkeet ovat järjestäneet jumalan-
linen oppi, jota elettiin todeksi yhdessä seura- palveluksia kirkossamme jo useita kymmeniä
kunnan paimenten (paimenet, kaitsijat, van- vuosia. Herätysliikkeiden järjestämissä ju-
himmat, opettajat...) kanssa. malanpalvelusyhteisöissä voidaan toimia Raa-
Paikkakunnalta toiselle siirryttäessä varha- matun mukaisesti sekä rikkomatta tasa-
iskirkossa oli tunnistusjärjestelmä, eräänlainen arvolakia vastaan. Järjestelmä on hyväksytty
kirje, jonka kristitty sai mukaansa muuttaessaan kirkossa. Sillä on positiivinen ja elämänma-
uudelle paikkakunnalle. Kirje oli suositus ja kuinen leima kristittyjen keskuudessa. Erityis-
todistus siitä, että henkilö oli kristitty ja että esti nuoret kristityt ovat löytäneet nämä ju-
hänet voitiin ottaa mukaan uuteen seurakun- malanpalvelukset. Kirkkoherrat saavat antaa
taan (Werner Elert). kirkkoja herätysliikkeiden ja muiden yhteisöjen
käyttöön. Herätysliike voi itse kutsua halua-
Tilanne Suomen evl kirkossa mansa papit huolehtimaan jumalanpalveluk-
Suomen evl kirkko on järjestäytynyt pa- sista. Tämä on ollut käytäntö jo lähes kaikissa
rokiaaliperiaatteen mukaisesti. Järjestelmä to- hiippakunnissa.
imi aikoinaan hyvin, mutta nykyisessä voimak-
kaasti jumalankieltävässä ajassa se on kääntynyt Jumalanpalvelusyhteisöistä hen-
kirkkoa itseään vastaan. kilöseurakuntiin
Parokiaaliperiaate on sidottu demokraat- Kirkolle olisi mahdollista hyväksyä, jos
tiseen järjestelmään, jossa Jumalan sanan hyl- hyvää tahtoa olisi, parokiaalijärjestelmän rin-

4. 4
Saarna Kartta
Parokial-principen och kyrkans alternativ-
system
Olika kyrko-organisationssystem instiftade den första nattvarden. Herren har har organiserat sådana gudstjänster redan
Parokial-pricipen betyder att man måste instiftat prästtjänsten (herdetjänst som ordets- några år i Helsingfors. Vi får tacka Gud för alla
höra till den kyrka som ligger närmaste på den och sakramentsförvaltningstjänst) för troende de här gudstjänster.
orten där man bor. Andra bestämmer till vilken män, som har skyldighet att hålla sig till ordet. Det största problemet idag är att man inte
församling man hör. Parokial-principen finns För kvinnor är Ordets tjänst i församlingen får nya präster i tjänst med den traditionella
inte given i Bibeln för den nyatestamentliga förbjudet (1 Kor. 14:34; 1 Tim. 2:12; 3:2; Tit. ämbetssynen. Det här problemet måste lösas i
församlings ordningen. 1:5-6). Om en präst står emot Herrens ord kyrkan. Men man kan också lösa det genom
Personförsamling är ett församlingssystem öppet, känner Herrens får inte hans röst och systerkyrkor och församlingsorganisationer och
där den troende personen själv kan välja sin flyr från honom fastän han är en man. deras biskopar omkring oss.
församling. Det här systemet är det vanliga i VP
hela världsvida kristendomen. Den är också i Kyrkans alternativ-system finns
bruk i den Amerikanska The Apostolic Lu- redan, fast det är ännu bristfällig Om personförsamlingar, se kyr-
theran Church of America, som är känd för Kyrkan har byggt ett alternativ-system komötesdelegat Lasse Marjokorpis tal
östlaestadianer. vilket betyder att väckelserörelserna kan själv på sista sidorna.
ordna sina gudstjänster i kyrkan. Till systemet
Varför behövs ett ny system hör att man frågar kyrkoherdens lov till att
Behovet för personförsamlingar har väckts använda kyrkan för en gudstjänst med den Grundligare undervisning om
i och med statkyrkans kraftig liberaliseringspro- traditionella ämbetssynen. Rörelsen eller
p r ä s t ä m b e t e, s e w w w. l f f . fi
gram som har orsakat att de Bibeltrogna gudstjänstgemenskapen får själv välja sina pas-
kristna inte har möjlighet till Bibliskt förkun- torer för sådana mässor. Systemet är i bruk i “katekesundervisning”, Präs-
nelse samt att de inte längre kan fira gudstjän- nästan varje stift. Juridiskt grund för sådan terskap.
ster i sina hemförsamlingar utan kvinnliga verksamhet ligger i Bibeln och bekännelsen
präster. Också präster som godkänner homo- samt i kyrkomötets kläm (1986) och kyrkans
agendan är ett problem för de Bibeltrogna uttal där det godkänns att den traditionella
kristna. Kyrkoherden får inte, för hot av straff, ämbetssynen inte är en irrlära. Kyrkoherden
ordna mässor där man inte kan kalla kvinno- blir inte skyldig inför lagen för brott mot
präster för att tjäna. Nya Bibeltrogna präster jämdställhetslagen därför att en sådan
med den traditionella ämbetssynen vigs inte gudstjänst inte är i hans arbetslistrotation.
mera till kyrkan. Äldre präster med den tradi- Väckelserörelserna har haft redan länge
tonella ämbetssynen får inte mera kaplans- möjlighet för sådant. Det är bekant att SLEY
eller kyrkoherdestjänster i kyrkan. och “den femte rörelsen” har haft egenstyrd
En kristen kan inte leva utan Herrens bords gudstjänstliv i kyrkan i närmare 50 år. SLEY
gemenskap. Vid Herrens bord och i predikosto- äger även egna vigda kyrkor i de större
len tjänas Guds folk med Herrens gåvor på det städerna. Också Luther-stiftelsen tjänar med
sätt som Herren befallde sina lärjungar när han sina gudstjänster. Men även vår lestadianismen

5. 5
Saarna Kartta
KESÄKUUN TEKSTIEN TAUSTATIETOJA
5. sunnuntai pääsiäisestä ulkokultaisen rukouksessa sivuseikka. Pääasia lähtökohta, joka tulee muistaa, kun käymme
Sydämen puhetta Jumalan kanssa on ihmisten kiitos. rukoukseen. Tämän jälkeen Jeesus antaa
Matt. 6: 5-13 Toinen varoitus on varoitus rukoilla esimerkkirukouksen, jonka me tunnemme Isä
pakanoiden tavoin, joiden rukous perustui meidän rukouksena.
Te m p p e l i ä k u t s u t a a n R a a m a t u s s a “tyhjään hokemiseen”. Jeesus tunsi pakanoiden Pyhä Henki on johdattanut neljää
“rukoushuoneeksi”, (kr. bet tefilla). Temppelin rukouselämää paitsi ihmistuntemuksensa perus- evankelistaa vapauden hengessä eivätkä
rinnalla oli synagoogalaitos, joka syntyi Baby- teella myös sen mallin perusteella, jonka hän evankelistojen esittämät Isä meidän rukouset
onian pakkosiirtolaisuuden aikoihin järjes- näki maassa asuvien pakanoiden, (roomalaiset ole identtisiä. Pääkohdat niissä toki ovat samat,
telmäksi, joka kokosi juutalaiset uskovat yhdessä sotilaat, filistealaiset ym. ympäröivät kansat) mutta sanamuodot voivat vaihdella. Tämä
rukoilemaan ja tutkimaan sanaa tilanteessa, rukoustavoissa. osoittaa hienosti kristillisen rukouksen luon-
jossa temppeli on kaukana. Synagooga kuten Pakanoiden rukous perustuu Jeesuksen netta. Sen voima ei ole samanlaisissa ja saman-
temppelikin oli rukousta ja sanan ääreen hiljen- mukaan uskomukseen, jossa jumala taivutetaan lailla toistetuissa, “hoetuissa”, sanoissa, vaan
tymistä varten. hokemalla toimimaan. Rukous on heille tek- siinä, että rukous rukoillaan Jumalan edessä
Danielin kirjassa näemme käytännön Dan- niikka, jolla hallitaan jumalaa ja saadaan alis- “hengessä ja totuudessa” nöyrällä paikalla.
ielin henkilökohtaisesta rukouselämästä, jossa tettua jumala palvelemaan rukoilijaa. Sellais- Ratkaisevan tärkeää on, että rukousta ei
hän rukoili kodissaan julkisesti, ikkunat auki essa on tärkeää toistot, joiden päämäärä on käsitetä menetelmäksi ja tekniikaksi, jolla halli-
Jerusalemiin päin kolme kertaa päivässä, juu- manipuloida tahdoton jumala liikkeelle. taan Jumala ja saadaan hänet toimimaan halu-
talaisen päiväkalenterin virallisten rukoushet- Pakanoiden rukous on myös “tyhjää”. Sillä tulla tavalla. Sehän oli sitä pakanuutta. Pois se
kien aikaan aamulla, keskipäivällä ja illalla. ei ole oikea sisältö eli se ei ole Jumalan aikaan- meistä. Kristitty rukoilija kertoo Jumalalle asiat,
Ajankohdat seurasivat temppelissä toimitetta- saamaa. Jumala saa meidät rukoilemaan, hän jotka tämä jo tietää, mutta tahtoo, että ihminen
vaa uhria ja suitsutusta. antaa meille “armon ja rukouksen hengen” - kuitenkin kertoo hänelle tarpeensa. Rukous
Juutalainen rukouselämä liittyi temppelin “Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja rukoillaan ihmisen tähden, ei Jumalan tähden.
uhriin. Eri puolilla Israelin maata ja kauem- Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouk-
panakin pitkin Välimeren rantoja juutalaiset sen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat Sinun Isäsi, joka salassa näkee,
hiljentyivät rukoukseen temppelin uhrin aikoi- lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin maksaa sinulle
hin. Pietari noudatti tätä tapaa, ja nousi katolle valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katker- Kun kristitty ihminen rukoilee Jumalaa
rukoilemaan “kuudennella hetkellä” eli ke- asti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.” Isänä ja kaikkivaltiaana, hän tuo tarpeensa Isän
skipäivällä. (Apt. 10:9). Temppeliuhrin yhtey- (Sak. 12:10) Koska pakanat eivät ole taipuneet tietoon. Hän tulee pienenä ja itsessään
dessä toimitettiin myös suitsutusuhri. Raamattu Jumalan sanan alle katumukseen ja uskoon, mitättömänä, mutta Jumalan armoon vedoten
itse vertaa pyhien esirukousta suitsutukseen, heillä ei ole rukouksilleen muuta kohdetta kuin Kristuksessa. Näin ihminen asettautuu oikeaan
jonka tuoksu nousee Jumalan luokse taivaaseen oma mielikuvituksensa, puujumalat tai riivaa- suhteeseen Isän edessä. Hän ei tule tekemään
(Ilm. 5:8). Kansa rukoilee kääntyneenä Jerusa- jat. Tästä syystä heidän rukouksensa on tyhjää, suorituksia, seremonioita, vaan rukouksella ja
lemiin päin uhrin aikoihin ja pyhien rukous siitä puuttuu yhteys Jumalaan, kaiken olevaisen ylistyksellä, yksin tai yhdessä muiden kanssa,
nousee suitsutuksena, Jumalalle mieluisena lähteeseen. asettautuu Jumalan armon kohteeksi ja hänen
tuoksuna, hänen taivaallisen istuimensa eteen. Lähin esimerkki tällaisesta väärästä paka- hyvyytensä varaan. Murheelliset lohdutetaan,
nahenkisestä rukouksesta ovat apostolien teoissa hiljaiset perivät maan, vanhurskautta janoavat
Jeesuksen kertoo väärästä mainitut juutalaiset loitsijat, jotka käyttivät ravitaan - näin Jumala maksaa oikeille rukoili-
rukouksesta Jeesuksen nimeä (Apt. 19:13-16) sekä vii- joille. Siinä Jumala saa olla hyvyyden ja rik-
Jeesuksen rukousopetuksessa on yllättävää meisellä tuomiolla Jumalan eteen tulevat kauksien ja elämän lähde. Hän rakastaa ensin.
ja vaikeasti ymmärrettävää se, että hän puhuu hämmästyneet laittomuuden tekijät, joista Jee-
rukouksen yhteydessä palkitsemisesta. Ajatus sus sanoo: “Ei jokainen, joka sanoo minulle:
harhautuu helposti käsittämään rukouksen 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan,
ιχθυς
tekona, joka palkitaan ja johon liitty ihmisen vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni
kyky suorittaa uskonnollisia seremonioita, jotka tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä:
ovat Jumalalle mieluisia. Sellaisesta ei 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta 6. sunnuntai pääsiäisestä
kuitenkaan ole kyse. Sen osoittaa Jeesuksen ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos Pyhän Hengen odotus
opetus. Hän varoittaa kahdesta harhasta. riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta Joh. 7: 37-39
voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille
Ensimmäinen varoitus koskee “ulkokullat- julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; Apostoli Johannes kuvaa Pyhää Henkeä
tujen” motiivia rukoilla. Jeesus ei niinkään menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden evankeliumissaan mm. seuraavilla tavoilla:
moiti rukoustapaa, seisomista, tai synagogissa tekijät'.” (Matt. 7:21-23). -Kyyhkynen (1:32): Kyyhkynen oli temppe-
rukoilemista, sillä sitähän Jeesuskin teki, kun liuhriin liittyvä uhrielän, jonka verellä ihminen
hän “tapansa mukaan” meni synagoogaan. Oikea rukous puhdistettiin synnistä (3. Moos:5:5-10). Pyhä
Jeesus moittii sitä, että rukoilemaan mennään, Oikea rukous lähtee oikeasta Jumalan tun- Henki toimii kasteessa ja puhdistaa ihmisen
“että ihmiset heidät näkisivät”. Rukous, joka temisesta. Jeesuksen Kristuksen ilmoittama synnistä (Apt. 2:39). Pyhä Henki jää myös asu-
rukoillaan ihmisten tähden, heiltä saatavan Jumala on hyvä ja rakas Isä, joka tahtoo lapsil- maan ihmisen sydämeen ja on “pelastuksen
kiitoksen ja kunnioituksen tähden, osoittaa leen hyvää. Hän on kaikkivaltias ja kaikkiti- sinetti”. (Ef. 1:13)
missä rukoilijan sydän on. Ei hän rukoile Juma- etävä, jolle ei tarvitse kertoa, mitä me mil- -Tuuli (3:8): Henki liikkui luomisessa vesien
laa sielunsa hädässä ja kiitollisena Jumalan loinkin tarvitsemme, sillä “teidän Isänne kyllä yllä ja osallistui luomiseen Jumalan sanoessa
siunauksesta ja varjeluksesta, Jumala on tietää mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä luomisen käskysanat. Uudessä elämässä Henki
anottekaan.” (8) Tämä on rukouksen synnyttää uutta elämää Jumalan sanan käskyn

6. 6
Saarna Kartta
ja kasteen veden kautta. (Joh. 3:6-8; Apt. Henki tulee ihmiseen ja on hänen pelastuksensa hengellinen näyttävyys ja vauhdikkuus. (ks.
2:38-39) perusta. kirjoitus montanolaisuudesta Saarna Kartta
-Jumala (4:24): Jumala on Henki. Me saar- “Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka toukokuu/2010)
naamme, rukoilemme, hoidamme sakrament- niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen: sillä Apostolien aikaan oli paljon Pyhän Hengen
teja “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen ni- Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä toimintaa. Tapahtui ihmeitä ja merkkejä. Tämä
messä”(Matt). Kristus osoitti Pyhän Hengen ollut kirkastettu”. Johanneksen selityksessä ei kuitenkaan saanut apostoleja ja seurakuntien
kuuluvan jumaluuden persooniin. Henki ja Kristuksen kuolema ja ylösnousemus paimenia pois tolaltaan, vaan he kykenivät
-Sana (6:63): Jeesus yhdistää Hengen ja liittyvät toisiinsa ja nojautuvat toisiinsa, kum- pitämään pääasian pääasiana. Pyhän Hengen
julistamansa sanan. mankin työ saa merkityksensä toisestaan. Henki työssä tärkeintä ja ratkaisevaa on, että ihminen
-Elävän veden virrat (7:38-39): Pyhä Henki tulee sen jälkeen kun Kristus on tehnyt oman saa parannuksen armon ja synnit anteeksi.
tulee ihmiselle elävän veden virraksi. Tämä työnsä. Tämä on aina muistettava Pyhän Hen- Tämä on suurinta Pyhän Hengen työtä mitä
tapahtuu kun ihminen uskoo Kristukseen. Usko gen työn yhteydessä. Hän on Jumalan Henki, voi olla. Syntien anteeksiantamus Jumalan ar-
ei ole yhden kerran tapahtuva suoritus, vaan joka todistaa meille Kristuksesta ja hänen Gol- mon lahjana tulee olla hengellisen toiminan
jatkuvaa veden virtaamista. Usko Kristukseen gatan sovitustyöstään. Pyhä Henki ja Kristuk- kulmakivi, josta kaikki alkaa ja johon kaikki
ja Pyhän Hengen vaikutus kuuluvat yhteen. sen kuoleman lahja kuuluvat erottamattomasti päättyy. Ihmeet ja merkit ovat kaikki vain ex-
-Auttaja (14:16,26; 15:26): Pyhä Henki on yhteen. Pyhän Hengen päävirka on todistaa traa, jota voi olla, mutta joka ei ole toiminnassa
luvattu auttaja ja Puolustaja, joka johti apos- Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen ansio se, mitä tavoitellaan. Ihmeusko ei kestä kauan,
toleita heidän ohjatessaan seurakuntia ja kirjoit- syntiselle ihmiselle, että tämä uskoisi Kristuk- se on pinnallista ja kevyttä. Lasten täytyy saada
taessaan uuteen testamenttiin tulevat kirjeet. seen ja voisi pelastua saatanan vallasta Jumala sanan juurevaa leipää.
Henki on myös yksittäisen kristityn Auttaja luokse. Tämän päivän evankeliumitekstissä Her-
hänen henkilökohtaisessa elämässään. ramme kertoo Pyhästä Hengestä. Jakeissa 15-
-Totuuden Henki (15:26; 16:13): Ihmisyys 17 hän kertoo Hengestä ja seuraavissa jakeissa
on syntiinlankeemuksen tähden petoksen ja
ιχθυς omasta läsnäolostaan opetuslasten luona (18-
pettävän hengen vaikutuksessa. Siksi apostolit ja 19) ykseydessä Isän ja opetuslasten kanssa( 20).
kristityt tarvitsevat Pyhän Hengen Totuuden Kolmantena aiheena, aiheena, joka sitoo nämä
Hengeksi, ohjaamaan kaikkeen totuuteen ja Helluntaijakso kaksi edellistä yhteen, hän opettaa kuuliaisuud-
välttämään valheen hengen juonet. Jumalan esta Jumalan sanalle (15, 21).
sana on puhdas valheen hengen juonista. Me olemme oppineet lapsuutemme op-
Helluntaipäivä
-Pyhä (20:22): Opetuslapset tarvitsevat pikirjasta Lutherin katekismuksesta, kuinka
Pyhän hengen vuodattaminen
Pyhän Hengen ohjauksen ja vaikutuksen saar- Jumalan antama terveellinen oppi on yksi kok-
Joh. 14: 15-21
natessaan syntejä anteeksi ja pidättäessään onaisuus. Se ei ole luettelo erillisiä ja toisistaan
syntejä. Pyhä Henki on Jumala, joka saarnatun riippumattomia opinkohtia, vaan toinen toisi-
synninpäästön kautta antaa synnit anteeksi ja insa liittyvä yksi “Kristuksen oppi”.
uskomisen lahjan. Jeesuksen sanat osoittavat kuinka usk-
ollisuus Jumalan sanalle on tärkeää, niin
Juhlan suuren päivänä tärkeää, että sillä osoitetaan rakkaus Kristusta
Jeesus seurasi juutalaista juhlakalenteria. kohtaan - “Jos te minua rakastatte, niin te
Kalenteri oli asetettu Vanhassa liitossa ja se pidätte minun käskyni”; “Jolla on minun
todisti Jumalan työstä ja anteeksiantamuksesta käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua
kansaansa kohtaan. Erityisenä tehtävänään rakastaa...” Näiden jakeiden sisään on sijoitettu
juhlakalenterin juhlat todistivat Kristuksesta, opetus Pyhästä Hengestä ja Kristuksen
Jumalan suunnitelman täyttymyksestä. läsnäolosta omissaan.
Lehtimajanjuhla kuului juhlakalenterin Meidän aikanamme on sellaista kristilli-
suuriin juhliin. Sen yhteydessä muisteltiin syyttä, uutta hengellisyyttä, joka tahtoo rusinat
erämaan taivalta ja asuttiin lehtimajoissa. pullasta. Se tahtoo Hengen lahjat ja anteeksian-
Juhlan viimeiseen päivään kuului rituaali, tamuksen evankeliumin, mutta se ei tahdo
jossa temppelistä lähti ilosaattue läheiselle kuulla ja “pitää” Jumalan sanaa. Halutaan
Siiloan lammikolle. Lammikosta ammennet- Pyhä Henki ja Kristusviinipuu-köynnös.
kyllä käydä “tilaisuuksissa” ja saada hengellisiä
Oulun tuomiokirkko. Kuva, VP
tiin vettä kultaiseen astiaan ja se kannettiin kokemuksia ja viihdykettä, ja kuullakin raama-
temppeliin kuorojen ja soittimien soidessa. tunlauseita, mutta Jumalan sanan ohjausta ei
Uhrialttarin luona vesi kaadettiin sille varattuun Tämän päivän uskonnollisessa maailmassa tahdota ottaa mukaan. Halutaan olla kristittyjä,
hopeiseen altaaseen. Samaan aikaan kaadettiin puhutaan paljon Pyhän Hengen työstä. Puhe- ainakin nimeltä, mutta ei haluta ojentaa itseään
myös juomauhrin viini toiseen altaaseen (vrt. issa on paljon hyvää ja tarpeellista kuulla. Aina Jumalan sanan selvän ilmoituksen mukaan. On
“vesi ja veri todistavat”). silloin, kun opetukset perustuvat Jumalan opeteltu väistymään sanan ohjaavaa vaikutusta.
Vesi symboloi Messiaan tulemista ja uutta sanaan on se meille hyvää kuultavaa. Valitetta- Väistämismenetelmä on postmodernismin,
elämää, jonka Messias tuo ja antaa Pyhän vasti näin ei kuitenkaan ole aina. Super- “tulkinta-oppi”, joka on uusin harhaoppi. Tulk-
Hengen kautta. Juhlan iloisuus toteutti Jesajan evankelistat ja mega-kirkkojen johtajat ovat intaopin kannattajat katsovat, että ei kukaan voi
ennustuksen sanaa, “Te saatte ilolla ammentaa muuttaneett opin Pyhästä Hengestä ja tehneet viime kädessä sanoa, mikä on oikeasti ja lopul-
pelastuksen lähteestä” (Jes. 12:3). Veden Hengestä itsellensä orjan, jota he voivat käskeä lisesti totuus, koska kaikki vain tulkitsevat Raa-
kaatamisen ja sen juhlallisuuksien yhteydessä parantamaan ja tekemään ihmeitä. Ihmisestä mattua. Yhdelle kohta avautuu näin ja toiselle
Jeesus huusi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon on tullut isäntä ja Hengestä renki. Rukouskin noin. Tällaiseen Luther sanoi aikanaan, että
minun tyköni ja juokoon.” (Joh. 7:37). Samalla on muuttunut Hengen hallitsemiseksi, manipu- ”jos poistat kristinuskosta varmat väitteet,
hän antaa myös lopullisen selityksen ja merki- loimiseksi kuten pakanauskonnoissa. Niistä tuhoat kristinuskon”.
tyksen tälle juhlalle. Juhlassa on kyse Messiaan puuttuu nöyryys, joka sanoo, “Tapahtukoon Tulkinta-oppiin kuuluu käsitys, jonka mu-
kautta tulevasta pelastuksen ajasta, jossa Pyhä sinun tahtosi”. Rukoukset ovat pinnallisia ja kaan Pyhä Henki on kirjoittanut Raamatun
niissä korostuu ihmisen oma innostuminen ja niin hämärästi, ettei se voi ohjata ihmistä

7. 7
Saarna Kartta
selvinä sanoina ja lauseina, vaan ihmisen on Pyhä Henki ei ole maailman kanssa, vaikka mitä Paavali puhui” (Apt. 16:14). Lydiako
päästävä sanan taakse sen “tosi merkitykseen”. maailmallekin Hengellä on todistustehtävä avasi? Ei. Herra avasi.
Sana on vain virike, jota ihminen alkaa sitten synnin osoittamisessa. Maailma ei myöskään
“hengen” ohjauksessa vääntelemään miten voi “ottaa vastaan” “totuuuden Henkeä”, koska
haluaa. Varhaiskirkon aikaan tämä menetelmä se elää valheessa ja on kieltänyt itseltään to-
ιχθυς
sanan ohittamiseksi oli erityisesti gnostilaisen tuuden kieltäessään Jeesuksen opetusten to-
harhan kannattajien suosima. tuuden. Syyksi kyvyttämyyteen ottaa vastaan
Pyhän Kolminaisuuden päivä
Jumalan sana on kuitenkin selvä ja kirkas, Jeesus sanoo, että maailma “ei näe eikä tunne”
Salattu Jumala
ja se voi tehdä tyhmästä viisaan. Johannes kir- (kr. ou theoorei autoo oude ginoskei ) Pyhää
Joh. 15: 1-10
joittaa, että “nämä ovat kirjoitetut, että te Henkeä. Kreikankielen sana “näkeminen”
uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan tarkoittaa ymmärtävää, tiedostavaa näkemistä.
Viinipuu-vertaus on yksi Jeesuksen vah-
Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä Tunteminen taas kokemuksellista tietoa.
vimmista kuvauksista. Siinä esiintyy puu, oksat,
hänen nimessänsä (20:31). Tällaiseen käsityk- Maailma ei voi siis tiedostaa ja ymmärtää Py-
viinitarhuri, hedelmien tuottaminen, oksien
seen kirjallisen Jumalan sanan kykyyn ohjata hää Henkeä eikä sillä sen tähden ole myöskään
karsiminen ja oksien puhdistaminen.
lukijaa perustui apostolien tapa lähettää kirjeitä kokemuksen kautta tuntemusta Pyhän Hengen
Selitysosassa Jeesus lohduttaa ehkä hieman
seurakunnille, joista nämä voivat lukea ohjeet toiminnasta sanassa ja sakramenteissa.
huolestuneita opetuslapsia, jotka ovat ehkä
seurakuntien elämän ja uskon rakentamiseksi.
huolissaan siitä, että ovatko he niiitä, jotka
Paavali kirjoittaa täsmällisesti: “Jokainen kirjoi- Jeesuksen läsnäolo seurakun- Viinitarhuri karsii pois ja miten rajusti hän
tus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaiku- nassa aikoo kutakin puhdistaa. Jeesus sanoo: “Te
tuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, Jeesus sanoo, että hän ei jätä opetuslapsia
olette jo puhtaat”. Hän vapauttaa seuraajansa
nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi van- orvoiksi, vaan että hän tulee heidän tykönsä.
huolesta. He ovat puhtaat Jeesuksen puhuman
hurskaudessa,..” (2. Tim. 3:16). Aina kun Jeesuksen saapumisella on Jumalan ykseyden
sanan tähden.
puhutaan Pyhän Hengen vaikutuksesta ja ymmärtämisen avaava merkitys - “sinä päivänä
Kuinka suuri voima onkaan Jumalan
työstä ajastamme tulisi puhua myös hänen te ymmärrätte”. Kolminaisuusoppi, eli käsitys
sanassa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus
antamistaan pyhistä Kirjoituksista. Jumalan ykseydestä Isänä ja Poikana ja Pyhänä
puhuu toistamiseen Jumalan sanasta ja sen
Kun Jeesus kutsuu meitä seuraamaan Henkenä on kristillisen todistuksen lähtökohta.
voimasta ja merkityksestä. Johanneksen evanke-
käskyään, hän kutsuu meitä Jumalan sanan Oikea käsitys Jumalasta oli niin tärkeä, että
liumi on oikea sanan-teologian syventävä
totuuksien ääreen. Siellä ja sen mukaisesti julis- apostolit ja varhaiskristityt varjelivat sitä
kurssi.
tetussa laissa ja evankeliumissa sekä seurakun- mustasukkaisen tarkasti kaikkea harhoja vas-
nille annetuissa neuvoissa ja ohjeissa puhuu taan. Oikean Jumalan tunteminen oli kysymys
meille Jumala itse, se on Hyvän Paimenen ääni, pelastusvarmuudesta.
ääni, jonka lampaat tuntevat. Koko Raamattu Kristus on läsnä seurakunnassaan Pyhän
on meille tärkeä, koska evankeliumi on meille Hengen kautta. Pyhää Henkeä kutsutaan
tärkeä. Uudessa testamentissa myös “Kristuksen Hen-
Jeesus osoittaa meille kuinka Jumalan pelas- geksi” (1. Piet. 1:11). Kristus itse johtaa pelas-
tustyö on kolmiyhteisen Jumalan työtä. Pyhä tustyötä läsnäolollaan. Tuon läsnäolon merki-
Henki ei ole erillään, vaan hän on yhdessä Isän tys on pelastaa ihmisiä saatanan vallasta Juma-
ja Pojan kanssa. “Isä antaa” Pyhän Hengen lan lasten vapauteen. Pelastusvälineinä Her-
Puolustajan, koska Poika “rukoilee” sitä ramme mainitsee kasteen ja opetuksen.
häneltä. Tämän Isän ja Pojan yhteistyön mu- Evankeliumikappaleen viimeinen jae muistut-
kaisesti tunnustamme Nikean uskontunnustuk- taakin Jeesuksen kaste- ja lähetyskäskyn sanoja
sessa, että Pyhä Henki “lähtee Isästä ja Po- kuinka kasteen jälkeen heitä tuli “opettaa
jasta”. pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt
Jeesus lupaa opetuslapsille “toisen Puolusta- teidän pitää”. (Matt. 28:20). Jae 21 osoittaa,
jan” olemaan heidän kanssaan. Jeeus itse on että rakkaus Jumalaan on hänen käskyssään
ollut se ensimmäinen. Hän on opettanut sanaa, pysymistä. Käskyllä ei tarkoiteta joitakin eril-
suojellut opetuslapsia, ruokkinut heitä, ollut lisiä käskyjä, vaan koko Kristuksen sanaa,
heidän kanssaan ilossa ja murheissa. Pyhän jonka hän on antanut - vrt. “opettakaa kaikki”.
Hengen tehtävä puolustajana sisältää namä Kristuksen sana eli Jumalan sana on yksi sana Jumalan pelastustyö ihmisessä on ihmisen
samat asiat. Hän opettaa apostoleita “muistut- ja yksi kokonaisuus, jonka Jumala on meille silmiltä salattu. Salattu Jumala kulkee salattuja
tamalla “ heitä Jeesuksen opetuksista (26), hän antanut. Vaikka siinä on satoja lukuja on se teitä. Jotakin näkyy - me näemme seurakun-
“todistaa” Jeesuksesta (15:26), hän kirkastaa kuitenkin yksi sana ja käsky ja sellainen käsky, nan, me näemme sanan julistajat ja sakramen-
heille Kristusta (16:14). Puolustaja (kr. parak- joka ei ole vain vaativa laki, vaan myös elämän tit ja kuulemme evankeliumin. Nämä kaikki
leetos) sanaa käytettiin syytetyn ystävästä, jonka antava evankeliumi. Jumalan sanan vastaanot- ovat salatun Jumalan ilmoitettuja työvälineitä
tehtävänä oli puhua hyvää ystävästä tuomarille. taminen, sen päästäminen sydämeen ja siitä syntisten pelastamiseksi. Jeesuksen julistama
Sana on ymmärretty viittaavan myös advokaat- vaarin ottaminen on Jeesuksen rakastamista. sana on puhdistanut myös opetuslapset. Mutta
tiin, jota sanaa käytettiin viittamaan Jeesuksen Rakkaus ei ole tässä tunnelma, fiilis, vaan tie- paljon on myös salassa.
puolustajan tehtävään Isän istuimen edessä (1 toista ja tahdonalaista toimintaa. Mutta voiko Jeesus antaa neuvon opetuslapsilleen “py-
Joh. 2:1). Pyhän Hengen tehtävä on olla ope- ihminen sellaisen tehdä, että avata sydämensä syä hänessä” niin kuin oksa pysyy viinipuussa.
tuslasten kanssa iankaikkisesti. Hän on sel- Jumalan sanalle ja Kristuksen rakkaudelle? Ei Ratkaisevaa pelastukselle on pysyä Kristuk-
lainen sinetti, joka on merkkinä siitä, että kuu- voi, sillä "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei sessa. Oksa on näkyvä, Runko on näkyvä,
lumme Jumalalle. Jumala tunnistaa tämän sine- Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista" mu tta el ä m ä nvo i m a o n i h m i s s i l m ä l l e
tin, koska se on hän itse. Tuon sinetin hän pai- (Mark. 10:27). Esimerkkinä olkoon Lyydian näkymätön. Sen voi vain uskoa. Rungosta vir-
noi meihin kasteessa Jumalan sanan ja veden ja kääntymys, josta kerrotaan, että “Herra avasi taa elämänvoima maaperästä oksiin ja nämä
veren yhteistyössä (Apt. 2:38; Ef. 1:13; 4:30; 1 hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, tuottavat hedelmää. Oksa ei tiedä miten, kuten
Joh. 5:6-8). istuttajakaan ei tiedä miten kasvi kasvaa. Hän

8. 8
Saarna Kartta
vain havaitsee, että niin iloon, joutuu tuomiolle, sillä hän on hyljännyt
käy. Jumala antaa kasvun. ensimmäisen käskyn.
Hengellisessä elämässä me Maallinen rikkaus on Jumalan lahja.
emme voi nähdä niitä Ju- Aabraham oli rikas mies Jumalan armosta, ja
malan elämänvirtoja, joita käytti omaisuuttaan viisaasti ja harkinnalla.
hän meissä liikuttaa. Hän Huolimatta rikkaudestaan hänen elämänar-
toimii meissä ja kääntää vonsa olivat kohdallaan. Hän eli jokaisen
sydämemme kuten hän päivänsä Jumalan palvelijana, nöyrässä rukouk-
käänsi Lydian sydämen sessa Kaikkivaltiaan puoleen. Jumala oli tai-
“vastaanottamaan pelas- vaassa ja hänen sydämessään Kaikkivaltiaan
tuksen” Paavalin puheesta. paikalla. Aabraham ymmärsi, että hänen
Ihminen ei voi toisen ih- elämänsä oli Jumalan kädessä. Varmasti hänellä
mien sydämen kieliä liikut- oli myös huulillaan Sananlaskujen rukous “Älä
taa, ei voi toisen elämän ja köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna
uskon lukon solmuja au- minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten
kaista, siihen sormemme kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on
ovat liian karut. Tarvitaan Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja
Jumalan Pyhän Hengen Jättimäinen viinipuu rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.” (30:8,9).
työ avaamaan ovet evanke-
liumille. kasvuamme. Eihän ne kivipunnukset aina niin Portfoliokristitty
Sama salatun Jumalan toimintamalli sopii mukavia ole, mutta tarpeen ne varmasti ovat, Opiskelijat keräävät henkilökohtaisen opin-
myös hengellisen kasvun alalle. Hän toimii sillä Herra ei tee virheitä. Jumala ei tahdo tosuunnitelman mukaista portfoliota. Portfolio
meissä sanan ja sakramenttien kanssa, avaa heittää ihmisiä pois kuivumaan, vaan tahtoo voi olla kansio, johon kerätään kurssiaineistoa,
sisimmässämme lukkoja ja ovia, puhdistaa, puhdistaa jokaisen kristityn tuottavaksi oksaksi. todistuksia ja papereita suoritetuista kursseista.
lääkitsee, ja me vain ihmettelemme, kuinka Mammonan keräämisen rinnalla on myös
tämä voi tapahtua. Me näemme kasvun, tai hengellisen mammonan keräämistä. Nämä
oikeastaan näemme sen toisista kristityistä, oma
ιχθυς molemmat ovat alkuisin samasta lähteestä,
kasvumme on onneksemme itsellemme salattu. niissä ihminen on suuri ja Jumala pieni. Maal-
Oksa ei ole tässä opetuksessa ratkaisevassa lisiin mieltynyt ihminen ei tarvitse Jumalaa
asemassa. Oksa on riippuvainen yhteydestä 2. sunnuntai helluntaista muuhun kuin lisäämään hänen omia nautinto-
runkoon. Runko kyllä parjää omillaan. Se kas- Katoavat ja katoamattomat aar- jaan, hänen ei tarvitse kuulla Jumalan sanaa ja
vattaa leikatun oksan tilalle uuden versona ja teet noudattaa sitä. Jumala on kuin yksi hänen ta-
elämä jatkuu. Mutta jos oksa irtautuu rungosta, Luuk. 12: 13-21 varoistaan hänen tavaroista pursuavilla hyl-
se on oksan loppu. lyillään. Hän päättää itse elämästään ja onnes-
Mutta runko on kuitenkin olemassa oksia Jumalan sanan saarnaajat ovat kohdanneet taan. Jumalalta hänen ei tarvitse kysyä, sillä hän
varten. Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset tilanteita, joissa he ovat Jumalan armosta “käyttää” Jumalaa hengellisten tarpeidensa
pelastuisivat. Toiset, eli juutalaiset, kuuluvat jo saaneet avata sanaa ja selittää sitä kuulijoille. tyydyttämiseen. Niinä päivinä kun hän haluaa
luonnostaan “jaloon öljypuuhun”. Toiset taas On ollut vakavia keskusteluja ja raikasta iloit- kokea jotakin omasta mielestään sopivasti
täytyy ympätä villeistä öljypuista jaloon öljy- semista evankeliumin lahjasta. Syntejä on tun- hengellistä, hän ottaa “jumalan” hyllyltään ja
puuhun. Lienee paikallaan käsittää näin myös nustettu ja pantu pois tunnolta ja on uudistettu käyttää Kaikkivaltiasta hengellisenä tavarana.
viinipuun kohdalla. Viinipuuhunkin voi ympätä lupauksia Herralle. Jossakin vaiheessa sitten on Hänellä on portfolio, henkilökohtainen
oksia. Jumala liittää meitä pelastuksen tullut joku kuulijoista, joka ottaa esille jotakin opintosuunnitelma-kansio hengellisiä asioita
yhteyteen, antaa Hengen sisimpäämme, jossa sellaista maallista asiaa, joka tulee kuin toiselta varten.
saamme pyhässä Hengessä rukoilla “Abba, Isä”. planeetalta. Portfolikristitty ei halua kuulua seurakun-
P y h ä H e n k i m e i s s ä o n s i t ä Ju m a l a n Ehkä jotakin saman tyyppistä on ollut Her- taan, olla Jumalan sanan saarnaajien ja pap-
näkymätöntä kasvun voimaa, armon voimaa, ramme kokemuksissa tämän sunnuntain pien paimennettavana, kun nämä selittävät
joka kasvattaa meitä täyteen miehuuteen. evankeliumitekstissä. Hän on ollut pitämässä Jumalan sanaa, sillä hän on kaiken yläpuolella.
Paitsi uskon käsittämiseen ja armon run- pitkän sarjan opetuksia ja puheita, hän on opet- Hengelliset tilaisuudet ovat hänelle “tilaisuuk-
sauden lahjan uskomiseen armo kasvattaa tanut Isämeidän rukouksen ja rukousopetusta sia”, joilla hän itse kasvattaa hengellistä hyvin-
meitä myös jumalattoman menon yleensäkin, lausunut “Voit teitä”-puheet vointiaan. Hän on itsensä paimen ja kerää itsel-
hylkäämiseen. Se on sitä oksien puhdistamista fariseuksille, vastannut Beelsebul-syytöksiiin, leen hengellisten tilaisuuksien portfoliota ja
niistä jäänteistä ja turhista ja tuottamattomista varoittanut fariseusten hapatuksesta, kertonut hengellistä opintosuunnitelmaa. Hän lisää sinne
versoista, joita kasvamme. Oksa ei itse päätä saastaisten henkien halusta palata sydämeen, sivuja, ja pudottaa sieltä pois sivuja mielensä
kasvunsa suuntaa, vaan puutarhuri ohjaa oksan josta ne on ajettu ulos, kertonut Joonaan merki- mukaan. Hän on “tilaisuus-kristitty”, joka täy-
kasvua. Tätä olen itse harrastanut pihani ome- stä ja Kristuksen tunnustamisesta ihmisten dentää omasta mielestään rakentavaa opinto-
napuiden kanssa. Keväällä varhain päätän, edessä. Näiden jälkeen eräs mies kansanjou- suunnitelmaa.
mihin suuntaan kukin oksa tulee suuntautua ja kosta haluaa Jeesuksen hoitamaan taloudellista Hän tahtoo olla “hyvä kristitty”, mutta
mitkä versot siitä saavat kasvaa tuottaviksi ver- perintöriitaa. Kontrasti on melkoinen. hänen hengellisen elämänsä herra on hän itse,
soiksi. Turhat versot karsin pois. Väärään Miehen aloitteesta Jeesus ottaa aiheen ker- hän ei tahdo olla seurakuntaan, sen ihmisiin ja
suuntaan suuntautuneet taivuttelen kivipunnuk- tomaansa vertaukseen. Jeesus näki, että tuo paimeniin sitoutunut kristitty. Hän on koonnut
silla ja naruilla oikeaan suuntaansa. Onneksi mies oli kääntynyt Jumalan tahtoa vastaan ja itselleen “seurakunnan”, johon kuuluu hänen
Jumalan viinipuu on niin suuri, että sen piiriin alkanut palvelemaan mammonaa. Vertauksen ystäviään, toisia portfolioiden kerääjiä. Heitä on
mahtuu meitä monenlaisia oksia. Yksi on pääsanoma voidaan tiivistää seuraavasti: Ihmi- siellä täällä hänen elämänsä varrella. Heidän
isompi ja käppyräinen ja toinen pienempi. Jos sen tärkein tehtävä maan päällä on koota aar- kanssaan hän voi vertailla kansiotaan ja saada
joskus suuntaudumme väärin, Suuri Viinitar- teita taivaaseen. Joka keskittää elämänsä maal- lisää virikkeitä ja tuntea olevansa valveutunut
huri armossaan taivuttelee ja punnuksilla ohjaa listen rikkauksien keräämiseen ja maalliseen kristitty, jopa mielestään jonkilaisen seurakun-

9. 9
Saarna Kartta
harkinnallaan ja päätöksillään. Suomessa siihen tettu Jumalna sana”. Sanan yläpuolelle hän ei
on hyvät edellytykset. päästä Lutherin esikuvan mukaisesti ketään, ei
Portfoliokristityn vastakohta on kristitty. edes kirkolliskokousta. Hän kunnioittaa sanan
Kristitty on sellainen, joka rukoilee oikeasti. opettajina seurakuntansa paimenia ja saar-
Hän ei vain suorita rukouksia, vaan Jumalan namiehiä, vaikka heikkojakin, kunhan nämä
sana on tehnyt hänet nöyräksi, pieneksi ja pysyvät Jumalan sanan perustuksella eivätkä
sanalle kuuliaiseksi. Hän tietää, että kaikki tulee anna liberaalien oppien viedä itseään. Lib-
Jumalalta, myös ja varsinkin hengellinen anti. eraalipappeja ja -saarnamiehiä hän väistyy,
Kristitty kunnioittaa koko Jumalan sanaa. Hän koska sana kehottaa “kavahtamaan vääriä pro-
ei valikoi itselleen mieluisia kohtia ja seuraa feettoja”.
vain itse valikoimiaan opetuksia. Hän tahtoo Seurakunnan paimenet ovat hänelle rak-
olla koko Raamatun kristitty. kaita, vaikka heidän henkilökohtaiset omi-
Kristitty kuuluu myös seurakuntaan. Hän naisuudet eivät häntä aina miellytä, koska hän
nan jäsen. Hän mielellään sanoo, että hänen haluaa olla seurakunnan elävä jäsen, joka osal- tietää, että katoamattomat aarteet ovat
seurakuntansa koostuu “kahdesta tai kolmesta” listuu sillä voimalla, jonka on saanut Herralta. kalliita vaikka astiat ovat savisia. Eikä
Jeesuksen nimeen kokoon tulleesta ystävästä. Jokainen seurakunnan jäsen on hänelle Kris- hän itsekään mielestään niin häävi ole, mutta
Tätä sanaa hän käyttää, kun omatunto tahtoisi tuksen kalliisti lunastama sielu, vaikka hänellä Kristuksessa, uskon kautta, ihana.
opettaa hänelle myös varsinaisesta seurakun- olisi ajallisissa asioissa päinvastainen “käsitys”
tayhteydestä. kuin hänellä itsellään. Hän ei hypi seurakun-
ιχθυς
nasta toiseen keräämässä sivuja folioon, vaan
Portfoliokristitystä kristityksi tahtoo polvistua Herran pöytään omassa seu-
Me voimme kaikki olla jossakin elämämme rakunnassaan, “siellä, missä evankeliumi oikein
vaiheessa tällaisia portfolio-kristittyjä. Se on saarnataan ja sakramentit Herran asetuksen
meitä lähellä, koska vanha-aatami tykkää siitä. mukaisesti jaetaan.” (Augsburgin tunnustus).
Vanhan-aatamin ei tarvitse väistyä silloin, kun Sanasta ja evankeliumista poikenneita seura-
keräämme hengellistä portfoliota, koska ihmi- kuntia hän karttaa, koska sanan hyljännyt vas-
nen on sellaisessa toiminnassa suuri ja Jumala tustaa hänen Herraansa.
pieni. Hän kerää rikkauksia, hän itse, omalla Seurakunnassa hän on Raamattu-kristitty.
Hänelle korkein auktoriteetti on “ennen kirjoi-
Voiko kirkollinen enemmistö olla
väärässä?
Otsikossa oleva sana ”enemmistö” ei tar- Nikeassa tehdyn oikeaoppisen
koita tässä pelkästään määrällistä enemmyyttä, päätöksen. Piispat myötäilivät
mikä olisi numeroin laskettavissa. Otsikko voi- keisaria.
taisiin kirjoittaa myös muotoon Voivatko ne, Oikein opettavia piispoja
joilla on valta, olla väärässä? Otsikon ky- syytettiin – ei suinkaan
symystä tarkastelen uskon ja kirkon kannalta. väärästä opista, vaan kirkol-
lisen järjestyksen rikkomisesta.
Athanasios Kuritoimet purivat ja he jou-
Kirkon historiassa 300-luku oli hyvin mie- tuivat luopumaan viroistaan.
lenkiintoinen. Nikeassa oli pidetty kirkolliskok- Athanasioksen takana oli
ous 325. Tuossa konsiilissa torjuttiin Areioksen kuitenkin kristikansa. Kirkon
harhaoppi. Apostolinen oppi Kristuksen juma- oikeaoppisuuden suuret sank-
luudesta säilyi. Diakoni Athanasios seurasi arit olivat maallikkoja, eivät
läheltä esimiehensä piispa Aleksanderin joh- piispoja.
dolla tapahtunutta uskon puolustustaistelua. Athanasioksella oli selvä
Kolmen vuoden kuluttua Athanasios nousi tietoisuus siitä, mikä on Raa- Arto Seppänen. Kuva: SLEY arkistot
hänen seuraajanaan piispanistuimelle. matun oppi, jonka apostolit olivat kirkolle an- suuri enemmistö, Rooman mahtava kirkko
Runsas vuosikymmen kului ja areiolaiset taneet. Se oli kirkon linja, josta ei saanut pii- paaveineen ja prelaatteineen sittenkin oikeassa.
kannat vahvistuivat. Athanaios joutui maan- ruakaan poiketa. Raamattu oli hänelle ainoa Luther pohti muutenkin kirkkokansan
pakoon, palasi virkapaikalleen, ja joutui uud- auktoriteetti. Inspiroitu Jumalan sana on ainoa enemmistön oikeassa tai väärässä olemista.
estaan syrjäytetyksi. Kokonaista viisi kertaa hän kirkon opetuksen lähde ja mittapuu. Huonepostillassaan hän toteaa sanankuulijoi-
oli maanpaossa, yhteensä 17 vuotta. Kirkon den enemmistön olevan ja pysyvän pahana ja
asioihin kytkeytyi myös valtapolitiikka. Keisarin Luther hedelmätönnä; vain vähäinen osa tekee paran-
halusi saada valtakuntaansa yhtenäisen areio- Otsikon kysymys oli tuttu myös uskonpuh- nuksen ja uskoo. Samaan suuntaan Lutherin
laisen uskonnon. Areiolaiset saivat opettaa distaja Martti Lutherille. Hän joutui uskon- pohdinta käy kirjasessaan maallisesta esivalla-
vapaasti. Keisari päätti lopullisesti murskata puhdistuksen eri vaiheissa kyselemään, olisiko sta: ”Sillä maailma ja ihmisten enemmistö on

10. 10
Saarna Kartta
ja pysyy epäkristillisenä, vaikka kaikki ovatkin vaan paholainen ja hänen enkelinsä ovat siinä Arkkipiispa Simojoki pohti aikanaan,
kastettuja ja nimellisesti kristittyjä.” mukana. Sillä he tekevät sen ilman ja vastoin edustavatko kirkolliskokouksen jäsenet kirkkoa
Demokratiaan kirkon asioissa Luther suh- Pyhää Raamattua. … Sen tähden ovat tuol- inhimillisen valtuutuksen vai jumalallisen val-
tautui kielteisesti. Luther kutsui sitä pilkallisesti laiset kirkolliskokoukset ilman Raamattua Kai- tuutuksen nojalla. Hän suuntasi kritiikkinsä
nimellä Herrn Omnes, koska demokratia kir- phaksen, Pilatuksen ja Herodeksen sellaista käsitystä vastaan, että kirkko olisi vain
kossa sisältää ajatuksen, että ihmisillä on oikeus kirkolliskokouksia, he pitävät neuvoa tahi kirkosta kiinnostuneiden ja sitä kannattavien
hallita kirkkoa. Keskeisintä kirkollisessa hallin- kirkolliskokouksia Jumalaa ja hänen Kristus- ihmisten yhteenliittymä ja kirkolliskokous olisi
nossa tulisi olla Kristuksen evankeliumin valta, tansa vastaan.” vain jäsenistönsä korkein edustaja. Se saisi
ei ihmisten ja kansan tai yleisen mielipiteen Luther kiteyttää asian sanoen, että uskolla valtansa kirkon jäseniltä ja heillä olisi rajoitta-
valta. t äy t y y o l l a v a r m e m p i p e r u s t u s k u i n maton valta kirkon opista päättämiseen.
kirkolliskokoukset. ”Tämä varmempi ja Mutta kirkkopa ei Simojoen mukaan ole
Tunnustuskirkko Saksassa parempi perustus on Pyhä Raamattu.” Luteri- luonnonoikeuteen perustuva yhteenliittymä,
Hitlerin aikana Saksan kirkollinen johto oli laiselle kristitylle ei siksi oppikysymyksissä riitä koska ihmiset eivät ole kirkkoa tehneet. Kirkko-
päättänyt yhtyä Hitlerin arjalaisvaatimuksiin, perusteluksi se, että kirkolliskokous on jonkin laitoksenakin se elää Jumalan teoista. Kirkolla
minkä mukaan ei-arjalaisilta evättiin oikeus asian enemmistöllä päättänyt. on valtuutus ylhäältä. Kirkon Jumalalta saama
toimia kirkon virassa. Vaatimus koski hyvin Kirkolliskokous voi erehtyä. Perinteisesti valtuutus ei ole rajoittamaton eikä kirkon edus-
pientä vähemmistöä. Evankelisen kirkon pap- keskeinen periaate on ollut se, että kirkolliskok- tajien itsensä ratkaistavissa. Kirkon on oltava
peja oli noin 18.000, joista vain 29 oli ei- ous tekee päätöksen Pyhää Henkeä avuksi huu- kuuliainen Herralleen. Simojoen mukaan
arjalaista syntyperää. Muodollisesti kirkon taen ja luottaen siihen siten, että ensimmäisen kirkolliskokous ei voi opista päättäessään muut-
vaatimusten takana oli demokraattisesti valitun apostolikokouksen tavoin voidaan sanoa: ”Pyhä taa mitään, mikä kuuluu Jumalan ilmoitukseen
lainsäädäntöelimen luoma lainsäädäntö ja Henki ja me olemme nähneet hyväksi …” (Apt. Kristuksessa.
suuri enemmistö. Kirkon johto ja 25 15:28). Tämän jälkeen kirkolliskokous ei enää Kirkolliskokous ei Simojoen mukaan voi
maakirkkoa 28:sta oli sitoutunut natsi- palaa samaan asiaan. tehdä päätöstä puoluekokouksen tavoin, jossa
ideologiaan. Vuonna 1986 kirkolliskokous avasi pappis- sisäiset oppositioryhmät vaiennetaan tai teh-
Pieni vähemmistö ei uuteen tilanteeseen viran naisille. Kaksi vuotta aikaisemmin dään kompromissi, johon kukaan ei ole tyy-
suostunut. Tunnustukselliset papit lähettivät kirkolliskokous oli sen torjunut, kuten vuosina tyväinen. Siksi kirkon oppia koskevien päätös-
vetoomuksensa kansallissynodille 27.9.1933 ja 1963 ja 1976. Eikö näistä kirkolliskokouksista ten tulee olla mahdollisimman yksimielisiä.
kieltäytyivät uusista laillisen ja demokraattisesti voitukaan sanoa: ”Pyhä Henki ja me olemme Raamatun esimerkkiä (Gal. 2) käyttäen Simo-
valitun lainsäätäjän määräyksistä. Papit vetosi- nähneet hyväksi …”. Oliko Pyhä Henki muut- joki katsoo, että kirkon on sallittava sisällään
vat uskollisuuteen raamattua, kirkon tunnus- tunut toiseksi tai oliko Hän muuttanut kan- opillista erimielisyyttä keskinäisen luottamuksen
tusta ja pappisvalansa sanamuotoa kohtaan. tansa? Tai tilapäisesti poistunut kokouksesta v. säilyessä, tällöinkin Raamatun ja kirkon tun-
Sadat tunnustukselliset papit, jotka eivät suos- 1986 tai saapunut vasta kyseiseen kokoukseen nustuksen puitteissa. Huomioon on otettava
tuneet lausumaan kuuliaisuuden valaa Hitler- ja loistanut aikaisempina vuosina poissaolol- myös muiden kirkkojen näkemykset. Kom-
ille, joutuivat pois viroistaan, suljettiin keskitys- laan? promissi uskonkysymyksissä on mahdottomuus.
leireille ja osa tapettiin. Jos vuoden 1986 naispappeuden hyväksy-
Historian tuomioistuin on selkeästi toden- nyt päätös oli oikea, silloin aikaisemmat kolme
nut, että valtaa pitävä enemmistö, vaikkakin kirkolliskokousta erehtyivät. Jos taas aikaisem- Arto Seppänen toimii Utsjoen kirkko-
demokraattisesti valittu, oli väärässä. Kuinka oli mat kirkolliskokoukset olivat oikeassa, silloin herrana ja on ollut pitkään Keniassa
mahdollista, että enemmistö saattoi niin totaal- erehtyi vuoden 1986 kirkolliskokous. Voisiko Kenian kirkon pappisseminaarin rehto-
isesti harhautua? Raamatun ja tunnustuksen usko siis tukeutua kirkolliskokouksen päätök-
rina ja opettajana. Kirjoitus on julkaistu
sijaan oli tullut jokin muu ideologia syrjäyttäen siin?
SLEY: nettisivuilla 10.5.2011.
kirkon oman perustan.
Julkaistu kirjoittajan luvalla.
Määräenemmistö
Kirkolliskokoukset Kirkolliskokous päättäessään tietyistä
Kirkossamme on demokraattinen järjes- asioista tarvitsee määräenemmistön. Määräe-
telm ä, j o n k a n äk y v i m p än ä o s an a o n nemmistösäännökset oppikysymyksissä poh-
kirkolliskokous. Demokratia itsessään ei tun- jautuvat siihen, että enemmistö todellakin voi
nusta mitään korkeampaa auktoriteettia kuin olla väärässä. Oikean opin turvaaminen ei voi
kansan (kr. demos). olla kiinni yksinkertaisesta enemmistöstä.
Martti Lutherin kanta on ilmaistu kirjassa Turvataanko oikea oppi niin, että ensin
Kirkolliskokouksista ja kirkoista (1539), missä äänestetään yksinkertaisella äänten enem-
selvästi katsotaan kirkolliskokouksen voivan mistöllä siitä, onko jokin asia oppikysymys? Ja
tehdä kristittyjä sitovia päätöksiä vain tekemällä kun ei ole, sitten voidaankin oppia muuttaa
ne Raamatun sanan mukaan. ”… kirkolliskok- äänestyspäätöksellä. Jos kirkolliskokouksella
ouksille ei ole annettu mitään oikeutta säätää olisi joltisenkin kunnioitusta omaa päätöksente-
uusia uskonkappaleita kristikunnalle… Tämän koelintään kohtaan, se tilanteessa, jossa
mukaan tulee meidän ymmärtää kaikki muut- käsiteltävä asia on asiantuntijoidenkin mielestä
kin kirkolliskokoukset, olivatpa ne sitten suuria kyseenalainen, toimisi varmuuden vuoksi siten,
tai pieniä; ja vaikka niitä olisi monta tuhatta, ettei oppia muuteta. Onhan oikean opin
eivät ne ole voineet säätää mitään uutta uskoon säilyttäminen kirkko-oikeuden keskeisimpiä
tai hyviin töihin nähden, vaan ainoastaan Kris- tehtäviä. Mutta jos enemmistö ja ne joilla on
tuksen alaisena korkeimpana piispana ja valta, haluavat muuttaa jonkin asian, niin
tuomarina puolustaa vanhaa uskoa ja vanhoja senhän he tekevät. Miltähän asia näyttää sitten,
hyviä töitä Pyhän Raamatun perustuksella. … kun piispa Revon pelko selvien oppikysymysten
Mutta jos he säätävät jotain uutta uskoa ja tulosta keskustelun alaiseksi kirkossamme toteu-
hyviä töitä, niin on varmaa, ettei Pyhä Henki, tuu?

11. 11
Saarna Kartta
MIKÄ ON JUMALANPALVELUS?
Pyhäkön Lamppu
K

12. 12
Saarna Kartta
Historian lehtien havinaa
KALEVA

13. 13
S a a r n a
Idäntyönpäivät Ryttylässä ja Paavalin syno-
din kirkkopäivät Helsingissä
Juha Saari ja Ivan kertovat Siperiantyöstä Kansanlähetyksen Piispa Kuukauppi osallistui kumpaankin tapahtumaan.
opiston kappelissa.
Aulis Tupeli ja Ralf Lindfors keskustelevat.
Latvian piispa Einars Albe ja Jouko Talonen tulkkina
kirkkopäivillä.
Juha Saari ja Jukka ja Kristiina Paanannen Idäntyönpäivillä.
Kirkkopäivillä juhlittiin myös Laestadiuksen 150 vuotisjuhlaa. Alusta-
jana tutkija Gerd Snellman. Kuvassa myös Keminmaan seurakunnan
pastori Johan Helkkula, joka on kirkkoherra Yrjö Haapalan työtoveri
ja Paavalin synodin puheenjohtaja.
Kirkkopäiväväkeä Helsingin evankelisen opiston kappelissa.

14. 14
Saarna Kartta
Vem är han?
– Jag arbetar väl un- – Eftersom jag är ideologiskt intresserad
gefär som en vanlig skulle väl riksdagen i så fall varit målet. En av
kyrkoherde i Svenska mina kärnfrågor är familjen som samhällets
kyrkan, säger han. grundsten. Sjukvården och bekämpning av
Nu när han ska till att grova våldsbrott är också viktigt.
fylla 40 känner han sig
tillfreds med tillvaron. Osannolik kallelse?
Men för några år Han berättar att han haft en kristen barna-
sedan hade han det tro som fördjupats med tiden.
jobbigt. Han drab- – Redan tidigt kände jag att Jesus älskar
bades av utbrändhet, mig.
eller utmattningsde- Berättelsen om hur han bestämde sig för
pression om man så att bli präst är ganska överraskande. Han
vill. gjorde värnplikten vid I 16 i Halmstad och
– Jag var utarbetad plutonerna låg ute i tält.
Per-Anders Grunnans namn är känt i och såg ingen utväg ur situationen. Det nega- – Ryktet om att jag var kristen hade spridit
Finland för de som resar i Ryssland. tiva mediala trycket på mig och Mission- sig till andra plutoner och de kom in till mig
Han har verkat två år som lärare i sprovinsen var hårt och jag drabbades av flera och ville att jag skulle hålla korum.
Keltto seminarium för Ingermanländ- motgångar. Detta är ju något som egentligen inte skulle
ska Kyrkan. Hans katekesförklaring är – Men Gud hjälpte mig att komma över kunna hända. Att lumparkompisarna ber om
översatt på rysska och delas i rysska det. Det var en process som tog sin tid, men jag andakt...
församlingar. Nu arbetar han för Kyrka lärde mig att vara ödmjuk inför livet och vad – Ändå hände det. Och då kom jag att se
och Folk-tidningen och är pastorn i Ud- Gud egentligen vill. Det svåra jag varit med om det som Guds vilja att jag skulle bli präst.
devalla i Missionsprovinsens försam- hjälper mig att vara till stöd för andra. Och präst blev han alltså, även om det gick
ling. VP – Nu förstår jag att det inte går att förändra på lite slingriga vägar.
världen som jag trodde förr. Det gäller att ”gilla Per-Anders Grunnan har en del mycket
Fick ta en omväg till prästtjästen läget” och invänta Guds tid. världsliga böjelser också.
Biskop Eckerdahl vägrade Per-Anders – Jag är bilmedveten. Bilen ska på något
Grunnan prästvigning på grund av hans in- ”Gilla läget” sätt överensstämma med min personlighet. Jag
ställning till kvinnliga präster. Och till detta att ”gilla läget” hör att inte skulle aldrig kunna ha en Toyota. Vår Chevro-
– Men när jag kom till Kyrkomötet i förvänta sig någon djupgående förändring av let Uplander är en rejäl och bastant bil som
prästskjorta, så kom han fram och kramade Svenska kyrkan. inspirerar mig. Och jag gillar designen.
mig. Och jag kände att det kom från hans – Det kommer i alla fall inte att ske i min
hjärta, säger Per-Anders Grunnan. generation. Men för mig själv känns det ändå Carl-Gustaf Wikstrand /Bohusläningen
som att hjulspåren är uppkörda så att saker och 31.1.2011. Julkaistu lehden luvalla.
Relaterat ting lunkar på som de ska.
I och med att han inte kunde acceptera Till ”hjulspåren” hör att han i några år
prästvigning av kvinnor var möjligheten att bli varit lärare vid Församlingsfakulteten i Göte-
präst i Sverige stängd. Däremot fick han en borg, där man bland annat utbildar präster,
prästtjänst i S:t Petersburg, där han tjänstgjorde diakoner och missionärer. Nu ska han växla om
några år. Det var därför han kunde bära till ett journalistiskt spår, dock med samma
prästskjortan med den vita kragen. riktning.
– Eckerdahl såg sig väl tvungen att neka – Jag ska arbeta deltid för Kyrkliga förbun-
mig prästvigning. Men innerst inne tyckte han dets tidning Kyrka och folk. Jag kommer att
nog att det var synd att jag inte fick bli präst i skriva artiklar, intervjuer och reportage. Det
Svenska kyrkan. ska bli jätteroligt.
Per-Anders Grunnan har inte precis gjort
det lätt för sig i livet. Han har fått utstå mycket Vd eller politiker?
på grund av sin bibelsyn. Och då handlar det Hans engagemang sträcker sig utöver det
inte bara om kvinnoprästfrågan. Han anser att rent kyrkliga. Jag frågar honom om vad han
Svenska kyrkan på många punkter avviker från skulle arbetat med om han inte varit präst.
den ursprungliga kristendomen. – Jag skulle nog varit vd för ett medelstort
börsnoterat företag, kommer svaret snabbt och
Funnit sin plats säkert. Jag är intresserad av att skapa och fun-
Nu har han i alla fall funnit sin plats i livet. gerar som entreprenör.
Han är kyrkoherde med tjänstgöring i Stigens – Det skulle nog varit svårt för mig att bara
och Elsebergs kyrkor. De hör till Mission- administrera. Jag har ju varit lite av en pionjär i
sprovinsen, en sorts parallellsamfund till Sven- många år och söker gärna utmaningar. Jag är
ska kyrkan. Han är också en av dess tre prostar. inte rädd för att det kan bli svårt på vägen.
Huvudman är Kyrkliga förbundet, som står för Politikerbanan har också en viss lockelse.
en traditionell luthersk teologi.

15. 15
Saarna Kartta
Kirkon uudistuksesta
Kirkolliskokouksessa Maanantaina 2. kirkko oli uskollinen sanomalleen ja opilleen. kirkon elämän teologiasta alkaen ja lopulta se
päivänä toukokuuta 2011 klo 13.00. Edustaja, Vähitellen kirkkomme johto on ajautunut tilan- ajaa heidät eroamaan kirkosta, jolla ei ole heille
khra Lasse Marjokorpi teeseen, jossa se on ympäröivän yhteiskunnan mitään annettavaa. Näin todellinen päätösvalta
painostuksesta valmis heittämään yli laidan kirkon elämässä on vähitellen luovutettu sellais-
jokaisen kristinuskon totuuden, joka uhkaa sen ille ihmisille, jotka eivät halua osallistua, nähdä
Arvoisa puheenjohtaja, veljet ja sisaret asemaa ja verotuloja. Kirkosta on tullut vaivaa ja palvella sen jatkuvassa elämässä, vaan
Jeesuksessa Kristuksessa. Teimme kaksi vuotta järjestysmuotonsa ja asemansa vanki. Uu- ainoastaan käyttää valtaa siinä ja tuoda omien
sitten aloitteen, jonka mukaan seurakuntarajat sateistinen eroakirkosta.fi pystyy hetkessä ho- näkökantojensa mukaisen "poissaolevien" hal-
olisi irrotettava pakollisesta kuntarajojen seu- moliikkeen tuella organisoimaan kampanjan, linnon kirkkoon.
raamisesta, seurakuntalaisilla olisi mahdollisuus jolla kirkolta kiristetään irtiottoja kristinuskosta
kuulua muuhunkin kuin asuinpaikkakuntansa kirkosta eroamisen uhalla. Yksiääninen, yksiar- Noin neljän vuosikymmenen ajan kirkossa
seurakuntaan ja kolmanneksi evankelis- voinen ja hetkittäin älyvapaa media ja nettiy- on jatkunut suuntaus, jossa ensiksi annetaan
luterilaiseen seurakuntaan voitaisiin muodostaa hteisö pystyy hetkessä nostamaan ilmoille sel- vähitellen perään kristillisestä etiikasta ja
myös henkilöseurakuntia. Tämä oli jo yhdeksäs laisen vihellyskonsertin, jolla kristillisen uskon lopuksi käytännöt vanhurskautetaan antamalla
tätä asiaa tavalla tai toisella koskeva esitys vii- mukaiset kannanotot vaiennetaan. niille teologinen pintasilaus lähimmäisen rak-
meisen kahdenkymmenen vuoden aikana. kauden ja ihmisten palvelemisen nimessä.
Näistä aloitteen kolmesta kohdasta En kiinnitä pitkään huomiota niihin teko- Tämä suuntaus on tuhoisa sekä ajatellen kan-
kirkolliskokouksen käsittelyn läpäisi puolitoista, syihin, kuten verotuksen tuottavuuden periaat- san hengellistä ja henkistä hyvinvointia että
eli päätettiin tutkia seurakuntarajojen irrotta- teeseen ja rakennusten seurakuntakoodiin, kristinuskon asemaa maassamme. Ihmiselämän
mista kuntarajoista ja ajateltiin mahdolliseksi, joilla aloitteemme sisältävät muutosehdotukset irtautuminen raamatullisesta seksietiikasta on
että seurakuntayhtymän sisällä henkilö voisi on torjuttu. Kirkkoon kuuluvathan voisivat johtanut yksilökeskeisen hedonistisen elämän-
kuulua toiseen seurakuntaan kuin minkä al- maksaa asuinpaikkansa seurakunnan veropro- tavan yleistymiseen, perhekeskeisyyden ja su-
ueella asuu. Nyt tämä kirkolliskokouksen sentin mukaista kirkollisveroa, seurakunnat kuyhteyden katoamiseen, lasten aseman kurjis-
tehtävänanto on joutunut kirkkohallituksen voisivat sen sitten tilittää siihen seurakuntaan, tumiseen nyky-yhteiskunnassa, mistä olemme
käsiin. Tuloksena on, että kirkkohallitus on mihin nämä kuuluvat. Siinä olisi HeTalle töitä. kuulleet hätkähdyttäviä esimerkkejä Vantaan
riisunut loputkin uudistusesityksestä ja vajonnut Kirkkohallituksen esitys on osoitus siitä, että kaupungista, pahoinvointiin kodeissa, kouluissa
sitkeään verotuslaeilla perusteltuun siilipuolus- kirkkoa hallitaan tavalla, jossa kieltäydytään ja työpaikoilla. Ihmisten yksinäistymiseen ja
tusta muistuttavaan vastarintaan, jota minkään- itsepintaisesti ryhtymästä niihin toimenpiteisiin, eristymiseen toisistaan ja laitoshoidon lisään-
lainen teologinen tai eklesiologinen näkökohta jotka olisivat sen tulevaisuuden kannalta tymiseen. Lasten syntyvyyden aleneminen on
ei kirkasta. Sitä mikä sallitaan rangaistusvan- välttämättömiä. Kirkkohallitus ei löytänyt ai- suoranainen seuraus aborttien, avoliittojen,
geillekin - kuuluminen toiseen kuin asuinpaikan noatakaan parokiaalisuuden murtamista puol- avioerojen ja homoseksuaalisten elämäntapojen
seurakuntaan - ei sallita tavallisille seurakun- tavaa näkökohtaa. Siihen verrattuna meille hyväksytyksi tulemisesta ja yleistymisestä.
talaisille. jaettu tulevaisuusselonteko "Kirkko 2020" Nämä kaikki vaikuttavat siihen Jumalan
edustaa huomattavasti kirkkaampaa ajattelua. luomistyön vastaiseen suuntaan, jonka vuoksi
Viime vuonna ilmestyi suomeksi amerik- Se sentään avaa paljon sellaisia näkymiä ja syntyvyys vähenee, maamme väestöpyramidi
kalaisen ortodoksiteologi David Bentley Hartin kysymyksiä, joiden perusteella parokiaalisuus vinoutuu ja kansakunta muuttuu vanhusvoitto-
teos "Ateismin harhat". Siinä hän kuvailee sitä pitäisi asettaa kyseenalaiseksi. iseksi.
käännettä, mikä tapahtui kirkon elämässä 300-
luvulla sen jälkeen, kun keisari Konstantinus oli Ensimmäinen sellainen seikka on, että tällä Kristinuskon säilymisen kannalta lähe-
myöntänyt kristinuskolle sallitun aseman. Kon- menolla edessämme voi pian olla tulevaisuus tystyön tekeminen on ratkaiseva asia. Kirkon
stantinuksen poika Constantius, joka ei ollut ilman kristinuskoa. Kirkko pysyy Jumalan viimeaikainen kehitys näyttää johtavan vähitel-
perinyt isänsä uskoa, tajusi että kirkko, joka piti Sanan ja siitä johdetun oikean opin varassa, len lähetystyön lopettamiseen kirkossa. Lähe-
kiinni täsmällisistä opeista ja tarjosi lopullisia joka sitten tietysti on vielä julistettava joka ti- tystyön muuntuminen kansainväliseksi ja
ratkaisuja elämän kysymyksiin, ei ollut keisaril- lanteessa kaikelle kansalle. Parokiaalisuus joh- yhteiskunnalliseksi vastuuksi kuulostaa kauniilta
liselle hoville mikään myötämielinen liitto- taa nyky-yhteiskunnassa Jumalan Sanan mu- nykyihmisen korvissa, mutta pitää sisällään
lainen. Sen vuoksi hän halusi liittää kirkon kaisen opin syrjäytymiseen ja epäuskon ylival- varsinaisen sudenkuopan. Lähetystyön lopet-
toimet tiiviisti valtion virkakoneistoon. Tätä taan kirkossa. 1900-luvun malli oli, että taminen ei merkitse jotain yhteiskunnallista
tarkoitusta varten hän ryhtyi lahjomaan papis- yhteiskunta jäsennettiin aktiivisen ydinseura- hyvää kansallemme tai muulle maailmalle,
toa patronaateilla, omaisuudella, nautin- kunnan ja sen kohteena olleen vieraantuneen vaan aikaansaa, että tästä maasta tulee uskon-
taoikeuksilla, erivapauksilla ja perusteettomilla enemmistön välisen eron kautta. Olen sitä nollinen tyhjiö, jossa toiset vuorostaan tekevät
etuoikeuksilla. Kirkon järjestys piti myös sitoa mieltä, että tämä jäsennys on edelleenkin todel- lähetystyötä. Tämä kehitys on jo nyt ilmeinen
läheisesti valtion lakiin. Nyt kun kirkon järjestys linen ja asianmukainen, eikä se johtanut maassamme ja sitä vauhditetaan vielä luopu-
oli otettu näin valtion suojelukseen, Hart toteaa koskaan mihinkään suurempaan joukkopakoon malla tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta
tästä tapahtumasta, että "se oli epäilemättä kirkosta. j a m a h d o l l i s e s t i s e l l a i s e l l a u s k o n t o-
laitoskirkolle suureksi eduksi, mutta kristinusk- lainsäädännöllä, joka kieltää kristinuskon le-
olle ilmeinen katastrofi". Nyt kirkossa on vähitellen siirrytty sel- vittämisen. Kirkon sisäiset pyrkimykset ran-
laiseen todellisuuteen, jossa kaikki ratkaisut gaista kristillisiä järjestöjä kieltämällä niiltä
Näyttää siltä, että tämä aikakausi, jolloin tehdään kirkosta vieraantuneen enemmistön määrärahat vaikuttavat samaan suuntaan.
kirkko on saanut vapaasti toimia oppinsa mu- ehdoilla. Niitä ei tehdä tämän enemmistön Uskonnonvapauden kehitys ei näytä maas-
kaisesti ja valtio on myöntänyt sille tietynlaisen parhaaksi vaan ainoastaan silmälläpitäen sen samme suotuisia merkkejä. Sille on ominaista
erityisaseman ja uskonnonvapauden, on nyt pysymistä kirkon jäseninä. Myöntyminen täl- peräänantaminen muiden uskontojen vaa-
kulumassa loppuun. Sitä kesti niin kauan kuin laiseen todellisuuteen turmelee vähitellen koko timuksille, uskonnonvapauden vähittäinen