Katekismuksessa rippi on sijoitettu kasteen ja ehtoollisen väliin. Tällaisena sitä on myös perinteisissä kirkoissa käsitelty. Ripissä tunnustetaan kasteen jälkeen tehtyjä syntejä. Tuhlaajapojan palatessa ihminen käy parannuksen sakramentin kautta sisään uudelleen kasteen armoliittooon.

1. Rippi ja synninpäästö

2. Jumalan pelastussuunnitelma
katekismuksen kristinopin mukaan
Lutherin kotikirkon alttari
Kaste on ovi... Avainten valta an-
taa synnit anteeksi
katuville ja sulkee
julkisyntiset pyhien
yhteydestä
(ehtoollispöydästä).
Saarna Kristuksen sovitustyöstä on
...pyhien yhteyteen kirkon elämän perusta. Se on Pyhän
ehtoollisessa Hengen tuuli ja läpäisee kaikki
armonvälineet ja tekee niistä
evankeliumin välineitä.

3. Mikä rippi on?
Rippiin sisältyy kaksi kohtaa: toinen, että tunnustetaan synti, ja toinen, että
saadaan synneistäpäästö eli anteeksiantamus ripittäjältä aivan kuin itse
Jumalalta eikä ensinkään epäillä, vaan vakaasti uskotaan, että synnit sen
kautta ovat Jumalan edessä taivaassa anteeksiannetut.
RIPPI
Mistä synneistä on ripittäydyttävä?
Vähä Jumalalle meidän on tunnustettava itsemme syyllisiksi kaikkiin synteihin,
katekismus niihinkin, joista emme ole tietoisia, niinkuin teemme Isä meidän -rukouksessa.
Ripittäjälle meidän sitävastoin on tunnustettava ainoastaan ne synnit, jotka
tiedämme ja sydämessämme tunnemme.
Mitkä ne synnit ovat?
Tutki tässä asemaasi Kymmenen käskyn johdolla, olitpa, isä, äiti, poika, tytär,
isäntä, emäntä tai palvelija; oletko ollut tottelematon, uskoton, huolimaton,
vihastunut, röyhkeä ja riidanhaluinen; oletko loukannut jotakuta sanoilla tai
teoilla, oletko varastanut, oletko laiminlyönyt jotakin tai huolimattomuudel-lasi
vahinkoa aiheuttanut?
Sitten ripittäjä sanokoon:
Jumala olkoon sinulle armoIlinen ja vahvistakoon uskoasi, amen.
Vähän katekismuksen Uskotko minun anteeksiantamiseni Jumalan anteeksiantamiseksi?» »Uskon,
rippiopetus on suoma- rakas herra!»
laisten herätysliik-
(Matt. 8: 14. Mark.5:34. Luuk.7:50; 8:48. )
keiden rippikäytännön
perusmalli. Rippiä on Tämän jälkeen hän sanokoon:
tunnetusti korostettu »Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon; ja minä Herramme Jeesuksen
erityisesi eri lestadio- Kristuksen käskystä annan syntisi anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
laisissa liikkeissä. nimeen, amen. Mene rauhaan!»
Niitä taas, joita kovat omantunnon vaivat rasittavat tai jotka ovat murheelli-sia
ja kiusattuja, rippi-isä taitanee useammillakin raamatunkohdilla lohduttaa ja
uskoon rohkaista. Tämä on tarkoitettu vain tavalliseksi ripin muodoksi
yksinkertaisia varten.

4. Parannuksesta ei
Termien määrittelyä: Rippi saa tehdä toista
Vapahtajaa!

Avainten valta, "ei ole kadotukseksi annettu, vaan Parannus, metanoeo, ajatella toisin, katua, muuttaa mielensä.meta, ilm.
sielun parannukseksi ja muuttumista, noeó, mieli. Johannes kastajalla parannus merkitsi
ojentamiseksi." (Svebiliuksen katekismus). AV on kääntymistä pahoista teoista ja uskoa syntien anteeksiantamukseen,
Jeesuksen seurakunnalle antama valta antaa Parannuselämään lähdettiin Johanneksen kasteelta, Johanneksella oli
synnit anteeksi ja pidättää synnit (Joh. 20). mm. ohjeet eri ammattiryhmille. Jeesus saarrnasi myös parannusta.
Synninpäästön avainta käytetään kasteessa, Hänelläkin sen sisältö välittyi VT:n ilmoituksen perusteella palaamisena
parannuksessa ja yleisessä saarnassa. Ihminen Jumalan tahdon mukaiseen elämään (”en tullut lakia kumoamaan, vaan
saa uskossa vastaanottaa Jumalan antaman täyttämään”). Taustalla oli ajatus Jumalan valtakunnan läheisyydestä.
anteeksiantamuksen rippi-isän suusta. Sitomisen Koska Jumalan kaikkivaltius oli läsnä ja sen aika koittamassa
avainta voi käyttää vain seurakunnan oma pappi tuomioineen, oli ihmisten tehtävä parnannus ja uskottava evankeliumi
yhdessä seurakunnan kanssa. Edes apostoli välttääkseen tuomion. Myös uuden liiton saarnaan kuului parannus.
Paavali ei yksin tahtonut käyttää sitomisavainta Pietari liittyi ensimmäisessä saarnassaan Herransa opetukseen ja
kehotti omantunnon piston saaneita ”tekemään parannuksen” eli
edes apostolinvirkansa nojalla vaan yhdessä
”kääntymään takaisin” ja ”muuttamaan mielensä”. Taustalla oli saarna,
seurakunnan kanssa (1. Kor. 5:3-5, Ks. myös Matt. jossa Pietari ilmoitti juutalaisten ja pakanoiden yhdessä surmanneen
18:15-18). Sitomisavain pidättää synnit eikä Elämän Ruhtinaan, eli tehneen kaikkein raskaimman synnin viidettä
ihmistä kutsuta ehtoolliselle ennen parannusta. käskyä vastaan. Mielenmuutos merkitsi kääntymistä Elämän Ruhtinaan
luokse ja hänen seuraajakseen syntien anteeksiantamuksen ja Pyhän

Rippi. Varhaiskirkossa rippi liittyi seurakuntakurin Hengen uudistuksen kautta. (Apt. 2:38-40).
ylläpitämiseen ja oli tavallisesti julkinen.
Julkisyntinen erotettiin seurakunnan Jatkuva parannus. ”Syntimme eivät ole anteeksiannetut sitä varten,
ehtoollisyhteydestä, jotta hän ymmärtäisi syntinsä että tekisimme sitä, mikä meitä itseämme miellyttää, vaan näin on
aiheuttaman vaaran sielulle. Rippi oli kirjoitettu (Ilm. 22:11. ): »Joka on vanhurskas, tehköön edelleen
avaintenvallan harjoittamista seurakuntatasolla. vanhurskautta, joka on pyhä, pyhittyköön edelleen, mutta vääryyden
Rippiin liittyi synninpäästö, jonka kautta henkilö tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon
otettiin takaisin seurakuntaan ja ehtoollisyhteyteen. edelleen». Lyhyesti sanoaksemme, asenteemme ei ole tämä: me
olemme kaiken lopullisesti saavuttaneet, vaan se on meille luvattu ja
sanassa lahjoitettu; me omistamme sen tosin nyt uskossa, mutta emme

Synninpäästö, absoluutio. Toimitus, jossa ripin
kokonaisessa, täydellisessä elämässä ja tuntemisessa, ja sen vuoksi
vastaanottaja julistaa synnit anteeksi Jumalan
meidän nyt täytyy taistella ja uurastaa, ettei meissä kasvaisi ja lisääntyisi
puolesta ( ”Me pyydämme Kristuksen puolesta: synti, vaan usko ja sen hedelmät. Pyhä Paavalikin sanoo (Room. 6:6.
antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. (2. Kor. jakeessa): "— koska tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on
5:20). ”Samoin on myös synninpäästö Jumalan hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin
omaa työtä. Sillä minun tulee olla varma siitä, ettei ettemme enää syntiä palvelisi". Meissä oleva sisäinen, uusi ihminen ei
siinä ole kysymys minun työstäni, vaan Jumalan hetkessä tule täydelliseksi, vaan sen on määrä päivä päivältä vahvistua.
työstä.” Luther. Kristitty ei siis saa olla laiska eikä kuvitella, että hänellä se kaikki jo on,
vaan että sen pitää kasvaman ja lisääntymän. Luther

5. Rippi ja synninpäästö
Jumalalle tunnustetaan kaikki synnit, rippi-isälle ne,
 "Ottakaa Pyhä Henki. Jolle 
jotka muistetaan.
te annatte synnit anteeksi,  Synnintunnustus ei vie pois syntejä, se vain
hänelle ne ovat anteeksi todistaa vallitsevan tosiasian. Muutoinhan emme
annetut. Jolta te kiellätte koskaan saisi anteeksi.Painopiste on
anteeksiannon, hän ei saa synninpäästössä. Tunnustus ei koskaan ole
täydellinen, evankeliumi on aina!
syntejään anteeksi." Joh.20  Synninpäästön vaikutus perustuu Jeesuksen
lupaukseen ja evankeliumiin – ”…evankeliumi on
Jumalan voima… ” Joh. 20; Room. 1: 16.
 Rippi sisältää kaksi osaa:  Julistajan pyhyys ei anna voimaa synninpäästölle.
 1) ensiksi tunnustetaan Ei myöskään vastaanottajan usko. SP evankeliumi
synnit, ja luo ja vahvistaa uskon ja usko ottaa sen vastaan.
Synninpäästö julistetaan Isän ja Pojan ja Pyhän
2) toiseksi otetaan


Hengen nimeen tai kuten lestadiolaisperinteessä
ripittäjältä vastaan ”Jeesuksen nimessä ja Golgatan sovitusveressä”.
synninpäästö eli Anteeksiantaja on Jumala itse sanansa kautta.
anteeksianto, ikään kuin  Jokaisella kristityllä oikeus lohduttaa evankeliumilla
sen lausuisi Jumala itse. ja julistaa synninpäästöä.
Vähä katekismus  Vanhassa kirkossa pienen pannan (ehtoolliselta
sulkeminen) alaiset seurakuntalaiset päästi
seurakunnan pappi ja otti heidät jälleen
ehtoollisyhteyteen. Hätätilanteessa jokainen
kristitty voi päästää pannasta.

6. Parannus on palaamista kasteen
armoliittoon ja ehtoollisyhteyteen
 Jumalan pelastussuunnitelma on kokonaisuus, jossa
kaikki liittyy kaikkeen. Rippi ei ole erillinen saareke, vaan
sitä kutsutaan jopa parannuksen sakramentiksi. Tällöin
sen katsotaan liittyvän armonvälineiden kokonaisuuteen
seurakunnan yhteydessä.
 Kun ihminen palaa tuhlaajapojan retkiltään, Jumala ottaa
hänet takaisin yhteyteensä. Kasteen armoliitto ei ole
Jumalan puolelta päättynyt, vaikka ihminen on itse siitä
luopunut. Parannuksessa ihminen kääntyy takakasin
syntielämästään, tunnustaa syntinsä ja saa
synninpäästön. Uskoessaan evankeliumin omalle
kohdalleen hän on uskon kautta ”uusi luomus” jälleen ja
on otettu evankeliumin saarnan kautta takaisin kasteen
armoliittoon Kristuksen yhteyteen.
 Kasteen armoliittoon palaaminen merkitsee myös
yhteyden syntymistä Kristuksen ruumiin ja veren
sakramenttiin, jota varhaiskirkko kutsui
”kuolemattomuuden lääkkeeksi”. Rippi on aina jollakin
tavalla yhteydessä ehtoollispöytään. Tämän voimme
nähdä esimerkiksi tuhlaajapoikakertomuksessa (Lk. 5),
kun Jumala hoitaa tuhlaajalastaan palvelijoidensa
välityksellä ja järjestämällä kiitosjuhlan parhaine
syöttövasikoineen (vrt. ehtooollisen nimitys eukaristia,
kiitosjuhla).

7. Rippi on sielunhoitoa
 Jumala on antanut evankeliuminsa kristityille lahjaksi, joka
tukee taivasmatkalla. Jumalan sana on kasteen armoliitossa
elävälle matkasauva, johon saa nojautua väsymyksen tullessa
myös yön hiljaisina tunteina. ”Syntisennäkin saa uskoa” (J.
Raattamaa). On hyvä lukea Raamattua ja vahvistaa uskoaan
Jumalan sanan armolupauksilla. ”Jos sydämemme syyttää
meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja
tietää kaikki (1. Joh. 3:20)”.
Uskonrippi: Jeesus ohjasi meitä uskonrippiin Isä meidän rukouksessa.
Se ei ole muuta kuin kokoaikaista itsensä tunnustamista syntiseksi
Jumalan edessä ja syntien anteeksi uskomista Kristuksen veren tähden
eli armoon turvaamista.
Ja anna meille meidän velkamme anteeksi,
niinkuin mekin annamme anteeksi meidän
 Joskus ihminen ei jaksa uskoa anteeksiantamukseen yleisen
velallisillemme. evankeliumin ja sanan lupausten kautta. Silloin hänet voi
johtaa tunnustamaan syntinsä rippi-isän luona. Ripissä mieltä
Mitä se on?-Vastaus: painavat synnit heitetään armon pohjattomaan mereen. Se
Tässä rukouksessa me rukoilemme, ettei keventää omantunnon. Rippi-isän on hyvä lohduttaa myös
taivaallinen Isä katsoisi meidän synteihimme muilla sanoilla p. Raamatusta niin kuin vain parhaiten osaa.
ja niiden tähden hylkäisi rukoustamme, sillä Jokainen Jumalan sana vahvistaa horjuvaa ja vahvistaa
me emme ole arvollisia saamaan mitään, uskoa.
mitä rukoilemme, emmekä ole sitä ansain- 
neet, vaan että hän armosta antaisi meille Armon meren rannalla on kyltti: ”Ei saa kalastaa”. Jumala ei
kaiken sen; sillä me teemme paljon syntiä koskaan muistele anteeksiannettuja syntejä. Perkele
joka päivä ja ansaitsemme ainoastaan muistelee, mutta hän onkin valehtelija.
rangaistusta. Niin tahdomme mekin täydellä  Papilla ehdoton rippisalaisuus, jota ei saa purkaa edes
todella sydämestämme antaa anteeksi ja oikeuden käskyllä.
mielellämme tehdä hyvää niille, jotka rikkovat
meitä vastaan. (Katekismus)