• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Koillismaa 4: skenaario-11-2011
 

Koillismaa 4: skenaario-11-2011

on

  • 460 views

Koillismaan koulujen tulevaisuusfoorumi 19.11.2011

Koillismaan koulujen tulevaisuusfoorumi 19.11.2011

Statistics

Views

Total Views
460
Views on SlideShare
460
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Alvin Toffler, Ray Kurzweil, Daniel Dennett
  • SkenaarioistaTulevaisuusbarometrinyhtenämenetelmäkokonaisuutenaluodaantulevaisuudenskenaarioita. Tulevaisuudenskenaario on tapa tehdäyhteenvetotulevaisuuttakoskevantutkimuksentuotoksista, perustuivatpanämätuotoksetsittenmäärällisiinelikvantitatiivisiinmenetelmiin ja "kovaan" data-aineistoon tai laadullisiin, tulkinnallisiinelikvalitatiivisiinmenetelmiin. Eric Jantschin (1967, 180) mukaanskenaarioidenavullaesitetäänsellainenlooginentapahtumienketju, jokaosoittaa, kuinkatapahtumatjuontuvattoisistaanvaihevaiheeltanykytilastalähtien. Skenaariotpyrkivätantamaanvastauksentoisaaltasiihen, kuinkajokinkuvattutulevaisuuden tila kehittyyaskelaskeleltamahdolliseksi ja toteutuvaksitodellisuudeksi, ja toisaaltasiihen, millaisiavaihtoehtojajokaisessapäätöksenteonhetkessä on tämänkehityskulunmuuttamiseksi, vakiinnuttamiseksi tai pysäyttämiseksi. Skenaariotovatsitenoletuksiinperustuvia, toisiaanseuraavientapahtumienkuvauksia, jotka on laadittusenvuoksi, ettävoitaisiinkiinnittäähuomiotasyy-yhteydellisiinprosesseihin ja päätöksentekohetkiin (Wiener & Kahn 1967. Ks. myös Metodix).Parhaimmillaanskenaarioidentulisi olla sisällöllisestijohdonmukaisia, uskottavia ja tunnistettaviakertomuksia, jotkatutkivattulevaisuuteenjohtaviapolkujasekäpäätöksenteon ja päätöstenseuraamustenvälistäsuhdetta. Senvuoksi se merkityksellistäeiniinkäänskenaarioprosessinnäkökulmasta ole se, tapahtuukojokinasiatulevaisuudessa. Sensijaanoleellista on kysyäensinnäkin, millaisiapäätöksiä ja valintojapitäisinyttehdä, jottaskenaarioidenavullaesiinnousevatmahdollisetnegatiivisettulevaisuudeteivättoteutuisi ja toivottavatpositiivisettulisivatmahdollisimmantodennäköisiksi. Toiseksiskenaariotohjaavatkysymään, mitä me voisimmetehdäerilaistenvaihtoehtojentoteutuessa.Tulevaisuudenskenaarioperustuuainavahvastinytkäytettävissäolevalletiedolle. Skenaariovoiedetäkohtakohdaltanykyhetkestätulevaisuudentilaan (ennakoivatskenaariot, forecasting) tai vaihtoehtoisestitulevaisuudentilastanykyhetkeen (normatiivisetskenaariot, backcasting).Skenaarionrealistisuuseitarkoitasitä, noudattaakotulevatodellisuussiinäesitettyjätapahtumaketjuja ja ilmiöitä, vaansitä, mitenlaajasti ja ytimekkäästiskenaariopystyykuvaamaanjotaintulevantodellisuudenosa-aluetta. Skenaarionhyvyyden tai huonoudenainoaarviointikriteeri on se, kuinkahyvätyökaluskenaario on päätöksenteossatässä ja nyt. Hyväskenaariovaikuttaatulevaisuuteenjoilmaisemallatekijöilleen, millaisiavaihtoehtoja on olemassa. Näinesimerkiksiuhkaskenaariovoitehdäitsensämahdottomaksijopelkästäänsillä, että se on piirrettynäkyviin. On muistettava, ettäskenaariotyöskentelynpohjaltaluotukuvatulevaisuudestaeiitsessään ole todellisuuttaeikä se ole skenaariotyöskentelyntarkoituskaan. Sensijaanskenaario on monienmahdollistentulevaisuuksienjoukostaesiinnostettukuvasiitä, millainen tulevaisuus voisi olla – se on siispuhdasluonnosluonnollisista tai odotettavissaolevistatapahtumienkulusta. (Godet 1991, 46; 2000, 8.) Skenaariottoimivatsitentyökaluna, jollapyritäänkehittämäännäkemystäsiitä, millainenolisitoivottava tulevaisuus ja millätavallasentoteutumistavoidaanedistäävalinnoilla ja päätöksillä.Tulevaisuustaulukko (puhutaanmyösmorfologisestataulukosta, ks. mm. Mannermaa 1999) on erilaistentulevaisuustilojensektoreittainjärjestetty, taulukoitukokoelma, jokaedustaayleensäjotainennaltamäärättyäajankohtaavähintäänkolmen, muttauseimmiten 5-10 vuodenkuluttuatästäpäivästä. Tulevaisuustaulukkomenetelmäntarkoituksena on tunnistaatarkasteltavanongelma-alueenkannaltakeskeisetmuuttujat (ilmiöt, tekijät) ja niidenmahdollisettoteutumavaihtoehdottulevaisuudessa. Näidenvaihtoehtojenesiintyöstäminen on oleellistaniintulevaisuudenskenaarioidenrakentamisessakuinstrategiatyöskentelyssä. Tulevaisuustaulukonavullamääritellään ja rajataankäsiteltäväongelma-alue ja senavullalaaditaantarkasteltavastaongelmasta tai ilmiöstätulevaisuuspolkuja tai tulevaisuuskuvia, joidenpohjaltavoidaanrakentaatulevaisuudenskenaarioita.Yksinkertainenkintulevaisuustaulukkosaattaatuodamahdolliseksimoniasatoja, ehkätuhansiaerilaisiatulevaisuudenkuvienvariaatioita. YrjöSeppälä (1984), jokakehitti ja käyttitaulukkomenetelmääSuomessa, nimesimorfologiseenmenetelmäänperustuvankirjansakin ”84 tuhattatulevaisuutta”. Siltikaikkimahdollisettulevaisuudeteivät ole relevanttejaeivätkäkiinnostavia. Vaatiisekätietoa, oivallustaettämielikuvitustavalitasellaisettulevaisuuskuvat, jotkasisältävätaidostimielenkiintoisia ja toisistaanpoikkeavianäkökulmia ja merkityksiä.Vieläkannattaamuistaa, ettätulevaisuustaulukonavullarakennetuttulevaisuuskuvatovatainakärjistyksiä, yksioikoisia ja –ulotteisiakuvauksiajoistaintulevaisuudenvaihtoehdoista. Ne eivät ole eivätkävoikaan olla tarkkojakuvauksia – todellisuus on ainaonneksemmemonisäikeisempi ja rikkaampikuinyksikääntulevaisuuskuvavoisikertoa. Siltitulevaisuuskuvat ja niidenpohjaltalaadittavattulevaisuudenskenaariotvoivataukaistatärkeitä ja oleellisiatulevaisuudenelementtejä ja ilmiöitä, joitaeiehkäosattaisipohtiailmantätäprosessia.
  • ”YhdentyväänEurooppaan”Vuonna 2030 eletääntodeksiaikaa, jota voidaannimetämediayhteiskunnanajaksi. Vuoden 2010 jälkeenyhteiskunnallinenpäätöksenteko on vahvistanutindividualismikehitystä. Jossainmielessävoidaanajatella, ettätämäskenaario on ”BAU”-malli (Business as Usual) elinykymenonsuorajatkumo. BAU-malli on yleensäsellainenskenaario, jokamuodostuu, kun nytnähtävilläolevattrenditjatketaansuoraantulevaisuuteen – ainoamerkittävämuutos on siismäärällistä, eilaadullista.Siinätilanteessa, missäosaihmisistätipahtaakyydistävauhdinkoventuessa ja rahamaailmanehtojentiukentuessa, toisettaasenergisoituvat. On myössellaisiavahvojaihmisiä, jotkaosaavatsuodattuakilpailuajattelunulkopuolelle ja kykenevätluovaantoimintaanrahanvallastahuolimatta. Ihmistenepävirallisetkohtaamisetlisääntyvät, kun matkustellaanpaljon ja ollaantekemisissäerilaistenihmisten ja kulttuurienkanssa. Maailmanrauhavallitsee, kun keskinäisriippuvuuslisääntyy. Uudetkaupallisetinnovaatiotovatjohtaneetosittaisiinratkaisuihinympäristökysymyksissä, vaikkaYhdysvalloissarakenteillaolevanuudenydinvoimalankoekäynnistysvaiheessatapahtunuthirvittäväräjähdysmuuttikinhetkeksiihmistenasenteitajälleenydinvoimavastaisiksi. Toisaalta se antoilisäponttauudenlaistenenergiaratkaisujenetsimiselle ja erityisestivaltamerienaaltojen ja vuorovesi-ilmiönenergiavoimaakäytetäännytkaupallisestihyödyksisuuressamittakaavassa.Suomalainentodellisuus on jakaantunutyhäselvemminpärjääjiin ja tipahtaneisiin, varakkaisiin ja köyhiin. Hyvinvointivaltiontasa-arvosta on enäärippeetjäljellä ja niihinvedotaan vain poliittisissajuhlapuheissa, muttaarjessahyvinvointivaltionrakenteita ja toimintamallejaeijuurinäy. Sairastaminen on kallista, koskayleistenterveyskeskusten – jotkanekinovatmaksullisia – hoidontaso on pätevänhenkilökunnanpuutteessaromahtanuteikäkukaanenäähaluamennäniihinhoidettavaksiellei ole ihanpakko. Vanhustenhuolto on hunningolla ja viikoittainvuotaasosiaalisen median kauttatietoonkauhutarinoitasiitä, mitensairas tai heikkokuntoinenvanhus on menehtynytsiinä tai tässälaitoksessahoidonpuutteessa tai välinpitämättömyydenseurauksena. Nämätarinateivätkuitenkaanmuutamitään – sensijaanmoniaihmisiäkiehtooniistähehkuvaemotionaalinenpäivittely ja tragiikantunne. Päiväkodit, yliopistot ja osakouluistaperustaatoimintansalukukausimaksuihin, jotkaovatsitäkorkeampia, mitätasokkaammastaorganisaatiosta on kysymys.Koulupolitiikassakorostuvattoisaaltakansantaloudenedut ja toisaaltapainotetaanluovuuden ja innovatiivisuudenmerkitystä, muttaerityisestitalouttaedistävästänäkökulmasta. Niinpävanhempiakannustettiinvalitsemaanjoennenvuotta 2020 lastensaperusopetuksenkieleksienglannin. Ajatuksena on ollut se, ettänäinlapsillesaataisiinkansainvälinenkäsitemaailmajopienestäpitäentutuksi ja samallakilpailuasemaglobalisoituvassamaailmassaparanisiniinyksilötasollakuinsitäkauttakansakunnankannalta. Opetuksenohjaavanaperiaatteena on, ettäkasvatetaanglobaalejaluoviaosaajia ja luovatalous on ollutjokauan oppimisen koulutuspoliittinentaustastrategia. Tehokkuus ja senkauttamäärittyvämäärällinenmittaaminenovat koulutuksen onnistumisenkriteereitä. Toisaaltayksilöllisyydenyhävoimakkaammaksikäyväpainotustekeetodellisuudesta ja arjestarankkaa ja raskasta. Vastuuomastaonnistumisestajääyhäuseamminlapsen ja nuorenomilleharteille ja samallavauhdistaputoamisenpelkokaihertaamieltä – epäonnistumisiaeioikeastaansallita ja vinhaavauhtiaetenevienmenestysvankkureihinkyytiinkiipeäminenputoamisenjälkeen on hyvintyölästä.Opettajatovatväsyneitä ja turhautuneita. Heidäntyötääneiarvosteta ja kasvatustehtävä on lähesunohtunutkiivaantyötahdin ja jatkuvastikovenevienosaamisvaatimustenkuohuun. Opettajilta on vietyvaltaamuttatilalle on tuotuEuroopantasoltavastuita ja velvollisuuksiayhälisää. Hankaluuksiaseuraa, kun näissäpäätöksissäei ole ollenkaannähtytarpeelliseksiottaahuomiooneri maiden ja alueidentoisistaanpoikkeaviatapoja ja toimintakulttuureita. Seurauksena on samanlaistamisenpolitiikka, jollevastapainonakehittyyyhävankempiyksilöllisyydenkorostus. Nämäkaksielementtiäovatjatkuvassaristiriidassakeskenään ja se näkyyopettajantyössäkokoajanankarammaksimuodostuvanajännitteenä.Oppilaidenosaamisentasoamitataanerilaisillavaltakunnallisilla ja EU:nlaajuisillavälitesteillä ja kokeilla. Kunkinkouluvaiheenjälkeenlasten ja nuorten on läpäistäväkokoEuroopanyhteiset ja yhtenäisetpäättökokeet. Kilpailuparhaistakouluista ja opiskelupaikoista on Euroopan-laajuinen. Oppimisen ja sitäkauttaopetuksenpiilotavoite on menestyäkokeissa ja se näkyyopettajienstressaantumisena, sairastavuutena ja yhävarhaistuvanaeläköitymisenä. Myöskäänopettajakorkeakouluihineihakeudutaopiskelijoiksiniinkuinaikaisemmin. Opettajanammattieihoukuttele. Opettajaksiryhdytään, kun pisteeteivätriitämuualle.Kouluunmennäänviisivuotiaana ja jositäennenmonilapsikäykouluunpreppaavaaesikoulua, joistaniistäkinparhaisiinlapsetilmoitetaanjovauvaiässä. Siltikäänsisäänpääsyei ole varmaavaanpienetkintestataan ja vain parhaathyväksytääntasokkaisiinesikouluihin. Niinpämonellevarakkaampienperheidenlapsillepalkataanomat, henkilökohtaisettutorit – oppimisen kuntovalmentajat – jopienestäpitäen. Tällainenyksityinenomaopettajaseuraalapsenkehitystäainaylioppilaskokeisiinsaakka. Useinhänonkinainoapysyväaikuinenlapsen ja nuorenelämässä – vanhemmilla kun tahtoo olla työssä ja harrastuksissaliiankiireosallistumaanlapsenelämään.Koulujahallinnoidaankeskitetysti vain muutamanisommankoulukeskittymänkautta. Pieniäkyläkouluja tai kaupunginosakoulujaei ole ollutenääaikoihin. Niidentehtäviähoitavatpaikallisetfiliaalit, jotkasuorittavat ne osatopetustehtävää, jotka on pakkotuodaoppilastalähelle ja joitaei ole vieläkyettysiirtämäänverkkopohjaisiksi. Sellaisiaovat mm. oppimisen ohjaajientapaamiset. Näidenfiliaalienkinolemassaolo on kuitenkinuhattuna, kun opetusteknologiatuottaakokoajanlisää ja uutta. Osaopetuksestatapahtuuvirtuaalitodellisuudessa, jonneonkinkehittynytpaljonerilaisiaviihdyttäviäoppimisympäristöjä ja –pelejä. Viihtyminen, ”edutainment”, on tärkeinoppimisympäristöjen ja oppimateriaalienominaisuus, jollaniitämarkkinoidaanniinkouluillekuinhenkilökohtaisille oppimisen kuntovalmentajille ja oppijoillesuoraansosiaalisen median ja virtuaaliympäristöjenkautta. Lisääntyvässätarjonnassaoppisisältöjenvalinta on jäänytoppilaidentehtäväksi. Kannattavuus ja taloudellinenhyötyovat ne tekijät, joidenperustaltakaikkikouluun ja oppimiseenliittyväsisällöntuotantomäärittyy.Varsinaistasuomalaistakoulujärjestelmääeivoidasanoaenääolevanolemassa, koskaolemmesiirtyneetyleiseurooppalaiseenopetus- ja tutkintojärjestelmään. Oppimisessakorostuujatkuvankilpailunohellaviihtyminen ja viihdyttävyys ja sitäkauttatoimintapainotteisuus, koskakilpailuoppijoista on kouluissa ja oppilaitoksissakova ja Euroopan-laajuinentarjonta vain lisääpaineitatäällä.
  • ”… mutkaupalrikastuu”Toinenvuoden 2030 mediayhteiskuntavariaatio on kehittynytpaljoltisamanlaisenkaupalliseen ja taloudelliseenetu- ja tehokkuusajatteluunperustuvanpäätöksenteonpohjaltakuin ”YhdentyväänEurooppaan” –skenaariokin. Tässätulevaisuudentodellisuudessakuitenkinkaupallisuus on vielävoimakkaampitoimintaa ja valintojaohjaavatekijäkuinedellä. Kaikkeatodellisuuttamäärittääraha ja kaikkimäärittyytaloudentermein. Mitäänpäätöksiäei ole voitutehdäenäävuosiinperustelemallaniitäsillä, ettäjokinasia tai tapahtumaolisihyväitsessään tai että se on sivistyksellisesti tai kulttuurisestitärkeäosa-alue, jota pitäisikehittääsellaisenaan. sensijaankaikkiuusi ja kehitettäväksikelpaavaperustellaantuottavuudella tai niidenhylkääminentuottamattomuudella. Esimerkiksikulttuurilaitokset – teatteri, ooppera, tanssitaidejne. – ovatjoutuneetjättämäänkaikenkokeilevan ja uuttaluovantoiminnan ja niiden on ollutjopitkäänkeskityttäväsellaiseenkulttuuritoimintaan, jokaviihdyttää ja huvittaasuurtayleisöä.Yhteiskunta on voimakkaastipolarisoitunut ja ääripäätsiirtyvätyhäkauemmastoisistaan – rikkaatrikastuvat ja köyhätköyhtyvätentisestään. Toisaaltavoimakasmarkkinatalous, polarisaatiokehitys ja tehokkuudenpainottaminen on johtanutsiihen, ettäyhteiskuntaan on syntynytmyösvapaaehtoisestihitaamman ja yksinkertaisemmanelämäntavanvalitseviaerityisryhmiä. Erilaisiaekokyliä, vastakulttuuriyhteisöjä ja kokeellisenyhteistoiminnanverkostoja ja kollektiivejasyntyykokoajanlisää ja niidenmerkitys ja painoarvoalkaavähitellen olla niinvoimakas, ettäyhteiskunnallisessapäätöksenteossa ja talouskehityksessä ne on otettavajohuomioon. Samallanäidenkokeilujenpiirissäsyntyykokoajanuusiainnovaatioita ja toimintamalleja, joitaseurataan ja pidetäänsilmällätarkasti, koskaniilläsaattaatoisaalta olla kaupallistamerkitystä, toisaaltaniissäsaattaapiillävakavammanvastarinnan ja jopatoisenlaisenajattelunvallankumouksensiemen.Myöskoulu on joutunuttaipumaanmarkkinataloudensanelemienehtojenedessä. Suomessa on laajojaalueita, joillaeienäätarjotaperusopetustaollenkaan. Sensijaanopetus on siirtynytyhäsuuremmassamäärinverkkoon ja etäopetukseksi. Vain ne, joilla on varaamaksaasiitä, saavatlähiopetusta – siitä on tullutkallistaluksusta. Monet varakkaidenlapsetaloittavatopintiensäjoviisivuotiaina, muttasiitäei ole tullutlakia, koskayleistäkoulutustaeipidetäerityisentuottavanatoimintana. Varhennetun koulutuksen hintanousisiliiansuureksi.Päivähoidosta on tullutyhäenenevässämäärinkaupallistatoimintaa. Tasokkaitaopettajiasekäpäiväkotiinettäkouluun on kuitenkinSuomessayhävähemmän, koskarahakkaimmatmarkkinatovatmuuallaEuroopassa. Nuoretvastavalmistuneetopettajatvärväytyvätsinne, missätarjotaanparastapalkkaa – erityisestiVenäjälle ja Sveitsiinrikkaidenlapsiaopettamaan. MyösSuomessa on muutamiakorkeatasoisia, muttakalliitayksityiskouluja, jotkaovatpystyneetrekrytoimaankansainvälisiähuippuopettajia ja kilpailevateurooppalaisillakoulumarkkinoillajuurisillä.Julkisenkoulunopetustaantamaan on täytynytyhäuseamminvärvätäjoeläkkeelläolevia, hyväkuntoisiaentisiäopettajia, muttamyösmuitaaktiivisiaeläkeläisiä ja työttömiä, joita on pikakoulutettukursseillaapuopettajiksi. Opetuksenyleisestäkansallisestatasostaei ole enäävuosiinkeskusteltu. Oppiaineita on tullutkuitenkinlisää, kun erityisestikaupallisetaineetotettiinopetussuunnitelmiinvuonna 2015. Lapsillehaluttiinluodavalmiudetyrittäjyyteen ja talousasioidenhallintaanjopienestäpitäen.Etujärjestöjenpainostuksestaopetussuunnitelmiin on lisättymuitakintärkeäksikoettujaaineita, jonkaseurauksenakoulupäivätovatpidentyneet. Samallakoulunmerkityslasten ja nuortenpäivähoitopaikkana on lisääntynyt. Lisääntynyttuntimääräei ole johtanutopetuksentasonnousuunvaanasia on päinvastoin, kun opettajuuseienäähoukuttele. Oppilaatoirehtivatpoissaoloilla. Tämä on johtanutsiihen, ettäsuurimpienkaupunkien ja kasvukeskustenkouluista on tullut nonstop-oppimisen tyyssijoja, joissapitkäjännitteinenoppiminen on käynytmahdottomaksi. Iäkkääteläkeläisopettajat vain taukotiloissasillointällöinmuistelevatnuorempienharmiksivanhojahyviäaikoja, jolloinkouluolivielätoimivaorganisaatio ja sivistystarkoittimuutakinkuinrahantekemistä.Kaikkeinmielenkiintoisimmatkouluun ja oppimiseenliittyvätasiattapahtuvatkuitenkinalakulttuurienpiireissä, joissakehitetäänerilaisiauusia oppimisen ja koulunrakenteitaniidenomiatarpeitavarten. Alakulttuuritovat mm. rakentaneetkokonaanomanerillisen ja itsehallinnoimansakouluverkon, jossaopetuksentaso ja toimintamallitovataivaneritasollakuin "virallisen" koulunpiirissä.
  • ”Beg, steal and borrow”Tässämahdollisessatulevaisuudessatalous on kuralla. Syynä on ollutmaailmanlaajuinentalousromahdus, jokaalkoiKiinasta 2020-luvulla ja levisisieltäkokomaailmaan. Kiinayrittikehittyävauraaksi OECD-maiden mallinmukaanliiannopeastieikäsentalous – kuteneisittenmuidenkaan maiden – kestänytkoveneviamarkkinahäiriöitä ja -suhdanneromahduksia, joihineiyhtenäisessämaailmantaloudessalöytynytenääpuskureita. Jokainenkorjausliikesaiaikaan vain entistävoimakkaammanvastaliikkeen. Kiinassavaltavaksinousseetympäristöongelmat ja johdon – erityisestialuejohdon – välinpitämättömyysaiheuttisen, ettämaaseudunköyhtyväväestönousikapinaan ja se taasaiheuttisuuriasisäisiälevottomuuksia, jotkasaivatShanghainpörssinromahtamaan. Muutaeitarvittu: maailmantalousmenitäysinsekaisin. Yksikäänmaaeisäilynytsentuhoilta. Seurauksenaoli mm. valtaviauuskansainvaelluksiaKiinastakohtilänttä ja etelästäpohjoiseen, kun epätoivoisetihmisetlähtiväthakemaanedesjonkinlaisiatoimeentulomahdollisuuksiamuualta.UuskansainvaellustenseurauksenaSuomenkinväestömääräkasvaakokoajaneikäsiihen ole osattulainkaanvarautuavieläsilloin, kun talousoliparemmassakunnossa. Nyt se onkinliianmyöhäistä – yhteiskunnaninstituutioidenrakenteeteivätyksinkertaisestijoustaeivätkäkestäuudenlaistatilannetta.Suomentalousromahtimuidenmukana ja se vaikuttimyöskoululaitokseen, jokaeikyennytenäätoipumaan. Ensinpienemmät ja köyhemmätkunnat, sittenperässäsuuremmatajoivatkoulunsa alas ja siirsivätopetuksenverkkoonetäopetukseksi. Opetustehtävätulkoistettiin ja useimmatopettajatsamoinkuinmuuopetushenkilökuntasaivatpotkut. Suuressaosassamaataeienää ole koulujalainkaan. Jäljellejääneetopetustaostavat ja organisoivatopetusviranomaisetovatväsyneitä ja turhautuneita ja työtuntuutaistelultatuulimyllyjävastaan, kun yhteisistäresursseistatingitäänvuosivuodeltaenemmän. Muutamakoulu on onnistunutsaamaantuekseenyrityksiä – yksityinensponsorointionkinmonenkoulunainoamahdollisuussäilyähengissä. Lukukausimaksutovatpikemminkinsääntökuinpoikkeus, eikäniidensuuruuttasäädellämitenkäänvaltiontasolta. Myösosakouluista on myytylaajoillekansainvälisillekaupallisillekouluverkoille, joidentaustalla on useinmonikansallisiayhtiöitä. Näilläkouluilla on käytössäänmuitaparemmattoimintaresurssit, muttatoisaalta ne ovattiukastitaustaorganisaatioidensaohjauksessa.Toisaaltakasvatusvastuunlisäksiopetusvastuu on paljossasiirrettykodeille. Parhaimmillaanvanhemmatovatkinonnistuneetluomaanmenestyviäosuuskuntakouluja ja -verkostoja, jotkatoimivatsuureltaosinvapaaehtoistyönpohjalta. Kotikoulu on organisoitunutvaltakunnalliseksipääinstituutioksi, jokajakaaideoita, oppimateriaalia ja etäopetustasekäkurssittaa ja opettaaopetustehtävistäkiinnostuneita.Kun suuriosaopettajiajäityöttömäksi, osamuuttimuualle, muttaosaperustikeikkaopettajafirmoja, jotkakilpailevatkeskenäänverisesti. Idealistipedagogitmuodostivatomiakouluyhteisöjään, joidentoiminta on keskittynythyvintoimeentulevanväestönkaupunginosiin. Koventuneissaolosuhteissaniissäoppiminen on motivoitunutta. Opetuksenkentässäonkinvahvajänniteyksityistenmonikansallistenkouluverkkojen, menestyvienkotikouluosuuskuntien ja pedagogistenkokeellistenkouluyhteisöjenvälillä ja julkisuudessakeskustellaanjärjestelmienparemmuudesta ja toimintavalmiuksistayhätiukkenevassataloustilanteessa ja yhäheterogeenisemmäksimuuttuvanväestönkouluttamisenhaasteessa.Toisin on ohentuneenjulkisenkoulujärjestelmänpuolella. Keikkaopettajatmarkkinoivatosaamistaanmonineritavoin, muttayhteistä on eräänlainenmarkkinahenkisyys: opetuksenpitää olla sellaista, ettäoppijateivätmissääntapauksessapitkästy. Kun jossainjärjestetäänlähiopetusta, opetustilanteeteivät ole välttämättäkovinkaanmiellyttäviä. Oppijatovatlevottomia, ahdistuneita ja oppitunneista on tulluttodellavaikeita. Häiriökäyttäytyminen ja tunnillahäiriköinti on tavallista, jopaväkivaltaaniinopettajiakujinkanssaoppilaitakohtaanesiintyy. Oppimisvaikeudetlisääntyvätkokoajan. Lapsilla ja erityisestinuorilla on paha olla. Keikkaopettajuus on samallatavallaanopettajallehelpotus ja pelastus: häneneionnekseentarvitse olla samanhäirikköluokan tai samojenoppilaidenkanssatekemisissäkovinpitkään.Suomalainenkouluei ole enäävuosikymmeneenollutmilläänindikaattoreillakuvattunahuipullamissään – paitsiehkäoppijoidenpahanolonmittareissa. Sitäeitiedetä, onkominkäänmuunkaanmaankoulusenparempi. PISA-vuodetovatpelkkämuisto, jokahämärtyyyhäkauemmasmenneisyyteen. Se mitä ja mitenkansakunnatopettavat ja mitenikäluokatoppivat, eioikeastaankiinnostaenääketään. Pelkkäselviäminenyhäraaistuvassa ja epävarmemmassamaailmassa on tärkeinolemassaolontaito, jokauseinhankitaanmuuallakuinkoulussa.Kutenainakriisitilanteissa, murrospolarisoikehitystä. Yhteiskunnankerrostuminentuleenäkyväksi ja ryhmittymienvälinenvastakohtaisuuslisääntyy. Ryhmittymiensisäpuoleltakatsottunakoheesiosaattaavastaavastijopalisääntyä. Monienmarginaaliryhmienyhteisöllisyys ja yhteistoimintavahvistuu. Yksityisinvoiminperustetaankouluosuuskuntia ja -verkostoja, joissaamatööriopettajathoitavatopetuksen. Tämä on johtanutmyössiihen, ettäamatööriopettajienkurssittamisesta on tulluttuottava business, ja näilleapajille on erilaistenkonsulttipohjaistenyritystenlisäksivahvastitulossamukaanmyösjulkinensektori. Opettajankoulutuslaitoksissajärjestetäänerimittaisiamaksullisiakurssejaamatööri- ja kotikouluopettajille, vaikkaosanäistäsuhtautuutällaisiinkokeiluihinhyvinepäluuloisestihallinnonyrityksenäpuuttuaopetuksen ja oppimisen vapauteen. Keskustelupuolesta ja vastaanhehkuu ja rätiseesosiaalisessamediassa. Muutenkotikoulu on hyvinorganisoitunutkehittämäänettäjakamaanideoita ja opetusresursseja – se on siishyväävauhtiainstitutionalisoitumassaosaksisuomalaistakoulutusjärjestelmää.
  • ”Kaukanakavalamaailma”Yhteiskunta koetaanyhäturvattomammaksi. Vuoden 2010 jälkeentapahtuikauheita: kansainvälinenterrorismiulottilonkeronsamyösEurooppaan. Tanskassatehtiinhyökkäyssuureenkööpenhaminalaiseenostoskeskukseen ja satojaihmisiäammuttiin. Kanariansaarten La Palmallapurkautuivaroittamattatulivuori, jokahalkaisisaarenkahtia ja laavavyöryisuoraanmereenaikaansaadenvaltavantsunamin. Aalto pyyhkäisiniinAtlantinEuroopan-puolisenkuinYhdysvaltain ja Etelä-Amerikan-puolisenrannikonyli. Tsunami tuhosiuseitakaupunkeja ja hälytyksistähuolimattasatojatuhansiaihmisiäkuoli ja miljooniajäikodittomaksi. Osittaintsunaminjälkiseuraamuksenasyntyiuusibakteeriepidemia, jostakehittyipandemia. Vaikka se eivaatinutkaanniinpaljonuhrejakuinaluksipelättiin, niin se johtiyhteisöjen ja yhteiskuntienlisääntyväänrajakontrolliin. Matkustamisenvolyymiromahti. Perusturvallisuudentunne on järkkynyt ja ihmisethaluavatpalatamaailmaan, jossakaikkiolikerranniinhyvin.Turvallisuushakuisuus on johtanutsiihen, ettäkansakunnat ja ihmisetovatkääntyneetsisäänpäin. Ympäristösyyllistäminen on arkea ja suomalaistaelämääsävyttääeräänlainenkyttäysmentaliteetti. On toimittavaekologisestioikein ja hyväksyttävällätavalla, mutteienääniinkäänturvallisemman ja puhtaammanympäristönvuoksikutenhetikatastrofinjälkeenoliasianlaita, vaansiksi, ettäkaikkikontrolloivattoisiaan. Matkustamistavältetään, luotetaan vain omiinvoimiin ja omaankulttuuriin ja vieraitapelätään. Suvaitsemattomuus ja myösavoinrasismisaavatyhäenemmänjalansijaa. Kaikessapyritäänomavaraisuuteenmahdollisuuksienmukaan. Paluumaalle ja yksinkertaisempiinoloihin on tavallista – ihmisethaluavatkasvattaalapsensarauhallisessaympäristössäkaukanakaikestamaailmanpahuudesta.Uskonnosta on tullutyksiturvallisuuttatuottavatekijä ja uskontokouluja on perustettupaljon. Monenkoululaisenoppimistatukeenytomanviiteryhmän tai kulttuuripiirinvakaumukseenperustuvauskonnollisuus. On islamilaisiakouluja, on erikristillisiinuskontokuntiinsitoutuneitakouluja ja on myösmuihinideologioihinsamallatavallatukeutuviakouluja. Erityisestiei-kristillistenkoulujenolemassaolo on myössuojakeinorasistisuutta ja vieraanpelkoavastaan. Alunperinkoulujenperustamisvaiheessatarkoitusolihyvä: haluttiin vain taataomillelapsilleomaanarvomaailmaan ja uskontoonperustuvakasvatus ja opetus. Nyttemminnäissäkouluissakuitenkinkorostuuyhäenemmänomanetnisenryhmänitsetunnon ja omanarvontunnonvahvistaminenyhäsuvaitsemattomammaksi ja epäluuloisemmaksikäyvässä ja sitäkauttavieraaksijäävässäympäröivässäyhteiskunnassa. Seurauksena on, ettäkoulutjakaantuvat ja sirpaloituvatentisestäänulkoisten ja sisäistenristiriitojensatakia. Joissakinkouluissa on havaittavissaääriajattelunnousuavastareaktionaympäristön ja yhteiskunnankontrollointia ja samanlaistamispyrkimyksiäkohtaan.Opettajantehtävä on palannuttavallaanjuurilleen. Opettajantyötäarvostetaan ja hänetnähdäänyhteiskunnanvakautta ja tasaisuuttaylläpitävänävoimatekijänä. Siltiosavanhemmistaeihalualähettäälapsiaankouluunollenkaanvaanopettaaheitäkotonaomissaoloissa. Myöspieniäyksityisiäkylätasonopetusryhmiä on perustettu ja kyläkoulujaavattuyksityisinvoiminuudestaan, samastasyystä. Toisaaltaosallayksityisistäuskontokouluista on paljonvarojakäytettävissään ja ne pystyvätpalkkaamaanparhaatopettajathoukuttelemallaheitäjokotaloudellisesti tai ideologisesti. Tämäluoeriarvoisuutta koulutuksen kenttään. Sekäkotiopetusettäyksityiskoulutlähtevätsiitä, ettäkoulussapitäävallitakuri ja järjestys – nollatoleranssi on vallalla. Mitäänrikkomuksiaeisallitaeikäkatsotaläpisormien, koskakaikkienhuoli ja arvo on yhteinenturvallisuus ja senvaaliminen. Samallakuitenkinlasten ja nuortenhyvinvointi ja onnellisuuskatsotaanelintärkeäksi ja vanhemmathuolehtivatlapsistaanparemmin ja ottavatosaakouluntoimintaanlaajemminkuinvuonna 2010. Aikuisilla on aikaalapsille.Opettajattoimivatpaljontiimeinäyhdessä, joskintiimiensisälläroolitovatjäykkiä ja hierarkkisia. Tiimimalli on erityisestiyksityiskouluissaenemmänsääntökuinpoikkeus. Lapsetoppivatelämyksen ja tarinoidenkautta, yhteisetarvotvarmistetaanyhteisöllisininstituutioin, muttaopetuksessaannetaantilaamyösarvokkaastaelämästäkeskustelulle ja ilmiöidentutkimiselleyksin ja yhdessä. Niinerikouluasteidenkuinluokka-asteidenvälisiä raja-aitojapyritääntietoisestikaatamaan, muttaenimmäkseenomanideologian tai uskonnonsisällä.Kaikenkaikkiaanniinyhteiskunnassayleisestikuinkouluissaerityisesti on väkeväodottamisenilmapiiri. Elämässä on vallallaväliaikaisuuden ja kestämättömyydentuntu ja senkarkottamiseksi tai ainakinhallitsemiseksikontrollin, kurin, järjestyksen ja rakenteellisenväkivallanelementtejävahvistetaansamalla, kun erilaisuuttavierastetaan ja pyritäänkitkemään. Koulu koetaanjärjestyksenrakenteeksi ja sitäpidetäänarvokkaana ja tuetaanerityisestijuuritästäsyystä.
  • ”Sun kanssaskatsonmaailmaa”Vuonna 2030 Suomi on aitovuorovaikutusyhteiskunta. Pitkäänjatkunutyhteiskunnallis-taloudellis-sosiaalinenmurrosalkaa olla ohi ja uusitasaisenkasvun ja kehityksenvaihe on jonähtävillämonessaasiassa. Uusiainstituutioita ja organisaatioita on sekätietoisestiperustettuettäniitä on luonnostaankehittynytuudenlaisen, ubiikin ja verkostomaisenvirtuaaliyhteiskunnantarpeitatäyttämään ja tavoitteitatoteuttamaan. Tehokkuusajattelusta ja suuruudenmarkkinaekonomiasta on siirrytty design-ekonomiaan, jossaihmisenlaaja-alainenhyvinvointi, kulttuuri ja sivistysovatavainteemoja.Lapset ja nuoretoppivatenglanninkielenjopieninä, koskasuurinosavirtuaalista ja verkostomaistasosiaalistamediaatoimiienglanniksi. Kenellekääneikuitenkaantuleedesmieleen, että  englanninoppiminen ja käyttäminenpienestäpitäenolisijotenkinsuomenkielenosaamisesta ja kehittymisestäpois. Sensijaankielitaito – ymmärrettynäniinfyysistenkieltenkuinerilaistenvirtuaalikielten ja sosiaalisen median käyttäytymismallientaitona – katsotaanarvoksisinänsä.Opettajantehtävänähdäänmielenkiintoisenahaasteena ja opettajaviihtyytyössään, jokatuojokapäiväjotainuutta ja jännittävääeteen. Opettajankoulutus on muuttunutsiten, ettäkaikilleannetaansamanlainenyhtenäinenperusopetuksenkoulutus, jostasittenkukinvoierikoistuasiihenerityisalueeseen, johonitsetunteekiinnostusta. Erikoistumiskoulutus on mahdollistamyösmyöhemminuudestaan, josopettajahaluaajossainvaiheessauraansamuuttaasitä. Korkeatasoistatäydennys- ja jatkokoulutusta on tarjollakokoajanniinSuomessa, Euroopassakuinverkossa. Opettajia on tarpeeksi – opettajapulaaei ole eikäsenvuoksi 2010-luvulla niintavallinenopettajienväsymys ja stressi ole enääajankohtainenongelma. Opetustyö on organisoitunutmoniammatilliksiksitiimeiksi, joissakeskitytäänluomaanpuitteita ja ohjaustamonenlaiselleoppimiselle.Oppijatoppivat ja opiskelevatryhmissä, jotkaovatsuhteellisenpysyviä. Ryhmienkiinteyteen ja keskinäiseenvuorovaikutukseenpanostetaan, koskajokaisenoppijanhyvinvointi ja onnellisuuskatsotaantärkeämmäksikuinmitattavatmäärällisetoppimissuoritukset. Myösvanhempienosuuskoulunarjessa ja lapsen/nuorenelämässä on tärkeä ja sitätuetaanmonillatavoin, niintaloudellisestikuinesimerkiksisiten, ettävanhemmatovatoikeutettujavapaisiin, jos se liittyylapsenkouluun ja oppimiseen.Oppiminentapahtuuongelma- ja ilmiöperustaisissaoppimisprojekteissa, jotkaovatsamallaautenttisen oppimisen prosesseja. Opettajattyöskentelevät, ohjaavat ja opettavattiimeissä. Kyläkoulujaavataanuudelleen – yhteiskunnassa on yleisenäperiaatteena se, ettälasten ja nuortenhyvinvointiin ja heistävälittämiseenpienetkouluyksikötovatehdottomastiparhaita. Markkinataloudenperiaate ja rahallamitattavuuseivätenääyksinohjaapäätöksentekoavaanniitätärkeämmiksi on jopitkäänymmärrettykestäväsosiaalinenkehitys, jokatoteutuueriyksilöilläeritavalla. Oppimistoiminta on yhteisöllisestimoniarvoista, tasapainohakuista ja voimauttavaaoma-aloitteisuuttaedistävää. Lähimmäisestähuolehtimisen ja välittäminenovatkeskeisiätoiminnallistettujaarvoja. Näitäperiaatteitapyritäänedistämäänniinkoulutuspolitiikassakuinyksittäisenoppilaanoppimiseenliittyvissäasioissa.

Koillismaa 4: skenaario-11-2011 Koillismaa 4: skenaario-11-2011 Presentation Transcript

  • Tulevaisuudenkuva Luonne • tulevaisuuden tilaa koskeva näkemys • Mielen rakennelma Muodostuu• nykyhetkeä ja mennyttä koskevasta tiedosta ja ymmärryksestä; • havainnoista ja tulkinnoista; • uskomuksista, tavoista ja arvoista; • odotuksista, toiveista ja peloista.
  • Tulevaisuusajattelu Nykyhetkellä tekemämme toimet, päätökset, valinnat ja reaktiot juontuvat tulevaisuuteen liittämistämme uskomuksista, toiveista ja peloista. Alltelleringet: ReverberateTULEVAISUUDEN- MUUTTUVA KUVAT KOKEMUS Valinnat, Valintojen päätökset seuraukset TOTEUTUVA TULEVAISUUS
  • Tulevaisuuskuvan merkitys Jos käsitys tulevaisuudesta on pelottava, ahdistava, epämääräinen tai Tulevaisuudenkuvat hahmoton, valintojen tekemisen motivaatio vähenee ja päätöksenteko ovat yhteydessä moti- vaikeutuu. vaatioon, joka lisääntyy 1. vaikuttamalla välit- tömästi nykyhet- kessä tehtäviin päätöksiin ja valintoihin; 2. vaikuttamalla välil- lisesti toteutuvan tulevaisuuden luonteeseen.
  • Asenteet tulevaisuuteen Tulevaisuutta Lähestymistavat, Valituksi tulevatkoskevat asenteet skenaariot strategiat Passiivinen Puuttuvat Virran vietävänä Reaktiivinen eli “Bisnes as usual” eli Sopeutumiskykyinen sopeutuva entiseen tapaan Preaktiivinen eli Perustuvat trendeille Ennaltaehkäisevä ennakoiva Proaktiivinen eli Mahdolliset Innovatiivinen luova vaihtoehdot Godet 2001
  • Asenteet tulevaisuuteen … proaktiiviseen ja Reaktiivisesta ja luovaan sopeutuvasta … tulevaisuuteen Kysymykset Millainen Millaisia ovat muut tulevaisuuden maailmasta näyttää mahdolliset luonteesta tulevan? maailmat? Kuinka Tulevaisuuden Kuinka vaikutamme sopeudumme kartoittamisen tulevaisuuteen? tulevaan? Miten lähestymistapoja Kuinka teemme siitä selviämme koskevat meille parhaan tulevaisuuden kysymykset mahdollisen? haasteista?
  • Skenaariot eivät ole Skenaariot ovat• Ennusteita • Perusteltuja tarinoita tulevaisuudesta• Epäselviä utopioita • Selkeitä ja johdonmukaisia• Epäloogisia kuvauksia • Sisäisesti loogisia• Variointia trendin ympärillä • Keskenään erilaisia• Epäolennaisiin yksityis- kohtiin pureutuvia • Olennaisia asioita käsitteleviä• Strategiset perus- • Strategisiin peruskysymyksiin kysymykset ohittavia liittyviä• Pelkkiä ajatusleikkejä • Haastavia ja mielekkäitä 17.11.2011 kuvauksia tulevaisuudesta
  • “Yhdentyvään Eurooppaan”
  • ” ... mut kaupal rikastuu”
  • ”Beg, steal and borrow”
  • ”Kaukana kavala maailma”
  • ”Sun kanssas katson maailmaan”
  • Visio, strategia ja skenaariot: ennakoinnin perustyökalut STRATEGIAT SKENAARIOT VISIOT• Skenaarioilla luodaan perusteltua pohjaa strategialle ja visiolle• Visiot voivat muuttaa maailmaa, jos ne saavat kaikupohjaa ihmisten mielissä (motivointi)• Strategia on yleensä perusedellytys vision toteutumiselle• Strategiaan liittyy aina tahto ja toimijat
  • Koillismaan koulut 2030 Koillismaan kouluissa vierailee vuonna 2030 kotimaista ja ulkomaista kouluväkeä tutustumassa ja perehtymässä siihen, miten niistä on tullut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellisen esimerkillisiä oppimisen ympäristöjä harvaan asutulla alueella. PARADOKSIT ja TÄMÄN AJAN RATKAISTAVAT TEEMAT1. Koulu on sosiaalisesti tiheä ja rikas (sosiaalinen pääoma, verkot ja verkostot)2. Opettajat ovat säilyttäjiä ja uudistajia (monirooliset opetusyhteisöt)3. Koulu on yhteisön olohuone ja toiminnan keskus (koulut ovat monenlaisen yhteisöllisen oppimisen hautomoita)4. Opiskelijat ja opettajat saavat ja osaavat olla erilaisia ja yhdenvertaisia (erilaisuuden voimat yhteisen päämäärän palveluksessa)5. Koulut toimivat saumattomasti tilassa ja virtuaalitilassa (some,
  • Koillismaan koulut 2030Koillismaan koulut lähtevät pilotoimaan alueellistatulevaisuusbarometria ja opetussuunnitelmienuudistamistyötä? Mittaukset toukokuussa ja vastaaminenmahdollista milloin vaan. Barometrille rakennetaan uuttaympäristöä osoitteeseen http://www.barometer.fi . Seotetaan käyttöön elokuussa 2012.ALUEELLINEN BAROMETRIKÄRKI1. Perusopetus2. Lukio3. Ammatillinen?”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (Platon)