Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Lääkärien potilastietojärjestelmille antamat arviot ovat edelleen kriittisiä, tosin yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin.

1. tieteessä
Vertaisarvioitu VV
Terveydenhuoltotutkimus
Potilastietojärjestelmät lääkärin
työvälineenä 2014:
käyttäjäkokemuksissa ei
merkittäviä muutoksia
Lähtökohdat
Tietojärjestelmiä koskevia käyttäjäkokemuksia kartoitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti
vuonna 2010. Tutkimuksessa lääkärit kritisoivat voimakkaasti järjestelmien käytettävyyttä ja toimi­vuutta.
Tutkimus toistettiin alkuvuodesta 2014. Tavoitteena on saada ajantasaista tietoa potilastieto­järjestelmien
nykytilasta sekä seurata tietojärjestelmien käytettävyydessä ja käyttäjäkokemuksissa
tapahtunutta kehitystä.
Menetelmät
Tiedot kerättiin sähköisellä kyselytutkimuksella keväällä 2014. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat
potilastyötä tekevät työikäiset lääkärit. Tutkimukseen vastasi 3 781 lääkäriä. Tutkimusaineisto on
rakenteeltaan edustava näyte kohdejoukosta. Artikkelissa esitetään eri lääkäriryhmien potilastieto­järjestelmille
antamia kouluarvosanoja sekä jakaumia valituista järjestelmien käyttöä ja toiminnalli­suuksia
koskevista asenneväittämistä. Saatuja tuloksia verrataan vuoden 2010 tietoihin.
Tulokset
Yleinen potilastietojärjestelmille annettu kouluarvosana jäi alle seitsemään, kuten myös vuonna 2010.
Kouluarvosanat olivat yhteydessä lääkärin toimipaikkaan, ikään, erikoisalaan, järjestelmän käyttö­kokemukseen
ja tuotemerkkiin. Sairaaloiden lääkärit suhtautuivat edelleen tietojärjestelmiin kriitti­simmin.
Kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen
kuluvan liikaa aikaa. Sairaaloiden lääkäreistä yli 40 % koki järjestelmän virheellisen toiminnan olleen
yhteydessä potilaalle aiheutuvaan haittatapahtumaan. Puolet lääkäreistä koki tietojärjestelmien
tukevan tiedonkulkua hoitajien ja lääkärien välillä. Vain harva lääkäri näki tietojärjestelmien auttavan
lääkärien ja potilaiden välistä yhteydenpitoa.
Päätelmät
Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat edelleen kriittisiä. Käyttäjäkokemuksissa ei ole keski­määrin
tapahtunut muutosta vuodesta 2010. Yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin.
Uudet toiminnallisuudet (esim. sähköinen resepti) on otettu vastaan ristiriitaisesti. Järjestelmäkehi­tyksessä
on käyttäjäkokemukset huomioitava aiempaa paremmin. Kehittämistyön keskiöön on
nostettava järjestelmien vakauden ja nopeuden parantaminen sekä tiedonkulku eri organisaatioiden
välillä. Hyvin toimivat tietojärjestelmät ovat edellytyksenä sote-uudistuksen onnistumiselle.
Jukka Vänskä
VTM, tutkimuspäällikkö
Suomen Lääkäriliitto
jukka.vanska@laakariliitto.fi
Suvi Vainiomäki
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri
Turun kaupungin
hyvinvointitoimiala ja
Turun yliopisto
Johanna Kaipio
TkT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
ja käytettävyysasiantuntija,
Helsingin kaupunki, Apotti-hanke
Hannele Hyppönen
FT, tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jarmo Reponen
LT, radiologian ylilääkäri,
Raahen sairaala ja professori,
Oulun yliopisto, FinnTelemedicum
Tinja Lääveri
LL, sisätautien erikoislääkäri,
infektiotauteihin erikoistuva
lääkäri, HUS/HYKS Tulehduskeskus
ja kehittämispäällikkö, Helsingin
kaupunki, Apotti-hanke
Tietojärjestelmien käyttö on vakiintunut osaksi
lääkärin työtä. Niiden käytettävyyteen on havaittu
liittyvän ongelmia, joiden on todettu olevan
yhtey­dessä
potilasturvallisuuden heikentymi­seen
(1,2,3,4,5). Tehostamisodotusten vastaisesti
potilastietojärjestelmien käytön on havaittu han­kaloittavan
työnkulkuja ja vievän merkittävän
osan lääkärien työajasta (6,7). Tietojärjestelmiin
liittyvä rasittuneisuus on lisääntynyt ja erityisesti
julkisessa terveydenhuollossa heikosti toimivat
tietojärjestelmät aiheuttavat lääkäreille stressiä
(8). Yksi keskeinen syy käyttäjien tyytymättömyy­teen
on potilastietojärjestelmien heikko käytettä­vyys
(9,10). Käyttäjien tyytyväisyys puolestaan
liittyy järjestelmien mukautettavuuteen, käyttö­liittymiin,
luotettavuuteen ja käyttöönottoon (10).
Käytettävyys on keskeisessä roolissa onnistu­neen
käyttöönoton ja tarkoituksenmukaisen
LIITEAINEISTO
pdf-versiossa
www.laakarilehti.fi
Sisällysluettelot
SLL 49/2014
LINKKI
­KYSELYLOMAKKEESEEN
Liite 1
Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3351

2. Terveydenhuoltotutkimus
käytön saavuttamisessa sekä osana järjestelmän
laadun arviointia. Tyytyväisyys on yksi käytet­tävyyden
osa-alue (11). Edelleen tutkimusten
pääpaino on järjestelmien käytön laajuuden tai
kertaluontoisten käyttökokemusten selvittämi­sessä,
ei pidempikestoisten käyttäjäkokemusten
kartoittamisessa (2). ”Käyttäjäkokemus” viittaa
määritelmän mukaisesti ennen käyttöä oleviin,
käytön aikana syntyviin ja käytön jälkeisiin
koke­muksiin
(12). Yksittäisen tietojärjestelmän
käytettävyyden arviointiin suunnattuja kysely­patteristoja
(13,14) ei voitu käyttää sellaisenaan
tutkimuksessamme, sillä ne eivät huomioi teh­tävien
ja toimintaympäristöjen erilaisuutta. Tar­vitaan
terveydenhuollon toimintaympäristöön
sovitettua käyttäjäkokemusten kartoitusta. Käyt­täjäkokemusten
kartoittaminen kyselyllä tuottaa
erilaista, mutta yhtä validia tietoa tietojärjestel­mien
onnistumisesta kuin objektiivisemmat
mittarit (15).
Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojär­jestelmistä
kartoitettiin Suomessa ensimmäistä
kertaa vuonna 2010. Lääkärien kyselytutkimuk­sessa
antamat arviot olivat kriittisiä. Tulokset
osoittivat, että järjestelmät tukevat lääkärin
­työtä
heikosti; negatiivisimmat arviot antoivat
julkisella sektorilla, erityisesti sairaaloissa työs­kentelevät
lääkärit (16,17,18).
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
sekä Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto toteutti­vat
Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälinee­nä
2014 -tutkimuksen potilastyössä toimiville
lääkäreille. Tutkimuksen tarkoituksena on kerä­tä
ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien
nykytilasta: selvittää lääkärien kokemuksia jär­jestelmien
käytöstä ja käytettävyydestä, nostaa
esiin keskeisiä ongelmia ja toisaalta hyviä toi­minnallisuuksia,
sekä seurata tuotemerkeittäin
tapahtunutta kehitystä. Tutkimus on osa sosiaa­li-
ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelui­den
arviointikokonaisuutta (19). Tutkimus­lomake
on myös yhtenä lähtökohtana kansain­välisten
eHealth-indikaattorien rakentamisessa
(20).
Tutkimus tehtiin keväällä 2014, jolloin tervey­denhuollon
organisaatioissa oli toistakymmentä
eri perusjärjestelmien tuotemerkkiä. Lisäksi oli
käytössä satoja erillisjärjestelmiä (21). Valtakun­nallisista
tietojärjestelmäpalveluista (Kanta-­palvelut)
sähköinen resepti oli ollut käytössä
julkisessa terveydenhuollossa 1–3 vuoden ajan.
Myös osa yksityisen terveydenhuollon toiminta­yksiköistä
oli jo liittynyt sähköiseen reseptiin.
Tutkimushetkellä ainoastaan Itä-Savon sairaan­hoitopiiri
käytti potilastiedon arkistoa.
Tutkimus raportoidaan erillisartikkeleina.
Tässä ensimmäisessä artikkelissa kuvataan tut­kimusaineistoa,
esitetään potilastietojärjestel­mille
annetut kouluarvosanat ja keskeisimmik­si
koetut kehittämiskohteet ja parhaat toimin­nallisuudet.
Lisäksi kuvataan käyttäjäkokemuk­sia
valikoitujen asenneväittämien valossa sekä
tarkastellaan näissä tapahtuneita muutoksia
vuosien 2010 ja 2014 välillä.
Aineisto ja menetelmät
Tutkimuksen kohteena olivat työikäiset (alle
65 v) ja potilastyötä tekevät lääkärit. Tutkimus
toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena hel­mi–
maaliskuussa 2014.
Suurin osa kyselylomakkeen kysymyksistä oli
väittämiä, jotka esitettiin pääsääntöisesti saman
tapaan kuin vuonna 2010. Vastaajat arvioivat
niitä 5-luokkaisilla Likert-asteikoilla. Väittämät
Kirjallisuutta
1 Kaipio J. Usability in healthcare:
Overcoming the mismatch
between information systems
and clinical work. Department of
Computer Science and Engineering.
Aalto university, Helsinki 2011.
2 Kushniruk A, Kaipio J, Nieminen M
ym. Human factors in the large:
experiences from Denmark, Finland
and Canada in moving towards
regional and national evaluations of
health information system usabili-ty.
IMIA Yearbook 2014 (painossa).
3 McCoy AB, Wright A, Eysenbach
G ym. State of the art in ­clinical
­informatics:
evidence and
­examples.
Yearb Med Inform
2013;13–19.
4 Magrabi F, Ong M-S, Runciman
W, Coeira E. Using FDA reports to
inform a classification for health
information technology safety
problems. J Am Med Inform Assoc
2012;19;45–53.
5 Beuscart-Zéphir MC, Borycki E,
Carayon P, Jaspers MWM, Pelayo
S. Evolution of human factors
research and studies of health
information technologies: The role
of patient safety. Yearb Med Inform
2013;67–77.
Taulukko 1.
Tutkimuksen kohdejoukon ja tutkimukseen vastanneiden jakaumat
taustamuuttujittain.
Tutkimukseen
vastanneet
(n = 3 781)
Potilastyössä
olevat lääkärit
(n = 16 350)
Kaikki työikäiset
lääkärit
(n = 20 110)
Sukupuoli, %
miehiä 38,1 41,9 41,0
naisia 61,9 58,1 59,0
Ikäryhmä, %
–34 19,3 21,1 21,7
35–44 21,3 24,9 24,4
45–54 29,2 29,0 26,9
55– 30,3 25,0 26,9
Keski-ikä, vuotta
miehet 48,5 46,3 47,3
naiset 45,6 44,7 44,3
kaikki 46,7 45,4 45,5
Erikoistumisvaihe, %
erikoistumaton 33,1 38,4 40,2
erikoistunut 66,9 61,6 59,8
Toimipaikka, %
sairaala 46,4 45,3 –
terveyskeskus 24,4 22,6 –
yksityinen/muu 29,3 32,1 –
3352 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69

3. tieteessä
tutkimuksen teoreettista kohdejoukkoa. Tutki­mukseen
vastasi 3 781 lääkäriä, joista lähes
kaikki (99 %) ilmoittivat tekevänsä potilastyötä.
Tutkimukseen pystyi vastaamaan suomeksi tai
ruotsiksi.
Tutkimusaineisto edustaa vajaata neljännestä
(23,1 %) potilastyötä tekevistä lääkäreistä.
Osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2010
(27,2 %). Aineistoa arvioitiin vertaamalla kyse­lyyn
vastanneita rekisteritietoihin ja vuoden
2014 Työmarkkinatutkimuksen tietoihin poti­lastyötä
tekevistä lääkäreistä. Naisten osuus on
tutkimusaineistossa suurempi kuin vertailuryh­missä.
Nuorten ikäryhmien osuus oli hieman
pienempi kuin vertailuryhmissä. Erikoistuneet
lääkärit ovat hieman yliedustettuina tutkimus­aineistossa,
samoin terveyskeskusten lääkärit.
Sen sijaan ryhmä ’yksityinen/muu’ on vastan­neiden
ryhmässä lievästi aliedustettuna. Tähän
ryhmään kuuluvista 66 % työskenteli päätoimi­sesti
yksityisen sektorin toimipaikoissa, 14 %
kunnissa (pois lukien sairaalat ja terveyskes­kukset),
12 % yliopistolla ja 8 % valtiolla.
Kerättyä aineistoa voidaan metodologisesti
­pitää
taustaominaisuuksiltaan hyvin koko kohde­joukkoa
edustavana satunnaisnäytteenä (23).
Kouluarvosanoista raportoidaan keskiarvot,
luottamusvälit ja arvosanojen prosenttijakau­mat.
Väittämäkysymysten vastauksia tarkastel­laan
kolmiluokkaisina. Lääkäriryhmien välis­ten
erojen tilastollista merkitsevyyttä testataan
khiin neliö -testillä. Ryhmittäisiä keskiarvoja
ja jakaumia verrataan vuoden 2010 tilantee­seen.
Tilastoanalyysit tehtiin SPSS 19 -ohjel­mistolla.
Tulokset
Neljännes vastaajista käytti työssään pääasialli­sesti
Efficaa ja neljännes Uranusta (taulukko 2).
Ryhmässä ’yksityinen/muu’ eniten käyttäjiä oli
DynamicHealthilla. Yli 80 % terveyskeskusten
lääkäreistä käytti Efficaa tai Pegasosta. Sairaa­loiden
lääkäreistä lähes joka toisella oli potilas­tietojärjestelmänä
Uranus. Joka viides kirjautuu
vähintään neljään eri kliiniseen järjestelmään
potilastyötä tehdessään.
Yli 70 % oli käyttänyt potilastietojärjestelmää
vähintään 3 vuotta, kymmenesosalla oli alle
vuoden kokemus arvioimastaan järjestelmästä.
Joka toinen vastaaja oli käyttänyt työssään sään­nöllisesti
vähintään kolmea eri tuotemerkkiä,
reilu viidennes vain yhtä tuotemerkkiä. Yli 70 %
Taulukko 2.
Pääasiallisesti käytössä olevat potilastietojärjestelmät.
6 Menachemi N, Collum TH. Benefits
and drawbacks of electronic health
record systems (viitattu 4.9.2014).
Risk Manag Healthc Policy.
2011;4;47–55. www.ncbi.nlm.nih.
gov/pmc/articles/PMC3270933/
7 Winblad I, Hyppönen H, Salo S
ym. Onko tietokone vastaan-oton
aika­varas?
Suom Lääkäril
2009;63;3956–9.
8 Heponiemi T, Vänskä J, Aalto AM,
Elovainio M. Potilastyöhön ja tieto-järjestelmiin
liittyvä stressi lisääntyi:
Kyselyt lääkäreille 2006–2010.
Suom Lääkäril 2012;67;51–5.
9 Edsall RL, Adler KG. The 2011 EHR
User Satisfaction Survey. Responses
from 2719 family physicians.
Family Practice Management
2011 (siteerattu 4.8.2014). www.
praxisemr.com/SpecialDownloads/
AAFP_2011_Survey_of_User_­Satisfaction_
with_EHR.pdf.
10 Anon. 2013 State of the Ambulatory
EHR Market. Black Book Rankings.
Brown-Wilson Group, Inc.
11 ISO 9241-11/ISO 9241 Ergonomic
requirements for office work with
visual display terminals, Part
11: Guidance on Usability, 1998,
International Organization for
Standardization, Geneve.
12 ISO 9241-210, International
Standard: Ergonomics of
­Human–
System Interaction – Part
210: Human-­Centred
Design for
Interactive Systems, 1st edition
2010-03-15, Reference number ISO
9241-210:2010(E).
13 Brooke J. SUS: a ”quick and dirty”
usability scale. Kirjassa: Jordan
P, Thomas B, Weerdmeester T,
­McClelland
A, toim. Usability
­Evaluation
in Industry. Lontoo:
Taylor and Francis 1996.
Sairaala,
%
Terveyskeskus,
%
Yksityinen/
muu,
%
Kaikki,
%
Acute 10,0 3,3
DynamicHealth (Doctorex) 39,6 11,7
Effica 24,5 46,1 5,0 24,1
Esko 10,6 5,4
Graafinen Finstar 4,0 1,3
Mediatri 2,7 7,7 2,7 3,9
Medicus 2,3 0,7
Pegasos 6,0 37,0 5,2 13,4
Radiologien PACS/RIS 5,2 1,1 3,0
Softmedic 10,3 3,1
Uranus 46,0 9,4 24,1
Jokin muu 5,0 5,2 14,4 6,0
Kaikki, % 100 100 100 100
n 1 753 922 1 106 3 781
liittyivät muun muassa seuraaviin aihealueisiin:
tekniset ominaisuudet, käytettävyys, potilastur­vallisuus
ja hoidon laatu sekä yhteistyö ja
tiedon­kulku.
Vastaajat antoivat kouluarvosanan
(4–10) käyttämälleen potilastietojärjestelmälle
ja valitsivat sen hyvin toimivat ominaisuudet ja
keskeisimmät kehityskohteet. Uutena asiana
kysyttiin sähköisestä reseptistä. Tutkimuksessa
oli kolme uutta erillisosiota: tietojärjestelmien
tuki johtamiselle, radiologian erillisjärjestelmi­en
ominaisuudet ja potilasturvallisuus (kysely­lomake
artikkelin sähköisen version liitteenä:
www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot
49/2014, liiteaineisto 1).
Kyselylomake testattiin etukäteen. Testiryh­män
muodostivat kahdeksan potilastyössä toi­mivaa
lääkäriä eri erikoisaloilta ja toiminta­ympäristöistä.
Testauksen perusteella lomak­keeseen
tehtiin tyylillisiä tarkennuksia.
Tutkimushenkilöiden osoitetiedot poimittiin
Lääkäriliiton rekisteristä. Suomessa oli vuoden
2014 alussa 20 110 alle 65-vuotiasta lääkäriä
(22), joista 91 %:lle (n = 18 257) lähetettiin tut­kimusviestit
sähköpostitse. Rekisteritiedoista ei
voitu eritellä potilastyötä tekeviä lääkäreitä
(­taulukko
1). Lääkäriliiton Työmarkkinatutki­muksen
mukaan (julkaisematon tieto) potilas­työssä
on noin 16 350 lääkäriä, mikä edustaa
Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3353

4. Terveydenhuoltotutkimus
vastanneista arvioi kokemuksensa vähintään
­tasolle
4 (1 = aloittelija, 5 = erittäin kokenut).
Terveyskeskusten lääkäreistä valtaosa (75 %)
haki pääasiallisesti tietoja toiselta rekisterinpitä­jältä
aluetietojärjestelmän tai muun vastaavaan
järjestelmän avulla. Noin 21 % käytti paperia tai
faksia. Sairaaloissa työskentelevillä vastaavat
osuudet olivat 47 % ja 46 %. Vuonna 2010 vielä
40 % terveyskeskusten ja 67 % sairaaloiden lää­käreistä
turvautui tiedon hakemisessa pääsään­töisesti
paperiin tai faksiin.
Potilastietojärjestelmille
annetut kouluarvosanat
Keskimääräinen kouluarvosana pääasiallisesti
käytetylle potilastietojärjestelmälle oli 7 ja
­joka
viides lääkäri antoi kouluarvosanaksi kor­keintaan
5 (taulukko 3). Kiitettävät arvosanat
erityisesti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa
­olivat
harvinaisia. Keskimäärin tilanne on pysy­nyt
vuoden 2010 tasolla.
Kuntasektorilla toimivat lääkärit antoivat jär­jestelmille
heikommat kouluarvosanat (keski­arvo
6,5) kuin yksityisen sektorin lääkärit (kes­kiarvo
7,1).
Kouluarvosanat olivat yhteydessä myös lääkä­rin
ikään, järjestelmän käyttökokemukseen ja eri­koisalaan.
Yli 55-vuotiaiden antama keskiarvo oli
korkeampi kuin muissa ikäryhmissä. Pisimpään
arvioitua järjestelmää käyttäneet antoivat kor­keimmat
arvosanat, kun taas alle vuoden järjes­telmää
käyttäneillä arvosanat olivat matalimmat.
Erikoislääkäreistä kriittisimpiä olivat kirurgisten,
psykiatristen ja sisätautialojen lääkärit. Radiologit
olivat ainoa tarkasteltu erikoislääkäriryhmä, jon­ka
kouluarvosanan keskiarvo oli yli seitsemän.
Graafinen Finstar (GFS) ja Mediatri saivat
terveyskeskusten lääkäreiltä keskimääräistä kor­keammat
arvosanat, ne saivat myös eniten kii­tettäviä
arvosanoja. Sairaaloissa käytetyistä
tuote­merkeistä
Eskon ja Mediatrin arvosanojen
keskiarvot olivat korkeimmat, kun taas Uranuk­sen
ja Pegasoksen käyttäjät antoivat keskiarvoa
heikommat arvosanat. Sairaaloissa työskentele­vistä
lääkäreistä eniten kiitettävän arvosanan
antaneita oli Eskon, Mediatrin ja radiologian
järjestelmien käyttäjissä.
Terveyskeskusten tuotemerkeistä Effican kes­kiarvo
laski ja GFS:n nousi vuodesta 2010. Sai­raaloiden
tuotemerkeistä merkittävin muutos
oli tapahtunut Mediatrin käyttäjien arvioissa:
keskiarvo nousi erittäin heikosta (5,6) vuoden
Taulukko 3.
Kouluarvosanoja koskevat tunnusluvut taustamuuttujittain.
% Keskiarvo 95 %:n LV Arvosanojen %-osuudet
9–10 4–5
Kaikki (n = 3 675) 100 6,6 6,6–6,7 5,7 19,6
Sukupuoli
Miehet 38 6,6 6,5–6,7 7,8 22,8
Naiset 62 6,7 6,6–6,7 4,5 17,3
Ikäryhmä
–34 19 6,6 6,5–6,6 3,0 19,9
35–44 22 6,6 6,5–6,7 5,0 17,9
45–54 30 6,6 6,5–6,7 6,2 21,6
55– 30 6,8 6,7–6,9 7,8 18,3
Käyttökokemus
Alle puoli vuotta 4 6,4 6,2–6,6 3,3 27,3
Yli puoli vuotta, mutta
4 6,3 6,1–6,5 3,7 28,7
alle vuoden
1–3 vuotta 16 6,5 6,4–6,6 4,2 21,2
3–6 vuotta 25 6,6 6,5–6,7 4,9 20,3
Yli 6 vuotta 50 6,8 6,7–6,8 7,0 17,3
Erikoisala
Anestesiologia ja
5 6,6 6,4–6,8 5,9 21,2
tehohoito
Kirurgiset alat 7 6,3 6,2–6,5 9,0 31,1
Lastentaudit 3 6,7 6,5–7,0 7,2 19,8
Naistentaudit ja
4 6,8 6,6–7,0 3,1 18,5
synnytykset
Psykiatriset alat 7 6,4 6,3–6,6 3,3 24,0
Radiologia 2 7,3 7,0–7,5 17,7 7,6
Sisätautien erikoisalat 7 6,4 6,2–6,6 4,1 25,7
Muut erikoisalat 34 6,8 6,7–6,8 6,1 16,7
Ei erikoistunut 33 6,6 6,6–6,7 4,8 19,0
Toimipaikka
Sairaala 47 6,5 6,4–6,6 4,9 23,0
Terveyskeskus 25 6,6 6,5–6,7 3,0 17,2
Yksityinen/muu 29 6,9 6,8–7,0 9,5 16,2
Sairaala
Effica 25 6,5 6,4–6,6 2,4 21,5
Esko 11 7,3 7,1–7,5 15,8 7,7
Mediatri 3 7,2 6,8–7,6 11,4 15,9
Pegasos 6 6,4 6,1–6,6 3,9 23,3
Radiologien PACS/RIS 5 7,0 6,7–7,3 17,6 15,4
Uranus 46 6,2 6,1–6,3 1,0 28,9
Terveyskeskus
Effica 45 6,6 6,5–6,7 2,0 16,8
Graafinen Finstar 4 7,4 7,0–7,7 8,1 5,4
Mediatri 8 7,0 6,7–7,3 8,6 8,6
Pegasos 38 6,4 6,3–6,6 2,1 20,6
3354 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69

5. tieteessä
Kuvio 1.
Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevien lääkärien
käyttämilleen potilastietojärjestelmille antamat kouluarvosanat vuosina
2010 ja 2014.
4 5 6 7 8 9 10
Terveyskeskus, kaikki
1Effica
Graafinen Finstar
Mediatri
Pegasos
Sairaala, kaikki
Effica
Esko
1Mediatri
Pegasos
Uranus
2010 2014
1Tilastollisesti merkitsevä (p 0,05) muutos vuosien 2010 ja 2014 välillä.
teella on helppo muodostaa kokonaiskuva poti­laan
tilasta. Sairaalassa vastaava osuus oli nous­sut
14 %:ista 29 %:iin.
Vain reilu neljännes terveyskeskusten ja sai­raaloiden
lääkäreistä piti rutiinitehtävien suorit­tamista
suoraviivaisena. Sen sijaan ryhmässä
’yksityinen/muu’ vastaava osuus on huomatta­vasti
korkeampi eli lähes puolet. Terveyskeskus­ten
lääkäreistä aiempaa harvempi koki rutiini­tehtävien
suorittamisen suoraviivaiseksi (tau­lukko
4).
Lähes kaksi kolmasosaa (65 %) lääkäreistä
­koki
tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua ja
yhteistyötä samassa organisaatiossa toimivien
lääkärien välillä. Puolet (50 %) lääkäreistä koki
tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua hoita­jien
ja lääkärien välillä (43 % vuonna 2010). Sen
sijaan vain harva lääkäri (11 %) näki tietojärjes­telmien
auttavan lääkärien ja potilaiden välistä
yhteydenpitoa. Tässäkään suhteessa ei ollut ta­pahtunut
muutosta (13 % vuonna 2010).
Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien
arvioissa viisi eniten mainintoja saaneet hyvät
toiminnallisuudet ja viisi keskeisintä kehittä­miskohdetta
esitetään taulukossa 5.
Pohdinta
Loppukäyttäjien kokemuksilla on suuri merki­tys,
kun tavoitellaan tietojärjestelmien käyttöön­oton
onnistumista tai tarkoituksenmukaista
käyttötapaa (24). Tutkimuksemme vastaajat oli­vat
kokeneita potilastietojärjestelmien käyttäjiä.
Vaikka lääkäri ei ole käytettävyysasiantuntija,
hän pystyy kokemuksensa perusteella paikanta­maan
järjestelmän ongelmakohtia. Käyttäjä­kokemukset
toimivat hyvänä perustana sekä oh­jaavan
normiston että yksittäisten tietojärjestel­mien
kehittämiselle.
Tutkimus kohdistettiin kaikkiin potilastyössä
oleviin lääkäreihin. Puutteellisten rekisteritieto­jen
takia kohdejoukkoa ei voitu tarkasti rajata.
Vastaajakadon analyysia hankaloitti myös se,
­että
käytettävissä ei ollut tietoa lähetettyjen tut­kimuskutsujen
perillemenosta. Tämä on ylei­nen
sähköisiä tiedonkeruita vaivaava ongelma
(25). Suurempien ryhmien tarkasteluissa tulos­ten
pohjalta tehtyjä johtopäätelmiä voidaan
­pitää
koko kohdejoukkoa edustavina. Pienem­missä
osajoukoissa tuloksiin on suhtauduttava
suuntaa-antavina. Lähes 4 000 lääkärin vastauk­set
antavat hyvän pohjan järjestelmien jatko­kehitykselle.
14 Kirakowski J. The use of
­questionnaire
methods for usability
assessment, Background Notes
on the SUMI Questionnaire, 1994
(siteerattu 22.8.2014). sumi.ucc.ie/
index.html
15 Patrick JD. The validity of personal
experiences in evaluating HIT. Appl
Clin Inf 2010;1:462–5.
16 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H
ym. Lääkärien arviot potilastieto­järjestelmistä
kriittisiä. Suom
Lääkäril 2010;65;4177–83.
17 Winblad I, Hyppönen H, Vänskä
J ym. Potilastietojärjestelmät
tuotemerkeittäin arvioitu. Kaikissa
on kehitettävää. Suom Lääkäril
2010;65;4185–94.
18 Lääveri T, Winblad I, Hyppönen
H, Reponen J, Viitanen J, Antila
KJ. Yksityislääkärien potilastieto-järjestelmät
arvioitu – kritiikkiä,
mutta kiitostakin. Suom Lääkäril
2011;66;1565–71.
19 THL. Sosiaali- ja terveyden­huollon
tietojärjestelmäpalveluiden
­seuranta
ja arviointi (siteerattu
1.9.2014). www.thl.fi/sotetieto­jarjestelmakyselyt.
20 Hyppönen H, Faxvaag A, Gilstad
H ym. Nordic eHealth indicators:
­organisation
of research, first
results and plan for the future.
Stud Health Technol Inform
2013;192;273–7.
2010 tasosta yli puolitoista arvosanaa (7,2). Myös
Pegasoksen saama arvosana nousi (kuvio 1).
Potilastietojärjestelmien käyttöä
koskevat väittämät
Kuten vuonna 2010, kolme neljästä lääkäristä
koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilas­tiedon
saamiseen kuluvan liikaa aikaa. Lääkä­reistä
edelleen lähes kolmannes ilmoitti järjes­telmän
virheellisen toiminnan aiheuttaneen tai
olleen lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtu­man
potilaalle. Sairaaloiden lääkäreillä osuus
oli keskiarvoa suurempi (41 %) ja ryhmässä
’yksi­tyinen/
muu’ selvästi keskiarvoa pienempi
(14 %). Useam­pi
kuin joka viides ei osannut ot­taa
kantaa väittämään.
Yhteenvetonäkymien suhteen on tapahtunut
hieman kehitystä: Vuonna 2010 noin 44 % lää­käreistä
ilmoitti, että ominaisuutta ei ole tieto­järjestelmässä
lainkaan, kun nyt vastaava osuus
oli pudonnut 29 %:iin. Niillä vastaajilla, joiden
käyttämässä järjestelmässä on yhteenvetonäky­mä,
vain neljännes (24 %) koki, että sen perus­Suomen
Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3355

6. Terveydenhuoltotutkimus
Tietojärjestelmien käyttökokemuksen pituu­della
on merkitystä, yli kuusi vuotta järjestelmiä
käyttäneet antoivat niille parhaat arvosanat.
Mediat­rin
sairaalaympäristössä saaman arvosa­nan
huomattava paraneminen liittynee siihen,
että vuonna 2010 järjestelmä oli käyttöönotto­vaiheessa,
nyt vakiintuneessa käytössä. Eniten
kiitettäviä arvosanoja oli radiologian järjestel­millä
sekä Eskolla ja Mediatrilla. Tätä voi selit­tää
se, että käyttäjät ovat voineet vaikuttaa järjes­telmien
suunnitteluun ja prosessien hiomiseen
(26). Lääkärien osallistumista järjestelmien ke­hittämiseen
tulee edistää.
Potilastietojen haku toisesta organisaatiosta
koettiin edelleen ongelmalliseksi, vaikka alueel­listen
järjestelmien käyttö oli selvästi lisäänty­nyt.
Terveydenhuoltolaki on antanut alueelli­seen
tiedonhallintaan perustan salliessaan re­kisterien
yhteiskäytön terveydenhuollon sai­raanhoitopiirien
alueella (27). Osa alueellisista
tietojärjestelmistä tukee kuitenkin edelleen pa­remmin
terveyskeskus- kuin sairaalalääkärien
tiedonsaantia (28). Kanta-arkiston ja siihen liit­tyvän
tiedonhallintapalvelun käytön sujuvuus
on jatkossa avainasemassa, kun tehdään organi­saatiorajat
ylittäviä tietohakuja. Kansallisessa
ohjauksessa tulisi varmistaa arkityön sujuvuus.
Edelleen erityisesti sairaaloiden lääkärit koki­vat
tietojärjestelmien virheiden aiheuttavan tai
olleen lähellä aiheuttaa vaaraa potilaalle. Koke­21
Winblad I, Reponen J, Hämäläinen
P. Tieto- ja viestintäteknologian
käyttö terveydenhuollossa
vuonna 2011: ­tilanne
ja kehityksen
suunta. Raportti no. 3. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2012
(siteerattu 26.8.2014). www.thl.
fi/thl-client/pdfs/825d0af8-f97c-
4192-bf5b-ba5e1bf773aa
22 Suomen Lääkäriliitto. Vuositilasto
2014. Helsinki.
23 Tilastokeskus. Virsta Virtual
­Statistics.
Satunnaisnäyte
(siteerattu 5.9.2014). www.stat.fi/
virsta/­tkeruu/
03/05/lt_01.html
24 Cresswell K, Morrison Z, Crowe S,
Robertson A, Sheikh A. Anything
but engaged: user involvement in
the context of a national electronic
health record implementation.
Inform Prim Care 2011;19;191–206.
25 Ruskoaho J, Vänskä J, Heikkilä T ym.
Postitse vai sähköisesti? Näke-myksiä
tiedonkeruumenetelmän
valintaan Lääkäri 2008 -tutkimuk-sen
pohjalta. Soslääk Aikakausl
2010;47;279–85.
26 Alanko H, Leinonen T, Reponen J,
Niinimäki T, Karhunen-Lappalainen
P, Aura A. ESKO-verkkokertomus
– sairauskertomustietoa yli
organisaatiorajojen. Suom Lääkäril
1998;63;2590–2.
27 Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
www.finlex.fi/fi/laki/ajanta-sa/
2010/20101326 (siteerattu
26.8.2014).
28 Hyppönen H, Winblad I, Reponen
J, Lääveri T, Vänskä J. Lääkä-rien
­kokemukset
alueellisesta
potilastiedon vaihdosta (siteerattu
26.8.2014). Raportti 5/2012.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
Helsinki 2012. www.thl.fi/thl-client/
pdfs/f4191f01-b6f7-46c0-b0eb-
8358a66aca39
29 Hyppönen H, Hyry J, Kyrki A.
Kansalaisten kokemukset sosiaali-ja
terveydenhuollon sähköisistä
asiointipalveluista. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos 2014, raportin
käsikirjoitus.
30 Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio
J ym. Potilastietojärjestelmät
­tuotemerkeittäin
arvioituna 2014.
Suom Lääkäril 2014;69:3361–71.
sidonnaisuudet
Kirjoittajat ovat ilmoittaneet
­sidonnaisuutensa
seuraavasti
(ICMJE:n lomake):
Suvi Vainiomäki: korvaus
­käsikirjoituksen
kirjoittamisesta tai
tarkistamisesta (Suomen Lääkäri­liitto).
Hannele Hyppönen: muu
(STM). Tinja Lääveri: johtokunnan/
hallituksen jäsenyys (Suomen
Lääkäri­liitto,
hallituksen jäsen 2007–
2013, valtuuskunnan, työryhmien
ja jaoksien jäsen), luentopalkkiot
(Talentum, Suomen Lääkäriliitto, GSK,
Lääkäripäivät), muu (STM). Muut
kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia.
Taulukko 4.
Tutkimukseen vastanneiden lääkärien käyttäjäkokemuksia koskevat jakaumat toimipaikan
mukaan vuonna 2014 ja muutos vuodesta 2010 niiden osuudessa, jotka vastasivat väittämiin
”samaa mieltä”.
Eri mieltä, % Ei samaa eikä eri
mieltä, %
Samaa mieltä, %
(muutos, %-yks.)
Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie
usein liikaa aikaa (n = 3 613, p 0,001)
Sairaala 9 10 81 (+5)
Terveyskeskus 16 10 74 (0)
Yksityinen/muu 8 15 77 (+5)
Kaikki 11 11 78 (+4)
Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut
lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle
(n = 3 684, p 0,001)
Sairaala 37 22 41 (–1)
Terveyskeskus 44 25 31 (+3)
Yksityinen/muu 69 17 14 (–1)
Kaikki 48 21 31 (–1)
Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenveto­näkymän
(esim. ’kuumekurvan’ tai hoitotaulukon), jonka
perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan
tilanteesta (n = 2 543, p 0,001).
Sairaala 55 17 29 (+15)
Terveyskeskus 64 19 17 (+3)
Yksityinen/muu 57 25 19 (0)
Kaikki 57 19 24 (+8)
Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnis-tuu
ilman ylimääräisiä valintoja (n = 3 674, p 0,001)
Sairaala 62 10 28 (0)
Terveyskeskus 64 10 26 (–11)
Yksityinen/muu 40 12 48 (–5)
Kaikki 56 11 33 (–3)
3356 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69

7. tieteessä
Taulukko 5.
Potilastietojärjestelmien hyvin toimivat ominaisuudet ja kehittämiskoh-teet,
valinnan tehneiden vastaajien osuudet.
Hyvin toimivat ominaisuudet % Kehittämiskohteet %
TERVEYSKESKUS TERVEYSKESKUS
Lääkityksen interaktiotarkistus 49 Järjestelmien hitaus tai
yllättävät käyttökatkot
47
Digitaalinen sanelu 47 Aluetietojärjestelmän huono
käytettävyys
42
Potilastiedon saatavuus lääkärin
sijainnista riippumatta
46 Potilastiedon haun hitaus ja
hankaluus
41
Työ-, vastaanotto- ja
­ajanvarauslistojen
hallinta
41 Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja
itse täydentyviä
40
Sähköinen resepti 39 Sähköisen reseptin toteutus 37
SAIRAALA SAIRAALA
Potilastiedon saatavuus lääkärin
sijainnista riippumatta
60 Järjestelmien hitaus ja yllättävät
käyttökatkot
57
Digitaalinen sanelu 52 Aluetietojärjestelmän huono
käytettävyys
48
Sähköinen resepti 39 Saman asian kirjaaminen moneen
paikkaan
40
Lääkityksen interaktiotarkistus 32 Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen 38
Mahdollisuus kerätä eri
­erikoisalojen
tekstejä
­kronologiseksi
kertomukseksi
25 Epäloogisuus 32
muksen taustalla voi olla monia syitä lähtien
teknisistä ominaisuuksista järjestelmän logiik­kaan,
työprosesseihin ja koulutuksen määrään.
Aiheesta tarvitaan lisätutkimusta.
Yhteenvetonäkymien puute tai huono laatu
nostettiin vuonna 2010 yhdeksi keskeiseksi ke­hittämiskohteeksi,
niiden on tämän jälkeen
koettu yleistyneen. Yhteenvetonäkymä on oleel­linen
tiedon jäsentämisen kannalta. Jos järjes­telmän
yhteenvetonäkymä ei palvele tarkoitus­taan,
saattavat käyttäjät kokea sen puuttuvan
koko­naan.
Potilastietojärjestelmissä tiedon ra­kenteisuus
ei ole edelleenkään riittävällä tasolla,
jotta järjestelmät pystyisivät muodostamaan
koko­naiskuvan
automaattisesti.
Tietojärjestelmien pitäisi säästää lääkäriä sel­laisen
asian toistamiselta, joka on jo järjestel­män
tiedossa. Tulosten perusteella rutiinitehtä­vien
sujuvuudessa on tapahtunut jopa negatii­vista
kehitystä. Erikseen olisi analysoitava, joh­tuuko
tämä pelkästään järjestelmistä, onko
hoito­tilanteeseen
lisätty uusia tehtäviä, tai onko
työprosessia osattu uudistaa sähköisen työväli­neen
käyttöönoton yhteydessä.
Tietojärjestelmät tukevat lääkärien välistä yh­teistyötä
saman organisaation sisällä. Sen sijaan
lääkärien ja hoitajien välisen yhteistyön tukemi­nen
on jo vaikeampaa: se edellyttäisi prosessin
ohjausta ja selkeää toimintojen ja toimintatilo­jen
monitorointia. Lääkärien ja potilaiden väli­nen
yhteistyö tietojärjestelmien avulla on vielä
alkutekijöissään. Sähköinen asiointi ei toistai­seksi
kata kuin pienen osan terveydenhuollon
ja potilaan välisistä kontakteista (29). Jatkossa
potilaan pääsy omiin terveystietoihinsa sekä po­tilaan
itsestään kirjaamat tiedot lisäävät osal­taan
tätä vuorovaikutusta.
Hyvin toimivina ominaisuuksina mainittiin
edelleen potilastiedon saatavuus lääkärin sijain­nista
riippumatta ja digitaalinen sanelu. Uusina
hyvinä ominaisuuksina nousivat esiin lääkkei­den
interaktioiden tarkistus ja sähköinen resep­ti.
Tämä on loogista, koska sähköisen reseptin
käyttöönotto ja lääkitysosioiden uudistus on osu­Tärkeää
on
­tiedonkulun
­parantaminen
eri
organisaatioiden
välillä.
Tästä asiasta tiedettiin
• Potilastietojärjestelmät ovat keskeinen osa
lääkärin työtä.
• Lääkärit suhtautuivat tietojärjestelmiin kriittisesti,
kun käyttäjäkokemuksia kartoitettiin vuonna 2010.
• Käyttäjäkokemuksissa oli eroja eri lääkäriryhmien ja
tuotemerkkien välillä.
Tämä tutkimus opetti
• Lääkärien käyttäjäkokemuksissa ei ole tapahtunut
merkittävää muutosta viime vuosien aikana. Havaitut
muutokset ovat liittyneet yksittäisiin toiminnallisuuksiin
ja tuotemerkkeihin.
• Uusista toiminnallisuuksista sähköinen resepti on
otettu vastaan ristiriitaisesti.
• Jatkotutkimusta tarvitaan tietojärjestelmien
yhteydestä potilasturvallisuuteen sekä akuutimpien
kehittämiskohteiden – hitauden ja käyttökatkojen sekä
organisaatioiden välisen tiedonkulun ongelmien – ­syistä
ja ratkaisumalleista.
Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3357

8. Terveydenhuoltotutkimus
nut vertailuvälille. Sähköisen reseptin esiintymi­nen
tuloksissa sekä hyvin toimivien ominai­suuksien
että kehittämiskohteiden joukossa viit­taa
mielipiteiden eriytymiseen tuotemerkeittäin
(30). Interaktioiden tarkistusten nousu listalle
osoittaa lääkärien arvostavan potilasturvallisuut­ta
lisääviä ominaisuuksia. Työprosessia tukevien
ominaisuuksien tarvetta korostaa se, että ter­veyskeskuslääkärit
arvostivat ajanvarauslistojen
hallintaa ja sairaalalääkärit mahdollisuutta koos­taa
eri erikoisalojen tekstejä kokonaisuuksiksi.
Tutkimuksen seuraavissa osajulkaisuissa tul­laan
raportoimaan yksityisen sektorin järjestel­miä
koskevat käyttäjäkokemukset, tarkempia
tietoja järjestelmien käytettävyydestä, tiedonku­lusta
sekä tietojärjestelmien ja potilasturvalli­suuden
välisestä yhteydestä.
Järjestelmäkehityksessä ovat tärkeimpiä va­kauden
ja nopeuden parantaminen ja tiedon
kulun kehittäminen eri organisaatioiden välillä.
Vaikka lainsäädäntö mahdollistaisi jo aiempaa
sujuvamman tiedonsiirron (27), eivät tietojär­jestelmät
ole kehittyneet samassa tahdissa.
Lainsäädännön on jatkossakin mahdollistettava
uusien palvelumallien kehittäminen. Hyvin toi­mivat
tietojärjestelmät ovat edellytyksenä sote-uudistuksen
onnistumiselle. n
Tutkimuksen toteuttamista on tukenut
­taloudellisesti
sosiaali- ja terveysministeriö.
Kirjoittajat muistavat kiitollisuudella edesmen­nyttä
dosentti Ilkka Winbladia, jonka mittava
kokemus eTerveydestä oli keskeistä edellisessä 2010
tutkimuksessa. Hänen tarkat kommenttinsa ja
kannustuksensa havaintojen yhdistämiseen
laajempiin kokonaisuuksiin ovat rohkaisseet
jatkamaan aloitettua työtä tällä seuranta­tutkimuksella.
English summary
www.laakarilehti.fi
in english
Electronic Patient
Record systems as
physicians’ tools in
2014: no significant
changes in user
experience reported by
physicians
3358 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69

9. tieteessä
Electronic Patient Record systems as
physicians’ tools in 2014:
no significant changes in user experience
reported by physicians
Background
Electronic Patient Record (EPR) systems have become entrenched in the everyday life of physicians.
Physicians’ experience with respect to EPR systems was first surveyed on the national level in 2010.
In this research, the physicians strongly criticized the usability and functionality of the systems. The
study was repeated at the beginning of 2014. The goal was to obtain up-to-date information about the
current status of EPR systems as well as to monitor what developments have taken place with regard
to usability and user experience.
Methods
Data were collected by electronic survey in early 2014. The survey targeted physicians of working
age in clinical work. A total of 3,781 physicians responded to the survey. In structure, the data are
a representative sample from the target group. The article reports the school grades given for the
EPR systems, together with descriptive statistics of selected assertions. The findings obtained are
compared to the data from 2010.
Results
The average grade given to the EPR systems remained below seven, as was the case in 2010. The
grades were associated with the physician’s workplace, age, specialization, system usage experience
and the brand. Hospital physicians continued to give the EPR systems the most critical assessments.
Three out of four physicians found obtaining patient information from another organization too
time-consuming. Of the physicians working at hospitals, over 40% regarded faulty operations in
EPR systems as having been connected with an adverse event suffered by the patient. Half of the
physicians considered that the information systems supported the information flow between nurses
and physicians. Only a few physicians viewed information systems as aiding communication between
physicians and patients.
Conclusions
The assessments by physicians with regard to EPR systems remain critical. In individual
functionalities, progress has taken place. New functionalities (e.g. electronic prescriptions) received
contradictory assessments. User experience must be taken into consideration more effectively
in system development. Information flow between organizations must be made the core of the
development work. Well-functioning information systems play a key role in the success of social
welfare and health care reform (SOTE).
Jukka Vänskä
Research Chief, M.Soc.Sc.
Finnish Medical Association
jukka.vanska@laakariliitto.fi
Suvi Vainiomäki
Johanna Kaipio
Hannele Hyppönen
Jarmo Reponen
Tinja Lääveri
english summary
Suomen Lääkärilehti 49/2014 v sk 69 3358a