Asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon esitys THL:n rokotusaiheisessa verkkokoulutuksessa 26.1.2017. Aiheena: eväitä rokotuksia epäröivien kohtaamiseen.

1. 26.1.2017 1
Eväitä rokotuksia epäröivän
kohtaamiseen
THL:n verkkokoulutus 26.1.2017
Asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Rokotusohjelmayksikkö, THL
Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo

2. Sosiaalinen
media
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 2
Epävarmuuden taustalla
• Tietoa on tarjolla hyvin erilaisista lähteistä
– Netti, sosiaalisen median eri kanavat, keskustelupalstat, blogit
– Perinteinen media, lehdet, tv, radio (ovat myös netissä)
– Tunteisiin vetoavat tarinat myyvät – keräävät klikkauksia
– Tietoa etsivällä ei aina ole riittävää kykyä arvioida lähteen
luotettavuutta
• Sosiaalinen media:
– vertaisryhmiä löytyy helposti, samaistuminen helppoa
• Sähköistä ja nopeaa, helppo verkostoitua
• Eletään omassa `kuplassa´, jota Some:n algoritmit
vahvistavat
– Kerran tietyn tyyppisillä sivuilla käynyt ohjautuu samankaltaisille sivuille uudestaan,
hakuihin poimiintuu samankaltaisia viestejä välittäviä tahoja
Perinteinen
media ja
sähköinen
media

3. • Pneumokokkirokotteissa ei
ole eläviä taudinaiheuttajia,
siitä ei voi saada tautia
• Uutinen jatkoi ja jatkaa
edelleen elämäänsä netin
keskustelupalstoilla
• Kohu-uutisointi aiheuttaa
turhaa epävarmuutta
• Julkisen sanan neuvoston
langettava tuomio
• ”Yleisöä houkuteltiin
ostamaan lehti tunteita
kuohuttavalla väitteellä, jolle
olisi pitänyt löytyä perusteet
itse jutusta. Kohuotsikoille ei
ollut katetta.”
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 3
Journalistiikan
perussääntöihin kuuluu
tarkistaa taustat, otsikon
tulisi vastata sisältöä
Terveydenhoitajalla ja
lääkärillä on tärkeä rooli
huhukierteen katkaisussa ja
oikean tiedon tarjoamisessa

4. Epävarmuuden taustalla
• Luottamuksen rapautuminen niin lääketieteeseen
kuin lääketieteellisen tiedon tuottajiin ja soveltajiin
– Tällöin faktoilla vakuuttaminen ei pure
– Luottamuksen puutos täyttyy helposti tunnepitoisilla, ideologisesti
tai kaupallisesti tuotetuilla mielikuvilla
• Rokotusten vastustajat viestivät tehokkaasti
• Sosiaalisen media eri alustoja hyödyntäen
• Samat henkilöt ovat aktiivisina eri foorumeilla
• Salaliittoteoreetikot, Big Pharma
• Elämänkatsomus tai uskonto
• Alueellisia eroja, vahvoja vaikuttajia: Viestinnälliset
haasteet paikallisella tasolla
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 4

5. Vastakkainasettelun epäsuhtaisuus
• Media rakastaa vastakkainasetteluja
– Asiantuntijat vrs. ``asiaa tunteva´´ maallikko
• Laitetaan kaksi asiantuntijaa vastakkain
– Tieteelliseen tietoon perustavat asiantuntijat vrs. muulla ”näytöllä”
kuten omalla kokemuksella, omalla ”maailmankuvalla”,
edustamallaan koulukunnalla omia teesejään perustelevat
asiantuntijat tai ns. pseudoasiantuntijat, joilla voi olla myös omia
kaupallisia intressejä mukana
• Vastakkainasettelussa on epäsuhtaa, false balance:
– Pieni ryhmä saa sanansa esille suhteettomassa mittakaavassa
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 5

6. Mitä muuta taustalla voi olla
• Yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä kokemuksia korostava
”aikakausi”
• Yhteisöllisyys ja vastuun kantaminen myös muista on
väistynyt vähän syrjemmälle
• `Minä itse´ on keskiössä: ”selfie-kulttuuri”
• Myös lähipiirin kokemukset vaikuttavat
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 6

7. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 7
Rokottaa vai eikö rokottaa?
• Netti on tulvillaan erilaisia hämmentäviä väitteitä
– Luotettava tieto ”hukkuu ja peittyy”
– Mihin tahoihin uskotaan tai halutaan uskoa?
– Minkä perusteella päätökset tehdään?
Rokotteet heikentävät vastustuskykyä!
Rokotteissa
on myrkkyjä!
On parempi sairastaa
tauti kuin ottaa rokote!
Hyvä hygienia
ja ravitsemus
riittää!
Vaihtoehtoiset hoitomuodot
ovat turvallisempia kuin rokotteet!
Yhdistelmärokotteet
kuormittavat elimistöä! Rokotuksin estettävät taudit
ovat harvinaisia, rokotuksia ei tarvita!
BIG PHARMARokotteesta autismia

8. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 8
Rokotuksia epäröivän kohtaaminen
• Perehdy itse tavanomaisimpiin huolenaiheisiin ja
kysymyksiin, jotta osaat tarvittaessa vastata niihin
– Selvitä, mikä tai mitkä asiat mietityttävät
– Älä sivuuta huolenaiheita, vaan kuuntele ja vastaa
– Muista, että on olemassa tiedon epäsuhta: sinun tehtävänäsi on
selventää hankalasti ymmärrettäviä asioita
– Oikaise mahdollisia väärinkäsityksiä niin, ettei toinen nolostu
– Älä jaa musta tuntuu tietoa
– Tarjoa näyttöön perustuvaa tietoa
– Riskien arviointi on hankalaa, auta vertaamaan mahdollisia
riskejä toisiinsa
– Suhteuta asioita toisiinsa

9. Faktat ja fiktiot voivat olla sekaisin
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 9

10. Rokotteita tutkitaan tarkkaan ja pitkään
• Ennen markkinoille pääsyä taustalla on useimmiten
10-20 vuoden kehitys- ja tutkimustyö
• Tarkkaan valvottua, seuranta jatkuu myös
markkinoille tulon jälkeen
– Luontaistuotteiden tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu samalla
tavalla, luonnosta peräisin oleva mielletään turvallisiksi, vaikka näin
ei aina ole:
• Eivät sisällä sitä, mitä luvataan, tai valmisteessa on epäpuhtauksia
• Rohdosvalmisteilla voi olla yllättäviä ominaisuuksia, esimerkiksi
mäkikuismalla on interaktio noin 150 eri lääkkeen kanssa
– Homeopatiassa ideana `samanlainen parantaa samanlaista´,
luotetaan ns. veden muistiin: laimennetaan voimakkaasti ja
ravistetaan, käytännössä myydään pullotettua vettä
– Kaikilla hoidoilla on aina myös ns. placebovaikutus
– Ihmiset paranevat ”hoidosta huolimatta”
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 10

11. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 11
Rokotteen kehittäminen on tarkkaan säädeltyä
• Ennen kuin rokote saa myyntiluvan ja se voidaan ottaa
käyttöön, pyritään varmistamaan tutkimuksin, että sillä
on paras mahdollinen teho ja mahdollisimman vähän
haittavaikutuksia
• Rokotekehittelyn aikana rokotteen ainesosat tutkitaan
erikseen ja yhdessä
• Tarkkaan säädeltyä toimintaa: rokotteet on tutkittava ja
valmistettava Euroopan Farmacopean säädösten mukaan
• Turvallisuusseuranta jatkuu myös markkinoille tulon
jälkeen, harvinaisimmat haittavaikutukset havaitaan vasta
kun miljoonia annoksia on käytetty

12. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 12
Rokotteet eivät sisällä merkittäviä määriä
myrkyllisiä aineita
• Rokotteissa on niiden koostumuksen stabilisointiin sekä tehon
ja turvallisuuden takaamiseksi erittäin pieniä määriä apu-,
tehoste- tai säilöntäaineita
– Vesi / suolaliuos on tavanomaisin apuaine, stabilisoivia aineita,
koostumuksen sopivaksi tekeviä aineita jne.
• Rokotteissa voi olla jääminä joitakin tuotannossa käytetyistä
aineista kuten formaldehydiä
• Määrät ovat niin pieniä, että ne eivät tee rokotteita
myrkyllisiksi
• Huomattavasti suurempia määriä samoja aineita ihminen saa
normaalista elinympäristöstään, esimerkiksi huoneilmasta,
liikennepäästöistä, ruuasta, juomasta ja jopa äidinmaidosta

13. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 13
Formaldehydi
• Joissakin rokotteissa jääminä tuotantoprosessista
– Jäämillä ei käytännössä ole mitään merkitystä, hajoaa nopeasti
– Saanti ympäristöstä isompaa esim. kosmetiikka, vaateteollisuus,
ilman epäpuhtaudet, ruoka (esim. hedelmät), tupakointi
– Omassa aineenvaihdunnassa mukana oleva, elimistössä
itsessään siis on myös formaldehydiä
• Hyvä muistaa myös, että formaldehydiallergiassa on
käytännöllisesti katsoen aina kyse viivästyneestä, tyyppi IV –
yliherkkyydestä, mikä ei lisää riskiä saada vakavaa välitöntä
allergista reaktiota rokotteesta

14. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 14
Tiomersaali, elohopejohdannainen
• Eri kuin ruoan mukana saatava, ravintoketjussa rikastuva ja
elimistöön kumuloituvampi elohopea
• On käytetty ja käytetään edelleen säilytysaineena joissakin
rokotteissa esim. moniannospullot
• Yhden rokoteannoksen tiomersaalimäärä on merkityksetön
verrattuna saantiin ympäristöstä
• Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevissa
rokotteissa ei ole tiomersaalia
• Esimerkiksi polio-, Hib- ja MPR-rokotteet ovat aina
olleet ilman tiomersaalia

15. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 15
Alumiiniyhdisteet tehosteaineina
• Alumiini on maapallon kolmanneksi yleisin alkuaine
maapallolla, sitä on vedessä, maassa ja ilmassa, ruoassa ja
hygieniatuotteissa
• Saamme elimistöömme päivittäin n. 5-15 mg alumiinia
pääasiassa ruoan mukana: määritelty ns. turvallinen
alumiinialtistustaso on 2 mg/kg/pv
• Rokotteissa, joissa on alumiiniyhdistettä tehosteena, alumiinia
on yleensä ≤ 0,5 mg / annos
• Rokotusannos ei nosta sanottavasti seerumin Al-
tasoa eikä ns. kuormita elimistöä, poistuu virtsassa
• Aivan sama tuleeko ruoansulatuskanavan kautta tai
pistettynä, elimistö ei sitä erota
• Rokotteissa alumiinisuoloja on käytetty 1920-luvulta

16. Alumiiniyhdisteet tehosteaineina
• Alumiinille ei voi tulla IgE-välitteisesti allergiseksi
• Ei siis tarvitse jättää rokotussarjaa kesken “alumiiniallergia”-
epäilyn takia
• Paikallisreaktioita ja steriili absessi voi ilmetä, eteenkin, jos
alumiinisuolaa joutuu ihonalaiskudokseen
• Hyvällä rokotustekniikalla voidaan välttää tätä
• Viivästyneiden paikallisreaktioiden taustalla on kuitenkin vielä
useammin kyseessä immunologisesta reaktiosta, joka johtuu
korkeasta vasta-ainetasosta rokotteen vaikuttavalle aineelle, eli
siitä, että henkilön puolustusjärjestelmä on oppinut reagoimaan
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 16
Kuva: THL:n Rokotustekniikkavideot
Käytännön ohjeet – Rokottaminen askel askeleelta

17. Rokotteiden koostumus ei ole maallikoille
itsestään selvää
• Rokotusten parissa työskentelevien tulee tuntea
rokotteiden koostumukseen ja `toimintaan´ liittyvät
perusasiat, jotta tarvittaessa voi vastata kysymyksiin
• Antigeenit eli rokotteiden ns. vaikuttavat aineet, aktivoivat,
herättävät puolustusjärjestelmän tunnistamaan ja
vastustamaan taudinaiheuttajia
– Elävät heikennetyt taudinaiheuttajat
– Tapetun = inaktivoidun taudinaiheuttajan pienet palaset,
rakenteen osaset tai kokonaiset tapetut taudinaiheuttajat
– Toksoidit = taudinaiheuttajan tuottaman toksiinin myrkyttömäksi
tehty muoto
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 17

18. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 18
Rokotteiden koostumus
ei ole maallikoille itsestään selvää
• Apuaineet
– Ovat välttämättömiä rokotteiden sopivan koostumuksen, hyvän
tehon, helpon käytön ja pitkän säilyvyyden takaamiseksi
– Tärkein on vesi, johon rokotteiden muut aineosat on liuotettu
– Muita apuaineita ovat tehosteaineet eli adjuvantit,
säilytysaineet, emulgaattorit, stabilointiaineet ja pH-indikaattorit
• Tuotantoprosessin jäämät
– Niiden pitoisuus lopullisessa rokotteessa on hyvin pieni
laimentumisen ja puhdistusvaiheiden jälkeen
– Niillä ei välttämättä ole mitään merkitystä, edes sellaiselle
henkilölle, jolla on allergia kyseiselle aineelle

19. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 19
Auttavia lukuja havainnollistamiseen
• Apuaineet useimmiten milligrammoissa, jäämät
mikro- tai nanogrammoissa
milligramma 1 mg= 0,001 g
mikrogramma 1 μg = 0,000 001 g
nanogramma 1 ng = 0,000 000 001 g
pikogramma 1 pg = 0,000000000001 g
• Valmisteyhteenvedossa on mainittu useimmiten vain
aineet, ei määriä
• Erityisesti aiemmin apuainekohdassa on saatettu
luetella aineita, joita rokoteannoksessa on vain
jääminä

20. Miten rokotteet toimivat, ei ole maallikoille
selvää
• Opiskele itse asia, jotta osaat vastata kysymyksiin
• Helena Käydyn esitys: Mitä rokottaminen saa aikaan
ihmisen immuunipuolustuksessa?
• Löytyy Rokottaminen-verkkosivulta Rokotteet-osion pääsivun
oikean reunan nostoboksista
• https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 20

21. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 21
Yhdistelmärokotteet eivät kuormita liikaa
lapsen vastustuskykyä
• Lapsi syntyy immunologinen kyky jo valmiiksi
sisäänrakennettuna kohtaamaan ympäristön uudet
antigeenit
– Synnytyskanavan läpi tullessaan lapsi kohtaa noin 400
valkuaisainetta, joille hän voi immunisoitua
– Pieni vauva kykenee muodostamaan vasta-aineita yhdellä kertaa
ainakin tuhat kertaa suuremmalle määrälle rokotteita kuin mitä
nykyisessä rokotusohjelmassa annetaan

22. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 22
Yhdistelmärokotteet eivät kuormita liikaa
lapsen vastustuskykyä
• Yhdestä viitosrokotteesta, DTaP-IPV-Hib, lapsi saa
antigeeneja saman verran kuin hyttysenpistosta
• Aikaisempi kolmoisrokote DTwP, sisälsi kokonaisia tapettuja
hinkuyskäbakteereja, jonka pinnalla on yli 3000 erilaista
antigeenia
• Nykyisissä yhdistelmärokotteissa on soluton hinkuyskäosio,
valmisteesta riippuen vain 2-5 erilaista antigeenia

23. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 23
Rokotuksia ei anneta lapselle liian varhain
• Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat kaikkein
kohtalokkaimpia juuri vauvoille
• Siksi rokotukset on tarkoituksenmukaista aloittaa riittävän
varhain
• Kansallinen rokotusohjelma on tarkkaan harkittu
• Aikaansaadaan perussuoja montaa eri
taudinaiheuttajaa vastaan
• Tavoitteena on saavuttaa riittävä suojateho oikeaan
aikaan

24. Rokottamatta jättäminen ei tee lasta
“vahvemmaksi”
• Lapsi kohtaa jatkuvasti viruksia ja bakteereita ”tullakseen
vahvaksi” aikuiseksi
• Lapsi ei tarvitse rokotusohjelmalla torjuttavia
taudinaiheuttajia vastustuskykynsä sparraajiksi
• Esim. tuhkarokon sairastamisen jälkeen elimistön
puolustusjärjestelmän toiminta heikentyy jopa 2-3 vuodeksi
• Jos lapsi jää rokottamatta, hän on alttiina vakaville
taudeille, niihin liittyville komplikaatioille ja
vammautumisille, rokotusohjelmalla torjuttaviin tauteihin
liittyy myös menehtymisen riski
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 24

25. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 25
Mikä muu voi vaikuttaa rokotuspäätökseen?
• Tarkkaan harkittu ja hyvin toteutettu rokotusohjelma
on oman tehokkaan toimintansa ”uhri”
• Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet
hyvin harvinaisiksi tai hävinneet kokonaan Suomen
erinomaisen rokotuskattavuuden ansiosta
• Tämän päivän vanhemmat eivät ole nähneet rokotuksin
ehkäistäviä tauteja ja niiden aiheuttamia komplikaatioita
• Syntyy illuusio siitä, että rokotteita ei enää tarvittaisi
• On ymmärrettävää, että kysymykset rokottamisen
tarpeellisuudesta nousevat esiin

26. Globaali näkökulma rokotuksiin
• Vieläkin noin joka viides lapsi jää ilman rokotusten
antamaa suojaa
• 1,5 miljoonaa lasta kuolee tauteihin, joita vastaan on
olemassa rokote
• Rokotusten vastustaminen on kehittyneiden maiden
ongelma
Siellä, missä tauteja nähdään
ja lapsia kuolee, rokotuksia ei
yleensä kyseenalaisteta
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 26
© UNICEF/NYHQ2001-0636/
Shehzad Noorani
© UNICEF/NYHQ2011-2454/Sokol

27. Isorokko, rokotusten ansiosta hävitetty
maailmasta
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 27
Kuvat:
http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
Tappoi miljoonia
ihmisiä joka vuosi!
Viimeinen
isorokko v. 1977

28. Jäykkäkouristus on hyvin harvinainen
Suomessa
• Vuosittain yksi tai ei yhtään
tapausta, tapausselostuksia
esimerkiksi iäkkäämmistä,
joiden vastustuskyky on
heikentynyt ja/tai rokotussuoja
on vanhentunut
• Tehokas haavojen
puhdistaminen ja
tehosterokotukset
puremahaavojen ja likaisten
haavojen yhteydessä
• Kansalaisten tietoisuus
• Laumasuoja ei auta, tarvitaan
oma henkilökohtainen
rokotussuoja
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 28
http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
• Vastasyntyneen jäykkäkouristusta
ei tavata Suomessa lainkaan
• Synnyttäjien ja vastasyntyneiden
hygieniaolot, rokotukset
• Maailmalla tappaa edelleen

29. Kurkkumätä
eli difteria
On bakteerin aiheuttamaa
yleisvaarallinen, vakava
tartuntatauti, joka hävitettiin
suomesta 1960-lukuun
menneessä rokotusten avulla
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 29
Raju nielutulehdus ja kaulaturvotus
hankaloittavat hengitystä
Bakteerin tuottama toksiini
vaurioittaa elimistöä: sydän,
hermosto
Länsimaissa 5–10 %
kurkkumätäpotilaista menehtyy
Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
Kurkkumätätapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012.
Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.
http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit

30. Polio hävitettiin Suomesta kattavien
rokotusten avulla jo 1960-luvulla
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 30
Poliotapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012.
Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.
Viimeisin tapaus Suomessa oli 1985.
www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit
www.thl.fi/infektionssjukdomar
Poliovirus on erittäin tarttuva
http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
Rautakeuhko-osasto
California 1953

31. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 31
Hyvä hygienia ja ravitsemus eivät
riitä tautien ehkäisyyn
• Hyvä hygienia ja ravitsemus auttavat osaltaan
joidenkin tautien torjunnassa
– Esimerkiksi tuberkuloosi, A-hepatiitti ovat tauteja, joiden
tarttuminen riippuu hygieenisistä oloista tai ravitsemuksesta
• On tauteja, joiden tarttumisessa hygienialla ja
ravitsemuksella ei ole juurikaan merkitystä
– Esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti
– Kohonnut elintaso ei vähentänyt myöskään Hib-bakteerin
aiheuttamia vakavia infektioita: niiden esiintyminen oli
Suomessa huipussaan juuri ennen rokotusten aloittamista
80-luvulla

32. Vakavat Hib-taudit saatiin kuriin rokottamalla
Kattavilla rokotuksilla
lasten ja nuorten Hib-
taudit on saatu häviämään
Suomesta miltei kokonaan
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 32
Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteerin aiheuttamien infektioiden esiintyvyys
Suomessa 0–15-vuotiailla lapsilla 1977–2012.
Lähde: H. Peltola, A. Takala, J. Eskola ja Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.
Hib-sepsis
Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
• Hib-bakteerin nielukantajuutta esiintyy, joten
rokottamaton on vain laumasuojan varassa
• Vajaa rokotussuoja tulisi aina merkitä
potilaskertomukseen

33. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 33
Rokotuksin ehkäistävät taudit eivät
ole harvinaisia, rokotukset eivät ole turhia
• Suurinta osaa rokotuksin ehkäistävistä taudeista tai
niiden jälkitaudeista tai komplikaatioista ei Suomessa
enää nähdä
• Tartuntataudit eivät tunne rajoja: Niin kauan, kun tauteja
vielä esiintyy maapallolla, rokotteita tarvitaan
• Mikäli rokotuskattavuudet laskevat, taudit voivat
helposti palata maahan ja ilman rokotusten antamaa
suojaa levitä uudelleen
• Rokottamatta jättäminen on aktiivinen päätös, se
vaikuttaa sekä yksilö että väestötasolla

34. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 34
Epätietoisuus rokotteen turvallisuudesta
voi lisätä epävarmuutta
• Todetut vakavat haittavaikutukset ja niiden uutisointi: BCG-
rokote
• Selvittelyvaiheessa olevat haittavaikutusepäilyt ja niiden
uutisointi: Narkolepsia
• Erilaiset näyttävästi esille tuodut kohut silloinkin, kun yhteyttä
rokotukseen tai rokottamiseen ei oikeasti ole: MPR-rokote /
autismi

35. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 35
Aiheettomat kohut aiheuttavat turhaan
epävarmuutta ja ”kummittelevat” pitkään
• Wakefieldin julkaisu MPR-rokotteen yhteydestä autismiin
vuonna 1998
• Vasta 2/2010 Lancet veti artikkelin pois
• Suurin vahinko oli jo ehtinyt tapahtua
• Asia ehtisi vaikuttaa pitkään Euroopassa, vaikkei toki ole ainoa
asia, mikä on vaikuttanut tuhkarokkotilanteeseen
• Isoja tuhkarokkoepidemioita eripuolilla Eurooppaa 2000-luvulla
• Monia, turhia sairastumisia ja kuolemia, jotka olisi voitu
välttää
• Wakefield ei enää toimi englannissa – muutti USA:han

36. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 36
MPR-rokotuksella ei ole yhteyttä autismiin
• 2000-luvulla on julkaistu tuloksia useissa eri maissa
tehdyistä laajoista tutkimuksista, jotka eivät tue
väitteitä siitä, että MPR-rokotteella ja autismilla olisi
yhteys
• Rokotuksissa ja autismissa on kyse kahdesta
erillisestä tapahtumasta, jotka ajoittuvat samaan
ikäkauteen
• Vaccines and Autism: A Tale of Shifting Hypotheses, Paul A.
Offit Clin Infect Dis. 2009

37. Rokotteet eivät aiheuta diabetesta, autismia ja
allergioita
• Autismi, diabetes ja allergiat ovat viime vuosikymmenten
aikana lisääntyneet korkean elintason maissa
• Koska lähes kaikki näihin tauteihin sairastuneet lapset ovat
ehtineet saada rokotuksia ennen sairastumistaan, on epäilty,
että tautien syynä voisivat olla samoihin aikoihin yleistyneet ja
laajentuneet rokotusohjelmat
• Nykytiedon valossa ja laajojen väestötutkimusten
mukaan mikään rokote ei lisää autismin, diabeteksen tai
allergioiden vaaraa
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 37

38. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 38
Kun tauteja, jälkitauteja, vammautumisia ja
kuolemia ei enää nähdä
• Pelot mahdollisista haittavaikutuksista tai jopa
tavanomaiset odotettavissa olevat rokotuksen
jälkeiset oireet voivat nousta painoarvoltaan
suureksi tai suhteettoman suureksi rokotuspäätöstä
tehdessä
• Internetin tietotulva on vaikuttanut siihen, että vastaanotolle voi
saapua hämmentynyt asiakas
• Hyöty ja haitta - puntarointia on ylipäätään hankala tehdä, jos ei
ole omakohtaista tai lähipiirin kokemusta vakavista taudeista
• Haittavaikutusriski pitäisi osata suhteuttaa
rokotteella ehkäistävien tautien, niihin liittyvien
jälkitautien, pitkäaikaisten haittojen / kuoleman
riskiin

39. Jos rokotteiden mahdolliset haittavaikutukset
huolestuttavat
• Keskustelulle ja kysymyksille on hyvä varata aikaa
• Kerro, että
– Haittavaikutuksia voi ilmetä, mutta niitä tulee vain osalle
rokotetuista
– Valtaosa oireista on ohimeneviä ja lieviä, hoidettavissa olevia
– Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia
• Selitä tavanomaiset oireet ja niiden hoito, anna ohjeet
harvinaisten oireiden varalle
• Riskien käsittäminen ja suhteellistaminen on vaikeaa
– Terveydenhoitaja tai lääkäri voi auttaa esimerkiksi vertaamalla tai
suhteuttamalla riskejä muihin interventioihin tai jokapäiväiseen
elämään
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 39

40. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 40
Rokotuksen ottaminen on turvallisempaa kuin
tautien sairastaminen
• Rokotus on sekä luonnollinen että monin verroin
turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia
vastaan kuin taudin sairastaminen
• Samalla vältetään sairastamiseen liittyvät jälkitaudit
ja komplikaatiot
• Taudin sairastaminen on kymmeniä tai jopa satoja
kertoja vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen, esim.
MPR-taudit toimivat hyvänä esimerkkinä tästä

41. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 41
Kuvat: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
Tuhkarokko, vihurirokko
ja sikotauti eivät ole
pelkkiä harmittomia
lastentauteja

42. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 42
Tuhkarokko vai MPR-rokotus?
Tuhka
rokko
MPR-
rokote
Kuolema 10 0
Aivotulehdus 40 0,1**
SSPE * 1 tai jopa
4-11
0
Kouristus 500 30
* Subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti, viiveellä ilmenevä aivotulehdus, johtaa vammautumiseen ja kuolemaan
** Raportoituja tapauksia, ei välttämättä yhteyttä
Jälkitautien ja komplikaatioiden ilmaantuvuus
100 000 tartuntaa vrs. 100 000 rokotettua kohden

43. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 43
Sikotauti vai MPR-rokotus?
Sikotauti MPR-
rokote
Aivokalvon-
tulehdus
1000 <0,1
Aivotulehdus 20 0
Kivestulehdus 100 0
Lapsettomuus 3 0
Jälkitautien ja komplikaatioiden ilmaantuvuus
100 000 tartuntaa vrs. 100 000 rokotettua kohden

44. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 44
Vihurirokko vai MPR-rokotus ?
Vihuri-
rokko
MPR-
rokote
Sikiökuolema 5-20 0
Sikiökaudella
saadun tartunnan
aiheuttama vamma
10-40 0
Aivotulehdus 15 0
ITP 30 3
Jälkitautien ja komplikaatioiden ilmaantuvuus
100 000 tartuntaa vrs. 100 000 rokotettua kohden

45. Jos vanhemmat epäröivät
• Selvitä, mitä asioita taustalla on?
– Pyri oikaisemaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja pelkoja
rokotteisiin ja rokottamiseen liittyen
– Tarjoa tietoa myös rokotuksilla ehkäistävistä taudeista ja niiden
jälkitaudeista, vammautumis- ja menehtymisriskistä
– Kerro, että vaikka rokotuksilla ehkäistävät taudit ovat käyneet
harvinaisiksi, niin taudinaiheuttajaan voi silti törmätä
• Epävarmuudessa se, ettei tee mitään voi tuntua harmittomammalta ja
helpommalta valinnalta
• Ota esille se, että rokottamatta jättäminen on myös aktiivinen teko ja
lapsen terveyden kannalta erittäin merkittävä päätös
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 45
Entä jos lapsi
saisi päättää?
Taudit vai
rokotus?

46. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 46
Jos vanhemmat epäröivät
• Muista, että vanhemmat haluavat suojella lasta
– Kerro, että rokottaminen vähentää selvästi terveysriskejä ja että
rokottaminen on paljon turvallisempaa kuin rokottamatta
jättäminen
– Ohjaa tutkitun tiedon lähteelle
– Päätökset tehdään silti usein tunteiden perusteella, älä harmistu
– Jatka keskustelua sopivan tilaisuuden tulleen uudestaan, jos
ensimmäisellä kerralla et esimerkiksi saa hälvennettyä kaikkia
pelkoja tai vastattua kaikkiin kysymyksiin
• Lapsella on oikeus terveyteen
– Rokotuksia ei suositeltaisi, elleivät hyödyt olisi merkittävästi
mahdollisia haittavaikutuksia suurempia
– Hyödyt ja haitat arvioidaan aina sekä yksilö että väestötasolla

47. 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 47
Rokotusten ja rokotusohjelman
hyödyt ja haitat - jatkuvasti puntarissa
Hinta Tautien vakavuus, kuolemat
jälkitaudit, vammautumiset
Mahdolliset Sairastumisriski
haittavaikutukset Rokotteen antama suoja
Väestötason vaikutukset
Rokotteen turvallisuus
Tarkkaan harkittu ja suunniteltu
Tavoitteena saavuttaa riittävä suojateho mahdollisimman
varhain, oikeaan aikaan
Rokotusohjelman vaikutuksia seurataan aktiivisesti koko
ajan, ohjelmaa muutetaan tarpeen mukaan