3. Työvoiman poistuma työmarkkinoilta
Työvoiman vuosittainen poistuma:
1990-2005 alle 35 000 henkilöä
2008 yli 50 000 henkilöä
2012 70 000 henkilöä
Vuosittainen syntymä:
1980-99 keskimäärin 63 000
2000- keskimäärin 57 000
Muuttovoitto:
2000-luvulla keskimäärin 6 000
Työelämään tulevien vuotuinen määrä on tästä hetkestä 2020-luvun lopulle saakka
muuttoliikkeen laajuudesta riippuen 10 000 – 15 000 henkeä pienempi kuin sieltä
poistuvien määrä. Poistuma merkitsee aluekehityksen kannalta tärkeän resurssin
voimakasta vähenemistä, joka heikentää alueiden mahdollisuuksia kehittää
elinkeinotoimintaa ja taloutta. (TEM, Työvoiman poistuma vuosina 2007 – 2025,
Tilastokeskus, syntyvyystilastot, väestönkasvutilastot)
4. Erilaisia lukuja
Suomalainen arki kansainvälistyy, ja Suomessa asuvien
ulkomaalaistaustaisten määrä on lisääntynyt
Suomessa oli vuonna 2010 n. 158 000 täällä vakituisesti
asuvaa ulkomaalaista, jotka eivät olleet turvapaikan
hakijoita Suomen kansalaisuuden sai 5907
ulkomaalaista
Turvapaikkapäätöksiä vuonna 2010 tehtiin 5031, joista
myönteisen päätöksen sai 1603 henkilöä.
Työperäisten maahanmuuttajamäärään erilaisia arvioita:
Valtiovarainministeriö 2 miljoonaa 2020 mennessä
Tilastokeskus 300 000 vuoteen 2025 mennessä
Sisäasiainministeriö puoli miljoonaa 2030 mennessä
5. Keitä he ovat?
Tulevat opiskelijoina, puolisoina, työntekijöinä,
turvapaikkahakijoina
Kaikilla yhtenäinen tavoite: osaamistaan vastaava työ
Kaikilla yhtenäinen haaste alussa: suomen kielen puuttuva
tai riittämätön osaaminen, suomen järjestelmän huono
tuntemus http:///f
Ryhmäspesiiffeja haasteita:
tutkintojen rinnastus
ammattiharjoittamiseen luvan saanti
kontaktien puute
syrjintä etnisyyden vuoksi
6. Tilanne nyt
Maahanmuuttajien vaikeuksiin päästä mukaan työelämän
rattaisiin on useita syitä, jotka eivät ainoastaan liity
työkokemuksen tai osaamisen puutteeseen, vaan myös
työnantajien sekä työyhteisön ennakkoluuloilla on oma
roolinsa asiassa
Kieli- ja kulttuuritaitoja on tavattu pitää yhtenä
suurimmista ongelmista.http:///f ulkomailla suoritetulla
Lisäksi
tutkinnolla on luonnollisesti vaikea kamppailla samasta
työpaikasta suomalaisen tutkinnon suorittaneen kanssa.
Kaikkea ei voi oppia suomalaisessakaan koulussa:
ihmissuhdetaidot, kyky työskennellä erilaisten ihmisten
kanssa sekä monet muut ammatin harjoittamiseen liittyvät
haasteet opitaan vasta työelämässä.
7. Aivojen haaskauksen oireet
Eristäytyminen omakieliseen ja kansainväliseen yhteisöön
Omien ennakkoluulojen vahvistuminen
Oletus syrjityksi tulemisesta ja rasismista ylläpitää
vierautta
Ylisuoriutuminen
Pelko vaihtaa työpaikkaa http:///f
Alistetun aseman hyväksyminen oman perheen takia
8. Jos oma työpaikka löytyi… niin vastassa ovat neutraalit rakenteet
Lyhytaikaiset ja epävarmat työsuhteet
Perehdytyksen puutteellisuus
Tiiviin ja niukan viestinnän ihanne
Hitaasti kehittyvät verkostot
http:///f
9. ?
Miten suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa tulisi kehittää
ja miten ylioppilaskunnat, nuoret, opiskelijat ja erityisesti
ylioppilaskunnat voisivat omalta osaltaan edistää
maahanmuuttajien kotoutumista? esim. Kanadan malli,
mikä ei sellaisenaan ole sovellettavissa Suomeen, mutta
siitä voisi saada hyviä aineksia viestintään.
http:///f
Suomen maahanmuuttokulttuuri syntynyt nopeasti, esim.
vielä 90-luvun lopussa ei juuri maahanmuuttoa, joten
yhteiskunnalla kestää sopeutua
10. Yhteenveto Kanadan maahanmuuttoyksikön johtaja
Howard Duncanin ’Kanadan mallin’ esittelystä
Kanadan malli: Kanadan maahanmuuttopolitiikassa on
päätetty johtaa / hallita maahanmuuttoa Kanadan eduksi
parhaaseen suuntaan. Kanadan maahanmuuttopolitiikka
juontaa juurensa 60-70-luvuilta. Kanadalla on selkeä
näkemys maahanmuutosta väestöllisenä ja taloudellisena
resurssina.
http:///f
Kanadan maahanmuuttajista 50 % työperäisiä, 25 %
perheen kautta, 25 % pakolaisia (vrt. Suomen
maahanmuuttajista 10 % pakolaisia) > maahanmuutto ei
siis pelkästään ole talouden johtamista, se on hyvin
vahvasti myös humanitaarista työtä
11. Kanadan malli jatkuu . . .
Kanadan menestyksekäs maahanmuuttopolitiikka
perustuu siihen, että suuri yleisö on saatu ymmärtämään
sen hyödyt ja edut koko yhteiskunnalle sekä yksittäisille
kansalaisille. Kanadalla on hyvin vahva julkinen tuki
maahanmuutolle, KAIKKI puolueet kannattavat
maahanmuuttoa
http:///f
Määrät: vastaanottaa 250 000-300 000 maahanmuuttajaa
vuodessa. Kansalaisuuden saa 3 vuoden jälkeen, 85 %
hakijoista saa kansalaisuuden. Kanadan
maahanmuuttopolitiikka perustuu siihen, että he
HALUAVAT maahanmuuttajia ja uusia kanadalaisia.
12. Kanadan malli jatkuu . . .
Maahanmuuttopolitiikka perustuu pisteytykselle,
maahanmuuttaja saa maksimissaan 100 pistettä. Pisteitä
saa mm. englannin ja ranskan kielten taidosta,
koulutuksesta, iästä, olemassa olevasta työpaikasta,
perheestä, jne. Tulijoita ei rankata esim. maan, rodun,
kulttuurin perusteella vaan sen perusteella, että sopii
paikalliseen työmarkkinaan.http:///f
13. Kanadan malli jatkuu . . .
Kanadan menestyksekäs maahanmuuttopolitiikka
perustuu toimivaan ja kattavaan integraatiojärjestelmään.
Duncan painottaa kielen opiskelua. Kielen osaaminen
on välttämätöntä, joten valtio panostaa valtavasti
maahanmuuttajien kielikoulutukseen (ei ollut tarkemmin
puhetta miten). Kun maahanmuutto on johdettu
kansallisella tasolla hyvin,http:///f kansalaiset näkevät sen
myös
edut ja ovat valmiita kustantamaan kielikoulutuksen
verovaroista. Duncanin mukaan integraatiojärjestelmän
on palveltava sekä maahanmuuttajaa että yhteiskuntaa,
maahanmuuttajia ei nähdä heikko-osaisina vaan
potentiaalisina kanadalaisina.
14. Kanadan malli jatkuu . . .
Kansallinen identiteetti: Duncan kertoi, että Kanadassa
kansallinen identiteetti kehittyy jatkuvasti (toisin kuin
Suomessa?) – ja sen takia monikulttuurisuus on jotenkin
helpompi hyväksyä ja se nähdään maassa erilaisuutta
yhdistävänä tekijänä
Maahan tulevia opiskelijoita kannustetaan muuttamaan
http:///f
opiskelijavisansa pysyväksi oleskeluluvaksi.
Duncan ei kannusta Suomea siirtymään Kanadan
malliin, mutta Suomi voisi saada siitä jotain eväitä.
Negatiivisia / ongelmiakin malliin varmasti liittyy, mutta
niihin hänen puheenvuorossa keskitytty.
15. Toimenpiteitä
Moni maahanmuuttaja työllistyy yrittäjänä
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllisyystilanteen
kannalta on tärkeää, että ihmiset saavat Suomeen
tullessaan mahdollisuuden kouluttautua tai täydentää
korkeakoulututkintojaan, jotta he voivat työskennellä
Suomessa. Koulutus lisää työtä
http:///f
Joskus työnantajien kielteiset asenteet eivät suinkaan
tarkoita sitä, ettei haluta palkata maahanmuuttajia,
vaan pelätään, ettei maahanmuuttaja esimerkiksi
sopeudu työyhteisöön
16. Asennemuutos
Vieraiden kulttuureiden ymmärtäminen on välttämätöntä
kansainvälisessä ympäristössä. Maahanmuuton kasvu ja
lisääntyvä monikulttuurisuus pakottavat kehittämään ja
uudistamaan toimintaa yhteiskunnassa. Monikulttuurisuus
tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen
yhteiskuntaan, tämä ei ole vain haaste, vaan myös
voimavara. http:///f
Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten ihmisten on
opittava toimimaan etnisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti
monimuotoisissa ympäristöissä. Yhteisen kielen
puuttuminen ja yleinen kielitaidon puute asettavat
haasteita sekä asiakkuuden että palvelujen ja koulutusten
tuottajille.
17.
”Harvat ovat niin sekoittumatonta
sukuperää, ettei jonkun heidän sukunsa
jäsenen suonissa ole virrannut toisten
kansakuntain verta. Mutta sanottu on, että
kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata
isänmaanansa, - kaikki, jotka noudattavat
http:///f
tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi,
ovat yhtä kansaa. Heitä yhdistää heidän
isänmaanrakkautensa, lainkuuliaisuutensa ja
yhteinen onnensa ja etunsa.”
~Z. Topelius ~
