Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi

772 views

Published on

Sirpa Virta, Ari-Elmeri Hyvönen ja Tapio Juntunen esittelivät valtioneuvoston tilaaman, resilienssiä tarkastelleen tutkimuksen tuloksia 7.2.2019 järjestetyssä tilaisuudessa.

Published in: Science
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi

  1. 1. Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi 7.2.2019 I Sirpa Virta, Ari-Elmeri Hyvönen & Tapio Juntunen
  2. 2. 09.00 Tilaisuuden avaus, Marikaisa Tiilikainen, puolustusministeriö, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 09.05 Tulosten esittely, professori Sirpa Virta, Tampereen yliopisto, hankkeen vastuullinen johtaja, YTM Tapio Juntunen ja YTT Ari-Elmeri Hyvönen 09.45 Kommenttipuheenvuoro, Jari Kielenniva, Turvallisuuskomitean yleissihteeri 10.00 Kysymyksiä ja keskustelua 10.30 Tilaisuus päättyy Loppuraportti ladattavissa: https://tietokayttoon.fi/julkaisut 2 Päivän ohjelma 7.2.2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus
  3. 3. • VN TEAS 2018, ohryssa 7 ministeriön + Turv.komitean edustus. Ohryn pj: Marikaisa Tiilikainen (PLM). • Vastuullinen johtaja: Prof. Sirpa Virta • Pääasiallinen tutkimus- ja koordinointivastuu: YTT Ari- Elmeri Hyvönen & YTM Tapio Juntunen (TUNI) • Muut tutkimusryhmän jäsenet: FT Harri Gustafsberg (Mentoritiimi); PsM, YTM Markku Nyman (PolAMK); YTT Tiina Rättilä (TUNI); YTT Juha Käpylän; YTT Harri Mikkola (FIIA); HTM Johanna Liljeroos (TUNI) 3 Tutkimuksen toteutus (v. 2018) 7.2.2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus
  4. 4. • Resilienssi(e)n merkitys, arviointi ja edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa • Tutkimuskysymykset: 1. Miten resilienssi tulisi määritellä sekä ymmärtää yhteiskunnallisen turvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta? 2. Miten yhteiskunnallisen ja yksilötason resilienssin suhdetta tulisi jäsentää? 3. Mistä tekijöistä yksilön resilienssi suomalaisessa yhteiskunnassa muodostuu sekä miten yksilön resilienssiä voidaan arvioida, seurata ja kehittää? 4. Mitä sellaisia kehityskulkuja on nähtävissä, joihin varautumisessa yhteiskunnan ja yksilö-tason resilienssi on keskeisessä roolissa? 4 Tutkimuksen tavoitteet 7.2.2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus
  5. 5. • Laadullinen meta-analyysi monitieteisestä kansainvälisestä resilienssitutkimuksesta • Neljä työpaketia: • Resilienssin määrittäminen sosio-ekologian ja psykologian tieteenaloilla • Yksilön resilienssin edistäminen: yhteisöllisyys ja osallistuminen; yhteiskuntapoliittiset arvot (ml. luottamus) sekä hyvinvointia edistävät kapasiteetit • Globaali vuorovaikutusympäristö (huoltovarmuus, kv-yhteisö ja globaalihallinta) • Synteesi Suomen kokonaisturvallisuuden kontekstiin • Kaksi puolistrukturoitua ryhmäteemahaastattelua (elokuu 2018) 5 Menetelmät ja aineistot 7.2.2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus
  6. 6. Poliittinen kokonaisresilienssi – tasot ja prosessi
  7. 7. 7.2.2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus 8 Resilienssi on prosessi Resilienssiprosessi kolmen keskeisen vaiheen kautta hahmotettuna: välitön vastustuskyky, kyky mukautua uuteen tilanteeseen kriisin kestäessä sekä pidemmän aikavälin valmius oppia ja uusiutua. Lisäksi on huomattava, että oppivan mukautumisen vaiheesta on takaisinkytkentä resilienssiprosessin edeltäviin vaiheisiin. Vastustuskyky Infrastruktuuri ja varautuminen Oppiva mukautuminen Kyky oppia ja uudistua; yhteisöllisyys, monimuotoisuus, sosiaalinen koheesio ja luottamus Toimintakyvyn säilyttäminen Palveluiden jatkuvuus; kriisiapu ja henkinen kriisinsietokyky
  8. 8. • Kokonaisresilienssillä viitataan poliittisen järjestelmän, yhteisöjen sekä yksilöiden kykyyn jatkaa toimintaansa häiriö- ja kriisitilanteissa sekä uudistaa itseään demokraattisia kanavia käyttäen. • Yhteiskunnat ovat monimutkaisia järjestelmiä, joiden omi- naisuuksia ei voi palauttaa yksilöiden ominaisuuksiin. • Kokonaisresilienssiä tulee hahmottaa toisiinsa kytkeytyvien ja vaikuttavien yhteiskunnan tasojen vuorovaikutussuhteina 9 Poliittinen kokonaisresilienssi 7.2.2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus
  9. 9. Toimenpidesuositukset: resilienssin ymmärtäminen ja arviointi
  10. 10. • Resilienssin ulottuvuuksien tarkempi erittely strategisella tasolla • Huomion kiinnittäminen resilienssin koko prosessiin • Erityisesti sopeutuva resilienssi (vikkelyys ja kekseliäisyys): tasaisesti jakautuvan hyvinvoinnin ja terveyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuskehityksen sekä kriittisen medianlukutaidon merkitys. • Resilienssi ei ole vastaus kaikkiin turvallisuusongelmiin! 11 Resilienssin ymmärtäminen 7.2.2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus
  11. 11. • Yksilöiden koetun resilienssin arviointi mahdollista väestötasolla (esim. Finnsote): esimerkkinä Wagnild- Youngin RS-25 arviontiväline • Yhteisöresilienssin indikaattoreita ja mittaristoja runsaasti: sovellettu hankkeessa suomalaisen yhteiskunnan kontekstiin • Esim. medialuku-, poikkeustilannetaitojen arviointi • Puitetekijät: varhaiskasvatus ja koulutustaso, sosiaalinen pääoma, yleinen luottamus jne. 12 Resilienssin arviointi 7.2.2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus
  12. 12. Ominaisuus Mahdollisia muuttujia Lujatekoisuus  Asukastiheys ja asukasluvun kasvu  Veden- ja energiansaannin päällekkäisten varajärjestelmien ja muiden turvajärjestelyjen taso  Tulo- ja varallisuuserojen suuruus sekä muut eriarvoisuusmittarit  Julkisen terveydenhuollon taso  Maankäytön kestävyys  Fyysinen, sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi  Ensivastejärjestelmän toimivuus Toisteisuus  Logististen ratkaisujen toimivuus ja “iskunkestävyys”  Päällekkäisten varajärjestelmien olemassaolo  Ruokahuollon riippumattomuusaste  Keskeiset huoltovarmuusvarastot (elintarvikkeet, lääkkeet) ja pääsy niihin Kekseliäisyys  Yleisen luottamuksen ja sosiaalisen pääoman taso  Asukkaiden pysyvyys  Omistusasuntojen suhteellinen määrä  Tulotason muutokset  Asumiskulujen kohtuullisuus  Korkea työllisyysaste  Luotettavat tiedonlähteet yhteisöä koskevissa medioissa ja tiedonvälityksessä  Yksityisen ja julkisen sektorin koordinaatio  Alhainen korruptiotaso  Mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen  Uudelleenkouluttautumismahdollisuudet  Koulutustaso  Vapaa-ajan mahdollisuudet Vikkelyys  Taloudellinen tilanne  Elinkeinoelämän moninaisuus  Julkisten tilojen saavutettavuus ja määrä  Aktiiviset (osallistumisaktiivisuus) naapurusto- tai kaupunginosaneuvostot  Sellaisten organisaatioiden määrä, jotka kytkevät ihmisiä yhteen (seurat, paikallisyhdistykset, asukasyhdistykset jne.)  Hiilineutraali tuotantorakenne
  13. 13. • Koko väestön kapasiteetteihin kohdistuvat toimet keskeisiä kokonaisresilienssin kannalta • Turvaverkkojen keskeisyys, erityisesti turvattu lapsuus • Sosiaalisuuteen kannustavat, turvalliset oppimisympäristöt • Sekä normaaliolosuhteissa että häiriö- ja kriisitilanteissa tavoitettavat ja hyvin resursoidut sosiaalisektorin palvelut • Demokraattisten osallistumiskanavien moninaistaminen & kansalaiskasvatus • Elintärkeiden toimintojen päällekkäiset varajärjestelmät • Keskeisille ryhmille mahdollista järjestää yksilötason koulutuksia 14 Toimenpidesuositukset 7.2.2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus
  14. 14. • Ilmasto-, resurssi- ja laajemmin ympäristöturvallisuuden teemat nähtävä tiiviimpänä osana kokonaisturvallisuutta • Huoltovarmuuden analyysissä voisi ottaa huomioon sopeutuvaan oppimiseen viittaavan resilienssin piirteitä ja tarkentaa huoltovarmuustoiminnan ja yhteisötason resilienssin välistä vuorovaikutussuhdetta • LOPUKSI: Resilienssi ei ole vastaus kaikkeen  ei korvaa ennaltaehkäisyä ja juurisyihin vaikuttamista 7.2.2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus 15 Toimenpidesuositukset
  15. 15. Kiitos! Lisätietoja: sirpa.virta@tuni.fi / ari-elmeri.hyvonen@tuni.fi / tapio.juntunen@tuni.fi

×