1. Uuden-Seelannin “Childrens
Action Plan” (CAP) ohjelma
Mikko Weckroth
mikko.weckroth@helsinki.fi

2. Esitys
1. Yleisesti syrjäytymisestä, lastensuojelusta
2. CAP - ohjelman synnystä ja tarpeesta
3. CAP - ohjelman rakenne ja aikataulutus
4. Childrens Team -ryhmät ja ”pilotti”paikkakunnat
5. Liputusjärjestelmä, Preventive Risk Modelling, (PRM)
sekä niiden eettiset ulottuvuudet
6. CAP:n SWOT analyysi
7. Erot ja yhtäläisyydet Suomen vs. hankkeiden kanssa

3. Johdanto
Syrjäytyminen on Suomessa ajankohtainen
yhteiskunnallinen haaste.
Nuorisotyöttömyys, elämänhallinta, syrjäytymisen
kustannukset, henkilökohtainen tragedia?
Köyhyys, pienituloisuus ja heikko sosio-ekonominen
asema → huono-osaisuuden kierre
Ilmiö on negatiivinen ja edellyttää yhteiskunnallista
interventiota.
Laajempi sosiaalipoliittinen keskustelu → resursointi ja
priorisointi → ”varhaisen puuttumisen malli”,
”viranomaisten välinen yhteistyö”, ”etsivä nuorisotyö”.

4. Childrens Action Plan (CAP)
Aika: Syyskuu 2012 – Joulukuu 2017
Budjetti: 33 Milj. NZD 2014 (n. 20 milj. €)
Tavoite:
- tunnistaa ”kaikkein haavoittuvimmassa asemassa”
olevat lapset. ”Abuse” ja ”Neglect”
Motiivit:
- yksittäiset hyväksikäyttötapaukset julkisuudessa
- tarve uudelle kokonaisvaltaiselle lastensuojeluun,
perheväkivaltaan pureutuvalle ohjelmalle.
- viranomaisyhteistyön toimimattomuus

5. CAP –ohjelman rakenne
White Paper for Vulnerable Childrens – sisältää
toimintasuunnitelmaa tukevan linjauksen, jonka
tarkoituksen on kohdentaa resursseja, huomiota
sekä tukea suurimmassa syrjäytymisvaarassa
oleville lapsille ja nuorille.
Childrens Action Plan – kuvaus yksittäisistä
toimenpiteistä ja niiden aikataulutuksesta
Summary of Submissions (Green Paper for
Vulnerable Children) – esittelee tiivistetysti
ohjelmaan saapuneet 10 000 aloitetta joiden
pohjalta CAP-ohjelma on rakentunut.

6. CAP –ohjelman painopisteet
1. Lapset toiminnan keskiössä
2. Hyväksikäytöstä raportointi
3. Etsintä, arviointi ja kytkentä
4. Yhteistyön tehostaminen
5. Toimivat käytännöt
6. Suojelu ja reagointi
7. Ammattimaista apua lapsille
8. Hyväksikäyttäjien kontrollointi ja valvonta
9. Lasten ohjaus ja tukeminen
10.Reflektiivinen viranomaistyö

7. Childrens Team -ryhmät
Moniviranomaisyhteistyöhön perustuvia ”Childrens
Team” -ryhmiä on pilotoitu kahdella paikkakunnalla;
heinäkuusta 2013 lähtien Rotarualla (69 000 asukasta)
sekä syyskuusta 2013 Whangareissa (52 000
asukasta).
Kesäkuuhun 2015 mennessä tavoitteena avata
kahdeksan uutta Childrens Teamia
Suorittavan portaan henkilökunnan integrointi,
informointi ja sitä kautta sitouttaminen hankkeeseen
keskeistä
Rotaruan -mallin on enemmän asiantuntijavetoinen
ja Whangarein mallissa vastuuta on enemmän
kansalaisjärjestöillä(vähemmän nimellisiä
pätevyysvaatimuksia)

9. V-Kids, PRM ja ongelmakohdat
- ”Vulnerable Childrens Study” ”maltreatment” logaritmi
ja (Predictive Risk Modelling)
- Ohjelmisto käytössä vuoden 2014 loppuun mennessä.
(ViKids).
- Sisältäen riskiarviointi järjestelmän, liputusjärjestelmän
(flagging system), tietojen jakaminen toimijoiden välillä
sekä tapaushallinta ja -seuranta ominaisuuden(case &
workflow management)
Kysymyksiä:
Ongelmien ratkaisu yksilötasolla vs. universaalit palvelut ?
Yksilön itsemääräämisoikeus, henkilöstä tai perheestä
kerättyjen rekisteritietojen yksityisyys sekä
luottamuksellisuus
Lastensuojelun nimissä tehtävien ns. ”pakollisten”
interventioiden moraaliseen oikeutukseen.

10. Yhteenveto
”Childrens Action Plan”:illä on onnistuessaan hyvät
mahdollisuudet parantaa monia lastensuojeluun
liittyviä käytäntöjä.
Keskiössä viranomaisyhteistyön parantaminen (sekä
hallintotasolla että suorittavassa portaassa)
Myös kenttäväen kokemusten huomioon ottamista
korostettiin sekä hanketta kehitettäessä ja sitä
pilotoitaessa.
Monet sen ominaisuuksista ovat siirrettävissä nuorten
syrjäytymistä ehkäiseviin vastaaviin ohjelmiin.
1) pitkäjänteinen ja huolellinen suunnittelu sekä
resursointi, 2) moniviranomaisyhteistyön korostamien
kaikilla tasoilla sekä 3) kolmannen sektorin sekä
suorittavan portaan integrointi hankkeen
valmisteluun.

11. Vahvuudet
• Taustalla olevat isot
resurssit
• Teknologisten
sovellusten luomat
mahdollisuudet
• Pitkä aikajänne ja
huolellinen suunnittelu
• Proaktiivinen ja ketterä
palautejärjestelmä
kentältä hallintoon
Heikkoudet
•Hajautetusta
hallinnosta seuraava
vastuun puute?
• Keskittyminen vain
seurauksiin eikä syihin
(ei mainintaa
lapsikoyhyydestä)
• Liian isot ja ”utopistiset”
odotukset
Mahdollisuudet
•Edelläkävijähanke
onnistuessaan
julkishallinnon että
sosiaalityön osalta
• Laaja tuki sekä
poliittisesti sekä
kansalaisten taholta
• Hallituskausien yli
ulottuva jatkuvuus
Uhat
•Yhteiskunnallisten
resurssien keskittyminen
yksilöpalveluihin
universaalien
ennaltaehkäisevien
kustannuksella
• Ennustavan
riskiarvioinnin
aiheuttama
stigmatiosointi
Sisäinen
ympäristö
Ulkoinen
ympäristö

12. Vertailu
Childrens Action Plan Tajua Mut !
Fokus Lastensuojelu Syrjäytyminen
Ikäryhmät 0 -18 (pääpaino <5 v) 9 - 29
Kontakti Puhelin, viranomaiset Puhelin, chat, etsivä
nuorisotyö
Viranomaisyhteistyö Kyllä Kyllä
Liputusjärjestelmä Ei (suunnitteilla) Kyllä
Yhteinen tietojärjestelmä Kyllä (2015 alusta) Kyllä
Rahoitus Julkinen 2012-2017 PPP, Sitra, Kunnat,
Järjestöt, (ei jatkuvaa)
Rakenteelliset tekijät Ei Ei
Etsivä nuorisotyö Ei Kyllä

13. Kiitos mielenkiinnosta!
Lähteet:
(1) Haastattelu, Maureen Roberts, General Manager,
Child, Family and Community Policy, Ministry of Social
Development, 24.9.2013, Wellington. (täydentävät tiedot
myöhemmin sähköpostitse).
(2) Childrens Action Plan -verkkosivut
(3) Haastattelu, Tim Dare, Auckland, University of Auckland.
10.10.2013.
(4) HAS –Globalilta sähköpostitse sekä verkkosivuilta
saadut tiedot