Teperi Anna-Maria, Helsingin kaupungin työterveyskeskus / Ryymin Essi - Eri turvallisuudet ja niiden haasteet arkityössä ja johtamisessa

1. Eri turvallisuudet ja niiden haasteet
arkityössä ja johtamisessa
Kehittämispäällikkö Anna-Maria Teperi,
Helsingin kaupunki, Työterveyskeskus
=> Essi Ryymin, KT
Opetusvirasto, Helsingin kaupunki
Turvallisuus ihmisten toimintana
–seminaari, 5.6.2014
Allergiatalo, Helsinki

2. Lähtökohta
• Inhimillisten tekijöiden näkökulma
turvallisuuden hallintaan
– kehitelty kymmeniä vuosia ns.
turvallisuuskriittisille alueille kuten ilmailuun ja
ydinvoimateollisuuteen
– V. 2011-2014 sovellettu Helsingin kaupungin
erilaisiin työympäristöihin erit. opetusviraston ja
työterveyshuollon yhteistyönä

4. Keskeiset havainnot
• Turvallisuus on työterveyskysymys
• Tärkeää lisätä työpaikkojen omaa
turvallisuuspoikkeamien hallintaa
• Tavoitteena säilyttää työ- ja toimintakykyyn
turvallisuuspoikkeamista huolimatta (mm.
vaikutus sairauspoissaolojen tarpeeseen)

6. Turvallisuuspoikkeamien analysoinnissa käytetty
’neliapila’
6Teperi, AM (2012)

7. INHIMILLISEN TEKIJÄN HALLINNAN
EDELLYTYKSET JA ESTEET
ORGANISAATIOSSA

8. Edellytyksiä
• Strateginen päätös turvallisuudesta ja HF-
ajattelusta osana sitä; johtamisen ja
toiminnan rakenteet tukemaan em. aluetta:
– Vastuut ja roolit määritelty
– Sovitut toimintamallit: mm. riskianalyysit,
poikkeamista raportointi, tutkinnat; analysointi,
korjaavat toimenpiteet ja oppiminen, jälkihoito
• Henkilökohtainen valinta
• Ei yhden ihmisten työtä: tiimi/verkosto

9. 5.5.2009 OTK
Edellytyksiä
• Hyväksytään näkökulma:
HF on ”key safety factor”
• Ollaan valmiita HF-
arviointeihin (myös
itsetarkkailuun)
organisaation eri osissa
• On halua ja aikaa laatia
työkaluja toiminnan
analysointiin

10. Esteitä
• Luulo, että ’me tiedämme jo tämän’
• Ei selkeää päätöstä eikä linjausta; ’kilpailevat
tavoitteet’
• Vahvat alakulttuurit ja kehittymätön
keskustelukulttuuri näiden välillä
• Historia ja perinteet, jotka eivät tue toiminnan
arviointia ja uudistamista
• Haavoittumattomuuden illuusio; ylimielisyys,
mukavuudenhalu ja välinpitämättömyys
• Syyllistävä ja autoritäärinen ilmapiiri

11. Turvallisuusosaaminen kansalaistaidoksi
• Turvallisuuskriittisillä alueilla turvallisuuden hallintaa
on jo tehty pitkään
• Nyt osaamista tulee siirtää kansallisella tasolla myös
ns. ’tavallisille työpaikoille’ koska niissäkin
turvallisuushaastatta, erityisesti
ihmissuhdekuormittavilla alueilla
• Helsingissä vastasimme haasteeseen luomalla
käytännöllisiä työkaluja mm. rehtoreille

12. Esimerkkejä turvallisuusyhteistyöstä Helsingin kaupungin
eri toimintaympäristöissä
• Opetusvirasto: Turvallisuuden hallinta
koulussa ja virastossa
• Sosiaalivirasto: Välineitä turvallisuuden
hallintaan Metsälän vastaanottokeskukselle
• Pelastuslaitos: Inhimillisten tekijöiden hallinta
osaksi pelastus- ja ensiaputoimintaa

13. Case-esimerkki
• Johtoryhmävalmennus Helsingin kaupungin
perusopetuksen koulujen johtoryhmille
• Keväällä 2013, 4 lähipäivää
• Yhteensä 530 osallistujaa
• Osa Helsingin kaupungin osaamisen
kehittämisen strategiaa

14. Turvallisuuden johtamisen työkalu koulun johtoryhmälle
Sisällöt:
I Turvallisuustilanteen analyysi
II Koulukohtaisen turvallisuusjärjestelmän kokonaiskuvaus
III Tapaus-analyysi
IV Johtamisen välineet turvallisuuden edistämiseen
V Turvallisuuden tunteen rakentuminen

15. I Turvallisuustilanteen analyysi
Tavoite: Johtoryhmä osaa tunnistaa omalle koululle tyypillisiä riskejä ja turvallisuusuhkia.
1. Keskustelkaa, minkälaisia turvallisuuspoikkeamia koulunne arjessa tapahtuu?
2. Onko havaitsemissanne turvallisuuspoikkeamissa koulukohtaisia, paikallisia tai alueellisia piirteitä,
mitä?
3. Kirjoittakaa koulullenne tyypillisiä turvallisuuspoikkeamia alla olevaan pyramidiin.
Vakavat: [kirjoita]
Keskivaikeat : [kirjoita]
Lievät: [kirjoita]

16. II Koulukohtaisen turvallisuusjärjestelmän
kokonaiskuvaus
Tavoite: Johtoryhmä on tietoinen keinoista, joilla se johtaa turvallisuutta uhkatilanteen aikana,
sitä ennen ja sen jälkeen.
1. Keskustelkaa ja kirjoittakaa oheiseen kuvioon tiivistelmä keinoista, joilla johdatte turvallisuutta
ennen uhkatilannetta, sen aikana ja sen jälkeen.
Ennen
• [kirjoita]
Tilanteen aikana
• [kirjoita]
Jälkeen
• [kirjoita]

17. III Tapausanalyysi
Tavoite: Johtoryhmä osaa analysoida koulun turvallisuuspoikkeamia ja arvioida omaa
toimintaansa niiden ratkaisemiseksi.
1. Valitkaa yksi koulussanne ilmennyt turvallisuuspoikkeama ja analysoikaa tapahtumaa ja
toimintaanne johtoryhmänä eri vaiheissa. Kuvailkaa vaihe vaiheelta mitä tapahtui (ennen,
tilanteen aikana, jälkeen) ja kuvailkaa sen jälkeen kuinka toimitte. Kirjoittakaa lyhyet
vastaukset kuvaan tai vaihtoehtoisesti pohtikaa toimintaanne keskustellen.

18. Tilanteen jälkeen - mitä tapahtui? [kirjoita]
Missä toimimmehyvin? [kirjoita] Missä olisimmevoineet toimia paremmin? [kirjoita]
Tilanteen aikana - mitä tapahtui? [kirjoita]
Missä toimimmehyvin? [kirjoita] Missä olisimmevoineet toimia paremmin? [kirjoita]
Ennen tilannetta - mitä tapahtui? [kirjoita]
Missä toimimmehyvin? [kirjoita] Missä olisimmevoineet toimia paremmin? [kirjoita]

19. III Tapausanalyysi
2. Pohtikaa ja keskustelkaa seuraavaksi Inhimilliset tekijät -kaavion avulla (laminoitu pohja)
mitkä inhimilliset tekijät vaikuttivat tai saattoivat vaikuttaa riskitilanteen tai turvallisuusuhan
kehittymiseen? Merkitkää tilanteeseen mahdollisesti vaikuttaneiden inhimillisten tekijöiden
numerot yllä olevan kuvion sinisiin ”mitä tapahtui?” -laatikoihin.
3. Keskustelkaa, miten jatkossa voisitte ehkäistä ennalta turvallisuusriskit inhimillisten tekijöiden
näkökulmasta?

20. Yksilön toiminta ja piirteet
1. Ammattitaito, työn hallinnan taso
2. Tilannetietoisuus (tarkkaavaisuus/ havainnointi, muisti,
päätöksenteko, reagointi
3. OPS:n ja sovittujen toimintatapojennoudattaminen
4. Kokonaisuuden/ kokonaistilanteen ymmärtäminen
5. Tilanteiden ennakointi; oletukset ja varmistaminen
6. Yli- tai alikuormitus ja niiden hallintakeinot
7. Vireystila, väsymysoireet
8. Elämäntilanne, huolet, yleinen stressitaso
9. Ikä; työkokemuksen määrä ja laatu
10. Yleinen terveystilanne
11. Motivaatio, asenteet
12. Tunnereaktiot, mieliala
Työtoiminta,työn piirteet
20. Työn laatu ja sisältö; työtilanteen vaativuus
21. Työn määrä; aikapaine, kiire
22. Työnjako, tehtäväkuvaukset, töiden organisointi; selkeys
23. Työvälineiden, järjestelmien ja tekniikan toimivuus ja
käytettävyys
24. Opetusmenetelmät ja viitekehykset; miten kirjattu,
toimivuus
25. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työoloihin
26. Työstä saatu palaute, ammatillinen arvostus
27. Mahdollisuus/ kyky arvioida ja kehittää omia
työprosesseja
28. Koulutus; sisältö, vaikuttavuus, mahdollisuudet järjestää
29. Fyysinen työympäristö, työolosuhteet, työhygieeniset
tekijät (ilmastointi, valaistus, lämpötila; koulun pohjapiirros)
Organisaatiotason tekijät
40. Johtamistapa ja -järjestelmä
41. Organisaatio- /toimintakulttuuri
42. Eri organisaatiotasojen ja -tahojen väl.
yhteistyö (koulu, alue, opetusvirasto)
43. Kokonaishallinta, keskinäinen ymmärrys
toistensa töistä
44. Tehdyt päätökset (mm. resurssit;
henkilöstö, järjestelmät)
45. Muutosten hallinta (henkilövaihdokset,
järjestelmät)
46. Yhteistyökumppanit (mm. eri
hallintokunnat, viranomaisyhteistyö,
vanhemmat ja muu verkosto);
toimintatapaerot, keskinäinen yhteistyö
47. Opetusviraston tuki kouluille
Ryhmätasontekijät
30. Yhtenäinen kuva toiminnasta kaikilla jäsenillä
31. Ryhmän kaikkien jäsenten tietämyksen
hyödyntäminen
32. Väärinkäsitykset, -tulkinnat, -kuulemiset sekä
näiden korjaaminen (otetaanko puheeksi)
33. Ryhmän rakenne ja kiinteys, muu
ryhmädynamiikka (sosiaaliset suhteet, ilmapiiri,
keskinäinen tuki)
34. Kommunikaatio eri yhteistyötahojenkesken
35. Tiedonkulku
36. Päätöksenteko ryhmässä
JATKUVASTI
MUUTTUVIEN
TILANTEIDEN
HALLINTA
Teperi, 2012.; Teperi & Ryymin, 2013.
Versio Helsingin kaupungin opetusvirastolle 18.1.2013
INHIMILLISET TEKIJÄT

21. IV Johtamisen välineet turvallisuuden
edistämiseen
Tavoite: Johtoryhmä tiedostaa koulun toiminnan organisoimisen merkityksen myös
turvallisuuden näkökulmasta.
1. Pohtikaa ja kirjoittakaa alla olevaan listaan, minkälaisia turvallisuutta ylläpitäviä johtamisen
välineitä teillä on käytössänne.
Listan vasempaan sarakkeeseen on koottu turvallisuutta edistäviä johtamisen välineitä,
rakenteita ja tekijöitä organisaatiossa.
Tarkentaa oikeaan sarakkeeseen mahdollisimman konkreettisesti, miten kyseinen tekijä on
organisoitu tai mitä se tarkoittaa teidän koulussanne. Voitte myös pohtia, miten voisitte jatkossa
huomioida asian paremmin.

22. Edistää turvallisuutta organisaatiossa Miten organisoitu koulussamme tai
miten voisimme organisoidajatkossa?
Koulun toimijoidenyhdessä sopimat toimintatavatja pelisäännöt
[kirjoita]
Koulun toiminnan organisoiminensiten, että rakenteet tukevat
turvallisuuttaja turvallisuudentunnetta
[kirjoita]
Koulun työntekijöiden ja tiimin jäsenten tietoisuus toistensa
työtehtävistä, toimintatavoistaja tavoitteista (jaettu tilannekuva)
[kirjoita]
Yhteistyö työn kannalta merkittäviensidosryhmien kanssa (verkostot)
[kirjoita]
Työn edellyttämä ammatillinenosaaminen [kirjoita]
Kodin ja koulun yhteistyö - sovitut toimintatavat ja pelisäännöt [kirjoita]

23. V Turvallisuuden tunteen rakentuminen
Tavoite: Johtoryhmä tiedostaa mistä turvallisuudentunne syntyy ja osaa rakentaa
kokonaisvaltaista turvallisuuden tunnetta kouluun.
1. Pohtikaa ja kirjoittakaa vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Mistä tiedämme, että koulumme oppilaalla on turvallinen olo?
[kirjoita]
Mistä tiedämme, että koulumme opettajalla on turvallinen olo?
[kirjoita]
Mitä me johtoryhmänä voimme tehdä turvallisuuden tunteen edistämiseksi?
[kirjoita]

24. Anna-Maria Teperi
kehittämispäällikkö
Helsingin kaupungin
työterveyskeskus
Helsinginkatu 24
PL 5600
00099 Helsingin kaupunki
puh. (09) 310 54183,
040 1577 320
anna-maria.teperi@hel.fi
www.hel.fi/tyoterveyskeskus

25. 5.5.2009 OTK
Lähteitä
• Dekker Sidney: The Field Guide to Human Error
Investigations. Ashgate Publishing Limited. Cornwall Great
Britain 2002.
• Hollnagel Eric: Woods D, Leveson N: Resilience Engineering:
concepts and precepts. Ashgate Publishing Ltd. 2006.
• Reason James: Managing the risks of Organizational
Accidents. Ashgate Publishing Limited. Cornwall Great Britain
1997.
• Teperi, AM. Improving the mastery of HF.. Väitös 2012, Hgin
yliopisto.

26. Ennakkotietoa
• Kasvatustieteen päivät 20.-21.11. 2014 Oulussa
• Oppiminen, toiminta ja turvallisuus -teemaryhmä
• Teemaryhmän tavoitteena on edistää turvallisuudesta, turvallisuusalasta ja
turvallisuustoimijoiden osaamisen kehittämisestä kiinnostuneiden tutkijoiden, kehittäjien, ja
asiantuntijoiden tutkimuksellista verkottumista sekä esitellä tutkimusta tai tutkimukseen
perustuvaa kehittämistä.
• Laaja-alaisen yhteiskehittelyn avulla pyritään kartuttamaan monialaisesti sovellettavissa
olevaa turvallisuusymmärrystä.
• Toisaalta pyritään kehittelemään turvallisuustutkijoiden pariin uusiakin jaettavia malleja ja
uusia, esimerkiksi vertailevia tutkimusasetelmia, joiden avulla yhteen liitettäisiin nykyisin
sangen sirpaloituneeksi ajautunutta turvallisuustutkimuksen verkostoa.