Talouselämän toimituspäällikkö Marjo Ollikainen kertoo, mitä tiedotusvälineet odottavat tutkijalta ja miten tutkija voi rakentaa pitkäjänteisesti suhteita toimittajien kanssa. Mikä tutkimuksessa ja selvityksissä kiinnostaa mediaa? Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.

1. MISTÄ LÖYTÄISIN MATUTKIJAN?
Journalismia, viestintää ja somea 20.9.2017

2. • Uutisia, taustoittavia reportaaseja taloudesta, politiikasta ja yhteiskunnasta
• Työ& ura – kiinnostavia ihmisiä ja ilmiöitä
• Kommentteja
• Analyyseja, yrityskauppoja, sijoittamista jne
• Lehti päättäjille, poliitikoille, yritysjohtajille, yrittäjille ja korkeasti koulutetuille asiantuntijoille
Talouselämä – talouslehti niille,
jotka haluavat tietää enemmän

3. • Seuraa mediaa: kuka toimittaja kirjoittaa sinun substanssistasi
• Ota rohkeasti yhteyttä! – mieluiten sähköpostilla tai tekstarilla
• Tärkein asia otsikkoriville ja heti alkuun!
• Kutsu toimittaja aamiaiselle
• Ota yhteyttä somessa
• Toimittajia kiinnostavat hyvät ja huonot uutiset, uudet ilmiöt, luvut, muutokset, faktat,
ristiriidat, menestystarinat…
• Toimittaja on harvoin alasi asiantuntija, yleisö ei sitä todellakaan ole
• Puhu niin, että isovanhempasi ymmärtäisivät
• Pääviestien saaminen läpi: puhu niistä, älä muusta
• Toimittaja tekee valinnan
• Toimittaja on toimittaja myös hississä
• Älä vinkkaa samasta jutusta kaikille medioille yhtä aikaa  luottamus
Toimittajan käyttöohje

4. • Hyvä toimittaja ei halua tehdä virheitä:
• Haastateltavalla on oikeus tarkistaa artikkeli omalta osaltaan  korjaa vain virheet!
• Journalistin on suomennettava ammattijargon  hyötyä myös asian edistymiselle
• Pyri suomentamaan jo etukäteen, hyödyt itsekin!
• Toimittajan on aina oikaistava faktavirheet, mutta vain ne
• Journalistin ohjeet: Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos
olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että
julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.
•
Haastateltavan oikeudet –
journalistin vastuu

5. • Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on
oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
• Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein.Tätä
päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
• Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata,
estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
• Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin.
• http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
J0urnalistin ohjeet

6. • Verkostot, verkostot ja verkostot
• Yritysten ja organisaatioiden verkkosivut ja erityisesti verkkolehdet  kiinnostavat sisällöt!
• Verkkosivut kuntoon, please!
• Vähintään yhteystiedot ja tiedotteet + mahdolliset kiinnostavat artikkelit ja ihmiset
• Kiinnostavien ihmisten sometilit
• Muut mediat, Suomessa ja muualla
• Sähköposti
• Some – erityisestiTwitter, Facebook ja LinkedIn
Mistä etsin uutisiaTalouselämään?

7. Olisiko täällä uutinen?

8. MIKSI JUURITWITTER?

9. Twitteristä löytyneitä uutisia

10. • Twitteriä seuraavat ennen kaikkea journalistit, tutkijat, päättäjät, poliitikot
• Perinteinen media kiinnostuu helposti riidoista, kohuista ja vastakkainasettelusta, somessa
pääset kertomaan muistakin asioista  #hyväuutinen
• Somekanavien kautta saat jaettua heti oikeaa ja ajankohtaista tietoa  Linkki omiin
kantoihin, tiedotteisiin, blogeihin, tutkimuksiin, verkkolehden artikkeleihin
• Voit jatkaa huomattavasti tutkimuksesi, blogisi, artikkelisi jne elinkaarta
• Somea voi käyttää missä ja milloin vain  helppo, nopea ja ajankohtainen
• Nopea ja laaja kanava kriisiviestintään
• Mahdollisuus asiantuntijoille brändätä itseään  Nostaa aiheita keskusteluun, osallistua,
haastaa, korjata virheitä
Onko sinne ”twintteriin” pakko mennä?

11. • Ole oma itsesi
• Oma käsiala ja persoona esiin
• Ole positiivinen, älä hauku  haastaminen ja väittely on ok
• Työnantajaa ei moitita
• Pelkkä tiedoteautomaatti vai kiinnostava kanava?
• Jaa alan kiinnostavia ilmiöitä ja uutisia myös muilta asiantuntijoilta ja organisaatioilta
• Tuota tai etsi verkosta hyvää sisältöä, jota voit jakaa
• Hyvät infograafit osuvat silmään
• Hashtagit kuntoon!!!!!!
• Seuraa kiinnostavia ja hyödyllisiä ihmisiä + kommentoi  he alkavat seurata sinua
• Pysy omalla mukavuus- eli osaamisalueellasi, mutta opi muilta
Hyvän twitter-tilin anatomia

12. Kaiken maailman politisoituneet dosentit

13. • Tutkijoita ja tutkimuslaitoksia kritisoidaan mm. politisoitumisesta
• Kritiikin lieventäminen, jopa poistaminen yllättävänkin helppoa  Keskustelu ja faktat
• Tarvitaan asiantuntemusta!  viestintä on viestinnän asiantuntija, ei ihan kaikkien alojen
erityisasiantuntija
• Some-heimo: muut tutkijat ja asiantuntijat, asiantuntijaorganisaatiot  Suuri potentiaali
yhteisen edunvalvonnan ja tavoitteiden jakamiseen
• Some on osa uutta työelämää ja kaikkien työtä
• ”viestintä hoitaa” -johtamisella organisaatio on menettänyt pelin heti kättelyssä
Tutkijoiden rooli somekeskustelussa

14. Tutkija voi olla aktiivinen somessa

15. Mistä se someaktiivisuus sitten alkoi?

16. TWITTERIN
RIIVIÖKUNINGATAR –
MINÄ SOMESSA

17. • Facebookissa Marjo/Molli, äiti,Alfons-koiran ja Hilma-kissan mamma, futisäiti
• TwitterissäTalouselämän toimituspäällikkö
• Ei (yleensä) henkilökohtaista elämää, mutta oma käsiala näkyvissä
• Otan kantaa, mutta takaraivossaTE-vastuu
• Twiittaan ja kommentoin osaamisalueeltani: kansantalous, politiikka, työmarkkinat, työelämä,
tasa-arvo, koulutus/osaaminen
• Pyrin saamaan aikaan keskustelua, väittelemään, oikomaan virheitä, innostamaan
• JaanTE:n artikkeleita, joko RT tai omilla kommenteilla höystettynä
• Haen keskusteluita mm. hashtageilla #talous #politiikka #työelämä #koulutus #osaaminen
#tasaarvo sekä ajankohtaisilla asiasanoilla
• Twitter-urani alku: 1. twiitti vahingossa ja #kissagate
Facebook-minä jaTwitter-minä

19. Joskus ne roolit menevät vähän sekaisin

20. …twitterissäkin

21. KIITOS!