Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tuotantotalouden tiedekunnan perusfilosofian esittely.

1. Kestävä kilpailukyky ja
innovaatiotoiminnan ulottuvuudet
Vesa Harmaakorpi
Tuotantotalouden tiedekunta
30.5.2013

3. Kestävän kilpailukyvyn kehittymisen globaali uhka
− Kolmoisvelkaantuminen
1. Ekologinen: Luonnonvaroja käytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin
pitäisi. Elokuusta eteenpäin elämme loppuvuoden velaksi.
2. Taloudellinen: Eurooppa, valtiot ja kunnat elävät velaksi. Syömme
lastemme lautasilta.
3. Sosiaalinen: Ihmiset voivat pahoin kasvavien paineiden alla.
Työpahoinvoinnin kustannukset 40 Mrd. vuodessa (TTL)
Kilpailukyvyn heikkeneminen ja pahoinvoinnin lisääntyminen
yrityksissä, julkisella sektorilla ja yhteiskunnassa.
Kolmoisvelkaantumisen estäminen on merkityksellistä ja
tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia.

4. Kestävän kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueet ja
niiden haasteet
− Innovaatiojärjestelmien kehittäminen
− Innovaatiojärjestelmät eivät pysty vastaamaan avoimen innovoinnin haasteisiin
− Tieteen ja käytännön heikko vuoropuhelu  rajallisten resurssien hukkakäyttö
− Järjestelmät ovat siiloutuneita  innovaatiopotentiaalin heikko hyödyntäminen
− Johtamisen ja prosessien kehittäminen
− Tuottavuutta revitään ihmisistä prosessien sijaan
− Organisaatiossa olevaa osaamista ei saada hyödynnettyä
− Verkostomaisten toimintatapojen hyödyt jäävät käyttämättä
− ICT:n kehittäminen
− ICT nähdään liiaksi vain teknisenä asiana eikä osana liiketoimintaprosesseja
− ICT:tä ei osata tai uskalleta soveltaa uudella tavalla
− Avoimuus on vasta tulossa; suljetut järjestelmät estävät avoimen innovoinnin

5. Vastaus kolmoisvelkaantumiseen ja kestävän
kilpailukyvyn kehittämiseen
Innovaatiojärjestelmän
kehittäminen
Johtamisen ja
prosessien kehittäminen
ICT:n
kehittäminen
TUOTTAVUUS-
INNOVAATIOT“Productivity is not everything but in
the long run it is almost everything”
(Krugman 1994)
“Production and use of
knowledge is at the core of
value-added activities, and
innovation is at the core of
growth” (Archibugi and Michie
1995)
“Europe suffers of productivity
gap preventing sustainable
growth“ (EU)
“80% of growth is explained by
increased productivity; 80% of
the increased productivity is
explained by innovation”
(Cooke, 2005)

6. Miten innovaatioita?
 Tiede- ja tutkimuslähtöisesti (4%)
 Science, technology, innovation (STI)
 Käytäntölähtöisesti (96%)
 Doing, using, interacting (DUI)

7. Tiedontuotannon moodit
 Moodi 1:n tiedontuotantoprosessi perustuu yhden
tieteenalan sisällä tapahtuvaan kehitykseen. Sitä kuvaa
tiedonintressin homogenisuus ja sisällöltään pääasiassa
kognitiivista.
 Moodi 2:n tiedontuotantoprosessi on puolestaan
heterogeenista ja monitieteistä sekä tapahtuu usein
käytännönläheisesti tavallisissa sosiaalisissa ja
taloudellisissa konteksteissa.
Footer

8. Innovaatiotoiminnan moodit
Footer
Näkökulma Tiedelähtöinen innovointi
(STI, Moodi 1)
Käytäntölähtöinen innovointi
(DUI, Moodi 2a)
Käytäntölähtöinen
innovointi (DUI, Moodi 2b)
Keskeisimmät toimintalogiikat Keskittäminen – Klusterit –
Suurtuotannon edut
Yhteenkietoutunut
moninaisuus –
Innovaatioalustat
Innovaatiokyvykkyyden
kehittäminen – Siilojen
murtaminen ja tulppien
poistaminen
Keskeisimmät pääomat Henkinen pääoma –
Taloudellinen pääoma
Sosiaalinen pääoma –
Institutionaalinen pääoma
Sosiaalinen pääoma –
Rakenteellinen pääoma
Keskeisimmät innovaatiotyypit Radikaalit tekniset innovaatiot
ja niihin liittyvät konseptit
Radikaalit konsepti- ja
systeemi-innovaatiot
(innovaation osat
ensisijaisesti materiaa)
Organisatoriset innovaatiot,
Sosiaaliset innovaatiot,
Palveluinnovaatiot
(innovaation osat
ensisijaisesti ihmisiä)
Tiedontuotannon logiikka Homogeeninen Heterogeeninen Heterogeeninen
Keskeisimmät
innovointimenetelmät
Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen
menetelmät (myös virtuaaliset)
Ongelmalähtöinen
oppiminen (esim.
taidelähtöiset menetelmät)
Keskeisimmät
kohdeorganisaatiot
Suuryritykset,
Teknologiagasellit
Pk-yritykset, Suuryritykset Suuryritykset, Pk-yritykset,
julkinen ja kolmas sektori
Keskeisimmät tutkimus- ja
koulutusorganisaatiot
Yliopistot Ammattikorkeakoulut,
Yliopistot
Ammattikorkeakoulut,
toisen asteen yksiköt,
Aikuiskoulutusorganisaatiot

9. Tuottavuusinnovaatiot kestävän kilpailukyvyn
luomisessa

10. Tuotantotalouden tiedekunnan tutkimus
”Huippuluokan tieteellistä tutkimusta käytäntöä ja teoriaa yhdistäen sekä
vaikuttavasti soveltaen”
Tutkimuksen osa-alueet:

11. Tuotantotalouden tiedekunta numeroina
Opiskelijamäärä:
− Tuta: 839 hlö
− Tite: 358 hlö
Jatko-opiskelijamäärä:
− Tuta: 75 hlö
− Tite: 13 hlö
Kokonaishenkilökunta: 130 hlö
Professuurit: 17 hlö
Valmistuneiden lukumääriä (v. 2012)
Tekn. kandidaatti 96
Diplomi-insinööri 167
Tohtori 11