Susanna Lehti: Miten turvataan lasten ja nuorten palvelut?
•
0 likes•504 views
Vammaislainsäädännön uudistamisen II vaiheen käynnistystilaisuus 14.4.2016
Recommended
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (16)
Similar to Susanna Lehti: Miten turvataan lasten ja nuorten palvelut?
Similar to Susanna Lehti: Miten turvataan lasten ja nuorten palvelut? (20)
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
Susanna Lehti: Miten turvataan lasten ja nuorten palvelut?
- 1. MITEN TURVATAAN LASTEN JA NUORTEN PALVELUT? OTM Susanna Lehti
- 2. LAPSEN KEHITYKSEN TURVAAMINEN JA OMAN POTENTIAALIN SAAVUTTAMINEN Oikeus mahdollisimman täysimääräisen kehitykseen ja oman potentiaalin saavuttamiseen on keskeinen lapsen oikeus. Uuden vammaispalvelulain tulee velvoittaa järjestämään lapsen ja nuoren palvelut niin, että ne turvaavat ja mahdollistavat ikä- ja kehitystason mukaisen kehitystehtävän onnistumisen. • Oikeus itsenäistyä kuten ikätoverit • Oikeus lapsuuteen ja nuoruuteen yhdenvertaisesti muiden kanssa • Oikeus ystävyyssuhteisiin yhdenvertaisesti muiden kanssa • Oikeus omiin valintoihin ja tavoitteisiin sekä niiden toteuttamiseen Lapsen osallisuus
- 3. Palvelut on järjestettävä mukautumaan lapsen ja nuoren kehityksen mukaisesti. Tiukoista ja kaavamaisista määrällisistä säännöksistä on päästävä eroon. Tilalle tarvitaan palvelujen myöntämistä, joka perustuu lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tarpeiden ymmärtämiseen. Lisäksi tarvitaan saumatonta yhteistyötä mm. kuntoutus- ja apuvälinepalveluiden sekä varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa. • Yhtenä keinona voi olla sosiaalihuoltolain 13 §:n (Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen) merkityksen avaaminen vammaisen lapsen ja nuoren kohdalla. Kasvun ja kehityksen osaaminen palvelusuun nitteluun
- 4. PERHE JA SISARUKSET – KOKO ELÄMÄN KESTÄVÄ VOIMAVARA VAI LOPPUUN KULUTTAVA HOIVATAAKKA? Palvelujen on tuettava vanhempia lapsesta huolehtimisessa. Lainsäädännöllä on huolehdittava tehokkaammin siitä, että vammaisen lapsen vanhemmat eivät syrjäydy työelämästä ja elämästä laajemminkin. Tämä edellyttää joustavia ja räätälöityjäkin hoito- ja hoivajärjestelyjä. Niiden järjestämiseen tulee velvoittaa selvästi nykyistä tiukemmin. Sisarusten terveen kasvun ja kehityksen turvaaminen täytyy ottaa vakavasti. Uuden lainsäädännön tulee velvoittaa tarkastelemaan perheen kokonaisuutta. Vanhempien aika ja huomio on turvattava myös sisaruksille.
- 5. MITEN ERITYISPALVELUT JÄRJESTETÄÄN NIIN, ETTÄ NIIDEN SAAMINEN EI SAMALLA VIE MAHDOLLISUUTTA OSALLISUUTEEN? Lainsäädännön tulee varmistaa peruspalveluiden ensisijaisuus. Tämä edellyttää, että peruspalveluiden sopivuus vammaisille lapsille ja heidän perheilleen varmistetaan. Peruspalveluille on turvattava mahdollisuus saada tarvittava erityisosaaminen. Maksupolitiikkaa on tarkasteltava tasapuolisen kohtelun näkökulmasta, tunnistaen ero väliaikaisen ja pysyvän palveluntarpeen välillä. SHL- palveluiden mahdollisuuk sien hyödyntämi- nen
- 6. Erityispalveluiden järjestämisessä tulee osallisuuden toteutuminen ottaa keskeiseksi arvoksi. Nykyinen, liian usein erotteleva järjestämistapa on tapauskohtaisesti syrjivä. Se tekee tyhjäksi vammaispalveluiden perustavanlaatuista tavoitetta: mahdollisuutta osallisuuteen ja kasvuun yhdessä muiden lasten ja nuorten kanssa. Yhdenvertaisen osallisuuden varmistaminen on keskeistä myös koulutuspalveluissa, jotka muodostavat portin työelämään. Tällä hetkellä suppeat tai kokonaan puuttuvat koulutusmahdollisuudet muodostavat tulpan nuorten työelämään siirtymisessä. LOS huomautuk set vakavasti Syrjinnän tunnistami nen
- 7. ESTEISIIN TUIJOTTAMISESTA VAHVUUKSIIN PANOSTAMISEEN Lähestymistapana kyvykkyys: • Persoonallisten piirteiden ja suhteellisten vahvuuksien täysimääräinen hyödyntäminen • Omat resurssit merkitykselliseksi toiminnaksi • Mahdollisuus riskinottoon ja epäonnistumiseen Uuden lainsäädännön tulee vahvasti kannustaa lapsen ja nuoren omaleimaisuuden ja kyvykkyyden tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tämä mahdollistaa yllättäviäkin elämänpolkuja vammaisuudesta riippumatta. Kuvan lähde: Lapsiasia.fi