Kestävän kehityksen kolme näkökulmaa, muuttuva tietotyö ja uudet työtavat, tilojen käyttöasteet, monitilatoimisto, työympäristöjohtaminen, konseptisuunnittelu, kestävän työympäristön mittarit. Päivi Hietanen Coresma 2012

1. Kestävä työympäristö
liiketoiminnan tukena
Coresma 8.2.2012 Päivi Hietanen Senaatti-kiinteistöt
T u o m m e
' l a l l e
r a t k a i s u t

2. Kestävä kehitys ja työympäristö
Sosiaalinen
kestävyys
Ekologinen Taloudellinen
kestävyys kestävyys
Brundtlandin komissio, 1987

3. Kestävän työympäristön kolme näkökulmaa
Ekologinen: energia, jätteet, hiilijälki
Energiapihi rakentaminen yleistyy Suomessakin, Euroopassa rakennetaan jo
plusenergiataloja. Työkalut rakennusten ympäristösuoriutumisen arviointiin
yleistyvät (BIM, LEED, BREEAM) ja YKV-raportointi ja C02-mittaus organisaatioissa
yleistyy. Tarjolla on työkaluja myös tilan vastuulliseen käyttöön: esim. Green Office.
Taloudellinen: kilpailukyky, resurssien kestävä käyttö
Jokainen neliö kuormittaa ympäristöä. Nyt on vihdoin herätty kysymykseen, paljonko
tilaa ylipäätään tarvitaan. Tilatehostus on tehokkain keino pienentää tilojen
aiheuttamaa ympäristökuormaa: keskeistä myös muuntojoustavuus ja yhteiskäyttö.
Sosiaalinen: fokuksessa ihminen
Henkilöstö, yhteisöllisyys, hyvinvointi, vaikuttaminen. Tämä on näkökulmista
kiinnostavin - miten tila tukee vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä, oppimista,
hyvinvointia? Pääsevätkö käyttäjät vaikuttamaan työympäristönsä suunnitteluun?

4. Etätyö
Liikkuva työ
Monipaikkainen työ
Kolmannet paikat

5. Työtapamme ovat valtavassa murroksessa
Etätyö on työantajan kanssa sovittua työtä kotona tai etätyökeskuksissa. Suomi on
tässä Euroopan kärkimaita, etätyön määrä on seitsenkertaistunut vv. 1990 -2008.
Yleisintä etätyö on valtiosektorilla, jossa etätyöläisiä on palkansaajista joka viides.
Liikkuva työ tapahtuu päätyöpaikan ja kodin ulkopuolella, kuten liikematkoilla,
kenttätyössä tai asiakkaiden tiloissa. Liikkuvaa työtä tekee jo 66% palkansaajista.
Monipaikkainen työ on uusin termi: työskentely tapahtuu monissa eri paikoissa
päätyöpaikan ulkopuolella teknologiavälitteisesti - jo 40% palkansaajista.
Liikkuvaan ja monipaikkaiseen työhön liittyvät kolmannet paikat: kahvilat, hotellit,
lentokentät, puistot - koko julkisesta kaupunkitilasta on tullut työnteon näyttämö.
Kolmannet paikat ovat osa työympäristöä ja sen suunnittelua.
Yhteenveto työn uusista muodoista, Virpi
Ruohomäki, Aalto-Yliopisto TKK, 18.1.2011

6. Suomi on täynnä tyhjillään seisovia työhuoneita
Työntekijän oma arvio
6

7. Työpisteiden käyttö profiileittain

8. Miten uusi työ vaikuttaa tiloihin?
Mittausten mukaan työpisteidemme käyttöaste on keskimäärin enää 40%.
Käyttöasteella tarkoitetaan sitä aikaa, jonka tila on työpäivän 8 tunnista käytössä.
Käyttäjät arvioivat käyttöasteen tyypillisesti yläkanttiin: työnteon tavoissa
tapahtunutta murrosta ei ole tunnistettu.
Tilojen käyttöasteita voidaan tarkastella myös toimijarooleittain. Mittausten mukaan
johto on vähiten paikalla, tukitoiminnot eniten: siis kääntäen – mitä isompi huone,
sitä alhaisemmalla käytöllä.
Hyödynnämme tilaresurssiamme huonosti – tämä on taloudellisesti ja
ekologisesti kestämätön tilanne.
Jos muutosta halutaan, on kulttuuriset- ja statuskysymykset ylitettävä -
ja johto on saatava mukaan talkoisiin.

12. Millaiset tilakonseptit tukisivat uutta työtä?
Yksilötyön tarpeisiin rakennetut, hierarkiaa tukevat koppikonttorit ja tilakulttuurit
ovat nyt väistymässä – ne eivät tue kohtaamisia ja yhteistyötä, joita tämän päivän
tietotyö tarvitsee. Niin ikään vanhentuneita ovat hallimaiset avotilat – ne eivät tarjoa
vaihtelua tai yksityisyyttä. Tietotyö tarvitsee tuekseen tilojen kirjon.
Monitilaympäristöt ovat nyt yleistymässä: työn eri moodeja tuetaan monipuolisella
tilapaletilla. Monitila-ajattelu on uusi käsite: tilaa ei enää allokoida hierarkian
mukaan. Yksilö ehkä menettää huoneensa mutta saa tilalle kokonaisen kerroksen –
tämä on suuri ajattelutavan muutos. Joustavuus syntyy uudesta tavasta käyttää
tilaa, minkä mobiiliteknologia mahdollistaa.
”Monitila” tukee myös hyvinvointia, kun työpäivän aikana voi vaihtaa tilaa, moodia
ja asentoa – ja keskittyä: löytyy myös se hiljainen huone tai lukusali. Hyvinvointiin
vaikuttaa myös se, miltä tila näyttää. Elämystaloudessa imagon merkitys kasvaa, ja
työympäristöjen ”brändäys” yleistyy: tilat suunnitellaan tukemaan yrityskuvaa,
pohditaan tavoitemielikuvaa ja erottuvuutta.

13. Kestävän työympäristön mittareita
§ Tekesin virtuaalineuvottelut 100 000 €:lla 1M€ säästöt
§ VRK:n monitilatoimisto 53->22 m2/hlö, -1 M€/v
§ Tekesin monitilakonsepti -40%m2,-15%€,-70%C02
§ Senaatti-kiinteistöt, Green Office sähkö kWh/hlö -47%
§ Hollannin Microsoft 1 A4-tuloste/hlö/vko
§ Elisa hlön muutto vie 3 min
§ CIMOn brändätty monitila työtyytyväisyys +1 (1-5)
§ Microsoft läsnätyö, tunnelmatoimisto hlöstön yhteistyö +10%
§ GSK Innovation Hub innovatiivisuus +38%
§ Google Great Place to Work

14. Kestävää työympäristöä mitataan erilaisilla mittareilla
Johtoa ja omistajia kiinnostavat talouden luvut, joita helpoin mitata, mutta ne ovat
vähiten kiinnostavia. Paperittoman toimiston ympäristövaikutus on häviävän pieni
verrattuna esim. tilankäytön tehostamiseen: sen suurin hyöty on sisäinen joustavuus
ja nopeat muutot, jotka ovat yrityksille elinehto. Mobiilitoimiston yksi keskeinen
hyöty on se, että väkimäärää voidaan kasvattaa ilman rakentamistoimenpiteitä.
Kiinnostavimpia ovat listan alimmat mittarit. Google on voittanut Paras Työpaikka-
kilpailun USAssa ja briteissä, ja se on yksi halutuimpia työnantajia tällä hetkellä.
Googlen työympäristöstrategiassa keskeistä on monikulttuurisuus, monimuotoiset ja
luovuutta tukevat tilat, liikuntamahdollisuudet, ilmainen luomuruoka ja polkupyörät
henkilöstölle. Tiimit sisustavat tilansa itse. Ja 20% sääntö: päivän viikosta saa tehdä
”omiaan”, esim. pelata ja verkottua.
Miten tukea henkilöstön hyvinvointia ja tuottavuutta? Tämä on CREM-
toimijoiden todellinen haaste ja lisäarvo! Mikä on mittareiden kytkös
liiketoimintaan? Kaikki voidaan kääntää euroiksi.

15. Toimitilajohtamisesta työympäristöjohtamiseen
Toiminta
Tila Teknologia

16. Mitä murros edellyttää toimitilajohtamiselta?
Toimitilajohtamisen rinnalle on syntynyt uusi toimintamalli:
työympäristöjohtaminen. Se tarkoittaa HR-, ICT- ja tilahallinnon
yhteistyön johtamista: nämä muodostavat ”alustan” työhyvinvointia ja
tuottavuutta tukevien ratkaisujen luomiseksi.
Tätä testataan nyt esim. Tekesissä – miten tukea monipaikkaista
tietotyötä? Tekesin Workplace Management -tiimin keskusteluissa
teemoja ovat mm. kellokortti, virtuaalinen työympäristö, HR-käytännöt,
etäjohtaminen ja itsensä johtaminen.

17. Huomisen toimitilajohtaja?
“You don´t get an office. You get cargo pants.”

18. Kestävä rakentaminen?
? Suunnittelu
Rakenta-
minen
Käyttöön-
otto
Ylläpito

19. Entä KIRA-ala?
Alan helmasynti on se, että rakennetaan aina alimpien normien mukaan. Normit
kiristyvät taas 1.7 ja 2019 rakennusten tulee olla nollaenergiatasoa. Miksi odottaa?
Investorien pitäisi uskaltaa rakentaa jo nyt vaatimuksia energiatehokkaampaa –
markkinoilla on jo asiakkaita, jotka haluavat parasta A-luokkaa. Toinen haaste ovat
lukuisat kapulansiirrot hankkeen verkostoissa – niitä pitää osata johtaa.
Kaikkein kiinnostavinta on se, mitä tapahtuu ennen hanketta.
Miten hanke muotoutuu? Mikä on asiakkaan todellinen ongelma? Osaammeko kysyä
oikeat kysymykset? Mikä on ”iso kuva”? Entä jos muutetaankin toimintatapoja niin,
ettei tarvitse rakentaa ollenkaan?
Työkaluna hankkeen alkuvaiheessa strateginen suunnittelu tai konseptisuunnittelu,
joka suomalaisesta rakentamiskulttuurista puuttuu. Alkuvaiheen työskentely voi
johtaa jopa siihen, ettei koko hanketta tarvitakaan – ekologisin on se neliö, joka
jää rakentamatta.

20. Yhteiskehittely!
Tulevaisuus-
skenaariot
Käyttäytymis- Kestävä
tieteet kehitys
Tieto-
teknologia Arkkitehtuuri
”INTEGRAATTORI”
Yrityskuva,
Viestintä ”branding”
Liiketoiminta- Organisaatio-
strategiat kehittäminen
Politiikka

21. Kestävät ratkaisut edellyttävät…
- Monialaista yhteistyötä ja moniosaamista
- Toimintamallia kapulansiirroista yhteiskehittelyyn: tämä on
mahdollisuus luoda uutta
- Integraattoria projektinjohtajaksi – tarvitaan riittävä ymmärrys
kaikista osa-alueista
- Kestävä kehitys voi toimia kaiken kehittämisen viitekehyksenä
Jos KIRA-ala haluaa myydä asiakkailleen kestäviä ratkaisuja,
pitää sen toimia itse esimerkkinä!