Digivaalit 2015 on monitieteinen tutkimushanke, jossa on selvitetty isojen datamassojen ja laskennallisen yhteiskuntatieteen menetelmien avulla verkkojulkisuuden vaikutusta median agendaan viime eduskuntavaaleissa. https://www.hiit.fi/digivaalit-2015
Email Community Meetup: San Francisco (Oct, 2015)Ros Hodgekiss
Email lovers in San Francisco are hosting cocktails, networking, and discussion on design, development, and marketing strategy for the fast-approaching holiday campaigns. How should you approach email marketing around the holidays? How does your audience affect your decision making? What type of content and design performs well? We'll discuss all this and more!
The Afon Conwy in the Snowdonia National Park is under threat. Since 2013 RWE have been pursuing plans to dam, divert and draw power from the river. This has the potential to ruin its delicate eco-system. A team of local people are fighting the development under the banner of Save the Conwy.
The National Park's verdict on the propose scheme will be given on the 2nd March.
Here's what you need to know and why this should be opposed.
ТНПА в курсовом и дипломном проектированииbntulibrary
В помощь студентам, работающим над курсовыми и дипломными проектами, подготовлена презентация «Технические нормативные правовые акты в курсовом и дипломном проектировании БНТУ».
Цель презентации – ориентировать студентов на использование в своих работах только официальных изданий ТНПА (печатных или электронных), а также предоставить студентам сведения о точках доступа к данной информации в Научной библиотеке университета.
Для компьютерного проектирования и выполнения чертежей в автоматизированном режиме предоставляются технические средства и программные системы AutoCAD, КОМПАС-3D.
Email Community Meetup: San Francisco (Oct, 2015)Ros Hodgekiss
Email lovers in San Francisco are hosting cocktails, networking, and discussion on design, development, and marketing strategy for the fast-approaching holiday campaigns. How should you approach email marketing around the holidays? How does your audience affect your decision making? What type of content and design performs well? We'll discuss all this and more!
The Afon Conwy in the Snowdonia National Park is under threat. Since 2013 RWE have been pursuing plans to dam, divert and draw power from the river. This has the potential to ruin its delicate eco-system. A team of local people are fighting the development under the banner of Save the Conwy.
The National Park's verdict on the propose scheme will be given on the 2nd March.
Here's what you need to know and why this should be opposed.
ТНПА в курсовом и дипломном проектированииbntulibrary
В помощь студентам, работающим над курсовыми и дипломными проектами, подготовлена презентация «Технические нормативные правовые акты в курсовом и дипломном проектировании БНТУ».
Цель презентации – ориентировать студентов на использование в своих работах только официальных изданий ТНПА (печатных или электронных), а также предоставить студентам сведения о точках доступа к данной информации в Научной библиотеке университета.
Для компьютерного проектирования и выполнения чертежей в автоматизированном режиме предоставляются технические средства и программные системы AutoCAD, КОМПАС-3D.
Vierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? https://www.slideshare.net/JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. Vaikuttajaviestintä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Luento Valtiotieteellisen yhdistyksen luentosarjassa "The 2016 presidential elections: a vantage point to comprehend U.S. politics and political system"
Twitter viestintänä -seminaari, Tampereen yliopisto 29.1.2016. Tulokset osin alustavia. Seuraa tagia digivaalit2015 Rajapinta-blogissa uusimmista tuulista: http://rajapinta.co/tag/digivaalit2015/
Presentation slides at Digital Humanities morning about how we are taking forward an initiative regarding opening a Finnish social media site, Suomi24, for researchers in social sciences and humanities.
See also:
http://challenge.helsinki.fi/blog/citizen-mindscapes-kansakunnan-mielentila
https://www.youtube.com/watch?v=COJI_tpq-IE
Digivaalit 2015 - Mitä isot digitaaliset aineistot kertovat yhteiskunnasta ja...Salla-Maaria Laaksonen
Luento Helsingin yliopisto Studia Generalia -sarjassa 6.10.2016, teemalla Tiede ratkaisee: big data. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/big-data-aloittaa-studia-generalian-tiede-ratkaisee-luentosarjan
Mitä uutta ja mitä vanhaa sosiaalinen media tuo tutkimukseen? Yleiskatsaus lähestymistapoihin, menetelmiin, työkaluihin ja koko sosioteknisen tutkimusprosessin hallintaan.
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimusJarno M. Koponen
Sitran julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma. Suunnittelu- ja tutkimusprojekti, Taideteollinen korkeakoulu, Media Lab.
Tutkimuksessa kartoitetaan ja suunnitellaan sosiaalisen median (ja muiden digitaalisten ympäristöjen) luovia käyttötapoja osana julkishallinnon johtamisen ja viestinnän kehittämistä.
Lisää aiheesta Johtoajatus-blogissa: http://johtoajatus.blogspot.com/
Kuinka hallita hallitsematonta – sosiaalisen median etiikan tarve ja mahdolli...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys Webinaarissa 26.4.2021:" SOME HYVÄSSÄ JA PAHASSA – sosiaalisen median etiikka ja standardit" Webinaarin järjesti Viestinnän eettinen neuvottelukunta.
Vierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? https://www.slideshare.net/JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. Vaikuttajaviestintä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Luento Valtiotieteellisen yhdistyksen luentosarjassa "The 2016 presidential elections: a vantage point to comprehend U.S. politics and political system"
Twitter viestintänä -seminaari, Tampereen yliopisto 29.1.2016. Tulokset osin alustavia. Seuraa tagia digivaalit2015 Rajapinta-blogissa uusimmista tuulista: http://rajapinta.co/tag/digivaalit2015/
Presentation slides at Digital Humanities morning about how we are taking forward an initiative regarding opening a Finnish social media site, Suomi24, for researchers in social sciences and humanities.
See also:
http://challenge.helsinki.fi/blog/citizen-mindscapes-kansakunnan-mielentila
https://www.youtube.com/watch?v=COJI_tpq-IE
Digivaalit 2015 - Mitä isot digitaaliset aineistot kertovat yhteiskunnasta ja...Salla-Maaria Laaksonen
Luento Helsingin yliopisto Studia Generalia -sarjassa 6.10.2016, teemalla Tiede ratkaisee: big data. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/big-data-aloittaa-studia-generalian-tiede-ratkaisee-luentosarjan
Mitä uutta ja mitä vanhaa sosiaalinen media tuo tutkimukseen? Yleiskatsaus lähestymistapoihin, menetelmiin, työkaluihin ja koko sosioteknisen tutkimusprosessin hallintaan.
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimusJarno M. Koponen
Sitran julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma. Suunnittelu- ja tutkimusprojekti, Taideteollinen korkeakoulu, Media Lab.
Tutkimuksessa kartoitetaan ja suunnitellaan sosiaalisen median (ja muiden digitaalisten ympäristöjen) luovia käyttötapoja osana julkishallinnon johtamisen ja viestinnän kehittämistä.
Lisää aiheesta Johtoajatus-blogissa: http://johtoajatus.blogspot.com/
Kuinka hallita hallitsematonta – sosiaalisen median etiikan tarve ja mahdolli...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys Webinaarissa 26.4.2021:" SOME HYVÄSSÄ JA PAHASSA – sosiaalisen median etiikka ja standardit" Webinaarin järjesti Viestinnän eettinen neuvottelukunta.
Faktat nettiin -kirjan esittelykalvot
Faktat nettiin! on käytännönläheinen sosiaalisen median opaskirja asiantuntijatyötä tekevälle. Verkossa aktiivisten asiantuntijoiden haastatteluiden ja konkreettisten esimerkkien avulla teos johdattaa kattavasti niin sosiaalisen median eri alustojen piirteisiin ja sisältösuunnitelmien laatimiseen kuin vetävien sisältöjen kirjoittamiseen, henkilöbrändin rakentamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseenkin.
Kirjan ovat kirjoittaneet Petro Poutanen ja Salla-Maaria Laaksonen. Gaudeamus, 2019.
http://faktatnettiin.fi/
Esitys Tieteiden talon tieteiden yössä 10.1.2019. Tykkäysten kyttäystä -tapahtumassa tutkijat kertoivat miten sosiaalisen median dataa käytetään tutkimuksessa ja kävijät saivat myös kokeilla itse. Tapahtuman järjestivät Mevi ry (mediaviestinta.fi) & Rajapinta ry (rajapinta.co / @RajapintaCo).
Puheenvuoro Media2030-tilaisuudessa teknoymmärryksestä ja algoritmilukutaidosta: minkälaisia tietoja ja taitoja tulevaisuuden tutkijoita ja kansalaisilta vaaditaan julkisuudessa navigointiin.
Social media analytics is still mostly done using keyword monitoring. How could recent developments in text analytics and computational methods take the process further to understand the context and semantics of the conversations? How are social media discussions related to actual consumer trends? These questions will be addressed in the final seminar of the Tekes-funded research project Smarter Social Media Analytics May 29th at the University of Helsinki.
The seminar is mostly held in Finnish, but the opening presentation and the keynote from professor Stieglitz will be in English.
Puheenvuoro viestinnän tulevaisuus -työpajassa 26.9.2017, järjestäjinä HY+ (Helsingin yliopisto) ja Viesti ry. // A presentation on the technological logics of the hybrid media system using the concept of "technological unconscious" (Thrift, 2005), given in a "Future of Communication" workshop for communication professionals.
Kansalaisliikkeen organisoituminen Facebookin admin-keskusteluissa: case Lisa...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys tutkimuksesta, jossa tarkastellaan sosiaalisen liikeen rakentumista viestinnällisenä ilmiönä. Tutkimusaineistona käytämme Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän admin-keskusteluja, jotka käsitteellistämme johdon keskusteluiksi. Kysymme, miten verkostomainen Facebook-ryhmä muovautuu kohti kokonaista organisaatiota.
Sosiaalinen media elämäntapaohjauksessa ja tupakasta vieroituksessaSalla-Maaria Laaksonen
Esitys Hämeen ammattikorkeakoululla Koukuttava kohtaaminen tupakasta vieroituksen ohjauksessa -seminaarissa
16.9.2016. Miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää vaikuttavassa viestinnässä ja valistamisessa?
Final presentation of #DHH16 YLE team: studying national tv broadcasting metadata as an index of the national mediatized history. Group members: Anu Koivunen, Emily Öhman, Gizem Yaman, Matti Lassila and Salla-Maaria Laaksonen.
Avoimen tieteen osaajakoulutus – 29.2.2016
KOLME SYYTÄ KERTOA TUTKIMUKSESTAAN
• Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Oma tutkijabrändi – tieteessä ja sen ulkopuolella
• Tieteellisen maailmankuvan ja faktojen puolustaminen
+1 Se on ennen kaikkea kivaa ja antoisaa!
Data augmented ethnography: using big data and ethnography to explore candi...Salla-Maaria Laaksonen
In this paper we propose data augmented ethnography as a novel mixed methods approach to combine ethnographic, qualitative, observations with social media data collection and computational analysis. Using two brief studies on online interaction as examples we discuss the benefits and challenges of the combination of these two perspectives. We posit that the observations made in the qualitative phase can be quantified and hypothesized together with the data collected later during the analysis stage. Through our case studies we aim to shed light to the differences apparent on the party level and seek to understand how candidates, based on their parties political standing, differ in terms of interactivity. We ask, what insights does a mixed-method approach combining ethnographic observations to computational social science offer to the study of interactivity and its many pregnant forms? To answer this question, we use a large data set collected from different social media platforms before and during the 2015 Parliament Election in Finland. This data consists of both textual data including all candidate updates and the conversations they elicited, as well as field notes written and collected during ethnographic field work period before the elections.
Several statistics show that the general public holds a wide interest on scientific issues. However, the public rarely finds their way to academic arenas. It has been estimated that every year over two million scientific articles and reports are published, but roughly half of them are read only by the author and the editors.
Public discussions are increasingly taking place in social media. Different online media are reported as central information sources when searching for scientific information. What can we do as researchers to help people to find the information they look for? How to make a researcher's voice heard online?
Communicating about one's research in social media means creating societal impact and defending a scientific worldview. In this workshop we will focus on practical tips and good examples on how to engage in different social media services as a researcher.
Salla-Maaria Laaksonen (@jahapaula) is a PhD Candidate and Researcher in Communication Research Centre CRC and Consumer Society Research Centre in the University of Helsinki. Her research areas are focused on the online public sphere from the perspective of organizations and storytelling. She has trained researchers to communicate and network online in several different research units.
A brown bag session for Helsinki Collegium for Advanced Studies, Novermber 17th 2015.
2. Tutkimuksen tavoitteet
• Digitaalisen median vuorovaikutuksen,
valtarakenteiden ja agendan hallinnan
tutkiminen:
1. Kuka määritteli verkkojulkisuuden agendan?
2. Miten teemat syntyvät ja siirtyvät eri
mediamuodosta toiseen?
3. Miten ehdokkaat vuorovaikuttivat
verkkojulkisuudessa vaalien alla?
➔ Tavoitteena myös kehittää uusia
laskennallisen yhteiskuntatieteen ja isojen
aineistojen analysoinnin menetelemiä
3. Tutkimuksen aineistot:
● Sosiaalisesta mediasta kerätty laaja
aineisto (Facebook, Twitter; n ~ 1,5
miljoonaa viestiä): poliitikot,
#hashtagit ja avainsanat
● Perinteisen median sisällöt
valituista medioista (n = 5427)
● Verkkoetnografia
● Aikarajaus pääosin 19.3. –
19.4.2015 klo 20:00
Menetelmät:
● Laskennallinen yhteiskuntatiede
(ml. aihemallianalyysi,
verkostoanalyysi)
● Yhdistettynä laadullisten
aineistojen analysointiin
(etnografia,
vuorovaikutusanalyysi)
Big data – ihmistoiminnan digitaaliset jäljet
5. Twitter-vaalit? Facebook-vaalit?
• Edustajien ja ehdokkaiden läsnäoloa ja aktiivisuutta
selittää ikä (Marttila, 2015)
• Twiittaaminen jakautunutta niin puolueiden ja
vaalipiirien välillä kuin niiden sisälläkin: eniten äänessä
vihreät ja kokoomus Uudenmaan ja Helsingin
vaalipiireistä
• Eduskuntapuolueiden ehdokkaat huomattavasti
pienpuolueiden ehdokkaita aktiivisempia (Marttila et al.,
2016)
Eduskunta 2011 Syyskuu 2014 Vaalit 2015 Eduskunta
2015 (5/2015)
Twitter-tili (n) 78 122 1092 160
Twitter-tili (%) 39% 61% 50,89% 80%
Facebook-profiili (julk) 164 1118 130
Facebook-profiili (julk) 53,5% 52% 65%
7. Facebookissa ja Twitterissä:
● Suurimman osan pitkistä ketjuista
aloittanut ehdokas
● Pääosin mielipiteiden vaihtamista.
Mielipiteitä esitetään enemmän kuin
niitä pyydetään.
● Enemmän erimielisyyden osoittamista
kuin samanmielisyyden ilmaisua
★ Facebookissa
keskustelu
myönteisempää:
ehdokkaita kehutaan ja
heille osoitetaan
kampanjatukea
tyypillisemmin kuin
heitä kritisoidaan
★ Twitter kritiikin
areena: ehdokkaita
kritisoidaan
tyypillisemmin kuin
kehutaan ja
kampanjatukea ei
juurikaan osoiteta
Ehdokkaiden ja kansalaisten
vuorovaikutus (Tuokko 2015)
8. #vaalit2015
➢ Vaaliaiheinen
twiittailu aktivoitui
helmikuun alussa.
Ensimmäisen kerran
yli 2 000 twiittiä
päivässä naputeltiin
9.2.
➢ Ensimmäisen kerran
yli 10 000 twiittiä
lähetettiin 24.3.
➢ Vaaliviikolla
aktiivisuus oli
päivittäin yli 5000
twiittiä.
➢ Twiiteistä 37 %
ehdokkailta
14. #koulutuslupaus
SYL:n ja SAMOK:in
vaalikampanja, joka pyrki
pitämään koulutusta esillä
vaaliaiheisessa keskustelussa
erityisesti Twitterissä ja
Facebookissa.
Kampanja keräsi ehdokkailta
kuvamuotoisia
koulutuslupauksia, joita
jaettiin sosiaalisessa mediassa.
Mobilisointi keskittyi
opiskelijajärjestöjen
aktiiveihin.
(Kekkonen, 2016)
15. Johtopäätökset:
vuorovaikutus ja hashtag-agenda
➢ Poliitikkojen läsnäolo tai aktiivisuus ei
suoraan korreloi vaalimenestyksen tai
valta-aseman kanssa.
➢ Huomio sen sijaan vaikuttaa keskittyvän
valta-asemissa oleviin.
➢ Viestintä pysyy puoluekuplissa.
➢ Aiheet määräytyvät pitkälti
kampanjoinnin ehdoilla -- mikä on yhteys
todelliseen politiikkaan?
17. Julkisuus ja agenda
• Agenda setting –valta perinteisesti nähty median
vallaksi: kyky vaikuttaa siihen, mitä julkisessa
keskustelussa on esillä (McCombs & Shaw 1972,
Lippmann 1932)
• Taustaoletus: media todellisuuden rakentajana ja
suodattajana
• Kaksi tasoa: mistä journalistit kirjoittavat ja millä
tavalla?
• Agenda building eli agendan hallinta: Mistä
median agenda on peräisin ja kuka siihen
vaikuttaa?
18. Selittävätkö olemassa olevat valta-asetelmat
verkkoympäristön toimijuutta, valtaa ja teemoja, vai
muodostaako verkkoympäristö uuden median, jonka
kautta perinteisiä valtarakenteita on mahdollista
ohittaa?
Normalisaatio
-hypoteesi
Agendan hallinta
(Resnick, 1997)
19. Valta-asema ja verkko
Hypoteesi: (esim. Corrando 1996)
Tietoverkon avulla kuka tahansa voi helposti
julkaista näkemyksiään ilman merkittävää
rahallista panostusta, jolloin verkko tasa-
arvoistaa mediaympäristöä.
Viides valtiomahti
(5th Estate)
(Dutton 2009)
20. Valta-asema ja verkko
Perinteinen valta-asema on selittänyt
läsnäoloa ja näkyvyyttä
• verkkosivuilla
• blogeissa
• Twitterissä
• Facebookissa
21. …
Aineistot (19.3. - 19.4.2016)
Uutisaineisto 19 eri
suomalaismediasta,
uutisaggregaatin kautta: 5427
uutista
Ehdokkaiden päivitykset
sosiaalisen median palveluista
(Facebook, Twitter API): yht.
167 395 päivitystä 1201
ehdokkaalta.
Kansalaiskeskustelut #vaalit2015
ja #politiikka Twitteristä: 80 456
viestiä
29. Johtopäätökset vaikuttajuudesta
• Supervaikuttajat: valtaosalla vaikuttajaindeksi pieni, suuria
vaikuttajia vain kourallinen.
• erityisesti perinteisen median kohdalla
• Twitter-keskusteluun vaikuttaneita enemmän
• Perinteiset vallankäytön merkit:
• Edellisen kauden kansanedustajilla oli todennäköisemmin
korkeampi vaikuttajaindeksi kummassakin mediassa, mutta
erityisesti sosiaalisessa mediassa
• Hallituspuolueiden edustajien päivitykset vaikuttavat vähemmän
perinteisen median agendaan (NB! opposition keräämä huomio)
• Miesehdokkaat saivat todennäköisimmin omia aiheitaan läpi
perinteisen median agendalle
• Vaikuttajuutta kummassakin media-aineistossa selittää parhaiten
ehdokkaan oma aktiivisuus sosiaalisessa mediassa.