2. Verbit
• Ilmaisevat tekemistä, olemista ja tapahtumista
nykyajassa, tulevaisuudessa ja menneessä:
Syön, liikun, nukun, lähetän sähköpostia, juoksin
olen tehnyt jne.
3. Verbit
Ruotsin kielen verbeillä on yleensä 4
taivutusmuotoa.
1) titta 2) tittar 3) tittade 4) tittat
titta = katsoa, verbin perusmuoto
tittar = katsoa, preesens, ilmaisee nykyaikaa
tittade = katsoin, imperfekti eli mennyt aika
har tittat = on katsonut, perfekti
hade tittat = oli katsonut, pluskvamperfekti
4. Verbien taivutusryhmät/konjugaatiot
Jaetaan 4 taivutusryhmään, joista 3 ensimmäistä taipuu säännöllisesti
I:
titt/a, tittar, tittade, tittat = katsoa
(verbin vartalo = perusmuodosta pois –a).
Suurin ryhmä, johon tulee kaikki uudet verbit.
II a:
II b:
ring/a, ringer, ringde, ringt = soittaa
köp/a, köper, köpte, köpt = ostaa
läs/a, läser, läste, läst = lukea
Muista: koputus-x
HUOM! köra, kör, körde, kört = ajaa
glömma, glömmer, glömde, glömt = unohtaa
III:
bo, bor, bodde, bott = asua
tro, tror, trodde, trott = luulla, uskoa
(verbin vartalo = perusmuoto)
5. Verbien taivutusryhmät jatkuu
IV:
komma, kommer, kom, kommit = tulla
skriva, skriver, skrev, skrivit = kirjoittaa
se, ser, såg, sett = nähdä
IV-ryhmän verbit taipuvat epäsäännöllisesti eli
niiden taivutus on opeteltava ulkoa.
Ne eivät saa taivutuspäätettä imperfektissä (3.
muoto), vaan useimmilla tapahtuu vokaalin muutos.
Suuri joukko tavallisia verbejä kuuluu tähän
ryhmään ja siksi niitä pitää jaksaa treenata.
7. Oikeat taivutukset
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
jogga, joggar, joggade, har/hade joggat I
må, mår, mådde, har/hade mått III
vara, är, var, har/hade varit IV
söka, söker, sökte, har/hade sökt IIb
stänga, stänger, stängde, har/hade stängt IIa
hyra, hyr, hyrde, har/hade hyrt II
känna, känner, kände, har/hade känt II
hinna, hinner, hann, har/hade hunnit IV
8. Aikamuotojen käyttö/Preesens
• Preesens ilmaisee mitä tapahtuu parhaillaan
tai yleensä. Sillä voidaan myös ilmaista tulevaa
tapahtumaa, jos lauseessa on tulevaan
viittaava ajanmääre.
• Nyt: Vi är i AC-kursrummet.
• Yleensä: Vi tittar på tv varje kväll.
• Tuleva aika: Jag reser till Stockholm i mars.
9. Imperfekti
• Imperfekti ilmaisee jo päättynyttä
tekemistä, mitä tapahtui tai tehtiin. Usein
lauseessa on mukana menneeseen aikaan
viittaava ajanmääre.
• Vi var i AC-kursrummet. (mutta emme ole
enää)
• Vi tittade på tv i går kväll.
10. Perfekti
• har + supiinimuoto (eli 4. taivutusmuoto, päättyy
aina t:hen).
• Perfekti ilmaisee mitä on tapahtunut tai mitä on
tehty. Tekeminen on alkanut menneessä
ajassa, mutta liittyy usein jollain tavalla
nykyhetkeen. Ilmaisee myös loppuun saatettua
tai toistuvaa tekemistä.
• Hon har twittrat från Sverige under den senaste
veckan.
• Vi har badat bastu i kväll.
• Vi har tittat på tv varje kväll.
11. Pluskvamperfekti
• Hade+supiinimuoto verbistä.
• Ilmaisee kokonaan menneisyydessä
tapahtunutta toimintaa.
• Käytetään usein imperfektin rinnalla samassa
virkkeessä, jolloin se ilmaisee aikaisempaa
tekemistä kuin imperfekti: Jag hade just
kommit ut ur bilen när jag såg honom.
12. Huomaa kieltosanan paikka
• Jag studerar inte italienska i år.
• Jag har inte studerat italienska i år.
• Jag kan skriva protokollet.
• Jag kan inte skriva protokollet.
13. Aikamuotoharjoitus
Muunna lause suluissa annettuun
aikamuotoon:
1. Han mår illa. (imperfekti)
2. Hade du verkligen råd att åka till Indien?
(perfekti)
3. Per hade sökt jobb i Stockholm. (preesens)
4. Maria och Johan spelar innebandy i samma
lag. (pluskvamperfekti)
14. Oikeat vastaukset
1. Han mådde illa.
2. Har du verkligen råd att åka till Indien?
3. Per söker jobb i Stockholm.
4. Maria och Johan hade spelat innebandy i
samma lag.
15. Apuverbit
Ilmaisevat puhujan asennoitumista pääverbin
tarkoittamaan toimintaan.
Niihin siis liittyy yleensä toisen verbin
perusmuoto.
Tyypillistä myös, että monilla apuverbeistä on
päätteetön preesens (ei siis ar-, er- tai rpäätettä) ja niillä ei ole kaikkia verbin 4
aikamuotoa.
16. Apuverbit
Tavallisimmat apuverbit, käytetään preesensmuodossa:
- kan: osaa, voi, kykenee
- ska: pitää, aikoo, sanotaan, kerrotaan
- får: saa, täytyy, pitää
- vill: haluaa, tahtoo
- måste: täytyy, täytyi, on varmaan
- behöver inte: ei tarvitse
- (bör: pitää, lär: kuuluu, sanotaan)
+ skulle : -isi, aikoi, piti
17. Apuverbit
Apuverbien kanssa käytetään verbin perusmuotoa
eli 1. muotoa (loppuu useimmiten a-kirjaimeen):
kan cykla (1. cykla 2. cyklar 3. cyklade 4. cyklat)
vill köpa
måste plugga
Esimerkkejä:
Hon kan komma till jobbet i dag.
Du får inte glömma dina böcker.
Jag vill bo i ett stort hus.
18. Övning, Lisää oikea apuverbi
lauseeseen
1. Jag köper en padda (Ipad). (tahtoa, haluta)
2. Appen Angry Birds är populär även i Kina.
(kuuluu, sanotaan)
3. Facebookar du på jobbet eller inte? (saada)
4. Jag sms:ar min adress. (voida)
5. Jag twittrar om festen. (täytyy)
6. Du uppdaterar din blogg varje dag. (ei tarvitse)
7. Jag laddar ner musik från Spotify. (aikoa)
19. Oikeat vastaukset
1. Jag vill köpa en padda (Ipad).
2. Appen Angry Birds lär vara populär även i Kina.
3. Får du facebooka på jobbet eller inte?
4. Jag kan sms:a min adress.
5. Jag måste twittra om festen.
6. Du behöver inte uppdatera din blogg varje dag.
7. Jag ska ladda ner musik från Spotify.
20. Muutamia epäsäännöllisiä verbejä
• ligga, ligger, låg, legat = maata, sijaita (taipuu
hyvin epäsäännöllisesti, ja imperfektimuoto
låg eritoten)
• säga, säger, sade, sagt = sanoa
se ser, såg, sett = nähdä
Mutta: såga, sågar, sågade, sågat =sahata (eli älä
sekoita såga verbiä esim. säga verbiin )
21. Lägga ja sätta = laittaa, asettaa
• Vi lägger det som ska ligga och vi sätter det
som ska sitta.
= Asetamme makuulle/poikittain jonkun
esineen, ja silloin käytetään lägga-verbiä. Kun
laitamme pystysuoraan/istumaan jonkin esineen
niin käytetään sätta-verbiä.
22. gå-verbi
• Gå, går, gick, gått = mennä kävellen
• Jag ska resa/åka/flyga/ta färjan till
Sverige, mutta ei siis koskaan gå.
