Ruotsin kielen verbien
taivutus, aikamuodot ja apuverbit
Verbit
• Ilmaisevat tekemistä, olemista ja tapahtumista
nykyajassa, tulevaisuudessa ja menneessä:
Syön, liikun, nukun, lähetän sähköpostia, juoksin
olen tehnyt jne.
Verbit
Ruotsin kielen verbeillä on yleensä 4
taivutusmuotoa.
1) titta 2) tittar 3) tittade 4) tittat
titta = katsoa, verbin perusmuoto
tittar = katsoa, preesens, ilmaisee nykyaikaa
tittade = katsoin, imperfekti eli mennyt aika
har tittat = on katsonut, perfekti
hade tittat = oli katsonut, pluskvamperfekti
Verbien taivutusryhmät/konjugaatiot
Jaetaan 4 taivutusryhmään, joista 3 ensimmäistä taipuu säännöllisesti
I:
titt/a, tittar, tittade, tittat = katsoa
(verbin vartalo = perusmuodosta pois –a).
Suurin ryhmä, johon tulee kaikki uudet verbit.
II a:
II b:

ring/a, ringer, ringde, ringt = soittaa
köp/a, köper, köpte, köpt = ostaa
läs/a, läser, läste, läst = lukea
Muista: koputus-x
HUOM! köra, kör, körde, kört = ajaa
glömma, glömmer, glömde, glömt = unohtaa

III:

bo, bor, bodde, bott = asua
tro, tror, trodde, trott = luulla, uskoa
(verbin vartalo = perusmuoto)
Verbien taivutusryhmät jatkuu
IV:

komma, kommer, kom, kommit = tulla
skriva, skriver, skrev, skrivit = kirjoittaa
se, ser, såg, sett = nähdä

IV-ryhmän verbit taipuvat epäsäännöllisesti eli
niiden taivutus on opeteltava ulkoa.
Ne eivät saa taivutuspäätettä imperfektissä (3.
muoto), vaan useimmilla tapahtuu vokaalin muutos.
Suuri joukko tavallisia verbejä kuuluu tähän
ryhmään ja siksi niitä pitää jaksaa treenata.
Taivutusharjoitus
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.

jogga I
må III
vara IV
söka IIb
stänga IIa
hyra II
känna II
hinna IV
Oikeat taivutukset
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.

jogga, joggar, joggade, har/hade joggat I
må, mår, mådde, har/hade mått III
vara, är, var, har/hade varit IV
söka, söker, sökte, har/hade sökt IIb
stänga, stänger, stängde, har/hade stängt IIa
hyra, hyr, hyrde, har/hade hyrt II
känna, känner, kände, har/hade känt II
hinna, hinner, hann, har/hade hunnit IV
Aikamuotojen käyttö/Preesens
• Preesens ilmaisee mitä tapahtuu parhaillaan
tai yleensä. Sillä voidaan myös ilmaista tulevaa
tapahtumaa, jos lauseessa on tulevaan
viittaava ajanmääre.
• Nyt: Vi är i AC-kursrummet.
• Yleensä: Vi tittar på tv varje kväll.
• Tuleva aika: Jag reser till Stockholm i mars.
Imperfekti
• Imperfekti ilmaisee jo päättynyttä
tekemistä, mitä tapahtui tai tehtiin. Usein
lauseessa on mukana menneeseen aikaan
viittaava ajanmääre.
• Vi var i AC-kursrummet. (mutta emme ole
enää)
• Vi tittade på tv i går kväll.
Perfekti
• har + supiinimuoto (eli 4. taivutusmuoto, päättyy
aina t:hen).
• Perfekti ilmaisee mitä on tapahtunut tai mitä on
tehty. Tekeminen on alkanut menneessä
ajassa, mutta liittyy usein jollain tavalla
nykyhetkeen. Ilmaisee myös loppuun saatettua
tai toistuvaa tekemistä.
• Hon har twittrat från Sverige under den senaste
veckan.
• Vi har badat bastu i kväll.
• Vi har tittat på tv varje kväll.
Pluskvamperfekti
• Hade+supiinimuoto verbistä.
• Ilmaisee kokonaan menneisyydessä
tapahtunutta toimintaa.
• Käytetään usein imperfektin rinnalla samassa
virkkeessä, jolloin se ilmaisee aikaisempaa
tekemistä kuin imperfekti: Jag hade just
kommit ut ur bilen när jag såg honom.
Huomaa kieltosanan paikka
• Jag studerar inte italienska i år.
• Jag har inte studerat italienska i år.
• Jag kan skriva protokollet.
• Jag kan inte skriva protokollet.
Aikamuotoharjoitus
Muunna lause suluissa annettuun
aikamuotoon:
1. Han mår illa. (imperfekti)
2. Hade du verkligen råd att åka till Indien?
(perfekti)
3. Per hade sökt jobb i Stockholm. (preesens)
4. Maria och Johan spelar innebandy i samma
lag. (pluskvamperfekti)
Oikeat vastaukset
1. Han mådde illa.
2. Har du verkligen råd att åka till Indien?
3. Per söker jobb i Stockholm.
4. Maria och Johan hade spelat innebandy i
samma lag.
Apuverbit
Ilmaisevat puhujan asennoitumista pääverbin
tarkoittamaan toimintaan.
Niihin siis liittyy yleensä toisen verbin
perusmuoto.
Tyypillistä myös, että monilla apuverbeistä on
päätteetön preesens (ei siis ar-, er- tai rpäätettä) ja niillä ei ole kaikkia verbin 4
aikamuotoa.
Apuverbit
Tavallisimmat apuverbit, käytetään preesensmuodossa:
- kan: osaa, voi, kykenee
- ska: pitää, aikoo, sanotaan, kerrotaan
- får: saa, täytyy, pitää
- vill: haluaa, tahtoo
- måste: täytyy, täytyi, on varmaan
- behöver inte: ei tarvitse
- (bör: pitää, lär: kuuluu, sanotaan)

+ skulle : -isi, aikoi, piti
Apuverbit
Apuverbien kanssa käytetään verbin perusmuotoa
eli 1. muotoa (loppuu useimmiten a-kirjaimeen):
kan cykla (1. cykla 2. cyklar 3. cyklade 4. cyklat)
vill köpa
måste plugga
Esimerkkejä:
Hon kan komma till jobbet i dag.
Du får inte glömma dina böcker.
Jag vill bo i ett stort hus.
Övning, Lisää oikea apuverbi
lauseeseen
1. Jag köper en padda (Ipad). (tahtoa, haluta)
2. Appen Angry Birds är populär även i Kina.
(kuuluu, sanotaan)
3. Facebookar du på jobbet eller inte? (saada)
4. Jag sms:ar min adress. (voida)
5. Jag twittrar om festen. (täytyy)
6. Du uppdaterar din blogg varje dag. (ei tarvitse)
7. Jag laddar ner musik från Spotify. (aikoa)
Oikeat vastaukset
1. Jag vill köpa en padda (Ipad).
2. Appen Angry Birds lär vara populär även i Kina.
3. Får du facebooka på jobbet eller inte?
4. Jag kan sms:a min adress.
5. Jag måste twittra om festen.
6. Du behöver inte uppdatera din blogg varje dag.
7. Jag ska ladda ner musik från Spotify.
Muutamia epäsäännöllisiä verbejä
• ligga, ligger, låg, legat = maata, sijaita (taipuu
hyvin epäsäännöllisesti, ja imperfektimuoto
låg eritoten)

• säga, säger, sade, sagt = sanoa
se ser, såg, sett = nähdä
Mutta: såga, sågar, sågade, sågat =sahata (eli älä
sekoita såga verbiä esim. säga verbiin )
Lägga ja sätta = laittaa, asettaa
• Vi lägger det som ska ligga och vi sätter det
som ska sitta.
= Asetamme makuulle/poikittain jonkun
esineen, ja silloin käytetään lägga-verbiä. Kun
laitamme pystysuoraan/istumaan jonkin esineen
niin käytetään sätta-verbiä.
gå-verbi
• Gå, går, gick, gått = mennä kävellen
• Jag ska resa/åka/flyga/ta färjan till
Sverige, mutta ei siis koskaan gå.

Ruotsin kielen verbien taivutus ja aikamuodot

  • 1.
    Ruotsin kielen verbien taivutus,aikamuodot ja apuverbit
  • 2.
    Verbit • Ilmaisevat tekemistä,olemista ja tapahtumista nykyajassa, tulevaisuudessa ja menneessä: Syön, liikun, nukun, lähetän sähköpostia, juoksin olen tehnyt jne.
  • 3.
    Verbit Ruotsin kielen verbeilläon yleensä 4 taivutusmuotoa. 1) titta 2) tittar 3) tittade 4) tittat titta = katsoa, verbin perusmuoto tittar = katsoa, preesens, ilmaisee nykyaikaa tittade = katsoin, imperfekti eli mennyt aika har tittat = on katsonut, perfekti hade tittat = oli katsonut, pluskvamperfekti
  • 4.
    Verbien taivutusryhmät/konjugaatiot Jaetaan 4taivutusryhmään, joista 3 ensimmäistä taipuu säännöllisesti I: titt/a, tittar, tittade, tittat = katsoa (verbin vartalo = perusmuodosta pois –a). Suurin ryhmä, johon tulee kaikki uudet verbit. II a: II b: ring/a, ringer, ringde, ringt = soittaa köp/a, köper, köpte, köpt = ostaa läs/a, läser, läste, läst = lukea Muista: koputus-x HUOM! köra, kör, körde, kört = ajaa glömma, glömmer, glömde, glömt = unohtaa III: bo, bor, bodde, bott = asua tro, tror, trodde, trott = luulla, uskoa (verbin vartalo = perusmuoto)
  • 5.
    Verbien taivutusryhmät jatkuu IV: komma,kommer, kom, kommit = tulla skriva, skriver, skrev, skrivit = kirjoittaa se, ser, såg, sett = nähdä IV-ryhmän verbit taipuvat epäsäännöllisesti eli niiden taivutus on opeteltava ulkoa. Ne eivät saa taivutuspäätettä imperfektissä (3. muoto), vaan useimmilla tapahtuu vokaalin muutos. Suuri joukko tavallisia verbejä kuuluu tähän ryhmään ja siksi niitä pitää jaksaa treenata.
  • 6.
    Taivutusharjoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. jogga I må III varaIV söka IIb stänga IIa hyra II känna II hinna IV
  • 7.
    Oikeat taivutukset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. jogga, joggar,joggade, har/hade joggat I må, mår, mådde, har/hade mått III vara, är, var, har/hade varit IV söka, söker, sökte, har/hade sökt IIb stänga, stänger, stängde, har/hade stängt IIa hyra, hyr, hyrde, har/hade hyrt II känna, känner, kände, har/hade känt II hinna, hinner, hann, har/hade hunnit IV
  • 8.
    Aikamuotojen käyttö/Preesens • Preesensilmaisee mitä tapahtuu parhaillaan tai yleensä. Sillä voidaan myös ilmaista tulevaa tapahtumaa, jos lauseessa on tulevaan viittaava ajanmääre. • Nyt: Vi är i AC-kursrummet. • Yleensä: Vi tittar på tv varje kväll. • Tuleva aika: Jag reser till Stockholm i mars.
  • 9.
    Imperfekti • Imperfekti ilmaiseejo päättynyttä tekemistä, mitä tapahtui tai tehtiin. Usein lauseessa on mukana menneeseen aikaan viittaava ajanmääre. • Vi var i AC-kursrummet. (mutta emme ole enää) • Vi tittade på tv i går kväll.
  • 10.
    Perfekti • har +supiinimuoto (eli 4. taivutusmuoto, päättyy aina t:hen). • Perfekti ilmaisee mitä on tapahtunut tai mitä on tehty. Tekeminen on alkanut menneessä ajassa, mutta liittyy usein jollain tavalla nykyhetkeen. Ilmaisee myös loppuun saatettua tai toistuvaa tekemistä. • Hon har twittrat från Sverige under den senaste veckan. • Vi har badat bastu i kväll. • Vi har tittat på tv varje kväll.
  • 11.
    Pluskvamperfekti • Hade+supiinimuoto verbistä. •Ilmaisee kokonaan menneisyydessä tapahtunutta toimintaa. • Käytetään usein imperfektin rinnalla samassa virkkeessä, jolloin se ilmaisee aikaisempaa tekemistä kuin imperfekti: Jag hade just kommit ut ur bilen när jag såg honom.
  • 12.
    Huomaa kieltosanan paikka •Jag studerar inte italienska i år. • Jag har inte studerat italienska i år. • Jag kan skriva protokollet. • Jag kan inte skriva protokollet.
  • 13.
    Aikamuotoharjoitus Muunna lause suluissaannettuun aikamuotoon: 1. Han mår illa. (imperfekti) 2. Hade du verkligen råd att åka till Indien? (perfekti) 3. Per hade sökt jobb i Stockholm. (preesens) 4. Maria och Johan spelar innebandy i samma lag. (pluskvamperfekti)
  • 14.
    Oikeat vastaukset 1. Hanmådde illa. 2. Har du verkligen råd att åka till Indien? 3. Per söker jobb i Stockholm. 4. Maria och Johan hade spelat innebandy i samma lag.
  • 15.
    Apuverbit Ilmaisevat puhujan asennoitumistapääverbin tarkoittamaan toimintaan. Niihin siis liittyy yleensä toisen verbin perusmuoto. Tyypillistä myös, että monilla apuverbeistä on päätteetön preesens (ei siis ar-, er- tai rpäätettä) ja niillä ei ole kaikkia verbin 4 aikamuotoa.
  • 16.
    Apuverbit Tavallisimmat apuverbit, käytetäänpreesensmuodossa: - kan: osaa, voi, kykenee - ska: pitää, aikoo, sanotaan, kerrotaan - får: saa, täytyy, pitää - vill: haluaa, tahtoo - måste: täytyy, täytyi, on varmaan - behöver inte: ei tarvitse - (bör: pitää, lär: kuuluu, sanotaan) + skulle : -isi, aikoi, piti
  • 17.
    Apuverbit Apuverbien kanssa käytetäänverbin perusmuotoa eli 1. muotoa (loppuu useimmiten a-kirjaimeen): kan cykla (1. cykla 2. cyklar 3. cyklade 4. cyklat) vill köpa måste plugga Esimerkkejä: Hon kan komma till jobbet i dag. Du får inte glömma dina böcker. Jag vill bo i ett stort hus.
  • 18.
    Övning, Lisää oikeaapuverbi lauseeseen 1. Jag köper en padda (Ipad). (tahtoa, haluta) 2. Appen Angry Birds är populär även i Kina. (kuuluu, sanotaan) 3. Facebookar du på jobbet eller inte? (saada) 4. Jag sms:ar min adress. (voida) 5. Jag twittrar om festen. (täytyy) 6. Du uppdaterar din blogg varje dag. (ei tarvitse) 7. Jag laddar ner musik från Spotify. (aikoa)
  • 19.
    Oikeat vastaukset 1. Jagvill köpa en padda (Ipad). 2. Appen Angry Birds lär vara populär även i Kina. 3. Får du facebooka på jobbet eller inte? 4. Jag kan sms:a min adress. 5. Jag måste twittra om festen. 6. Du behöver inte uppdatera din blogg varje dag. 7. Jag ska ladda ner musik från Spotify.
  • 20.
    Muutamia epäsäännöllisiä verbejä •ligga, ligger, låg, legat = maata, sijaita (taipuu hyvin epäsäännöllisesti, ja imperfektimuoto låg eritoten) • säga, säger, sade, sagt = sanoa se ser, såg, sett = nähdä Mutta: såga, sågar, sågade, sågat =sahata (eli älä sekoita såga verbiä esim. säga verbiin )
  • 21.
    Lägga ja sätta= laittaa, asettaa • Vi lägger det som ska ligga och vi sätter det som ska sitta. = Asetamme makuulle/poikittain jonkun esineen, ja silloin käytetään lägga-verbiä. Kun laitamme pystysuoraan/istumaan jonkin esineen niin käytetään sätta-verbiä.
  • 22.
    gå-verbi • Gå, går,gick, gått = mennä kävellen • Jag ska resa/åka/flyga/ta färjan till Sverige, mutta ei siis koskaan gå.