Tässä esityksessä kerrataan ruotsin kielen sivulauseen sanajärjestys ja kolme eri sivulausetyyppiä. Esitys on tehty osaksi lukion verkko-opetusta ja tarinana etenevää ruotsin kielen tukikurssia Diakonia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2014. Esitykseen liittyy myös videotallenne, jonka avulla voi helpommin itsenäisesti kerrata power pointin asioita.

1. Ruotsin kielen sivulauseen
sanajärjestys

2. Sivulauseista
• Sivulause ei ole yleensä yksinään = ei ole
yksinään ymmärrettävissä vaan tarvitsee aina
rinnalleen päälauseen.
• Birgit sov inte så bra när Lasse var liten.
• När Lasse var liten, sov Birgit inte så bra.

3. Sivulauseen sanajärjestys
• Sivulauseen sanajärjestys on suora (subj. +
pred.), mutta kieltosana on ennen koko
predikaattia (erona päälauseeseen).
• Muistisääntö: KONSUKIEPRE eli
Konjunktio + subjekti + kieltosana/liikkuva
määre + predikaatti (verbi)
• Konjunktion tehtävänä on sitoa lauseita
yhteen.

4. Konsukiepre
Päälause kon su kie pre Objekti/p
redikatiivi
adverbiaa
li
Jag vet att du inte kan spela piano.
Hon köpte
ett hus
som hon länge hade
drömt om.
Berätta
mig
om du kan
komma
i morgon
kväll.
Lasse
frågar
om vi Inte har sett henne på jobbet.

5. Övning
Lisää sivulauseen lauseenjäsenet oikeassa järjestyksessä
(konjunktio on jo annettu):
1. Jag väntar på dig eftersom …
jag – har – pengar för biljetten – inte
2. Visste du att …
fortfarande – hon – arbetslös - är
3. Per berättade att …
sin mobil - tyvärr - i Berlin - han – hade tappat bort

6. Och här kan du kolla svaren
1. Jag väntar på dig eftersom jag inte har pengar
för biljetten.
2. Visste du att hon fortfarande är arbetslös.
3. Per berättade att han tyvärr hade tappat bort
sin mobil i Berlin.

7. 3 eri tyyppiä sivulauseita
1. Alistuskonjunktiolla alkavat
2. Relatiivipronominilla alkavat
3. Epäsuorat kysymyslauseet

8. 1. Alistuskonjunktiolla alkavat
1. att = että
2. när = kun ilmaisee aikaa
3. om = jos ilmaisee ehtoa
4. därför att = siksi että ilmaisee syytä, aina
päälauseen jälkeen
5. eftersom = koska ilmaisee syytä
6. innan/förrän = ennen kuin ilmaisee aikaa
7. tills =kunnes ilmaisee aikaa
8. medan = sillä aikaa kun/samalla kun/kun taas ilmaisee aikaa
9. sedan = sen jälkeen kun ilmaisee aikaa
10. fast(än) = vaikka ilmaisee myönnytystä
11. trots att = huolimatta siitä ilmaisee myönnytystä

9. (innan/förrän = ennen kuin)
1. Diskmaskinen gick sönder och det tog en
vecka innan vi hann köpa en ny.
2. Jag kunde inte diska, förrän vi hade fått den
nya maskinen.
2. Lauseessa on kieltosana päälauseessa, silloin
förrän.

10. Relatiivipronominit
• Alkavat joko relatiivipronomineilla (som, vars,
något som/vilket, allt som, allt vad) tai
relatiivisilla adverbeillä (där, dit, då).
• Viittaavat aina edelliseen sanaan (jossain
tapauksissa koko edeltävään lauseeseen).
- Låten (som) jag lyssnade på var bra.
- Jag har sparat pengar vilket är bra.

11. Relatiivipronominit
1. som =joka, jotka YLEISIN RELATIIVIPRONOMINI
Filmen behandlar frågor (som) vi är
intresserade av.
Mannen som står vid dörren är min make.
2. vars/vilkas = jonka, joiden
Boken har skrivits av en finsk författare vars
namn jag har svårt att komma ihåg.
Boken har skrivits av finska författare vars/vilkas
namn jag har svårt att komma ihåg.

12. Relatiivipronominit jatkuu
3. något som/vilket = mikä VIITTAA KOKO
EDELTÄVÄÄN LAUSEESEEN
Jag är pank vilket/något som är irriterande.
4. allt som = kaikki mitä
Jag gav allt som var möjligt.
5. allt vad = kaikki mitä
Jag gav allt vad jag kunde.

13. Relatiiviset adverbit
5. där= jossa, 6. dit = jonne, 7. då = jolloin
Huset där Nilssons bor är gammalt.
De dagar då jag får sova länge är de bästa.
Muista, että samat adverbit voivat aloittaa myös
päälauseen, mutta silloin merkitys on eri:
där=siellä, dit=sinne, då=silloin
Där bor Nilssons. = Siellä asuvat Nilssonit.

14. Epäsuora kysymyslause
• Käytetään kun ei haluta suoraan kysyä, vaan
ikään kuin pehmennetään kysymystä.
• Päälause on useimmiten edellä.
• Kolme eri tyyppiä:
a. kysymyssanalla alkavat
b. kysymykset, jossa kysymyssana on
subjektina tai subjektin osana
c. verbillä alkavat kysymykset

15. a. Kysymyssanalla alkavat
Suora kysymys: Varför har du inte ringt?
Epäsuora kysymys: Berätta mig varför du inte
har ringt? KONSUKIEPRE
Eli kysymyssana = konjunktio lauseessa

16. b. Subjektina tai subjektin osana
Suora kysymys: Vad har hänt? Vilket hus är till
salu?
Epäsuora kysymys: Jag undrar vad som har
hänt? Har du hört vilket hus som är till salu?
Som siis lisätään epäsuoraan kysymykseen
subjektin ja predikaatin väliin.

17. c. Verbillä alkavat kysymykset
Suora kysymys: Kommer du med? Har någon
sett honom i dag?
Epäsuora kysymys: Jag undrar om du kommer
med? Vet du om någon har sett honom i dag.
Kun suorassa kysymyksessä ei ole kysymyssanaa,
lisätään konjunktioksi om.