2. Verbikertaus
Verbi on lauseen ydin, pääjäsen, joka kerää
ympärilleen muita ilmauksia.
VERBI AIKA VÄLINE PAIKKA
Matkustan ensi kesänä laivalla Tallinnaan.
y. 1. p.
Verbi taipuu persoonamuodoissa eli verbistä
voi nähdä tekijän.
3. Verbikertaus (jatkuu)
Aktiivimuodossa tekijä tunnetaan, mutta
passiivimuodossa tekijää ei näy.
Ihmiset matkustavat Tallinnaan usein laivalla.
Tallinnaan matkustetaan usein laivalla.
Persoonamuotoisilla verbeillä on aina myöntö- ja
kieltomuoto.
Matkustatko Tallinnaan?
En matkusta.
Verbi taipuu myös aikamuodoissa, joita ovat
preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti.
4. - Etsi persoonamuotoiset verbit ja kirjoita ne
vihkoosi.
-Merkitse perään persoona ja luku (y. 3. p.).
-Tee sitten myöntömuodoista kieltomuotoja ja
päinvastoin.
- Tunnista aikamuoto!
5. menemme en muista et kuuntele suodattavat
m. 1. y. 1 y. 2 m. 3
emme mene muistan kuuntelet eivät suodata
PREESENS!
7. Nukut preesens y. 2.
Nousin imperfekti y. 1.
Olen saanut perfekti y. 1.
Pesin imperfekti y. 1.
Ei(pä) ole preesens y. 3.
Tule preesens y. 2. (imperfekti)
Olet tehnyt perfekti y. 2.
8. Miten suhtautumista ilmaistaan (1)
Puhuttaessa äänensävy paljastaa, miten
puhuja suhtautuu sanottavaansa: iloisesti,
pettyneesti odottavasti.
Tämä ei todellakaan onnistu! (toteamus)
Ehkä se onnistuu. (mahdollisuutta
ilmaiseva adverbi)
9. Miten suhtautumista ilmaistaan (2)
Kirjoitetussa kielessä suhtautumista ilmaistaan
suhtautumista ilmaisevilla sanoilla tai erityisillä
verbinmuodoilla, moduksilla eli tapaluokilla.
Moduksia on yhteensä neljä: indikatiivi,
konditionaali, imperatiivi ja potentiaali.
Kun puhuja valitsee jonkun verbimuodon, hän
ilmaisee oman näkemyksensä siitä, millaisena
hän asian näkee: varmana tosiasiana,
mahdollisesti tapahtuvana, kuvitelmana tai
ehdottomasti toteutettavana.
10. Suhtautuminen voi ilmetä
suoraan verbistä
Anni lähtee / ei lähde
matkalle.
Anni lähtisi matkalle.
Lähde matkalle!
Anni lähtenee
matkalle.
=> toteamus / kielto
=> tekemiseen liittyy ehto
=> käsky tehdä jotain
=> tekeminen ei ole
varmaa mutta
todennäköistä
11. Indikatiivi (eli tositapa)
Kun tavoitellaan toteavaa tai varmaa sävyä,
verbistä käytetään yleensä indikatiivimuotoa.
Oman merkityksensä lisäksi (esim. ’juosta’,
’nukkua’) verbi ilmaisee vain persoonan ja
ajan.
Jonkinlainen asenteettomuus näkyy siinäkin,
että indikatiivilla ei ole omaa tunnusta.
Indikatiivi on ainoa modus, joka taipuu
kaikissa aikamuodoissa.
12. Indikatiivi (jatkuu)
Tosiasiassa asenne on kuitenkin mukana: ellei
lauseessa mikään erikseen ilmaise epävarmuutta
(kuten ’varmaan’ tai ’luulen, että’), puhuja
osoittaa pitävänsä asiaa varmana ja totena.
Matkustamme mummolaan liian harvoin.
(yleinen totuus)
Matkustamme mummolaan ehkä liian harvoin.
(epävarmuus)
Indikatiivilla voi myös käskeä ja kieltää:
Sinähän matkustat meidän kanssamme! (vahva
käsky, jota pidetään jo toteutuneena)
Nyt ostat ne luistimet!
Et koske uusiin luistimiini!
17. Konditionaali eli ehtotapa
Konditionaali ilmaisee asian ehdollisena, mahdollisena
tai epävarmana. Se jossittelee: jotakin voisi tapahtua,
mikäli jokin ehto tai rajoitus täyttyisi.
- Olisin iloinen, jos saisin rahaa.
- Marja olisi tullut mukaan, jos olisi saanut kyydin.
Konditionaalia käytetään kohteliaissa pyynnöissä (vrt.
bitte, please). Tällöin vastaanottajalle ikään kuin
tarjotaan mahdollisuus joko toteuttaa pyyntö tai ei.
- Voisitko tulla tänne?
- Antaisitko suolaa?
18. Konditionaali (jatkuu)
Konditionaalilla toivotaan, pyydetään, ehdotetaan ja
suunnitellaan, suostutellaan:
Saisinpa minäkin lottovoiton!
Eipä äidinkielen tunti vielä loppuisi!
Lähtisimmekö jo kotiin?
Jos menestyisin kokeissa, voisin palkita itseni
lomamatkalla.
Lähtisit nyt mukaan elokuviin!
Sillä voidaan myös lieventää käskyjä:
Vaihtaisitko vaatteesi pian!
Konditionaalin tunnus on -isi-. Tämäkin modus taipuu vain
preesensissä ja perfektissä.
19. Konditionaali: aikamuodot (prees.)
Konditionaalin
preesens
yksikkö monikko
1. persoona ajaisin ajaisimme
2. persoona ajaisit ajaisitte
3. persoona ajaisi ajaisivat
passiivimuoto ajettaisiin
Konditionaalin
perfekti
yksikkö monikko
1. persoona olisin ajanut olisimme ajaneet
2. persoona olisit ajanut olisitte ajaneet
3. persoona olisi ajanut olisivat ajaneet
passiivimuoto olisi ajettu
Konditionaalin
preesens
yksikkö monikko
1. persoona ajaisin ajaisimme
2. persoona ajaisit ajaisitte
3. persoona ajaisi ajaisivat
passiivimuoto ajettaisiin
21. - Etsi konditionaalit ja kirjoita vihkoon!
- Muuta sitten kieltomuodot myönteisiksi ja
päinvastoin.
- Muuta vielä aikamuoto preesensistä
perfektiin.
- Mitä muita verbejä löydät? Poimi ja kirjoita
perään modus, aikamuoto, persoona ja luku.
22. et tekisi käyttäisin
tekisit en käyttäisi
et olisi tehnyt olisin käyttänyt
olisit tehnyt en olisi käyttänyt
jätti: ind. imp. y. 3. myönt.
maksavat: ind. prees. m. 3 myönt.
25. Imperatiivi eli käskytapa
Imperatiivilla puhuja ottaa itselleen
vallan: hän pitää asiaa ehdottomana,
käskee tai kehottaa, kieltää,
varoittaa eikä jätä vastaanottajalle
vaihtoehtoja.
- Juokse heti tänne!
- Älä häiritse minua nyt!
26. Imperatiivi (jatkuu)
Imperatiivin tunnus on ongelmallinen. Yksikön
ensimmäistä persoonaa, itseään, ei voi komentaa ja
toisessa persoonassa ei ole tunnusta, vain verbin
vartalo.
Muissa persoonissa tunnukset ovat
y. 3.p.: -koon/-köön (Hän lukekoon seuraavaksi.)
m. 2. p.: -kaa/-kää (Lukekaa kappale ääneen.)
m. 3. p.: -koot/kööt (Jatkakoot he lukemista.)
Monikon 1. persoonan imperatiivi on harvinainen ja
vanhahtava. Sitä kuulee käytettävän
jumalanpalveluksissa:
nouskaamme, rukoilkaamme
Puhekielessä muodon on korvannut indikatiivin
passiivi ”lähdetään”.
27. Imperatiivi (jatkuu)
Joskus on viisainta kietoa käskyt pumpuliin
ja lieventää niitä konditionaalin,
liitepartikkelin, kysymyslauseen tai
indikatiivimuotoisen toteamuksen avulla:
Jospa sammuttaisit television.
Sammutatko television, kiitos.
Sen television voi jo sammuttaa.
32. Imperatiivin perfekti on mahdollinen,
mutta vanhahtavan kuuloinen
Imperatiivin
perfekti
yksikkö monikko
1. persoona ------ ------
2. persoona ole ajanut olkaa ajaneet
3. persoona olkoon ajanut olkoot ajaneet
passiivimuoto olkoon ajettu
33. - Etsi imperatiivit, muuta ne kielteiseksi ja
taivuta kaikissa persoonissa.
- Poimi muut verbit ja tunnista modus ja
aikamuoto.
34. y. 2. lue osta
kielt. älä lue älä osta
y. 3 lukekoon ostakoon
kielt. älköön lukeko älköön ostako
m. 1 lukekaamme ostakaamme
kielt. älkäämme lukeko älkäämme ostako
m. 2 lukekaa ostakaa
kielt. älkää lukeko älkää ostako
mon. 3 lukekoot ostakoo
kielt. älkööt lukeko älkööt ostako
pass. luettakoon ostettakoon
kielt. älköön luettako älköön vaihdettako
35. haluan – ind. prees.
kuulla – infinitiivi (perusmuoto)
lukevan – partisiipin preesens (vrt. - - että sinä
luet)
on – ind. prees.
olipa – ind. imp. + liitepartikkeli
paloi – ind. imp.
36. Imperatiiviräppi ja vähän jossittelua
Tehtävä: Etsi ja alleviivaa käskymuodot ja ympyröi konditionaalit.
Kirjoita rivin perään persoona (esim. m.3) sekä sanan perusmuoto.
Opi käskymuotoja
mut älä unohda tapoja!
Jokainen oppikoon komentamaan
mut älköön ryhtykö keljuilemaan.
Opetelkaamme pyytämään kohteliaasti,
älkäämme ärjykö hävyttömästi.
Liittäkää ”kiitos” imperatiiviin,
älkää unohtako konditionaalii!
Lapset oppikoot tapoja kauniita
älkööt kaikessa ottako mallia vanhemmista.
”Mene nukkumaan!
Älä riko!
Olkaa hiljaa!
Älkää huutako!”
Voisitko, isi, opetella
käyttämään konditionaalia?
Kolme pientä kirjainta
muuttaisi koko ilmapiiriä:
”Menisittekö nukkumaan – kiitos.
Olisitteko hiljempaa?”
Silloin en tavaroita rikkoisi
enkä turhaan huutaisi.
Tämä kaikki opittakoon
mut älköön juostako sääntöjä pakoon!
37. Imperatiivinetsintäkilpailu
Kuuntele Zen Cafe -yhtyeen kappale
”Aamuisin”.
Poimi vihkoosi kaikki kuulemasi imperatiivit.
Musiikin loputtua muuta kaikki löytämäsi
käskymuodot kielteisiksi.
Jokaisesta oikein muodostetusta sanaparista
(myöntö- ja kieltomuodosta) saa pisteen.
Eniten pisteitä kerännyt palkitaan!
38. Zen Cafe: Aamuisin (IMPERATIIVIT)
Osta asunto, hoida koiraa 1. OSTA ÄLÄ OSTA
2. HOIDA ÄLÄ HOIDA
Pidä pihaa vaimon kanssa 3. PIDÄ ÄLÄ PIDÄ
Hanki lapset, jos on saumaa 4. HANKI ÄLÄ HANKI
Yks tai kaks, mut hankkikaa ne 5. HANKKIKAA ÄLKÄÄ HANKKIKO
Tutustu naapureihin 6. TUTUSTU ÄLÄ TUTUSTU
Vietä niiden kanssa joskus aikaa 7. VIETÄ ÄLÄ VIETÄ
Järjestäkää kimppakyyti 8. JÄRJESTÄKÄÄ ÄLKÄÄ
JÄRJESTÄKÖ
jos on sama duunimatka
Viiltävä tuuli käy aamuisin
Kiiltävään porttiin ja koivuihin
39. Laita riippukeinu kiinni keväällä 9. LAITA ÄLÄ LAITA
Pidä jemmarahaa pankkitilillä ( PIDÄ ÄLÄ PIDÄ)
Seiso väkevästi sänkys edessä aamuisin 10. SEISO ÄLÄ SEISO
Laita riippukeinu kiinni keväällä
Pese kasvosi ja käytä pyyhettä aamuisin 11. PESE ÄLÄ PESE
12. KÄYTÄ ÄLÄKÄYTÄ
40. Urheilla jos jaksat, pysyt kunnossa
Ja nukut hyvin
Hoida lasku lähikauppaan (HOIDA ÄLÄ HOIDA)
Niin saat suuret alennukset
Jokainen markka, jonka maksat
veroja auttaa sinua myös
Lukita muista ovet ja auto 13. MUISTA ÄLÄ MUISTA
Kesällä yö on valoisa yö
Viiltävä tuuli käy aamuisin
Kiiltävään porttiin ja koivuihin
41. Muista kaverit entiset
ja soita niille silloin tällöin 14. SOITA ÄLÄ SOITA
Pidä niistä listaa, jotka joulukortin lähettää
On tapana kiittää, katso silmiin 15. KATSO ÄLÄ KATSO
Kätellä voit, kun lähdet pois
Isä ja äiti ajattelee, sua isä ja äiti ajattelee
Laita riippukeinu kiinni keväällä
Pidä jemmarahaa pankkitilillä
Seiso väkevästi sänkys edessä aamuisin
42. Potentiaali (eli mahtotapa)
Epävarmuutensa tai epäluulonsa tekemistä
kohtaan voi osoittaa taivuttamalla verbin
potentiaaliksi. Tällöin tekeminen on
mahdollista, mutta ei aina todennäköistä.
- Huomenna satanee.
- Jaska maksanee velkansa huomenna.
- Serkkuni päässee perille ajoissa.
Olemisen (olla-verbin) epävarmuutta ilmaistaan
verbillä lienee (lienen, lienet, lienee, lienemme,
lienette, lienevät).
- Johtaja lienee silloin matkoilla.
43. Potentiaali (jatkuu)
Potentiaalin tunnus on -ne-, mutta n-kirjain voi
mukautua edeltävän konsonantin kaltaiseksi. Näin
käy kuitenkin vain kirjainten l, s ja r kanssa.
- päässee, purree, tullee
Potentiaali on harvinainen puheessa. Se kuuluu
kirjakieleen, ja sitä käytetään sävyltään
virallisissa teksteissä ja tilan säästämiseksi
lehtitekstien otsikoissa.
Puhekielessä potentiaalin korvaavat usein sanat
ehkä, kai, taitaa.
Potentiaali taipuu vain preesensissä ja
perfektissä.
46. 1. Muuta kysymykset epävarmuutta
ilmaiseviksi toteamuksiksi.
2. Muuta Wagnerin ilmausten verbit sitten
potentiaaliin.
47. Tehtävä 1:
Hän taitaa vieläkin lukea. /
Hän lukee kai vieläkin.
Tuo pänttääminen alkaa varmaan riittää
jo./
Tuo pänttääminen mahtaa jo riittää.
Tehtävä 2:
Hän lukenee vieläkin.
Tuo pänttääminen riittänee jo.
Minun seurassani vaikuttanet joka
tapauksessa sivistyneeltä.
49. - Ystäväni Pirjo tullee kylään.
- Hän yrittänee taas likistellä minua.
- Hän halunnee vain halata.
- Hänhän seurustellee?!
- Kun varattu nainen halaa, siinä lienee jotain
tätimäistä…
51. Modusbingo
1. Kirjoita jokaiseen ruutuun (lyhenteillä)
MODUS (TAPALUOKKA) AIKAMUOTO PERSOONAMUOTO Kielteinen/myönt.
ind. prees. y. 1. p. -/kielt.
kond. imperf. y. 2. p.
imp. perf. y. 3. p.
pot. pl. perf. m. 1. p.
m. 2. p.
m. 3. p.
pass.
2. Opettaja luettelee verbimuotoja, esim. “kävelen”. Mieti mielessäsi,
mikä muoto on kyseessä (ind. prees. y. 1. p.). Jos sinulla on ruudukossasi
se muoto, kirjoita alemmalle viivalle verbi ”kävelee”.
3. Kun saat kokonaisin pysty-/vaaka- tai vinorivin, huuda BINGO! Saat
palkinnon. Seuraavaksi pelataan kahdesta rivistä, sitten kolmesta ja
lopuksi koko paperista!
52. Modusten kertaus (Tekstitaiturin
opeopas)
Luokkatila tyhjäksi keskeltä.
Oppilaat kasaan seisomaan keskelle.
Laput eri seinille: indikatiivi konditionaali,
potentiaali, imperatiivi.
Ope lukee lauseita (alla, biisien nimiä).
Oppilaiden pitää siirtyä sen modusseinän luo,
jonka kuulevat lauseessa.
Väärään suuntaan otetusta askeleesta putoaa
pelistä.
53. Vastaukset
Mun koti ei oo täällä (Chisu) –
indikatiivi
Kaveria ei jätetä (Anssi Kela) –
indikatiivi
Valehtelisin jos väittäisin (Pauli
Hanhiniemi) – konditionaali
Pidä hauskaa (Pave Maijanen) –
imperatiivi
Poliisi pamputtaa (Mikko Saarela) –
indikatiivi
Meidät viedään pois (Ilkka Alanko) –
indikatiivi
Kenpä tietäis sen (Ray Evans & Jay
Livingstone) – konditionaali
Älkää selvittäkö (Timo Rautiainen) –
imperatiivi
Sitä se lienee (Petri Laaksonen) –
potentiaali
Olkaa yksin ja juoskaa karkuun (Paula
Vesala) – imperatiivi
Selitä hani (Liisa Akimoff) – imperatiivi
Se ei olekaan niin (Maija Vilkkumaa) –
indikatiivi
Tarkasta tämä (Mariska) – imperatiivi
Muista pysy hiljaa (Irina) – imperatiivi
Lempi pehmentää pään (Jonna
Tervomaa) – indikatiivi
Katsele yössä (Pekka Streng) –
imperatiivi
Kaadun katuun (Siiri Nordin) –
indikatiivi
Kuollut eläköön (Ismo Alanko) –
imperatiivi
Jos mä oisin sä (Cheek) – konditionaali
Älä astu kauppian päälle (Jarkko
Martikainen) – imperatiivi
