Yleisimmät urheiluvammat kasvuikäisillä. Olli KattilakoskiUKK-instituutti
Liikuntalääketieteeseen erikoistuvan lääkäri Olli Kattilakosken esitys yleisimmistä kasvuikäisten urheiluvammoista Terve urheilija -iltaseminaarissa 11.11.2020. Miten tunnistat ja toimit oikein?
Shoku II. Klinika. Diagnoza. Parimet e trajtimitHysni Dida
Klinika. Diagnoza.Parimet e trajtimit te shokut, Karakteristika kardiovaskulare dhe metabolike te shokut, Klasifikimi i shokut hemoragjik, Shoku sipas stadit fiziopatologjik:Klinika, Laboratori dhe imazheria ne shok, Diagnoza etiologjike e SHOKUT, Diagnoza e shokut, Parimet e trajtimit te shokut, Qellimet e trajtimit te shokut.
Referenca :
http://tele.med.ru/book/cardiac_anesthesia/text/al/al006.htm
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5495551/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK531492/
https://www.msdmanuals.com/professional/critical-care-medicine/shock-and-fluid-resuscitation/shock
https://medicalguidelines.msf.org/viewport/CG/english/shock-16689371.html#id-.ShockvEnglish-Clinicalfeatures
https://www.amboss.com/us/knowledge/Shock
https://www.amboss.com/us/knowledge/Intravenous_fluid_therapy#xid=fM0kLg&anker=Zfa5f6e5b27aef31b9b2b33b41e17bf10
Leksion: SHOCK Pathophysiology,Types & Mgt nga Prof. Utham Murali. M.S; M.B.A
Leksion : Shock nga NUR FARRA NAJWA BINTI ABDUL AZIM
Djegiet , Cfare duhet te besh ?
Ndalo procesin e djegies duke eleminuar rrobat dhe hedhja uje e djegieve.
Zhdukja e flakeve duke i kerkuar personit te rrotullohet ne toke ose duke perdorut nje batanije , uje apo likide te tjera zjarr-shuese.
Perdorimi i ujit te ftohte per te reduktuar temperature e djegieve.
Ne djegiet kimike largo ose hollo agjentin kimik duke hedhur volume te medha te ujit te fresket.
Vendose pacientin ne rroba te pastra dhe transportoje ne qendren me te afert te kujdesit mjekesor.
Cfare NUK duhet te besh ?
Mos nis ndihmen e pare pa siguruar sigurine tende. (fik elektricitetin, vish doreza per djeget kimike etj.)
Mos apliko pasta, vaj, xhinxher apo pambuk te paperpunuar mbi plage.
Mos perdor akull sepse e thellon djegien
Evito zgjatjen ne kohe te ftohjes sepse mund te coje ne hipotermi
Mos i hap fllukat derisa antibiotike topical te administrohen, zakonisht nga mjeku
Mos apliko material direkte mbi lekure sepse mund ta demtojne ate duke rritur rriskun per infeksion.
Shmang perdorimin e mjekimit topical derisa pacienti te vihet nen kujdesin e duhur mjekesor.
Yleisimmät urheiluvammat kasvuikäisillä. Olli KattilakoskiUKK-instituutti
Liikuntalääketieteeseen erikoistuvan lääkäri Olli Kattilakosken esitys yleisimmistä kasvuikäisten urheiluvammoista Terve urheilija -iltaseminaarissa 11.11.2020. Miten tunnistat ja toimit oikein?
Shoku II. Klinika. Diagnoza. Parimet e trajtimitHysni Dida
Klinika. Diagnoza.Parimet e trajtimit te shokut, Karakteristika kardiovaskulare dhe metabolike te shokut, Klasifikimi i shokut hemoragjik, Shoku sipas stadit fiziopatologjik:Klinika, Laboratori dhe imazheria ne shok, Diagnoza etiologjike e SHOKUT, Diagnoza e shokut, Parimet e trajtimit te shokut, Qellimet e trajtimit te shokut.
Referenca :
http://tele.med.ru/book/cardiac_anesthesia/text/al/al006.htm
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5495551/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK531492/
https://www.msdmanuals.com/professional/critical-care-medicine/shock-and-fluid-resuscitation/shock
https://medicalguidelines.msf.org/viewport/CG/english/shock-16689371.html#id-.ShockvEnglish-Clinicalfeatures
https://www.amboss.com/us/knowledge/Shock
https://www.amboss.com/us/knowledge/Intravenous_fluid_therapy#xid=fM0kLg&anker=Zfa5f6e5b27aef31b9b2b33b41e17bf10
Leksion: SHOCK Pathophysiology,Types & Mgt nga Prof. Utham Murali. M.S; M.B.A
Leksion : Shock nga NUR FARRA NAJWA BINTI ABDUL AZIM
Djegiet , Cfare duhet te besh ?
Ndalo procesin e djegies duke eleminuar rrobat dhe hedhja uje e djegieve.
Zhdukja e flakeve duke i kerkuar personit te rrotullohet ne toke ose duke perdorut nje batanije , uje apo likide te tjera zjarr-shuese.
Perdorimi i ujit te ftohte per te reduktuar temperature e djegieve.
Ne djegiet kimike largo ose hollo agjentin kimik duke hedhur volume te medha te ujit te fresket.
Vendose pacientin ne rroba te pastra dhe transportoje ne qendren me te afert te kujdesit mjekesor.
Cfare NUK duhet te besh ?
Mos nis ndihmen e pare pa siguruar sigurine tende. (fik elektricitetin, vish doreza per djeget kimike etj.)
Mos apliko pasta, vaj, xhinxher apo pambuk te paperpunuar mbi plage.
Mos perdor akull sepse e thellon djegien
Evito zgjatjen ne kohe te ftohjes sepse mund te coje ne hipotermi
Mos i hap fllukat derisa antibiotike topical te administrohen, zakonisht nga mjeku
Mos apliko material direkte mbi lekure sepse mund ta demtojne ate duke rritur rriskun per infeksion.
Shmang perdorimin e mjekimit topical derisa pacienti te vihet nen kujdesin e duhur mjekesor.
Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus: Vireyttä liikkumalla
Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Uudistettu suositus julkistettiin 16.12.2019. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka muuttui samalla yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositukseksi.
#liikkumisensuositus #vireyttäliikkumalla
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/yli-65-vuotiaiden-liikkumisen-suositus
Šiame pristatyme (prezentacijoje) rasi svarbiausius faktus apie maisto švaistymą ir naudingus patarimus, kaip kiekvienas galime prisidėti prie šios problemos sprendimo.
Mitä on otettava huomioon, kun siirtää mehiläispesiä? Millaista kalustoa siirtämiseen tarvitaan? Maritta Martikkalan laatima opas (2013) auttaa pesien siirtoa suunniteltaessa.
Ndihma e shpejte, Arresti kardiak, qasje algoritmikeHysni Dida
Arresti kardiorespirator, dhenia e ndihmes se shpejte, masazhi i jashtem kardiak, algoritmat e jeteshpetimit , aritmite kardiake , defibrilatori, zinxhiri i mbijeteses, CPR me kualitet te larte , CAB ,
Oksigjenoterapia, pajisjet e dhenies se oksigjenit, maskat faciale, katetere nazale, indikacione, avantazhe kunderavantazhe, anoksia, hipoksia, hipoksemia, terapia ortobarike, hiperbarike, infermieri, shkaqet e hipoksise.
kanjulat nazale
Maska e thjeshte e fytyres
Maska me rifrymemarrje te pjesshme
Maske pa rifrymemarrje
terapia me oksigjen
Lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisy. Mari LeppänenUKK-instituutti
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppäsen esitys lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisystä Terve urheilija -iltaseminaarissa 11.11.2020. Miten siinä onnistutaan?
Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus: Vireyttä liikkumalla
Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Uudistettu suositus julkistettiin 16.12.2019. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka muuttui samalla yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositukseksi.
#liikkumisensuositus #vireyttäliikkumalla
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/yli-65-vuotiaiden-liikkumisen-suositus
Šiame pristatyme (prezentacijoje) rasi svarbiausius faktus apie maisto švaistymą ir naudingus patarimus, kaip kiekvienas galime prisidėti prie šios problemos sprendimo.
Mitä on otettava huomioon, kun siirtää mehiläispesiä? Millaista kalustoa siirtämiseen tarvitaan? Maritta Martikkalan laatima opas (2013) auttaa pesien siirtoa suunniteltaessa.
Ndihma e shpejte, Arresti kardiak, qasje algoritmikeHysni Dida
Arresti kardiorespirator, dhenia e ndihmes se shpejte, masazhi i jashtem kardiak, algoritmat e jeteshpetimit , aritmite kardiake , defibrilatori, zinxhiri i mbijeteses, CPR me kualitet te larte , CAB ,
Oksigjenoterapia, pajisjet e dhenies se oksigjenit, maskat faciale, katetere nazale, indikacione, avantazhe kunderavantazhe, anoksia, hipoksia, hipoksemia, terapia ortobarike, hiperbarike, infermieri, shkaqet e hipoksise.
kanjulat nazale
Maska e thjeshte e fytyres
Maska me rifrymemarrje te pjesshme
Maske pa rifrymemarrje
terapia me oksigjen
Lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisy. Mari LeppänenUKK-instituutti
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppäsen esitys lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisystä Terve urheilija -iltaseminaarissa 11.11.2020. Miten siinä onnistutaan?
Milloin takaisin urheilemaan tavallisimpien urheiluvammojen jälkeen? Miten hekäistä uusia vammoja? Tavallisimpien urheiluvammojen jälkeinen kuntoutuminen.
Junioriurheilijan ravinto ja urheilijan hammasvammatMehiläinen NEO
Terveyttä ruoasta, tietoa junioriurheilijan ravitsemussuosituksista vuonna 2014. Miten uudet suositukset ovat muuttuneet?
Urheilijan suun terveys ja hammasvammat.
Koulutus on tarkoitettu valmentajille ja huoltajille.
Valmentajan ja urheilijan paineensiedon kehittaminen kilpailutilanteessaMehiläinen NEO
Koulutus valmentajille ja joukkueenjohtajille: valmentajan ja urheilijan paineen siedon kehittäminen kilpailutilanteessa. Voiko eturistisidevammoja ehkäistä?
Kodin ja urheiluseuran yhteispeli | Sairaala NEOMehiläinen NEO
Teemailta Mauno Koivisto -keskuksessa urheilevien lasten ja nuorten vanhemmille, valmentajille ja joukkueenjohtajille kodin ja urheiluseuran yhteispelistä. Puhujina jääkiekkovalmentaja Jukka Koivu (TPS), liikuntalääkäri Harri Helajärvi (NEO) ja johtava lääkäri, ortopedi Jussi Rantanen (NEO).
3. Urheiluvammojen epidemiologiaa
• Liikuntatapaturma on suurin yksittäinen tapaturmalaji
Suomessa.
• v. 1980 210 000 liikuntatapaturmaa
• v. 2004 338 000 tapaturmaa
• v. 2009 348 000 tapaturmaa
3
4. Tapaturmaan vaikuttavat tekijät
• Ulkoiset tekijät
• Altistavat tekijät
• Liikuntalaji
• Liikunta-aika
• Kontaktit
• Kilpailutilanne
• Harjoittelu
• Määrä
• Tyyppi
• Intensiivisyys
4
5. Tapaturmaan vaikuttavat tekijät
• Varusteet ja välineet
• Suojat
• Jalkineet
• Peliväline tai urheiluväline
• Vrt. Pingispallo vs. jalkapallo
• Keihäs vs. kuula
• Muut
• Valmentaja
• Yleisö
5
6. Sisäiset tekijät
• Ikä
• Sukupuoli
• Fyysinen kunto
• Psyykkinen kunto
• Aiemmat vammat ja sairaudet
6
7. Polvivammat
• Eturistisidevamma on tavallisin yksittäinen vamma, joka
katkaisee urheilijan uran.
• Jalkapallo, salibandy, jääkiekko, koripallo
• Tytöt ovat 5x alttiimpia saamaan eturistisidevamman kuin
pojat.
• Pojilla usein kontakti
7
15. Kierukkavamma
• Tavallisesti sisäkierukassa.
• Ulkokierukka on liikkuva ja pienempi.
• Paino enemmän nivelen sisäpuolella.
• Vammautuu helposti jos polveen vääntövamma kun paino
päällä
• Oireena on kipu nivelraossa
• Polvessa kivuliasta napsumista
• Polvi jää ”lukkoon”
15
19. Polven nivelsidevammat
Sisempi sivuside, mcl
• Vääntövamma
• Usein osittainen
• Hoitona
reisilihasharjoitteet ja
tarpeen mukaan polvituki
• Joskus
sisäkierukkavamma
mukana ja pahimmassa
tapauksessa ”Unhappy
trias” eli sisäside,
sisäkierukka ja eturistiside
19
20. Polven nivelsidevammat
• Ulompi sivusiderepeämä
vaatii tavallisesti
leikkaushoidon.
• Usein mukana on myös
takaosan nivelsiteiden
repeämiä ja joko etu- tai
takaristisiteen repeämät.
20
32. Pinnetila
• Tyypillisesti olkapään
nostossa tuleva kipu
• Kipukaari 60-120 astetta
• Rtg kuvassa usein viitteitä
luisesta ahtaudesta
• Ultraäänitutkimus hyvä
• Hoito usein alkuun
fysioterapia
• Kortisoni tarpeen mukaan
32
33. Olkapään sijoiltaanmeno
• Hoitona nopea repositio
• Usein repositio
sairaalassa
• Alle 25 vuotiaan luksaatio
uusiutuu usein
• Komplikaationa murtuma,
cuff repeämä, hermovaurio
33
35. Tenniskyynärpää ja golffarin kyynärpää
• Kyynärpään ulomman • Kyynärpään sisemmän
nivelnastan kiputila nivelnastan kiputila
• Johtuu jänteen • Usein ongelmana heittäjillä
kiinnityskohdan • Joko jänteen tulehdus tai
tulehduksesta sisemmän nivelsiteen
krooninen repeämä
Pääsääntöisesti fysikaalinen hoito,
Tekniikan tarkistus
Leikkaus harvoissa tapauksissa
35
36. Hyppääjän polvi
• Polvilumpion ala- tai yläkärjen
kiputila
• Jänteen mikrotraumojen
aiheuttama
• Eksentriset harjoitteet
• Venytys ennen rasitusta ja
jäähdytys rasituksen jälkeen
36
37. Penikkatauti eli krooninen säären aitio-oireyhtymä
• Tavallisesti säären takaosan • Erotusdg rasitusmurtuma
syvässä lihasaitiossa • Todetaan helposti
• Kipu säären alaosassa raajamagneettikuvauksessa
• Rasituksessa esiintyvä kiputila, • Hoito rasituksen poisto
painoarkuus sääriluun • Leikkaus, sääriluun levytys tai
sisäsivussa ydinnaula
• Hoito venyttely, rasituksen
vähentäminen
• Leikkaushoito kroonisissa
tapauksissa.
37
44. Protection = suojaaminen
• Suorittaminen lopetettava heti lisävammojen
syntymisen ennalta ehkäisemiseksi
• Vältettävä käyttämästä tai laittamasta painoa
loukkaantuneelle kehon osalle
• Ei saa kokeilla ”jos vaikka voisi vielä jatkaa…”
• Pyydettävä ja odotettava apua jotta voidaan
siirtyä ilman lisävammoja turvalliseen
paikkaan
45. Rest = lepo
• Vamma-alue on saatava lepoon nopeasti
• Kuormitus pois vamma-alueelta 24-48 h???
• Nopeuttaa ensiavun aloittamista
• Vähentää verenvuodon ja turvotuksen
syntymistä vamma-alueelle
• Jokainen minuutti vamman syntymisen ja
ensiavun alkamisen välillä hidastaa
parantumista oleellisesti
46. Ice = Kylmä
• Nopeuttaa parantumista vähentämällä
turvotusta vamma-alueella
– Nopea kylmä supistaa verisuonia
– Auttaa pysäyttämään sisäistä verenvuotoa
– Lievittää kipua
• Pidä aina kuiva kangas, vaate, side tai paperi
kylmäpakkauksen ja ihon välissä
• Kylmähoitoa enintään 15-20 min kerrallaan
47. Ice = Kylmä
• Kylmähoito voidaan toteuttaa
samanaikaisesti kompression kanssa
• Kylmän käyttö 3 vrk vamman jälkeen
– 2-3 tunnin välein 15-20 min
• Kylmän käyttö 3 vrk jälkeen
– 2-3x päivässä 15-20 min
48. Ice = Kylmä
Optimaalinen kylmähoito:
• 72 h vamman jälkeen tunnin välein 10-20 min!
• Sen jälkeen vähintään 3x päivässä 15-20 min!
• Kylmäspray?
• Kylmägeeli?
49. Compression = Kompressio
• Nopeuttaa parantumista vähentämällä
turvotusta vamma-alueella
– Vähentää verenvuotoa ja nesteen tihkumista
vamma-alueelle viereisistä kudoksista
• Kompressio heti käsin, vaatteella, siteellä
– Tukeva kompressio, ei liian kireälle
– Verenkierto ei saa estyä
– Turvotus lisääntyy jos kompressia on liikaa
50. Compression = Kompressio
• Kompressio on pidettävä vamma-alueella
akuutissa vaiheessa koko ajan 24-48 h
• Kompressio tulee vapauttaa 2-3x päivässä
kireyden ja verenkierron tarkistamiseksi
• Kompressio voidaan toteuttaa
samanaikaisesti kylmähoidon kanssa
51. Elevation = Kohoasento
• Vamma-alueen kohottaminen sydämen tason
yläpuolelle vähentää verenkiertoa vamma-
alueella ja sen ympärillä.
– Vähentää verenvuotoa ja turvotusta
– Helpottaa kipua
• Tärkeintä alaraajavammoissa polvesta
alaspäin
• Käytä tyynyjä kohoasentoon nukkuessa
52. Elevation = Kohoasento
• Kohoasennon käyttö 3 vrk vamman jälkeen
– 2-3 tunnin välein 10-20 min
• Kohoasennon käyttö 3 vrk jälkeen
– 2-3x päivässä 10-20 min
• Sen jälkeen kohoasennon käyttöä voi
asteittain harventaa
• Kohoasennon käyttö kannattaa lopettaa
vasta kun turvotusta ei ole enää lainkaan
53. Support = Tukeminen
• Tuetaan vamma-alue jolloin saadaan
vähennettyä kuormitusta ja liikettä
• Tukemisella saadaan myös kompressiota
• Estetään lisävammojen synty ja nopeutetaan
parantumista
• Teippaukset
• Siteet
• Ortoosit
54. Vamman vakavuuden arviointi
• Oireita vakavammasta vammasta eli
rikkoutuneesta kudoksesta:
– Selvä turvotus
– Mustelma
– Leposärky
– Rasituksessa lisääntyvä kipu
• Jos vamma ei ole 48 h kuluessa selvästi
parempi tai oireet lisääntyvät > lääkärin
vastaanotolle
55. Välitön jatkohoito
• Selkeät hoito-ohjeet seuraavaan arviointiin
asti joka oltava 24 h kuluessa
• Selkeät toimintaohjeet mitä tehdään jos
oireet selvästi pahenevat
– Keneen ollaan yhteydessä?
– Mihin voi hakeutua vastaanotolle?
– Miten voi lievittää kipua lääkityksellä?
56. Myöhempi jatkohoito
• Selkeät hoito-ohjeet tulevan 2-3 vrk:n ajalle
seuraavaan arviointiin asti
• Sen jälkeen pitää olla jo tiedossa vamman
vakavuus:
– Lievä vamma on tässä vaiheessa jo parempi
– Vakavammassa vammassa tulee viimeistään
tässä vaiheessa hakeutua lääkärin vastaanotolle