Sitra järjesti 25.11. verkostoitumistapahtuman Tekstiili, muoti ja kiertotalous - ole uusien tekijöiden joukossa. Osallistujien ryhmissä kehittämät ajatukset alan yhteistyöstä, kuluttajakäyttäytymisestä ja poistotekstiilien hyödyntämisestä on koottu tähän esitykseen. Esityksen on koostanut Sitran johtava asiantuntija Matti Aistrich.
Miten kiertotalouden kehitystä mitataan?
Esiselvitys kiertotalouden kansallisen barometrin kehittämisestä
Gaia Consulting Oy 4.9.2015
Päivi Luoma, Lauri Larvus, Mari Hjelt, Minna Päällysaho ja Maija Aho
In 2010, REHVA made a benchmark study on European regulations on energy efficiency of buildings. These slides present the individual country reports from the study, which was commissioned by Sitra to support the ERA17 project.
Sitran johtavan asiantuntijan Matti Aistrichin esitys Kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet Sitran ja Suomen Tekstiili & Muoti ry:n 25.11.2015 järjestämässä Tekstiili, muoti ja kiertotalous - ole uusien tekijöiden joukossa! -tapahtumassa
Sitrassa 18.3 pidetyn Resurssiviisaan suunnittelu ja rakentamisprosessin - työpajan arkkitehti Eero Lundenin esitys siitä miten Pieksämäen elämänkaarikylän suunnittelussa käyttäjät ja kestävät ratkaisut on otettu työn kantaviksi periaatteiksi.
Työpajassa perinteinen suunnittelu-rakentamisprosessi altistettiin kestäville, resurssiviisaille ja käyttäjälähtöisyyteen perustuville ratkaisuille sekä määritimme yhdessä alan ammattilaisten kanssa minkälainen uudenlainen suunnittelu-rakentamisprosessi voisi olla.
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja Eeva Furman piti esityksen Sitran fasilitoiman paneelin näkemyksistä hallituksen Agenda2030 -toimeenpanosuunnitelmasta. Esitys pidettiin 7.12.2016 kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteiskokouksessa.
Rec Alkaline Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pudaksen esitys Power for Growth - Respect for environment Ravinnekierto Challenge -ideakilpailun palkintojenjakotilaisuudessa 4.5.2016.
How much emission could we save by scaling up just 15 Nordic climate solutions? Sitra's Senior Advisor Oras Tynkkynen presented the results from a joint study in the UN Climate Conference COP22 in Marrakech on 16 November 2016. The study was made with a coalition containing the Finnish Innovation Fund Sitra in Finland, the Climate and Air Pollution Group KoL of the Nordic Council of Ministers, the Center for International Climate and Environmental Research (CICERO) in Norway, Concito in Denmark, Stockholm Environment Institute in Sweden and the University of Iceland Institute for Sustainability Studies in Iceland.
Miten kiertotalouden kehitystä mitataan?
Esiselvitys kiertotalouden kansallisen barometrin kehittämisestä
Gaia Consulting Oy 4.9.2015
Päivi Luoma, Lauri Larvus, Mari Hjelt, Minna Päällysaho ja Maija Aho
In 2010, REHVA made a benchmark study on European regulations on energy efficiency of buildings. These slides present the individual country reports from the study, which was commissioned by Sitra to support the ERA17 project.
Sitran johtavan asiantuntijan Matti Aistrichin esitys Kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet Sitran ja Suomen Tekstiili & Muoti ry:n 25.11.2015 järjestämässä Tekstiili, muoti ja kiertotalous - ole uusien tekijöiden joukossa! -tapahtumassa
Sitrassa 18.3 pidetyn Resurssiviisaan suunnittelu ja rakentamisprosessin - työpajan arkkitehti Eero Lundenin esitys siitä miten Pieksämäen elämänkaarikylän suunnittelussa käyttäjät ja kestävät ratkaisut on otettu työn kantaviksi periaatteiksi.
Työpajassa perinteinen suunnittelu-rakentamisprosessi altistettiin kestäville, resurssiviisaille ja käyttäjälähtöisyyteen perustuville ratkaisuille sekä määritimme yhdessä alan ammattilaisten kanssa minkälainen uudenlainen suunnittelu-rakentamisprosessi voisi olla.
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja Eeva Furman piti esityksen Sitran fasilitoiman paneelin näkemyksistä hallituksen Agenda2030 -toimeenpanosuunnitelmasta. Esitys pidettiin 7.12.2016 kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteiskokouksessa.
Rec Alkaline Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pudaksen esitys Power for Growth - Respect for environment Ravinnekierto Challenge -ideakilpailun palkintojenjakotilaisuudessa 4.5.2016.
How much emission could we save by scaling up just 15 Nordic climate solutions? Sitra's Senior Advisor Oras Tynkkynen presented the results from a joint study in the UN Climate Conference COP22 in Marrakech on 16 November 2016. The study was made with a coalition containing the Finnish Innovation Fund Sitra in Finland, the Climate and Air Pollution Group KoL of the Nordic Council of Ministers, the Center for International Climate and Environmental Research (CICERO) in Norway, Concito in Denmark, Stockholm Environment Institute in Sweden and the University of Iceland Institute for Sustainability Studies in Iceland.
James Magness from CDP presented the results of an investor research titled "Linking emissions-related metrics to earnings for global chemical companies" at an event organised by Finsif, CDP and Sitra on 25 August 2015. The theme of the event was "Managing climate risk in investments".
Sitra's Senior Advisor Oras Tynkkynen presented the results from a joint study at the Nordregio forum in Helsinki on 23 November 2016. The study was made with a coalition containing the Finnish Innovation Fund Sitra in Finland, the Climate and Air Pollution Group KoL of the Nordic Council of Ministers, the Center for International Climate and Environmental Research (CICERO) in Norway, Concito in Denmark, Stockholm Environment Institute in Sweden and the University of Iceland Institute for Sustainability Studies in Iceland.
Kari Kankaanpää held a presentation on how Fortum Corporation manages its climate risksi at an event organised by Finsif, CDP and Sitra on 25 August 2015. The theme of the event was "Managing climate risk in investments".
Arviointi Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustiekartan ruoka -osa-alueesta. Arvioinnin toteuttaja: Gaia Consulting Oy. Lisätietoja resurssiviisaudesta: http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus
Kansanedustaja Lauri Ihalaisen esitys Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelma Sitran Kansallisen kiertotalouden toimintaohjelman sidosryhmätilaisuudessa 2.6.2016.
Sitrassa 18.3 pidetyn Resurssiviisaan suunnittelu ja rakentamisprosessin - työpajan alustukset (asiantuntijat Liisa Lahti ja Nani Pajunen Sitrasta) sekä tiivistelmä työpajan esityksistä. Työpajassa perinteinen suunnittelu-rakentamisprosessi altistettiin kestäville, resurssiviisaille ja käyttäjälähtöisyyteen perustuville ratkaisuille sekä määritimme yhdessä alan ammattilaisten kanssa minkälainen uudenlainen suunnittelu-rakentamisprosessi voisi olla.
Luonnonvarakeskuksen vanhemman tutkijan Maarit Hellstedtin esitys Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohjaisiin kasvualustoihin ja lannoitteisiin koko Pohjanmaan alueella toteutettavalla verkostoinnovaatiolla (Bi-Hi) Sitran Ravinnekierto Challenge -ideakilpailun palkintojenjakotilaisuudessa 4.5.2016.
3 Step IT:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Veijalaisen esitys Kiertotalous ja 3 Step IT Sitran Kiertotalous teknologiateollisuudessa -tapahtumassa 7.5.2015.
The Portfolio Decarbonisation Coalition presented the results of an investor research titled "Back to the laboratory: are global chemical companies innovating for a low-carbon future?" at an event organised by Finsif, CDP and Sitra on 25 August 2015. The theme of the event was "Managing climate risk in investments".
Presentation by Bill Hare (Climate Analytics) held at the publication event of the report "What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?" on June 9th 2016 in Helsinki
Robert Rosenberg from SouthPole Group presents the results from a study that assessed the carbon footprint of the Nasdaq Helsinki listed companies in 2015. The study also compares the carbon-intensity of investments made in Nasdaq Helsinki and Nasdaq Stockholm and presents a global view.
Harri Leppänen from SSAB presented the results that SSAB has gained from their work reducing the carbon footprint of their actions. As SSAB is a steel company, their actions have a large impact on carbon footprint. The presentation was held in an event arranged by Sitra presenting the carbon footprint of Nasdaq Helsinki listed companies.
Emma Henningsson from UNEP held a presentation on the Portfolio Decarbonisation Coalition (CDP) at an event organised by Finsif, CDP and Sitra on 25 August 2015. The theme of the event was "Managing climate risk in investments".
Presentation by Mr Heikki Hiilamo, member of the Finnish Expert Panel on Sustainable Development, in Session 5 at the seminar "For the Next Generations" on 8 June 2016 in Helsinki. The event was jointly organised by the Committee for the Future of the Parliament of Finland, the Prime Minister's Office, the National Foresight Network and the Finnish Innovation Fund Sitra.
Mr Asaf Tszachor's presentation on the Capital Approach for Sustainability at the seminar "For the Next Generations" in Helsinki Finland on 8 June 2016. The event was jointly organized by the Committee for the Future of the Parliament of Finland, the Prime Minister's Office, the National Foresight Network and the Finnish Innovation Fund Sitra.
James Magness from CDP presented the results of an investor research titled "Linking emissions-related metrics to earnings for global chemical companies" at an event organised by Finsif, CDP and Sitra on 25 August 2015. The theme of the event was "Managing climate risk in investments".
Sitra's Senior Advisor Oras Tynkkynen presented the results from a joint study at the Nordregio forum in Helsinki on 23 November 2016. The study was made with a coalition containing the Finnish Innovation Fund Sitra in Finland, the Climate and Air Pollution Group KoL of the Nordic Council of Ministers, the Center for International Climate and Environmental Research (CICERO) in Norway, Concito in Denmark, Stockholm Environment Institute in Sweden and the University of Iceland Institute for Sustainability Studies in Iceland.
Kari Kankaanpää held a presentation on how Fortum Corporation manages its climate risksi at an event organised by Finsif, CDP and Sitra on 25 August 2015. The theme of the event was "Managing climate risk in investments".
Arviointi Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustiekartan ruoka -osa-alueesta. Arvioinnin toteuttaja: Gaia Consulting Oy. Lisätietoja resurssiviisaudesta: http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus
Kansanedustaja Lauri Ihalaisen esitys Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelma Sitran Kansallisen kiertotalouden toimintaohjelman sidosryhmätilaisuudessa 2.6.2016.
Sitrassa 18.3 pidetyn Resurssiviisaan suunnittelu ja rakentamisprosessin - työpajan alustukset (asiantuntijat Liisa Lahti ja Nani Pajunen Sitrasta) sekä tiivistelmä työpajan esityksistä. Työpajassa perinteinen suunnittelu-rakentamisprosessi altistettiin kestäville, resurssiviisaille ja käyttäjälähtöisyyteen perustuville ratkaisuille sekä määritimme yhdessä alan ammattilaisten kanssa minkälainen uudenlainen suunnittelu-rakentamisprosessi voisi olla.
Luonnonvarakeskuksen vanhemman tutkijan Maarit Hellstedtin esitys Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohjaisiin kasvualustoihin ja lannoitteisiin koko Pohjanmaan alueella toteutettavalla verkostoinnovaatiolla (Bi-Hi) Sitran Ravinnekierto Challenge -ideakilpailun palkintojenjakotilaisuudessa 4.5.2016.
3 Step IT:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Veijalaisen esitys Kiertotalous ja 3 Step IT Sitran Kiertotalous teknologiateollisuudessa -tapahtumassa 7.5.2015.
The Portfolio Decarbonisation Coalition presented the results of an investor research titled "Back to the laboratory: are global chemical companies innovating for a low-carbon future?" at an event organised by Finsif, CDP and Sitra on 25 August 2015. The theme of the event was "Managing climate risk in investments".
Presentation by Bill Hare (Climate Analytics) held at the publication event of the report "What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?" on June 9th 2016 in Helsinki
Robert Rosenberg from SouthPole Group presents the results from a study that assessed the carbon footprint of the Nasdaq Helsinki listed companies in 2015. The study also compares the carbon-intensity of investments made in Nasdaq Helsinki and Nasdaq Stockholm and presents a global view.
Harri Leppänen from SSAB presented the results that SSAB has gained from their work reducing the carbon footprint of their actions. As SSAB is a steel company, their actions have a large impact on carbon footprint. The presentation was held in an event arranged by Sitra presenting the carbon footprint of Nasdaq Helsinki listed companies.
Emma Henningsson from UNEP held a presentation on the Portfolio Decarbonisation Coalition (CDP) at an event organised by Finsif, CDP and Sitra on 25 August 2015. The theme of the event was "Managing climate risk in investments".
Presentation by Mr Heikki Hiilamo, member of the Finnish Expert Panel on Sustainable Development, in Session 5 at the seminar "For the Next Generations" on 8 June 2016 in Helsinki. The event was jointly organised by the Committee for the Future of the Parliament of Finland, the Prime Minister's Office, the National Foresight Network and the Finnish Innovation Fund Sitra.
Mr Asaf Tszachor's presentation on the Capital Approach for Sustainability at the seminar "For the Next Generations" in Helsinki Finland on 8 June 2016. The event was jointly organized by the Committee for the Future of the Parliament of Finland, the Prime Minister's Office, the National Foresight Network and the Finnish Innovation Fund Sitra.
Perusteet kuntoon - näin onnistut sosiaalisessa mediassaDarwin Oy
Darwin Sosiaalisen median tehoaamu 24.3.2010
Miten sosiaalinen media otetaan tehokäyttöön ja mitä se vaatii yritykseltä. Tavoitteiden asettaminen, resurssit ja toiminnan edellytykset. Riskien ja hyötyjen vertailu sekä luovan idean merkitys.
Yhteisöllinen media yritystoiminnassa, rekrytoinnissa, markkinoinnissa ja vie...Pauliina Mäkelä
WinNovan NovaNet-projekti järjesti toista kertaa seminaarin sosiaalisen median mahdollisuuksista opetuksessa https://docs.google.com/file/d/0B2uMvqeYB6F-OU1IRUl1eXFCYkU/edit.
Pauliina Mäkelä Kinda Oy:stä oli seminaarissa pääpuhujana 31.10.2012 Raumalla. Aiheina olivat:
- yhteisöllisen median uudet näkökulmat ja mahdollisuudet
- yhteisöllinen media yritystoiminnassa, rekrytoinnissa, markkinoinnissa ja viestinnässä ja
- vuorovaikutusta yhteisöllisen median avulla.
A presentation on climate solutions and the results from Sitra's Green to Scale projects for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Outi Haanperä.
A presentation on the circular economy playbook by Sitra, Technology Industries Finland and Accenture for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Jyri Arponen.
A presentation on Sitra and the circular economy and WCEF for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Project director Kari Herlevi.
Winning Climate Strategies: Solutions for asset owners from beginner to best practise
Catherine Howarth's presentation in the Finnish Climate Summit, June 2018. Catherine Howarth is the Chief Executive of ShareAction, that coordinates civil society activism to promote responsible investment across Europe.
The SHIFT framework is a practical tool for finding the best ways to encourage ecologically sustainable consumer behavior, whether the solution is a product, a service or behavior change. It is intendent for marketing practitioners, companies large and small, marketing agencies, and societal marketers. The framework is based on a thorough review of the scientific literature on sustainable consumer behavior.
Presentation by professor Kate White, University of British Columbia, Vancouver.
Thomas Kolster, Mr. Goodvertising, esitys Sitran Aamuharppaus-tilaisuudessa 27.3.2018 / Thomas Kolster's presentation at Sitra's event on March 27th, 2018.
Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
2. Tekstiili, muoti ja kiertotalous - ole uusien tekijöiden joukossa! -tapahtumassa
25.11.2015 esitettiin osallistujille kolme kysymystä. Jokaista kysymystä kohden oli
kolme pöytää, joissa kysymystä käsiteltiin. Osallistujat kiersivät tapahtuman
aikana keskustelemassa kysymyksistä.
Ryhmien pöydissä kirjaamat kommentit on listattu näille sivuille. Eri pöytien
kommentit on yhdistetty, kommentteja on järjestelty ja niitä rytmittämään on
luotu muutama väliotsikko, mutta kommentteja ei ole muuten editoitu. Jokaisen
kysymyksen osalta on tehty lyhyt yhteenveto kommenttien pääsisällöstä.
Ryhmien työstössä oli syntynyt myös ajatuksien suhteita kuvaavia kaavioita, joita
ei ole kuitenkaan yritetty toistaa tekstissä muutamia nuolia lukuun ottamatta.
Pahoittelut tästä!
2
4. Yhteenveto: Yhteistyön periaatteina korostuvat toisaalta jakaminen ja muiden
toimijoiden kohtaaminen, toisaalta tarve löytää keinoja yhdistää isojen ja pienten
toimijoiden vahvuuksia. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti
kiertotaloustoimintamallien edistämisessä, kriittisen massan kehittämisessä
myyntiin, markkinointiin ja ostoihin, sekä erikoistumisessa eri rooleihin. Lisäksi
esiin nostettiin, että potentiaalisia yhteistyökumppaneita on paljon muuallakin
kuin muissa yrityksissä. Erityisesti yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa
kannattaa keskustelujen mukaan panostaa.
Alaotsikot:
• Periaatteita yhteistyölle
• Mahdollisuuksia
• Muitakin kumppaneita kuin yritykset
4
B
C
5. • Verkostoitumistilaisuudet
- Säännölliset
- Face-to-face / Pop-up möötet, kokeilut
saman tien, nopeus, rohkeus
• Yhteinen platformi, keskustelufoorumiin
• Yhteistyön pelisäännöt
- Esim. julkisrah. tahojen sparraus ”mikä on
sopivaa” – ei kopioida
liiketoimintasalaisuuksia
Mistä asioista syntyy luottamuksen
ilmapiiri?`
• Turvallisia, neutraaleita ”koordinaattoreita”
• Piirit, ketjut Koko Suomi, ei vain
kehäkolmosen sisäpuoli
• Jaetaan (informaation avoin jakaminen)
• Tietoisuus toisista toimijoista ja
mahdollisuuksista
• Tietoisuuden lisääminen
• Koulutus & tiedonjako – edellytys
yhteistyömahdollisuuksien löytymiselle
• 2nd cycle -ajattelun aika
• Miten voi yhdistää isot ja pienet toimijat
• Mentorointi
• Pienten ääni kuuluviin
• Materiaalipankit
• Synergiaedut
5
Periaatteita yhteistyölle
B
C
6. • Yleisen arvostuksen, tietoisuuden
nostaminen (esim. korjauspalvelut)
• Koko arvoketjun (toimitaan yhdessä)
viestinä: entistä laadukkaampaa,
lähempänä tuotettua
vaatetta/tekstiiliä
- Käytännön vinkit
- Mitä kuluttaja haluaa tietää?
• Avoimuus, kontaktipinnat
- Tietojen jako
- Kohtauspaikka alan toimijoille
Materiaalipörssi erikokoisten toimijoiden
materiaalivirtojen yhdistämiseksi, josta
voisi tilata tarpeellista materiaalia
• Suunnittelun ja tekemisen lähtökohta
- Olemassa oleva
- Täsmä
- Asiakas
• Kv-toimijat
yhteistyö/liittoutuminen
ostajayhteisöt
- kanta-asiakaskortti
- myynti, markkinointi
- ”soppari” + toimenpiteet
- näkyvyys
- bonusjärjestelmä
6
Mahdollisuuksia I/IV
B
C
7. • Puuttuvat palat kiertotalousympyrään
esim. korjausompelijat
• Yhteistyötä tarvitaan, että
kiertotalous tulee kuluttajille helpoksi
Vress + Sol, pesetys lisäarvo
kuluttajalta kuluttajalle –vuokraukseen
Brändiarvo – jos vaate kestää
kuluttajalta toiselle, se on arvoa yritykselle.
Myös uuden tuotteen uskotaan kestävän
Isojen ja pienten yritysten yhteistyö
(Marimekko + WST)
Esim. L&T:n tekstiilikeräyskokeilu
Sellossa
• Monta toimijaa, yksi kuluttajarajapinta
• Riittävän volyymin saavuttaminen
Uudelleenkäyttöön kelpaamattomat
vaatteet monesta paikasta yhteen, jotta
jatkotyöstö kannattavaa
Teolliset erät
Co-creation malli. Esimerkkinä co-
creation räsymatto tavoitteena start-up
aloitus yritysten yhteistyönä
Koneiden yhteishankinta, pieni yritys ei
pysty yksin hankkimaan isojen firmojen
kapasiteetin jakaminen, SME ja start-up
7
Mahdollisuuksia II/IV
B
C
8. • Mikä olisi win-win tilanne kun
tehdään yhteistyötä?
- Markkinointi
- Myynti
• Yhteiset myymälät
- Osuuskunta
- Kirjanpito
- Siivous
- Markkinointi
• Verkostoitumista
Konkretiana erityisesti
verkkokauppatoteutukset yhteistyössä,
pienet tekijät yhteen
Amazon/Etsy, design …
• Mikä yrityksen koko
yhteistyökumppanit ”samassa
suhteessa”
+ think big
--yhteistyö
• Yrittäjän rutiinitöiden tehostaminen
yhteistyön kanssa + yhteistyö ”yli”
toimialan
• Työn roolit. Ompelija = suunnittelija,
tuotantotyöntekijä, valmistaja,
mitoittaja, myyjä, yrittäjä jne. jne.
= PALJON
• Erikoistuminen
8
Mahdollisuuksia III/IV
B
C
9. • Rahoittajafoorumit liiketoimintamallien sparraus
• Yritysten sisälle ”yrityshautomoita”
• Materiaali ei lopu!
• Arvo(ketjut)verkostot – uusiokangas haluttu materiaali kierrätetyn materiaalin
sijaan
9
Mahdollisuuksia IV/IV
B
C
10. • Keräily-yhteistyö yleishyödyllisten
toimijoiden kanssa
• Mainosfilmi tekstiilien kierrätyksestä
• Yhteistyötä nuorten kouluttamisesta,
tiedottamisesta
• Kumppaneina myös esim.
välityömarkkinatoimijat
- Yhteiskuntavastuu työllisyydestä
- Yhteiskunnallisille yrityksille?
- gTIE hyödyntänyt mallia
Kuluttajalle selkeä viesti/viestintä
väärinkäsitysten välttämiseksi
• Oppilaitosyhteistyö (koulutustarve)
• Kollektiivit, yhteisöt/järjestöt mukaan
tähän keskusteluun – ei vain
yhteistyötä ”yritysten välillä”
• Vapaaehtoistoiminnan ja yritysten
kohtaamiset ihmisten kesken (ideat,
ajatukset)
• Co-creation kuluttajien mukaan
ottaminen/hyödyntäminen
liiketoiminnan kehittämisessä
käyttäjäkokemusten jakaminen
10
Muitakin kumppaneita kuin yritykset
B
C
12. Yhteenveto: Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä eivät ole aivan selviä.
Kuluttaja-aktiivisuutta on aiempaa enemmän, samoin kiinnostusta kierrätykseen,
ja laatutietoisuus on mahdollisesti kasvussa. Toisaalta ihmiset haluavat
erottautua, keräillä ja ratkaista tarpeitaan, eikä pelkkä vastuullisuus riitä tuotteen
pääominaisuudeksi. Korjauspalvelut ja uudet palvelumallit voivat vastata
kuluttajien tarpeisiin.
Alaotsikot:
• Mikä muutos?
• Mahdollisuuksia
• Lisäksi keskusteltua
12
A
C
13. • Kuluttajat aktivoituneet
• Ihmiset haluavat olla vaikuttamassa
- Aktiivisia toimiojita tullut lisää
- Ekologisuus/vastuullisuus lisäarvo – ei
massojen ostopäätöksen perusta
- Kuluttaja haluaa lisäarvoa
materiaalista/kierrätysmateriaali
• Asennemuutos: halua ei luo
mainostaja vaan jokaisen oma
ideologia
• Ajanvieteshoppailun kuolema, paitsi
kierrätys- ja ”valokuvashoppailu”,
valokuvakeräily
• Kuluttajakäyttäytymisen täytyy vielä
muuttua enemmän
• Mikä on kuluttajan rooli Mikä on
CSR rooli
• Nuoret kulutus hinta
• Mikä muutos
kuluttajakäyttäytymisessä on
tapahtunut?
- Halutaan päästä eroon vastuullisesti
vaatteista halutaan ostaa käytettyjä
vaatteita
o Erityisesti lastenvaatteet
o Naisten vaatteet seuraavaksi
- Kuluttajat kiinnostuneet vaatteiden
eettisyydestä, mistä saa ostettua?
o Design ja eko kulkevat käsi kädessä
13
Mikä muutos? I/III
A
C
14. • Kuluttajilla suuri kiinnostus
vaatteiden uudelleenkäyttöön
(kierrättämiseen)
• ”Kierrätys” tullut status
• Ekososiaalinen sivistys – yksilöä ei
ole ilman luontoa, ympäristöä
• Laajempi kuluttajien ymmärrys
ympäristön rajoista
• Vaate = materiaalia, joka sisältää
luonnonvaroja ja paljon työtä
• Ihmiset haluaa enemmän laatua
kyllästyttyään määrään
• Laatu paranee. Kuluttajat ovat
tietoisia missä ja miten valmistetaan
• Muoti ei kuole ikinä – ihmiset
haluavat erottautua
• Olemme keräilijöitä shoppailijoita
ja kokeilijoita on syvä inhimillinen
tarve
• Uusia innovatiivisia tekstiilejä,
älytekstiilejä Miksi kuluttajat näitä
haluavat? Pitää sisältää ratkaisuja
arjen ongelmiin tai tarpeisiin. Pelkkä
vastuullisuus ei riitä – ikävä kyllä
14
Mikä muutos? II/III
A
C
15. • Lainaus- /vuokrauskulttuurin
yleistyminen, sharing economy
• Kuluttajat tuovat paineita
lainsäädäntöön ja rajoitetaan
päästöjä
• ”Tekstiili”koulutus laajenee
kestävämmäksi. Opitaan
kestävyydestä myös normaaleissa
kouluissa
• Verkkokauppa kasvaa
- Kuluttajat valmiimpia kuin
palvelutuottajat
- Hyvät mahdollisuudet liiketoiminnan
osalta
- Verkkokaupan osalta ei rahoitusta, esim.
Tekes
15
Mikä muutos? III/III
A
C
16. • Korjaustakuu?
• Elämys = luo fiiliksen kun
saa penkoa kirppikseltä
• Palvelun tarjoaminen, esim. korjaus,
laina turkiksen uudistaminen
• Palveluverkosto yrityksen
yhteistyökumpp.
• Kysyntä ja tarjonta tasapainoon!
• Uusia palvelumalleja &
liiketoimintaa
• Aidot tarinat tuotteen takana,
läpinäkyvä tuoteketju
• Vaatteiden huolto ja
vuokrauspalvelut
• Keräily
- Emmy.fi
- Lassila & Tikanoja
- …
• Elämys!
• Palveluja tarvitaan/viestinnän
lisäämistä
- Korjauspalveluja
• Elämys myös tähän
• Koulutusta korjaamiseen
• Tarvitaanko koko Suomen kattava
tekstiilikierrätyksen verkosto
16
Mahdollisuuksia
A
C
17. • Mitä vaatteen oletetaan kestävän?
H&M vrt. luksusmerkki, hinta
vastaan laatu
• Reklamoiko asiakas yritykselle?
• Kuluttajien valistaminen!
• Vapaaehtoinen tuottajavastuu
- Ympäristölle hyvä
- Tuottajille mahdoton?
- Vaikutukset kulutukseen?
• Viestintä vastuulliset palvelut
• Uusia yhteistyömahdollisuuksia eri
aloihin
• 3D printing
• Vaihtoehtoiset tavat tuoda omaa
personnallisuutta/trendejä esille?
17
Lisäksi keskusteltua
A
C
19. Yhteenveto: Etusijajärjestystä ja poistotekstiilin syntymisen välttämistä
korostetaan. Lisäksi painotetaan polton välttämistä ja jätteen hyödyntämistä.
Pienilläkin asioilla voitaisiin pelastaa nyt poistoon menevää vaatetta, kunhan asiat
saadaan tehtyä helpoksi kuluttajille. Kuluttajan valistaminen koetaan myös
tärkeäksi ja kuluttaja muutoksen ajuriksi. Useissa ryhmissä on myös pohdittu
erilaisten panttien käyttöönottoa kannustamaan kiertoa ja/tai rahoittamaan
muutosta.
Alaotsikot:
• Periaatteita ja kysymyksiä
• Ratkaisuideoita
• Lisäksi keskusteltua
19
A
B
20. • Etusijajärjestys!
- Jätettä ei synny
- Pitkä käyttöikä
- T2C Uusiomateriaali, Vaate vaatteena
Kuluttajat
- Kerääjä
- Poltto
• Poltto? Ok, monta vaihetta väliin
• Poltto viimeinen vaihtoehto
• Sekajätteeseen – miten jäte
hyödynnetään?
• Kuka vastaa jätteen
noutamisesta/polttamisesta?
Julkinen/yritys
• Jäte on materiaalia uuden
valmistamiseen
• Kuka päättää mikä on jätettä, mikä
ei?
• Tekstiili on yhtä kierrätettävää kuin
esim. metalli
• Poistovaatteesta 80% ei mene
uudelleen myyntiin, siitä 5-10 on
roskaa, 60%:ssa ”pikkuvika”, likaa
ym. ompelimo uudelleen
myyntiin
• Tekstiilikierrätys luo uusia työpaikkoja
20
Periaatteita ja kysymyksiä I/II
A
B
21. • Puhdas, lähellä
• Ihminen on keräilijä – ostaminen, kirpparit = sama asia
• Läpinäkyvyys, sitoutumattomuus
• Pitää olla tarpeeksi yksinkertaista kuluttajalle
• Pitää olla tarpeeksi helppoa yksilölle!
• Suunnitteluvaihe ~ kierrätysvaihe (arvo vaatteesta mater. laatu)
• Onko kierrättäminen elämys?
21
Periaatteita ja kysymyksiä II/II
A
B
22. • Ensin pitäisi kysyä: miten
voidaan vähentää poistotekstiilien
(alku)määrää?
- Design
- Laatu
- Käyttötarkoitus
- Huolto/korjaus
- Asenne
• Vaatteiden määrä – miten estetään
vaatteesta luopuminen?
Vuokrauspalvelu/net cycler
Yhteiskunnallinen kierrätys
• Laadun viestintä kasvatus yk-
vastuuseen
- Tarpeet
- Second hand
- Osta parempi, maksa enemmän
• Kuluttajan informointi olennainen osa!
Kuluttaja voi painostaa valmistajia
tekemään parempia tuotteita &
palveluita
• Tekstiilivero
Uusiomateriaalien tutkimus
Kotimaisuus, matala vero
22
Ratkaisuideoita I/IV
A
B
23. • Teollisuus ”varat” voi korjata
• Lajittelu valmistajan vastuulla – tietää
mitä tuote sisältää
• Vaatteen arvo kalliimpi laatu
parantaminen
- Korjaus, huolto
- Tekstiilien laatuopas tulossa
• Hyvän tuotteen markkinointi
verkkokirppareissa – esim. Reima,
logo tuotteen ilmoon?
• Raimo Flink, Niksibetoni
- Betoni + keinokuitu, rouhittu värit
vahvistaa betonin
• Teki-hanke
• Suostuisiko kuluttaja (tai retail-
kanava, 50-60) maksamaan pantin
(1€) vaatteesta ostohetkellä jos pantti
menee erilliselle firmalle (”Suomen
sisäinen I:CO”) ja he hoitavat
keräyslaatikot joka taloyhtiöön
Suomessa hoitavat lajittelun ja
ohjauksen uudelleenkäyttöön. Fida,
UFF, SPR ostaa tekstiilit heiltä
myymälöihin + muu hyötykäyttö.
- ”Synninpäästö kassalla”
• Mitä jos vaatteella olisi pantti?
• Kannuste: 50 c/kilo kun tuo
myymälään, kuluttajalle, tai
keräävälle yritykselle
23
Ratkaisuideoita II/IV
A
B
24. • Retail overstock = myymätön
varasto, pre-consumer jäte
Tekstiili ja Muoti ry + Muotikaupan
liitto: koulutus kuluttajan
ohjeistamiseksi
- video myymälässä
- myyjä puhuu asiakkaalle
- ohjeistus nettisivuille
- tuottajavastuu, palautus myymälään
- suositellaan liiton puolesta yhteistyö
alan sisällä (open source)
• Post-consumer jäte = kuluttajalta
tuleva tekstiili
- Yksi lajittelu kaikelle tekstiilille?
vaikea toteuttaa logistisesti & työvoiman
puolesta
- Esim. VTT re-looping video netissä
- Kuluttajalle enemmän informaatiota
kierrätyksestä, mikä kanava? Facebook,
kauppa itse, julkkis/persoona-vetoinen
kamppis
24
Ratkaisuideoita III/IV
A
B
25. • Uusiomateriaali
• Mekaaninen kierrätys
• Yhteistyöllä tarpeeksi suuret
volyymit business
- Arvon jakautuminen
- Mitä tästä syntyy pienille toimijoille,
aktiivisesti mietittävä myös työllisyyttä
ja pienyrittäjyyttä
- Viestintä kuluttajille tärkeää
• Tekstiilikierrätyspaja -malli:
työllistävä, manuaalinen, seudullinen
risteys poistotekstiilille, ei valtaville
massojen hallinnalle
• Palveluliiketoimintamallien
kasvattaminen: kiertotalouspohjalta
• Uusiokäyttövaiheen kasvattaminen:
teollinen mittakaava/yhteistyö
• Uudelleenkäytt. vaiheen menetelmiä
25
Ratkaisuideoita IV/IV
A
B
26. • Uudet teknologiat
• Uudet helpot keräystavat
• Toimien helppous
• Lainsäädäntöön vaikuttaminen
• Yleishyödyllinen mainonta
(mm. MTV3), oppilaitokset
• Asenneilmapiiri, neitseellisen
korvaaminen
• Digitaaliset kehitt. palvelu – konseptit
• Vaatteesta vaatteeksi, osaavien
tekijöiden vähyys
• Arvojen/tottumusten kautta muutos
• Teki-hankkeen pyrkimykset
tulevaisuudessa
• Avain kehitystyö
• Kuluttajien herättäminen –
valistaminen moukarilla
26
Lisäksi keskusteltua
A
B