Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja Eeva Furman piti esityksen Sitran fasilitoiman paneelin näkemyksistä hallituksen Agenda2030 -toimeenpanosuunnitelmasta. Esitys pidettiin 7.12.2016 kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteiskokouksessa.

1. Tavoitteista toimintaan:
- näkemyksiä hallituksen Agenda2030
toimeenpanosuunnitelmasta
Eeva Furman
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
Kestävän kehityksen toimikunnan ja
kehityspoliittisen toimikunnan yhteiskokous
7.12.216

2. Kestävän kehityksen haaste erittäin suuri
Toimeenpanosuunnitelmaluonnos rakentuu jo meneillään
olevista tai jo luvatuista toimista:
+ hallituksen ohjelmassa paljon toimeenpanoa tukevaa
Mutta riittääkö se?
-> haasteeseen nähden olisi tarve asettaa nykyversiota
kunnianhimoisempia tavoitteita
2
Kunnianhimon taso

3. ● Linjaveto: sidottu tämänhetkisen hallituksen painopisteille
-> tulisi rakentaa selvä kytkös Sitoumus2050een, joka
tukisi hallitukset ja yhteiskunnan toimijat ylittävää työtä ja
sitoutumista Agenda2030n toimeenpanoon
-> tulisi varmistaa, että Sitoumus2050n tavoitteet olisi
läpikäytävä hallitusohjelmien laadintaprosesseissa (osaksi
sitovien dokumenttien tarkistuslistaa)
3
Toimeenpanosuunnitelman rooli

4. Avain 2030
arviot:
• Suomen keskeinen vahvuusalue, johon
tulee kiinnittää erityistä huomiota hyvän
yleistilanteen ylläpidon kannalta.
• Sachs ym.: Suomen lähtötilanne
rauhassa hyvä, kumppanuudessa
kelvollinen
• Järjestöjen arvio: Sama kuin Sachs.
• Kansainvälinen asemointi: Suomi
ollut yhteiskuntarauhan, vakauden ja
kehitysavun kärkimaita, mutta
erityisesti globaalivastuun suunta
heikentynyt.
Tärkeys (toimikuntien kysely)
• Ei erityisen tärkeä.
Yhteiskunta-
sitoumus:
Periaatteena vaikuttavien
ja vastuullisten ihmisten
yhteiskunta:
”Osallistumme aktiivisesti
kansainväliseen yhteistyöhön
rauhan ja turvallisuuden,
ihmisoikeuksien, demokratian ja
oikeusvaltion sekä laaja-alaisen
kestävän kehityksen
edistämiseksi.”
Hallitusohjelma-
huomioita:
Kestävän kehityksen globaalivastuu jää
HO:ssa erittäin vähälle huomiolle (kovin
abstraktia, substanssi ei tue tavoitteita).
Leikkaukset kehitysrahoitukseen
heikentävät valmiuksia globaalin
kumppanuuden vahvistamiseen.
Kansalaislevottomuutta ja ääriliikkeiden
nousua ei huomioida.
Ei käsitellä yksilöiden/yritysten/yhteisöjen
vastuuta kestävässä käyttäytymisessä ja
kulutuksessa (lokaalisti + globaalisti).
5. Vastuunottoa yksilöstä maailmanyhteisöön
Yhteiskuntasitoumus haastaa kaikki
yhteiskunnan toimijat
Agenda2030 toimeenpanoon

5. + Indikaattoreiden käyttö ja sitominen politiikkaprosesseihin
onnistunut ratkaisu
● Edelleen kehittämistä tulisi entisestään korostaa: alati muuttuvia
olosuhteita huomioiva päivitetty Sitoumus2050 viestikapulana
vaaliaiheita ruokkimaan ja hallitusneuvotteluihin
5
Toimeenpanon seuranta, arviointi ja
kehittäminen

6. + Kaksi valittua painopistettä hyviä
Mutta
-> keskinäisten yhteyksien esiin tuominen ja yritys integroida
eri ulottuvuuksia puuttuu
lisäksi tulisi tehdä näkyväksi
-> miten ihmisten arki liittyy kestävään kehitykseen: kulutus,
terveys, empatia…
-> miten globaali vastuunotto vaikuttaa Suomessa:
○ Suomeen tuotavien hyödykkeiden ympäristövaikutukset
kohdistuvat muualle: esim. vesijalanjälki tomaateista ja
puuvillasta
○ Maahanmuuttoa syntyy muualla olevien
kestävyysongelmien takia
6
Aiheista

7. ● Esim. 1.Työttömien työllistäminen
○ Toimenpide 2.2: hallituksen kärkihanke ”Osatyökykyisille tie
työelämään” on riittämätön vastaus
- pitkäaikaistyöttömyys kasvussa aiemmista hankkeista huolimatta
(10/2016 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita 9 600 enemmän
kuin vuotta aikaisemmin)
- Tutkimus: kestävä työyhteiskunta edellyttää radikaaleja muutoksia,
kuten palkkatyöriippuvuuden vähentämistä ja työn monimuotoistamista
(ja esim. perustulo ja työtakuu)
● Esim. 2. Biotalous ja ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset
○ Toimenpide 1.1: hallituksen kärkihanke: Hiilettömään,
puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan
kustannustehokkaasti”: Energia- ja ilmastostrategia aiheuttaa
paitsi hyödyllisiä, myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja
yhteiskuntaan
7
Tieteellinen tieto ja toimenpideohjelma
- ristiriitoja tutkijayhteisön näkemysten
kanssa

8. ● Poliittiset päätökset ovat aina arvoperusteisia
○ Tutkimustiedosta ei olla kiinnostuneita
○ Tutkimustietoa ei käytetä
○ Tutkimustietoa käytetään, mutta ei kokonaisvaltaisesti vaan
tukemaan vallitsevan politiikan päämääriä
-> tulisi taata, että tiedollisista perusteista päästään
keskustelemaan vuorovaikutteisesti; toimikunnan ja
tiedeyhteisön yhteiset työpajat ja seminaarit tärkeitä
-> tulisi uudelleen harkita valtioneuvoston tueksi poliittisesti
riippumatonta tieteellistä neuvonantajaa korostamaan
kriittisen ja riippumattoman tutkimustiedon merkitystä,
tarvetta ja olemassa oloa aiheesta riippumatta
8
Tieteellisen tiedon käyttö

9. Kiitos
9