2012 päättyneen Tekesin Tila-ohjelman tuloksia: Elämykselliset tilat

1. Elämykselliset tilat
Tila-ohjelman tuloskatsaus

2. Tila-ohjelma
Tekesin Tila-ohjelma on edistänyt suomalaisten yritysten tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjel-
massa on kehitetty tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista sekä tilojen elämyksellisyyttä. Tila-ohjelma on painottunut muuttuviin
käyttäjätarpeisiin asumisen, työnteon, oppimisen, kaupan, hyvinvoinnin, viihteen ja teollisuuden tiloissa.
Ohjelman aikana Tekes on rahoittanut lukuisia elämyksellisiin tiloihin liittyviä yritysten kehitysprojekteja sekä yritysten innovaa-
tiotoimintaa tukevia soveltavan tutkimuksen hankkeita.
Tässä katsauksessa esitellään yhteensä 16 erilaista projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosi-
na 2008−2012.
Tila-ohjelma päättyy vuoden 2012 lopussa, mutta Tekesin rahoitus ohjelman kohdetoimialoille jatkuu myös tulevina vuosina.
Yhdeksi Tekesin strategian sisällölliseksi painopisteeksi on määritelty Älykäs rakennettu elinympäristö, jossa maamme yrityksil-
lä ja tutkimuslaitoksilla on näköpiirissä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.
Tekes kiittää projektikatsauksessa mukana olevia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita yhteistyöstä katsauksen aikaansaamiseksi.
Katsauksen kokoamisesta ovat vastanneet Tila-ohjelman koordinaattorit Maarit Vuorela ja Hanna Koskela Ramboll Manage-
ment Consulting Oy:stä.
Sisällys
Muotoilu
Kolmen yrityksen yhteismallisto henkii ajattomuutta 4
Lasijätteelle uusi elämä 6
Sisustusvalaisinten uudet tuulet mahdollistavat kasvun 8
Graafisella betonilla ilmettä arkkitehtuuriin 10
Käyttäjäkokemukset
Uusi näkökulma myymäläsuunnitteluun 12
Ambient Design tuo tilaan tunnelmaa 14
Strategisia innovaatioita tilasta riippuvaisiin bisneksiin 16
Avaimia tehokkaampiin ja innostavampiin kokouksiin 18
Tilat ja designpalvelut auttavat varhaisen vaiheen ideointia 22
Sosiaalinen media nostaa käyttäjät keskiöön palveluiden 24
ja tuotteiden kehittämisessä
Elämykset
Tarinankerronnalla elämyksellisiä julkisia tiloja 26
Vuorovaikutuksen ja tunnelman yhteisöllinen jakaminen 28
Korjaamo tarjoaa tilat työnteolle ja oleskelulle 30
Voiko tilakokemusta muuttaa ja muokata? 32
Miten turvataan luovien alojen ja vapaan kulttuuritoiminnan tilat? 34
Uudet opastusjärjestelmät tukevat tilojen toimivuutta 36
Tekesin julkaisu 11/2012

3. Liiketoimintaa elämyksellisyyden
kokemisesta
Elämys sekä siihen liittyvä elämyksellisyyden tunne syntyy yksilön kokemuksesta. Tästä syystä
henkilökohtaisesti koettua, moniaistista, merkittävää ja unohtumatonta tapahtumaa on vai-
kea yksiselitteisesti kuvata.
Trendit muuttavat toimintaympäristöämme, johon kuuluvat elämäntapamme, asuinympäris-
tömme, kiinteistöt, rakennukset ja toimintatavat. Tilan toiminnot ja tarkoitus rakentuvat siellä
liikkuvien käyttäjien tai tekemisen mukaisesti. Tilat luovat siten uusia ja monipuolisia mahdol-
lisuuksia olemassa olevien liiketoimintojen kehittämiseen sekä kokonaan uudenlaisten liike-
toiminta-alueiden luomiseen erilaisille käyttäjä- ja asiakasryhmille.
Tila-ohjelman projekteissa tiloja sekä niihin liittyviä tuotteita ja palveluita on kehitetty ja tut-
kittu monipuolisesti fyysisestä, virtuaalisesta ja sosiaalisesta lähtökohdasta. Elämyksellisiä ti-
loja kehitettäessä kohteena ovat olleet kokemus sekä ihminen kokonaisvaltaisena kokijana
tuotetta tai palvelua käytettäessä. Useissa projekteissa on hyödynnetty erilaisia uusia tekno-
logioita.
Tila-ohjelman projektit ovat osoittaneet, että sillä miten kuluttajat kohtaavat tuotteet ja pal-
velut tilassa on suoraan vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn ja menestykseen. Tilaan liittyvillä
ratkaisuilla voidaan suoraan vaikuttaa esimerkiksi kuluttajan ostopäätökseen tai työntekijän
työvireyteen. Sosiaalinen media on puolestaan avannut aivan uusia mahdollisuuksia kehittää
uusia yhteisöllisiä ja vuorovaikutusta edistäviä ratkaisuja vaikkapa julkisiin tiloihin.
Elämyksellisiin tiloihin liittyvissä projekteissa on ennakkoluulottomasti yhdistetty fyysistä ja
virtuaalista maailmaa sekä luotu aivan uusia konsepteja. Tutkimusprojektien ja nopeiden
kokeilujen myötä on saatu lisää ymmärrystä uusista käyttäjätarpeista ja teknologian tarjoa-
mista mahdollisuuksista tiloihin liittyen.
Jakamalla kokemuksia ja käytännön esimerkkejä tuotteiden, liiketoiminnan ja palveluiden
kehittämisestä yritykset ja tutkimusryhmät voivat innostaa myös muita kehittämään omaa
liiketoimintaansa.
Seinäjoella 31.10.2012
Antti Ahonen
asiantuntija
Tekes

4. Muotoilu
Kolmen yrityksen yhteismallisto henkii
ajattomuutta
Jokipiin Pellava Oy, Lennol Oy ja VM-Carpet Oy ovat pohjalaista käsityöperinnettä
vaalivia perheyrityksiä. Perinne on innoittanut yritykset tekemään yhteistyötä
aina vuodesta 2001 yhteisten teemojen ja messuesiintymisten ympärillä.
Toimiva yhteistyö kannusti yhteisen Aava-malliston luomiseen, jolla taataan
parempi pääsy eri jakelukanaviin.
Aava-mallistossa yritysten osaaminen ja erikoistuminen mattoihin,
erilaisiin sisustustekstiileihin ja pellavatuotteisiin täydentävät toisi-
aan. Uusien tuotteiden suunnittelu aloitettiin niiden arvojen mää-
rittelyllä, joita malliston haluttiin ilmentävän. Aava-konsepti heijas- Kolmen yrityksen yhteistyö
taa elämän hidastamiseen, hyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään
kehitykseen tähtääviä ratkaisuja sekä perinteiden kunnioittamista. edustaa uutta toimintamallia
Tuotteet ovat ajattomia ja kestäviä.
tekstiilialalla. Kehitystyö on
Aava-mallisto sisältää klassisia perustuotteita, jotka liittyvät elämän
eri tilanteisiin. Tuotteet on jaettu kolmeen kategoriaan: lepo & olei- osoittanut, että yhtä ainoaa
lu, keittiö & kattaus sekä sauna & kylpy. Malliston ytimenä ovat ol-
leet materiaalien omat värit ja luonnonvärit. Uutta ja ennakkoluulo- oikeaa tapaa tehdä bisnestä
tonta näkemystä ja osaamista mallistoon ovat tuoneet ulkopuoliset
designerit ja suunnittelijat. Malliston kehittämisessä ovat olleet mu- ei ole.
kana myös kansainvälistä tunnustusta saaneet suunnittelijat Saara
Renvall ja Elina Helenius.
Vaikka Aava-tuotteet ovat ajattomia, vastataan niissä yksittäisiin se-
sonkeihin. Mallistoon liitettävät uudet tuotteet noudattavat konsep-
tin alkuperäisiä arvoja ja ne ovat keskenään yhdisteltävissä. Lisäksi
malliston halutaan kattavan myös eri hintakategorian tuotteita.
Kehitysprojektissa Aavalle luotiin myös oma myymäläkonsepti, jo-
ka skaalautuu pienestä shop-in-shopista suuriin myymäläympäris-
Tavoitteena uusien jakelukanavien töihin. Konsepti- ja pakkausilmeen mallistolle on suunnitellut Pen-
tagon Design Oy. Myymäläkonsepti tarjoaa elämyksellisen ostoko-
valloittaminen
kemuksen loppuasiakkaille sekä toimivan toteutuksen sisustusalan
ketjuille ja tuotteiden jakelijoille.
Kolmen yrityksen yhteismallisto lanseerattiin vuoden 2012 Habitare-
messuilla. Tuotevalikoima sai hyvin myönteisen vastaanoton myös Jakeluteiden vahvistamiseksi Aava-mallistolle toteutettiin myös
messujen kansainvälisiltä kävijöiltä, ja tarjonnan koettiin ilmentävän verkkokauppasovellus. Verkkokauppa mahdollistaa tuotteille pa-
skandinaavista muotoilua puhtaimmillaan. remman näkyvyyden ja tarjoaa kanavan kuluttajarajapintaan. Lisäk-
Tulokset Hyödyt
erikoistuneiden yritysten osaaminen täydentää jakelukanaviin.
toisiaan.
4

5. Muotoilu
Aava-malliston tuotteilla voi
Aava
sisustaa koko kodin.
Mallistoa tukeva
Aava
shop-in-shop-toteutus
mahdollistaa jakelukanavien
tehokkaan laajentamisen.
si yrityksillä on kolme omaa jälleenmyyntipistettä Vantaalla, Jalasjär-
vellä ja Jokipiissä.
Uusia jakelukanavia koskevat neuvottelut ovat käynnissä ja tarjon-
ta on tarkoitus saada asiakkaiden ulottuville mahdollisimman pian.
Kansainvälistymisessä pisimmällä ollaan USA:n, Japanin ja Englannin
markkinoilla. Kasvussa hyödynnetään jokaisen yrityksen omia vien-
tikanavia. Kotimaassa tavoitellaan entistä vahvempaa jalansijaa huo-
nekalu- ja sisustusketjuissa.
Yhteistyö kannustaa jatkamaan
Kolmen yrityksen yhteistyö edustaa uutta toimintamallia tekstiilialal-
la. Vaikka yhteistyö on tiiviimpää kuin aiemmin, yritysten toimintata-
vat eroavat silti toisistaan. Omasta identiteetistä ei yhteistoiminnas-
sa ole tarvinnut luopua. Kehitystyö on osoittanut, että yhtä ainoaa
oikeaa tapaa tehdä bisnestä ei ole.
Yhteistyö vähentää jonkin verran päätöksenteon ketteryyttä ja no-
peutta, mutta sen myönteiset vaikutukset kannustavat jatkamaan.
Työnjako yritysten välillä on sovittu selkeäksi: Jokipiin Pellavan toi-
mitusjohtaja Timo Laurila vastaa liikkeenjohdosta, VM-Carpetin toi-
mitusjohtaja Marja Hanhisalo markkinoinnista ja Lennolin toimitus-
johtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen tuotteistosta. Laskut laitetaan kol-
meen osaan ja päätökset tehdään yksimielisesti. Tulonjaon määrää-
vät asiakkaat.
5

6. Muotoilu
Lasijätteelle uusi elämä
Lasilinkki Oy:ssä kierrättäminen ja ympäristöystävällisyys ovat keskeisiä teemoja
uusien sisustuslasituotteiden kehittämisessä. Kierrätettävälle lasille on luotu
menetelmä, jossa hyödynnetään yrityksen lasituspuolen jätettä uusien tuotteiden
materiaalina.
Lasilinkki Oy hyödyntää lasijätettä esimerkiksi boordeissa, kahvoissa,
mosaiikissa, koriste-esineissä ja jopa kookkaammissa teoksissa ku-
ten lasireliefeissä ja hautakivissä. Asiakkaille on tehty tilan elämyksel-
Lasi taipuu moniin lisyyttä korostavia sisustusratkaisuja, kuten STX Finland Oy:n luksus-
risteilyaluksien lasiseinäkkeet ja hotelli Levitunturin sviittien lavuaa-
käyttökohteisiin oikeilla rit ja käsinmaalatut ovilasit.
tuotantoteknologioilla. Lasijäte murskataan, sulatetaan ja muokataan uuteen muotoon. La-
siin saadaan erilaisia pintoja sulatuslämpötiloja muuttamalla: lasi
voidaan sulattaa täysin tasaiseksi tai jättää pinnastaan hieman epä-
tasaiseksi.
Valaistuksella saadaan rakenteisiin lisää tunnelmaa; lasi elää valosta.
Lasiratkaisut ovat kulutusta kestäviä ja lasimurskan sävyjä yhdistele-
mällä eri väri- ja tummuusvaihtoehtojen kirjo on laaja.
Yrityksen tavoitteena on panostaa entistä enemmän lasijätteen uu-
siokäyttöön ja kierrätyslasituotteisiin. Kehitysprojektin myötä kierrä-
tyslasin moniulotteisuutta selvitettiin sisustus- ja rakennushankkeis-
sa. Lasilinkki on luonut oman mallistonsa ja jalostanut liiketoimin-
tamalliaan tavoitteena kasvaa niin kotimaan kuin ulkomaan mark-
kinoilla.
Ympäristöystävällisyys ja muotoilu
valtteina kansainvälistymisessä
Kehitysprojekti on edellyttänyt pitkäjänteistä tutkimustyötä siitä, mi-
hin kaikkiin käyttökohteisiin lasi muotoutuu, ja miten sen tuotanto-
teknologiaa voitaisiin kehittää. Tuotannon kehittämisen ohella pro-
Tulokset jektissa vahvistettiin Lasilinkin tarjontaa. Markkina-analyysi auttoi
kartoittamaan, millaista kysyntää lasisille sisustustuotteille esiintyy,
erilaisissa sisustusratkaisuissa. ja sen pohjalta syntyi ideoita uusista tuotteista. Tuotekehitys ja tuo-
tantotapojen uudistaminen ovat olleet selkeitä tukitoimia kasvulle.
Kehitysprojektin aikana Lasilinkki toteutti Kuopiossa Tavaratalo Carl-
sonin vanhoista näyteikkunoista tilataideteoksen. Suunnittelukilpai-
lun tuloksena syntyneessä teoksessa hyödynnettiin useita eri teknii-
koita, jotka ilmentävät kierrätyslasin monipuolisia käyttömahdolli-
suuksia.
Hyödyt
on ekologista.
6

7. Muotoilu
Lasijätettä voi soveltaa
Lasilinkki
monissa kohteissa.
Lasilinkki
Lasilinkki
Yhteistyö Pekka Paikkarin ja arkkitehti Kirsti Sivenin kanssa tuotti jul-
kisivupaneeleita kierrätyslasimurskasta asuinkerrostaloihin sekä lasi-
sia tilataideteoksia porraskäytäviin. Lasilla saadaankin luotua elävä-
pintaisia katseenvangitsijoita hyvin erilaisiin tiloihin.
Lasilinkin kehitysprojektin lopputuloksena syntynyt Essi’s sisustusla-
simallisto lanseerattiin Habitare-messuilla syksyllä 2012. Mallisto kat-
taa muun muassa lasialtaita, keittiön välitilan lasitusratkaisuja, kat-
tovalaisimia, peilinkehyksiä sekä vateja. Mallistoon kuuluvat myös
sulattamalla valmistetut ja käsityönä kuvioidut ovet, seinäkkeet se-
kä lasialtaat. Malliston johtotähtenä on yhteistyössä Tapio Anttilan
kanssa suunniteltu kierrätyslasinen Sirua-kattovalaisin.
Noin puolet Essi’s malliston tuotteista on valmistettu kierrätyslasista.
Yrityksessä syntyy viikoittain satoja kiloja lasijätettä ja tämän määrän
hyödyntäminen on edellyttänyt oman laitteiston rakentamista. Ky-
syntäpiikeissä yritys on käyttänyt myös muita alueen lasiliikkeitä raa-
ka-aineen lähteinä.
Essi’s malliston tuotteet tarjoavat ekologisia sisustusratkaisuja, jotka
kiinnostavat niin sisustusalan ammattilaisia, arkkitehtejä ja suunnit-
telijoita, kuin yksittäisiä kuluttajia. Yritys palvelee molempia asiakas-
ryhmiä, joten uuden malliston myötä myös jakelukanavia mietitään
uudelleen.
7

8. Muotoilu
Sisustusvalaisinten uudet tuulet
mahdollistavat kasvun
nGlass Oy tarjoaa uuden teknologian lasin muotoiluun ja värjäämiseen korkeissa
lämpötiloissa. Yrityksen panostukset ovat konkretisoituneet SOLU-valaisimeen,
missä LED-valo johdetaan uudella menetelmällä lasilaattojen sisälle.
dittu kansainvälistymiseen tähtäävä liiketoimintamalli SOLU-valai-
sinkonseptille sekä toteutettu tätä tukeva markkina- ja asiakastarve-
kartoitus.
Sisustustuotemarkkinoilla
Markkinoilta saadun palautteen perusteella SOLU-konseptille kehi-
uudet teknologiat, kuten tettiin erilaisia tuotesovelluksia. Yrityksen keksintöä on tarkoitus hyö-
dyntää mahdollisimman monipuolisesti, tavoitteena laaja mallisto.
LED-sovellukset, monipuolistavat Uusien sovellusten jatkuva kehittäminen on tärkeää yrityksen kilpai-
lukyvyn takaamiseksi. Yhden konseptin varaan ei voida rakentaa kas-
valaisintarjontaa. vua eikä tällä pystytä vastaamaan markkinoilta tulevaan asiakaspa-
lautteeseen.
Kehitysprojektin avulla on haluttu myös löytää potentiaalisimmat
vientimaat ja laatia maakohtaiset kansainvälistymissuunnitelmat.
Selvitykseen sisältyi kartoitus kulttuurikohtaisista eroista sekä riskeis-
Sisustustuotemarkkinoila erilaiset LED-sovellukset ovat yleistymäs- tä eri markkina-alueilla.
sä kovaa vauhtia. Näin ollen jakeluporras, vähittäismyyjät, sisustus-
suunnittelijat ja arkkitehdit kartoittavat jatkuvasti mahdollisuuksia
täydentää tarjontaa uusilla kodin- ja julkitilojen sisustusratkaisuilla. Markkinakartoitus kehittämisen
työvälineenä
nGlassin kehitysprojektissa on tutkittu tuotteen valmistettavuuteen
liittyviä menetelmiä ja kehitetty itse tuotekonseptia. Lisäksi on laa-
SOLU-sisustusvalaisimessa LED-valo ohjataan tasaisesti ohuen vär-
jätyn lasilaatan sisälle. Markkinoilla ei ole toista vastaavaa ratkaisua.
Asiakas voi asetella 13x13 cm kokoisia valaisinlaattoja haluamas-
saan järjestyksessä esimerkiksi seinälle. Lasin värin ja kuvion voi vali-
Tulokset ta useista eri vaihtoehdoista, mikä lisää variointimahdollisuuksia.
voi lasilaatoista rakentaa haluamansa kokoisen ja Pääsääntöinen käyttökohde valaisimille ovat kylpyhuoneet ja kylpy-
muotoisen sisustusvalaisimen. lät, mutta ne soveltuvat myös portaikkoon ja muihin kapeisiin koh-
teisiin sekä makuuhuoneisiin. Helppohoitoisen ja kestävän valaisi-
ekologinen. men paksuus on 8 mm eli se on suhteellisen helppo integroida käyt-
tökohteeseen.
integroida käyttökohteeseen.
Tuotekehityksen lähtökohtana ovat olleet vientimarkkinat, missä Eu-
rooppa toimii eräänlaisena kotimarkkinana. Kansainvälisillä markki-
noilla esiintyvää kiinnostusta tuotteelle on kartoitettu muun muassa
Keski-Euroopan sisustusmessuilla.
Hyödyt
Sisustussuunnittelun ammattilaisilta saatu palaute on edistänyt tuo-
korkeissa lämpötiloissa. tekehitystä ja vahvistanut tuotteeseen kohdistuvaa kysyntää. Eri
maista ja asiakkailta on tullut aloitteita esimerkiksi valaisinlasien eri-
sisälle. laisista väreistä ja kuvioista. Erityisesti Englannista, Ranskasta, Saksas-
ta, Hollannista ja Itävallasta koottu markkinakartoitus on auttanut
8

9. Muotoilu
nGlassin keksinnössä
nGlass
valoa ohjataan sulatetuilla
lasisiruilla. Kristallimaiset
sirut antavat samalla valoille
tyylikkyyttä ja arvokkuutta.
Arctic Sky -elementeillä voi
nGlass
rakentaa isoja ja näyttäviä
kokonaisuuksia.
kansainvälistymistä merkittävästi tuotteen jatkokehityksen ja tuo- Modulaarisilla SOLU-valoilla
nGlass
tantomenetelmien parantamisen edistämiseksi. on helppo asentaa itselle
parhaiten sopiva kokonaisuus.
Valaisimien valmistusmenetelmät perustuvat nGlassin omaan tek-
nologiaan. Yrityksen koko tuotanto on Suomessa ja vain sähkö- ja
muovikomponentit ostetaan alihankintana. LED-tekniikassa ja säh-
köjärjestelmissä yhteistyökumppaneina ovat toimineet LumiComp
Oy ja SGS Fimko Oy.
nGlassilla on jo nyt valmiudet valmistaa noin 50 000 tuotetta vuo-
dessa. Tuotannossa kehittämistyö on keskittynyt muun muassa lasin
työstämisen menetelmiin, joiden avulla parannetaan valon tehokas-
ta ja oikeanlaista leviämistä lasin sisällä.
Tutkittavana ovat olleet myös kosteusluokitellut rakenteet ja kom-
ponentit. Lisäksi on selvitetty pintakuvioinnin parempia toteutus-
vaihtoehtoja, muun muassa silkkipainotekniikan ja eri värilaatujen
hyödyntämistä. Pintakuviointi on oleellinen osa tuotteen ominai-
suutta, jolla valon jakautumista lasin sisällä ohjataan. Uuniteknolo-
giassa on tehostettu lasilaattojen tuotantoa.
Ekologinen ratkaisu taipuu monille
markkinoille
Valaisinalan murroksessa SOLU-valaisimella koetaan olevan hyvät
edellytykset menestyä Euroopan ohella myös USA:n markkinoilla.
Sekä kotimaassa että ulkomailla tuotteella on kummassakin noin 20
jälleenmyyjää.
Kehitysprojektissa kerätty palaute potentiaalisilta asiakkailta on edis-
tänyt sekä yrityksen tuotteistamista että tuotannon kehittämistä. In-
vestointien kautta on varauduttu tuotannon virtaviivaistamiseen ja
sarjatuotantoon valmistautumiseen. Itse kehitetty tuotantolaitteis-
to ja toimivat tilat takaavat tuotannon joustavuuden. Tähän perus-
tuen nGlass on asettanut tavoitteekseen kolminkertaistaa tuotan-
tonsa seuraavien kolmen vuoden aikana.
9

10. Muotoilu
Graafisella betonilla ilmettä arkkitehtuuriin
Graphic Concrete Oy tarjoaa arkkitehdeille, rakennuttajille, urakoitsijoille ja
betonielementtitehtaille mahdollisuuden luoda ja käyttää kuvioitua betonipintaa.
Tuotteissa kohtaavat arkkitehtuurin ja betonielementtiteollisuuden haasteet sekä
kustannustehokas ja turvallinen tuotantotapa.
Graafinen betoni sopii
julkiseen ja kaupalliseen
rakentamiseen, teollisuusraken- Tavoitteet
tamiseen, asuntotuotantoon tamalla markkinoiden tarpeet täyttävä tuotanto.
ja sisustukseen. palveluja ja prosesseja, jotka vastaavat kansainvälisten
markkinoiden kysyntään ja haasteisiin.
Graphic Concreten liikeidea perustuu sisustusarkkitehti Samuli Naa- nielementin valmistajista rakennuttajiin. Yritys huolehtii tarvittaessa
mangan kehittämään, patentoituun keksintöön käyttää perinteisiä koko arvoketjun sitouttamisesta hankkeeseen, mikä madaltaa graa-
painotekniikoita pintahidastinaineen painamisessa erikoiskalvolle. fisen betonin käyttökynnystä.
Graafinen betoni on menetelmä, jossa betonielementin pintaan Tuotteistamalla yrityksen palveluja kansainvälisille yhteistyökump-
luodaan pysyvä ja yksityiskohtainen kuvio. Menetelmä mahdollistaa paneille tarjotaan näille toimivat työkalut myydä ja markkinoida
rastereiden, kuvioiden, taideteosten ja tekstien esiintuomisen beto- graafista betonia omalla markkina-alueellaan. Teknologioita ja pal-
nipinnalle niin vertikaalisti kuin horisontaalisti. Betonipinnan kuvio veluita tuotteistamalla asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden
saadaan aikaan sileän pinnan ja kiviaineksen kontrastista. Modulaa- käyttöön taataan nopea laajentuminen ja kasvu mahdollisimman
risten tuotteiden rinnalla on mahdollisuus myös asiakkaan oman ku- pienillä omilla resursseilla.
vion toteutukseen.
Graphic Concreten painotekninen osaaminen on Suomessa – kal-
Betonipintoja hyödynnetään pääsääntöisesti julkisivuissa, seinissä, von painaa alihankintana suomalainen painotalo. Graafinen beto-
muureissa ja laatoissa, sillä pinnat eivät vaadi erityistä ylläpitoa. ni on kustannustehokas tapa tuottaa tyylikästä betonipintaa. Mene-
telmä parantaa myös pesubetonipintojen valmistuksen työturvalli-
suutta ja työviihtyvyyttä, sillä hidastinaine toimitetaan kuivana. Teh-
Haussa uusia kumppaneita ja taan henkilöstön ei tarvitse käyttää muottiöljyä, käsitellä liuotinainei-
toimintatapoja ta eikä puhdistaa muotteja kiinni jääneestä pintahidastinaineesta.
Tuotantoteknologiaa lähelle asiakasta
Kehitysprojektissaan Graphic Concrete on etsinyt jakeluun uusia
kumppaneita ja toimintatapoja. Tässä työssä on otettu huomioon
niin suunnittelu-, valmistus- kuin rakentamisvaiheen toimijat. Mah- Tällä hetkellä Graphic Concretella on kotimaan lisäksi toimintaa
dollisimman korkeatasoisen ja toimivan lopputuloksen varmistami- Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa, Benelux-maissa, Sak-
seksi yritys konsultoi koko rakennusketjua arkkitehdeistä ja beto- sassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Japanissa ja Australiassa. Toi-
10

11. Muotoilu
Graafinen betoni elävöittää
Graphic Concrete
muun muassa laajoja
julkisivukokonaisuuksia.
Graafisen betonin
Graphic Concrete
valmistuksessa on
otettu huomioon myös
työturvallisuus.
mintamallit vaihtelevat kuitenkin maittain ja kehitysprojektissa on joiden kieltä ja jotka ymmärtävät julkisivurakentamista. Rakennus-
luotu mahdollisimman monistettava toimintatapa Euroopan mark- hankkeet ovat usein pitkiä ja käsittävät useita toimijoita. Näitä toi-
kinoille, missä yrityksen kansainvälisen kasvun pääpaino on. mijoita ja tätä kautta markkinoita kasvatetaan ja vahvistetaan tule-
vina vuosina muun muassa Ranskassa, Saksassa, Benelux-maissa ja
Kehitysprojektissa luotu uusi tuotantoteknologia mahdollistaa kan- Skandinaviassa.
sainväliseen kysyntään vastaamisen; teknologia edistää toiminnan
tehokkuutta, lyhentää toimitusaikoja ja vahvistaa tuotteen laatua.
Jotta tuotantoteknologia vastaisi kansainvälisiin haasteisiin, se tulee
tarvittaessa siirtää lähemmäksi asiakasrajapintaa eli myös Suomen
ulkopuolelle. Tuotantokapasiteetin siirto edellyttää kuitenkin tietty-
jä, valmistajaan kohdistuvia kriteereitä, jotka liittyvät muun muassa
kustannustehokkuuteen, painotarkkuuteen sekä painojäljen tasai-
suuteen.
Kansainvälistymisessä toimijoina hyödynnetään myös agentteja, jäl-
leenmyyjiä ja omaa henkilöstöä. Yhteistyö valittujen kumppaneiden
kanssa sisältää muun muassa koulutusta, tuotteiden ja palvelujen
testausta, toiminnan suunnittelua sekä tuotekehitystyötä. Konsep-
tointi on ulotettu myyntiin ja myyntitapojen tuotteistukseen; myyn-
ti tehdään mahdollisimman helpoksi jakelukanaville, mikä edellyttää
yritykseltä järjestelmällistä opastusta ja konsultointia.
Kansainvälistymistavat laaditaan markkinakohtaisesti. Haasteena
tässä on löytää kumppanit, jotka pystyvät puhumaan suunnitteli-
11

12. Käyttäjäkokemukset
Uusi näkökulma myymäläsuunnitteluun
Designtoimisto Mozo Oy:n kehittämisprojektissa luotiin elämyksellisiä tilaratkaisuja
jakelutien hyödynnettäväksi. Projektin ydinkysymyksiin kuului tilan uudenlainen
hahmottaminen: mitä elementtejä suunnittelijan ja asiakkaan on otettava huomioon
elämyksellisiä kohtaamisia suunniteltaessa.
Kuluttajien suhde brändeihin Mozo halusi lisätä asiakkaidensa kilpailukykyä ja luoda Suomeen ym-
märrystä kuluttajakohtaamisten merkityksestä ja menestyksekkääs-
ja ostamiseen on muuttunut. tä suunnittelusta. Yrityksen kehitysprojektissa tarkastelussa oli fyysis-
ten tilojen ja virtuaalimaailmojen yhdistäminen, jotka yleensä suunni-
Oivasti visualisoitu tila ei riitä, tellaan toisistaan erillään, kahtena vaihtoehtoisena kanavamuotona.
tarvitaan myös vaivattomuutta Fyysistä ja virtuaalista maailmaa yhdistettäessä haasteet kohdistuvat
mitä suuremmissa määrin käytettävyydelle, elämyksen suunnittelul-
ja mielenkiintoisuutta. le ja uudenlaisten konseptien tuottamiselle. Kuitenkin kuluttajakult-
tuurin muutoksessa esimerkiksi vähittäiskaupat joutuvat osin pako-
tetusti miettimään e-kaupan tarjoamia mahdollisuuksia. Internet ei
tue toimintaa eristettynä osana, vaan fyysiseen kauppaan yhdistet-
tynä palvelumuotona.
Projektissa kehitettiin ja testattiin suunnitteluprosessi, jolla elämyk-
selliseen tilaan liittyvää projektia viedään eteenpäin yhteistyössä
asiakkaan kanssa. Tuloksena syntynyt Shop Design 360 -palvelu ot-
ti huomioon yritysten näkökulman toimituskanavia ja logistiikkaa si-
vuten. Palvelun avulla suunnitteluprosessi voidaan monistaa Mozon
asiakkaille yksilöllistä ja elämyksellistä lopputulosta unohtamatta.
Kuluttaja ja brändi vuorovaikutuksessa
Kokonaisvaltainen elämys syntyy viidestä ulottuvuudesta: aistiha-
vainnoista, tunteista, ajatuksista, toiminnasta sekä yhteenkuulu-
vuuden kokemuksesta. Myönteisen brändimielikuvan syntymiseen
vaaditaan onnistunut, mieleenpainuva vuorovaikutus kuluttajan ja
brändin välillä.
Tulokset
Mozo korostaa toimintatavassaan kokonaisvaltaista design manage-
mentia, jonka avulla hallitaan tuotteen, palvelun, viestinnän ja ym-
elämykselliseen tilaan liittyvä projekti toteutetaan
päristön yhtenäistä viestintälinjaa.
yhdessä asiakkaan kanssa.
Mozon myymäläsuunnittelussa keskiössä ovat myymäläympäris-
tön elämyksellisyys ja kuluttajalle syntyvä kokonaisvaltainen palve-
lukokemus. Kehitysprojektissa etsittiin uudenlaisia interaktioalueita
Hyödyt ja -ratkaisuja, joilla fyysisiä ja virtuaalisia tiloja integroidaan ja linkite-
tään sosiaalisiin tarpeisiin ja ihmisen kokemusmaailmaan.
tukee siten liiketoiminnan kasvua.
Kehitysprojektissa toteutetun markkina-analyysin perusteella kehi-
tetty Shop Design 360 -palvelukokonaisuus tähtää kokonaisvaltai-
12

13. Käyttäjäkokemukset
Ruohonjuuren kassapisteen
Mozo
ja kyltityksen kokemat
muutokset edistivät
omalta osaltaan myymälän
liiketoimintaa.
seen palvelutarjontaan. Shop Design 360 -palvelukokonaisuus toi- teriaalin. Visuaalisen identiteetin muuttamisen myötä yrityksen liike-
mii prosessina, jossa lopputulos on asiakkaan saatavissa ”avaimet kä- toiminta on kasvanut ja asiakastyytyväisyys on vahvistunut.
teen” -periaatteella.
Mozon suunnittelupalvelun laajentumisen edellytyksenä on vahvis-
Shop Design 360 -palvelu yhdistää teknologiaa, tuotteita ja tutki- taa asiakkaan ymmärrystä elämyksellisen tilasuunnittelun tuomasta
mustietoa, ja tuottaa niiden avulla kaupallista liiketoimintaa. Projek- lisäarvosta. Käyttäjälähtöisyyden ja elämyksellisyyden kokeminen on
ti antoi lisää ymmärrystä uusista käyttäjätarpeista sekä tuki poikki- aina subjektiivista, mikä aiheuttaa suunnittelulle omat haasteensa.
toimialaista ja -tieteellistä verkottumista ja yhteistyötä. Palvelu aut-
taa koko palveluprosessin hahmottamisessa aina strategian luonnis- Myönteisten kokemusten johdosta palvelulle uskotaan olevan tu-
ta design-ratkaisuihin ja toteutukseen. levaisuudessa yhä enemmän kysyntää. Jatkossa kehitysprojektis-
sa luotu suunnitteluprosessi laajennetaan koskemaan mitä tahan-
sa fyysistä tilaa, joka liittyy kaupalliseen tai sosiaaliseen kontekstiin.
Elämyksellisyyttä etsimässä Ekokauppa Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi asemahallit, linja-autojen odotustilat,
kauppakeskusten ”yleiset tilat” tai sairaalat ja vanhainkodit.
Ruohonjuuressa
Shop Design 360 -palvelua piloitoitiin Ekokauppa Ruohonjuuren
myymäläfacelift -projektissa. Myymälän asiointiviihtyisyyttä lisättiin
elämyksellisyyden avulla. Projekti tuki myös liiketoiminnan kasvua.
Lähtötilanteessa myymälän uusasiakasvirta oli suhteellisen heikkoa
eikä olemassa olevien asiakkaiden keskiostos ollut saavuttanut yri-
tyksen toivomaa tasoa.
Muutoksen lähtökohta oli kartoittaa ideaaliseen ostotilanteeseen
vaikuttavat seikat. Myymälässä tehtiin ostokäyttäytymistutkimusta
siitä, miten asiakkaat haluaisivat ostoksensa tehdä. Tuloksia analysoi-
malla tilan elämyksellisyyttä vahvistettiin ja myymälän yleisilme uu-
sittiin kokonaisvaltaisesti.
Myymälän valaistusta, julkisivua, kassapisteitä ja kalusteita muu-
tettiin. Myös tuotteiden esillepanoon kiinnitettiin huomiota, lisäksi
henkilöstön asiantuntemusta ja myymälän laajaa valikoimaa tuotiin
paremmin esiin. Yrityksen brändia vahvistettiin uusitulla visuaalisel-
la ilmeellä, joka kattoi niin myymälän kuin yrityksen markkinointima-
13

14. Käyttäjäkokemukset
Ambient Design tuo tilaan tunnelmaa
dSign Vertti Kiven & Co:n kehitysprojektin lähtökohtana oli elämyksellisen
tilakonseptin luominen ja vastauksen löytäminen kysymykseen, miten tilaa voidaan
muuntaa emotionaalisesti ja fyysisesti.
Muuntautuvuus lisää tilojen käyttöastetta, sillä tilat elävät päiväryt-
min mukaisesti. Esimerkiksi kahvila tarjoaa aamulla asiakkailleen vir-
keää aamutunnelmaa aamiaisen myötä, kun taas lounas tuo ren-
Tiloilta edellytetään yhä touttavan hetken työpäivän piristykseksi. Illalla tilalta vaaditaan
jälleen toisenlaista tunnelmaa, mikä edistää ihmisten pidempiaikais-
enemmän elämyksellisyyttä, ta viihtyvyyttä. Tunnelmanvaihdokset ovat mahdollisia muuttamal-
la esimerkiksi tilan valaistusta, kalusteiden järjestystä, materiaaleja tai
wau-efektejä ja viihtymistä. värejä.
Samat odotukset kohdistuvat dSign Vertti Kiven tilakonseptin kehitys aloitettiin potentiaalisia
markkina-alueita ja siellä esiintyvää kilpailua ja kysyntää kartoitta-
myös työympäristöihin. malla. Asiakkaiden tarpeita käytiin läpi muun muassa hotellijohta-
jien, yritysjohtajien ja myymälänomistajien haastatteluilla. Taustatie-
don ja aiempien kokemusten pohjalta luotiin kolme erillistä konsep-
tia, joista hotellikonsepti parantaa hotellin kilpailukykyä, yrityskon-
septi synnyttää myönteistä yritysmielikuvaa ja myymäläkonsepti toi-
mii myynninkasvattajana.
Fyysinen elämystila simulointia varten
Fyysinen Ambient Design -elämystila, jossa virtuaalisia konsepteja
dSign Vertti Kivi on kehittänyt Ambient Design -tilamallin, joka tar- voidaan testata, toteutettiin dSign Vertti Kiven omaan tutkimus- ja
joaa myönteisen kokonaiselämyksen. Mallin avulla luodaan tiloja, testikäyttöön. Tilan koko on noin 50 m2, ja samaa tilaa voidaan hyö-
joiden houkuttelevuus muuttaa asiakaskokemuksen myynnin kas- dyntää eri käyttötarkoituksia simuloitaessa.
vuksi ja motivoituneen henkilöstön tehostuneeksi tavaksi tehdä työtä.
Asiakas hahmottaa valmiin tilan helpommin, kun suunnittelussa
Pääkohteita konseptin markkinoinnissa ovat olleet kansainväliset hyödynnetään elämystilaa. Myös tilojen muunneltavuus ilmenee
boutique-hotellit, ravintolat, yritysten pääkonttorit ja myymälätilat. paremmin. Yrityksen tarjoamien ratkaisujen avulla tilan käyttöaste
nousee ja käyttö tehostuu. Virtuaalimallinnus ei ole sidonnainen fyy-
Sama tila – monet kasvot
Kuluttajien ostopäätökset ovat nopeita ja ostoimpulsseja voidaan
Tulokset
edistää erilaisten aistiärsykkeiden tuomisella tilaan. Esimerkiksi va-
loja suuntaamalla ja tuotteiden esillepanolla asiakas saattaa tuntea,
ja siellä käytetyistä väreistä, materiaaleista, valoista,
että tämä tuote on juuri hänelle tarkoitettu, mikä luonnollisesti lisää
liikkuvasta kuvasta, äänistä, tuoksuista ja jopa mauista.
tuotteen hankkimisen todennäköisyyttä. Myymälöiden väri- ja tuok-
sumaailma merkitsevät ostopäätöstä tehtäessä, samoin kuin valais-
tusratkaisut.
Vastaavasti yritysten toimitiloissa esimerkiksi liikkuvat työpisteet, Hyödyt
teknologian automatisoimat valaisinten ja verhojen siirrot sekä mo-
nentyyppiseen työn tekemiseen muuntautuvat tilat virittävät aistit ja tuo kilpailuetua.
työn tekemiseen. Myönteinen tilaelämys tähtää vahvan muistijäljen
syntymiseen, jotta tilaan palaamisen todennäköisyys kasvaa.
14

15. Käyttäjäkokemukset
Tuotteistettu, virtuaalinen
dSign Vertti Kivi & Co
sisustussuunnittelumenetelmä
konkretisoi tilan eri
mahdollisuudet myös
ulkomailla toimivalle
asiakkaalle.
Hotellin aulatila palvele
dSign Vertti Kivi & Co
asiakkaita aamulla erityisesti
vastaanottotilana, mutta toimii
iltaisin cocktail-tilaisuuden
tapahtumapaikkana.
siseen paikkaan, joten sen avulla voidaan palvella niin roomalaista
kuin rovaniemeläistä asiakasta.
Projekti osoitti, että kansainvälistyminen edellyttää uusia design-
innovaatioita ja markkinatilanteen selvittämistä. Kansainvälistymi-
sessä tie on pitkä, sillä asiakkaan luottamus on ensin voitettava. Ver-
kottuminen vaatii osaavien henkilöiden kouluttamista ja kokemus-
ten kartuttamista.
dSign Vertti Kivi hakee ulkomailta kasvua erityisesti Lähi-idästä, Poh-
jois-Amerikasta, Euroopasta sekä Venäjällä Moskovasta sekä Pietaris-
ta. Tulevaisuudessa kolmanneksen yrityksen projekteista toivotaan
tulevan ulkomailta.
15

16. Käyttäjäkokemukset
Strategisia innovaatioita tilasta
riippuvaisiin bisneksiin
Actland-tutkimusprojektissa luotiin menetelmiä ja työkaluja tilariippuvien
liiketoimintojen, kuten kuntosalin, parturi-kampaamon tai kukkakaupan
kehittämiseen.
Tutkimustyön taustalla oli ajatus tilariippuvasta liiketoiminnasta 3) Aineeton kauppa toimi hetken Ilmastoinfo-pisteessä
aloilla, jotka eivät ole uudistuneet muun toimintaympäristön kehit- Sanomatalossa, sen jälkeen kun tila ja toiminnot oli ensin
tymisen rinnalla. Valitut alat tekevät merkittävästi liikevaihtoa, työllis- konseptoitu kokeilutilassa.
tävät paljon ihmisiä sekä palvelevat runsasta määrää asiakkaita.
4) Parturi-kampaamojen toimialan perinteitä haastavassa
Actland-tutkimusprojekti aloitettiin palvelukokeiluihin soveltuvan ti- kokeilussa oli 11 näkökulmaa alan uudistamiseen esimerkiksi
lan varustamisella. Sen jälkeen tehtiin viisi uusien tilasta riippuvais- lisäämällä ihmisten välisiä kohtaamisia. Toteutettiin myös
ten liiketoimintakonseptien kokeiluprojektia hyödyntämällä palve- hiustenleikkausten valitsemispalvelun pilotti.
lukokeilumenetelmiä:
5) Kukkakauppa-alan toimialan perinteitä haastava konsepti.
1) Uudenlainen yökerhotoimialan perinteitä haastava
yökerhokonsepti. Kahden ratkaisukonseptin avulla
Palvelukokeilut kehittämisen ajurina
luotiin mahdollisuus ihmisten kohtaamiseen nykyistä
paremmin.
Kaikki kokeilut maailman parasta puistokokemusta lukuun ottamat-
2) Maailman paras puistokokemus. Kokeilun seurauksena ta tehtiin Aalto Venture Garageen sisustetussa noin 60 m2 tilassa. Lii-
Sinebrychoff palkkasi kesällä 2012 Koffin puistoon kaksi kuteltavien seinien, kankaiden, verhojen, valojen ja äänien avulla ti-
Park Rangeria. Toiminta sai paljon julkisuutta ja Helsingin lassa oli helppo tehdä erilaisia fyysisiä muutoksia. Lisäksi huonekalu-
kaupungin johto, Pekka Saurin suulla, totesi uuden, jen avulla luotiin asiakaspalvelupisteitä ja istuinryhmiä kutakin esi-
kiinnostavan käytännön syntyneen Helsinkiin. Taustalla oli merkkitapausta varten. Esimerkkitilat noudattivat kunkin toimialan
kyseisen puiston kielteinen mielikuva julkisuudessa, johon konventioita, joita sitten muutoksia tekemällä haastettiin. Testiryh-
haluttiin muutos. missä oli tutkijoita ja Aallon campukselta rekrytoituja opiskelijoita.
Tulokset
liiketoiminnan kehittämiseen. Strategisia innovaatioita eli
edustajat oppivat toiminnallisen tavan kehittää toimialaa ennakkoluuttomasti
liiketoimintakonsepteja suunnittelun sijasta.
haastavia palveluja ei luoda
suunnittelemalla. Tarvitaan
Hyödyt kokeiluja, jotka opettavat mikä
palvelukehittäjät vain itse siirtyvät kokeilutilaan. toimii ja mistä asiakkaat ovat
kokeilemista opiskelijoille ja palveluliiketoiminnan valmiita maksamaan.
kehittämisessä mukana oleville henkilöille.
16

17. Käyttäjäkokemukset
Palvelukokeilutila tarjoaa
Aalto-yliopisto
turvallisen ympäristön
ennakkoluulottomille
kokeiluille.
Kokeiluja tehtiin sekä kokeilutilassa että oikeassa ympäristössä, myös Palvelukokeileminen on vielä uusi ja varsin tuntematon työväline lii-
yhdessä asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa. Innovaatioprojek- ketoiminnan kehittämisessä. Tutkimusprojektissa haasteeksi osoit-
teissa luotiin kokeilemalla kunkin toimialan konventioita haastava tautui myös yritysten pienuus ja valituilla aloilla vallitseva life-style-
konsepti. Jokaisesta projektista tehtiin lyhyt video, jolla esitellään yrittäjyyden kulttuuri, mikä ei tue liiketoiminnan kehittämistä ja kas-
lopputulosta ja prosessia. vua. Mikäli aidosti halutaan tietyn alan uudistumista, ajattelumallei-
hin on vaikutettava jo koulutuksen aikana ennen yrittäjäksi ryhty-
mistä.
Kokeilutila auttaa vaihtoehtojen
karsinnassa
Palvelukokeilutila tarjoaa turvallisen ympäristön täysin uudenlais-
ten palvelukonseptien kokeiluihin. Se tarjoaa kokeilijoille leikkiken-
tän, joka mahdollistaa nopeat ja karkeat kokeilut palveluideoiden
ympärille.
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä tilannetta, joissa palvelukokeiluti-
lasta on erityisesti hyötyä:
1) Uutta palveluideaan liittyvää palveluympäristöä ei vielä ole ole-
massa, joten se täytyy luoda kokeilemalla.
2) Toteutuksen vaihtoehtoja on joko liian vähän tai liian runsaasti,
jolloin nopeilla, karkeilla kokeiluilla ja what if -toiminnalla saadaan
nopeasti selville, mikä kokonaisuus tuottaa parhaiten asiakasarvoa.
3) Kun uuden palveluidean implementointi vaatii paljon investoin-
teja, on parempi varmistaa idean toimivuus ennen oikeaan ympäris-
töön siirtymistä.
4) Jos kokeilu oikeassa ympäristössä häiritsisi sen hetkistä liiketoi-
mintaa eli asiakkaita ja tuottajia.
17

18. Käyttäjäkokemukset
Avaimia tehokkaampiin ja innostavampiin
kokouksiin
Huomisen kokoushotelli -tutkimusprojektissa selvitettiin kokoustamisen
muuttumista lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin millaisia ovat
parannetut fyysiset kokoustilat, tekniset ratkaisut, osallistujia aktivoivat prosessit
ja kokonaisvaltaiset palvelut.
Toimiva kokoustila on
inspiroiva, riittävän suuri,
muunneltava ja se tarjoaa
kokousta tukevia apuvälineitä
ja toimintoja.
Tulevaisuuden kokoukselta edellytetään ajankäytöllistä tehokkuutta,
Tutkimuksessa etsittiin erityisesti uusia liiketoimintamahdollisuuk- jolloin annin pitää olla hyvin suunniteltua ja valmisteltua. Kokouksen
sia kokoushotelleille. Projektin edetessä näkökulma laajeni myös ko- tavoitteet on viestittävä osallistujille ja osallistujilta saatetaan edellyt-
kousjärjestäjiin ja kokouksiin osallistujiin. tää myös ennakkotoimia. Kokoustilojen tulisi puolestaan olla jousta-
via ja muunneltavia. Tulevaisuuden kokouksissa korostuu myös ai-
Tutkimusprojektin konseptitilaksi rakennettiin BEST WESTERN PLUS to vuorovaikutteisuus; kaikkien on voitava osallistua keskusteluun.
Hotel Haagaan virikkeellinen kokoustila Griini, jota yritykset ja muut
toimijat voivat varata käyttöönsä onnistuneempien kokouksien ta-
kaamiseksi. Projektin rinnalla toteutettiin Tulevaisuuden kokousho- Kokousdesign ottaa koko
telli -projekti. Siinä kokoustarjontaa päivittämällä vahvistettiin sekä
kokousprosessin huomioon
yrityksen omaa että koko toimialan kilpailukykyä.
Kokousdesign on kokonaisvaltainen ajattelutapa, joka tehostaa ko-
Miten tulevaisuudessa kouksia monin tavoin. Kokouspalvelujen kehittäminen on aiem-
min tapahtunut yksittäisten komponenttien kautta. Kokoustilas-
kokoustetaan? sa tämä on saattanut merkitä piirtoheittimen vaihtamista datatyk-
kiin tai tilan visuaalisen ilmeen muuttamista, kun taas kokousde-
Tutkimusprojektissa kartoitettiin uudentyyppisiä, olemassa olevia sign ottaa huomioon koko kokousprosessin ja sitä tukevat toimin-
kokous- ja tilaratkaisuja Pohjoismaissa, joissa innovatiivisiin kokous- nallisuudet.
tiloihin on erityisesti panostettu. Projektissa analysoitiin yhteensä yli
500 kokoustilaa 63 hotellissa tai muussa yrityksessä. Kartoituksen pe- Kokousdesign kattaa kokoustilan sisustuksen, ilmastoinnin, valais-
rusteella olemassa oleva tarjonta keskittyy tilojen sisustusratkaisui- tuksen, äänimaailman, kokoustekniikan, tarjoilut, kokouksen tarkoi-
hin. Tämä tarkoittaa, että värit, kalusteet ja tekniikka ovat pääosassa, tuksen mukaiset työkalut sekä kokousdesignerin eli kokousisännän
mutta kokouksen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja toteutukseen roolin. Lisäksi kokousta voidaan tukea erilaisilla lisäpalveluilla esimer-
liittyvät palvelut jäävät taustalle. kiksi liikunnallisilla aktiviteeteilla tai ryhmäytymisen työkaluilla.
18

19. Käyttäjäkokemukset
HAAGA HELIA
Griini tukee kokoustavoitteita
kodikkailla ja muunneltavilla
tilaratkaisuilla.
Griini tarjoaa kokoukselle testiympäristön
Tutkimusprojektissa kehitetty interaktiivinen kokoustilakonsepti ra-
kennettiin ja pilotoitiin BEST WESTERN PLUS Hotel Haagassa. Testi-
ympäristön luominen oli hyvin keskeistä, sillä se mahdollisti jokaisel-
le yhteistyökumppanille konkreettisen testialustan.
Griini on muunneltava tila, jossa tilan ilme ja dynamiikka on vaihdet-
tavissa. Griini tarjoaa perinteisten kokouskalusteiden rinnalle muun
muassa SMART Board -interaktiivisen älytaulun, videoneuvottelu-
laitteiston, valkotaulun ja käyntikorttipuun käyntikorttien keräämis-
tä varten.
SMART Boardiin tarjotaan valmiita pohjia työskentelyn lähtökohdak-
si. Tilan akustiikkaan ja äänimaailmaan on kiinnitetty huomiota; teks-
tiilien takia tila ei kaiu ja asiakas voi valita tilaan itselleen sopivan ää-
nimaailman. Taustamusiikkina on tilaan tarjolla kolme räätälöityä
musiikkimaailmaa; tervetulo-, rentouttava tai inspiroiva musiikkipa-
19

20. Käyttäjäkokemukset
ketti. Tilassa voi myös seurata reaaliaikaisesti kokouksesta syntyvää innovoitaessa. Tilan tarjoama teknologia on integroitu kokonaisuu-
hiilijalanjälkeä. Lisäksi tilan ilmastointiin ja valaistukseen on kiinnitet- teen toimivasti eikä se korostu esimerkiksi sisustuksessa.
ty huomiota.
Yritysprojektin myötä on löydetty uusia toimintatapoja kokouksen
Griini-testiympäristöä on testannut noin 700 kävijää, muun muas- virkistävämpään suunnitteluun ja läpiviemiseen. Erityisesti ymmär-
sa Suomessa toimivat keskeiset hotelliketjut. Käyttäjät kokevat tilan rys tämän päivän kokoustajien tarpeista lisääntyi, mikä takaa parem-
erilaisuuden ja kodikkuuden myönteisenä. Tekniikalla ja kalusteiden min onnistuneen kokouselämyksen osallistujille. Keskeistä uusille
järjestyksellä kokousta voidaan tehostaa – sama vaikutus saavute- toimintatavoille on kokousdesign-ideologian soveltaminen, missä
taan myös valaistuksella, tuoleilla, karvalankamatolla ja kenkien pois painotetaan ennen kokousta toteutettavia toimia.
ottamisella.
Griiniä on jatkokehitetty kerätyn palautteen myötä. Testiympäristöä
Hotelli Haagan kannalta Griini on osoittautunut erittäin suosituksi. on viety eteenpäin myös siirrettävällä pop-up-kokouskonseptilla.
Tilan käyttöaste on keskimääräistä parempi kuin muilla kokoustiloilla Loppuvuodesta 2012 pop-up-tila löytyy Helsingin keskustassa, mis-
ja tarjonnan onnistumista kuvaa se, että asiakkaat haluavat palata ti- sä se on vapaasti käytettävissä.
laan uudestaan. Erityisesti tila on koettu toimivaksi uutta luotaessa ja
Tulokset Hyödyt
kokoustilan lisäksi kokousdesign-palvelun. myönteisenä.
-työkaluja ja -prosesseja kokousdesign-palvelun avulla.
HAAGA HELIA
20

21. Käyttäjäkokemukset
Leena Heinonen
Griini-konsepti on jalkautettu
spontaanin kokouksen
sallivaan pop-up-muotoon.
Uudet toimintamallit turvaavat konseptin
monistettavuuden
Tutkimusprojektin aikana saadut myönteiset kokemukset ovat vah-
vistaneet teeman kehitystä, mikä konkretisoituu jatkoprojektina.
HAAGA HELIA tutkii kokousdesign-konseptin kaupallistamisen mah-
dollisuuksia ja erityisesti sen kansainvälistämistä. Kaupallistamisen
pilotointia on suunniteltu toteutettavan Aasiassa.
Tiivistä yhteistyötä Huomisen kokoushotelli -tutkimusprojektis-
sa ovat tehneet pääyhteistyökumppanit BEST WESTERN PLUS Ho-
tel Haaga, Santa’s Hotels, hotelli Hullu Poro, Holiday Club Resorts, Vi-
king Line, Suomen Messut, Aronet-Esitysyhtiö Oy, Eurokangas Pro,
Ecompter Oy, Interoute, Studio Arcibella, Quadriga, Cisco Systems
Finland ja Isku Interior.
21

22. Käyttäjäkokemukset
Tilat ja designpalvelut auttavat varhaisen
vaiheen ideointia
Pentagon Designin projektissa luodaan ideointialusta, joka tukee erilaisia varhaisen
vaiheen kehitystarpeita. Tätä tavoitetta tukemaan projektissa suunnitellaan
inspiraatioita ja ideointia tukevia tilaratkaisuja Pentagon Designin tiloihin.
Tilaratkaisuja kehitetään neljän eri LAB-nimisen kokonaisuu-
den alla, jotka sisältävät fyysisiä ja virtuaalisia tilaelementtejä.
Muotoilussa saavutetaan Näissä uutta luotaavaa toimintaa voidaan suunnitella yhdessä
asiakkaan kanssa. Lisäksi uusista kehitettävistä tilakonsepteista
uudenlaisia ratkaisumalleja muodostetaan Pentagon Designille ainutlaatuinen ja profiloiva
kokonaisuus.
nopeilla kokeiluilla.
Projekti lisää Pentagon Designin osaamista asiakasprosessien ja
tuotteistettujen palveluiden kehittämisessä LAB-konseptiympäris-
töjen avulla. Projektin aikana fyysisissä ja virtuaalisissa tiloissa testa-
taan erilaisia osallistavia suunnittelumenetelmiä ja uusia toiminta-
malleja. Kehittämistyössä sovelletaan uutta teknologiaa sekä teh-
dään nopeita mallinnuksia ja prototyyppejä ideoista. Kaikki nämä
toiminnot tuloksineen helpottavat asiakkaan päätöksentekoa ja
valintatilanteita keskellä haastavaa kehitysprosessia.
Inspiraatiota käyttäjiltä kehittämistyöhön
Projekti noudattaa muotoiluajattelulle tyypillistä nopean kokeilun
toimintamallia. Siinä nopean mallintamisen ja iteraatiokierrosten
kautta saavutetaan uudenlaisia ratkaisumalleja, jotka ovat altistettu
kokeilulle ja eri sidosryhmien arvioinnille.
Projektissa toteutettavat fyysiset ja virtuaaliset LAB-ympäristöt ovat
Tavoite konkreettinen tilaratkaisujen, menetelmien ja liiketoimintamallin si-
mulaatio, jota kehitetään projektin edetessä. LAB-ympäristö voi ol-
jota tukevat ideointiin innostavat tilaratkaisut. la fyysinen tai virtuaalinen tila, jossa ideoita altistetaan eri sidosryh-
mien palautteelle. LAB-ympäristöjä on kehitetty projektin ensim-
mäisessä vaiheessa neljä kappaletta:
1. Strategy LAB
Hyödyt
ja nopeuttaminen, koska uudet palvelut ja tilat
olevia menetelmiä osana strategisen ja varhaisen vaiheen
mahdollistavat aiempaa nopeammat kokeilut ja
kehittämistä.
testaukset.
2. Co-creation LAB
varhaiseen kehitysvaiheeseen.
muun kontekstin simulointi ja inspiraation hakeminen
innostavassa ympäristössä.
tekemisen kautta
kasvattaminen erityisesti tilallisissa ratkaisuissa.
dokumentointia videoin, valokuvin ja äänityksin.
22

23. Käyttäjäkokemukset
Pentagon Design on
Pentagon Design
suunnitellut tilaratkaisuja,
jotka tukevat inspiraatioita ja
ideointia.
Pentagon Design
3. Proto LAB Käyttäjälähtöisyys on oleellinen ja erilaistava näkökulma; asiakasyri-
tysten toiminnassa näillä menetelmillä ja näkökulmilla voidaan saa-
joka tukee muiden LABien työskentelyä vuttaa merkittävää lisäarvoa. Osaa menetelmistä on jo ehditty testa-
ta ja osa on vielä testausvaiheessa. Kustakin testitilanteesta kerätään
jotka tuodaan muiden LABien käyttöön. palautetta, jota käytetään hyödyksi kehittämistyössä.
4. Launch LAB
fyysinen ja virtuaalinen tila
vaiheen konsepteista.
Tilat ja erilaiset menetelmät edesauttavat alkuvaiheen ideoin-
tia ja iteratiivista kehitystyötä. Esimerkiksi pikamallien avulla voi-
daan arvioida erityyppisten ratkaisujen soveltuvuutta. Co-crea-
tion -menetelmillä voidaan hakea inspiraatiota käyttäjäryhmien
kanssa. Ambience-simuloinnissa voidaan esimerkiksi säätää väre-
jä sekä tunnelmaa valon ja äänen avulla pienoismallinnettuihin
kohteisiin.
Projektissa kehitettäviä ratkaisuja on luotu menetelmälähtöisesti.
Esimerkiksi liiketoimintamalleja luodaan omalla työkirjapohjalla ja
käyttäjät taas puolestaan voivat työstää ratkaisuja askartelupaket-
tien avulla.
23

24. Käyttäjäkokemukset
Sosiaalinen media nostaa käyttäjät keskiöön
palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä
SOMELETTI-projektissa etsitään keinoja siihen, miten fyysinen tila ja sen palvelut
voidaan yhdistää sosiaalisen median kanssa. Testikohteina ovat Oulun lentoasema
ja kauppakeskus Kapteeni Oulussa.
Projektissa tutkitaan, kuinka sosiaalinen media toimii yrittäjien mark- mä ajatus voidaan tarjota sosiaalisesta mediasta kumpuavia uusia
kinoinnin apuna ja käyttäjien palautekanavana sekä sitä kuinka käyt- ajattelumalleja, jotka rikkovat käsityksen fyysisten tilojen rajoitteista.
täjät voivat osallistua tilan ja palveluiden kehittämiseen. Samalla Sosiaalisen median avulla kerätty palaute edesauttaa fyysisten ja vir-
kokeillaan kuinka käyttäjiin voidaan vaikuttaa uuden teknologian tuaalisten tilojen yhdistämistä ja yhteiskehittämistä.
avulla.
SOMELETTI-projektin toinen tutkimusteema on käyttäjien osal-
Fyysisten tilojen kehittäminen sosiaalisen median avulla ja sosiaali- listuminen tilojen suunnitteluun tai uudelleenjärjestelyyn. Kun
seen mediaan yhdistettynä on melko uusi ajatus. Käytännössä so- crowdsourcing-periaatteet ovat saavuttaneet suosiota osallistuvas-
siaalinen media tarjoaa kanavan kerätä käyttäjiltä palautetta, jota sa suunnittelussa, on tärkeää ymmärtää milloin ja missä tilanteis-
on mahdollista mitata ja seurata reaaliaikaisesti. Liian usein fyysisiä sa lähestymistapa tuo aitoa lisäarvoa. Samalla valjastetaan sosiaali-
ja virtuaalisia tiloja pidetään erillisinä saarekkeina. Haastamalla tä- nen media myös uusien sähköisiä jakelukanavia hyödyntävien tuot-
teiden ja palveluiden testaukseen. Tutkimusprojektissa kehitetään
käyttäjäkeskeistä kehitystyötä tukevia menetelmiä ja mittareita, jol-
loin käyttäjät ovat aidosti mukana uusien tuotteiden ja palveluiden
suunnittelussa.
Nykyisten vakiintuneiden Kolmas tutkimusteema on käyttäjiin vaikuttaminen, erityisesti hei-
dän motivoimisensa antamaan palautetta virtuaalis-sosiaalisen ka-
sosiaalisen median järjestelmien navan kautta fyysisistä tiloista ja palveluista ja osallistumaan sekä nii-
den että virtuaalisen kanavan kehittämiseen. Sähköisten kanavien
pohjalta voidaan rakentaa uusia käyttäjien asenteisiin ja käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa vakuut-
tavan teknologian avulla (engl. persuasive technology).
jännittäviä ratkaisuja fyysisiin
tiloihin. Käyttäjille julkista palautetta
osallistumisesta
Projektin tavoitteena on rakentaa mahdollisimman monta tietojär-
jestelmätestausta vastaamaan jokaiseen tutkimusteemaan. Tekno-
logisten ratkaisujen pohjaksi valittiin jo olemassa olevia sosiaalisen
median järjestelmiä, jotka ovat suurelle osalle ihmisistä tuttuja. Näitä
Tavoitteet ovat muun muassa Facebook, Twitter ja Foursquare.
ja palvelujen kehittämisessä. Palautteen keräämistä varten projektissa on luotu ”AviaFeedback”-
järjestelmä, jossa matkustajat voivat antaa palautetta annettuihin
testausta, jotka vastaavat projektin tutkimusteemoihin. kysymyksiin Twitterin avulla. Palaute näkyy Oulun lentoaseman kah-
vion viereen asetetussa käytäväruudussa, ja kaikki käyty keskustelu
tallentuu omaan tietokantaansa jatkokäsittelyä varten. Ruudulla esi-
tetään palautevirran vieressä myös kommentteja, joilla aktivoidaan
Hyödyt ihmisiä palautteenantoon. Vastaava järjestelmä voidaan ottaa käyt-
töön myös kauppakeskus Kapteenissa.
fyysisten ja virtuaalisten tilojen yhdistämistä ja
yhteiskehittämistä. Oulun lentoasemalle rakennettavalla ”EarlyBirds”-järjestelmällä vai-
kutetaan matkustajiin, jotta he saapuisivat lentoasemalle aikaisem-
24

25. Käyttäjäkokemukset
Oulun lentoasemalla
Teemu Puolitaival
testataan, miten
sosiaalinen media
tukee lentokentän
palveluja.
min. Varsinkin säännöllisesti matkustavat tulevat kentälle viime ti- jien joukossa ylöspäin. Sovelluksiin voi osallistua myös tiiminä, ja tä-
passa ja aiheuttavat vaikeuksia sekä lentokentälle että lentoyhtiöille. mä innostaa antamaan palautetta yhä enemmän.
Tähän ongelmaan pureutuvassa järjestelmässä hyödynnetään paik-
katietoihin perustuvaa Foursquare-järjestelmää.
Sosiaalinen media markkinointikanavana
Lentokentälle tultuaan matkustaja voi merkata itsensä tietylle len-
nolle, jonka myötä järjestelmä laskee, onko matkustaja tullut edel- Tutkimusprojektissa saatujen kokemusten perusteella nykyisten va-
lisiä kertoja aikaisemmin kentälle. Saapumalla aikaisemmin matkus- kiintuneiden sosiaalisen median järjestelmien pohjalta voi rakentaa
taja voi kivuta ”EarlyBirds”-luokkaan. Kaikki järjestelmässä tapahtu- runsaasti uusia jännittäviä ratkaisuja fyysisiin tiloihin. Sosiaalisen me-
vat aktiviteetit näkyvät kahvion yhteyteen asennetulla käytäväruu- dian integroiminen eri tiloihin on mahdollista jo nykyisin saatavilla
dulla. Aktiviteetit kertovat myös muille matkustajille paikalla olijat ja olevilla teknologioilla, ja välineet ovat tuttuja isolle osalle käyttäjistä.
mahdollistavat tuttujen kontaktoinnin samassa paikassa tämän pe-
rusteella.
Kauppakeskus Kapteeniin rakennetaan ”Lukutoukka”-järjestelmä,
jonka avulla lisätään kaunokirjallisuuden lukemista eri-ikäisten luki-
joiden parissa. Tätä varten tehdään parhaillaan kirjakauppaan sijoi-
tetun ruudun ja Facebook-sovelluksen välistä järjestelmää. Käyttäjät
kirjaavat lukemansa teokset Facebookiin kirjallisuuslajeittain ja ker-
tovat kirjan sisällöstä.
Julkinen tunnustus motivoi käyttäjiä
Ensimmäisenä valmistunutta AviaFeedback-järjestelmää on tutkit-
tu Oulun yliopistolla vertaamalla kahden eri testiryhmän palautetta.
Molemmille ryhmille annettiin käyttöön muutoin sama järjestelmä,
mutta vakuuttava elementti oli molemmilla ryhmillä eri.
Tutkimusten perusteella on havaittu, että järjestelmä motivoi ihmi-
siä paremmin, jos se antaa tunnustusta kullekin käyttäjälle erikseen.
Palaute ilmaantuu ruudulle julkisesti ja samalla henkilökohtaisesti
kuten ”Hyvä Seppo, hienosti tehty” ja sitä mukaan kun käyttäjä syöt-
tää tietojaan sosiaalisen median sovelluksiin, hän nousee osallistu-
25

26. Elämykset
Tarinankerronnalla elämyksellisiä
julkisia tiloja
Spice - Spiritualising space -projektissa tarkasteltiin tarinallisten menetelmien
soveltamista elämyksellisten julkisten tilojen suunnitteluun. Projektissa
etsittiin tapoja luoda ja virittää monesti anonyymeinä koettuihin tiloihin, kuten
metroasemiin, ainutlaatuinen tunnelma.
Palvelumuotoilun näkökulmasta hahmotettiin asiakasnäkökulmaa
ja luotiin asiakaspolun ja asiakaskokemuksen kautta kokonaisku-
Tarinalliset työtavat soveltuvat va ympäristöstä ja sen yksityiskohdista. Osana tutkimusta Spice loi
myös vaihtoehtoisia konsepteja esimerkkitiloille ja palveluratkaisuil-
hyvin julkisten ympäristöjen le. Konseptisuunnittelussa tutkittiin esteettistä ja mielikuvituksellis-
ta julkisen ympäristön elämystä sekä ihmisen ja urbaanin ympäris-
suunnitteluun. Paras tulos tön suhdetta.
saadaan, kun ne nivotaan Konsepteja ei ollut tarkoitus toteuttaa sellaisenaan, vaan ne olivat
väline pohtia ja kommunikoida erilaisia mahdollisuuksia. Näin erilai-
mukaan heti suunnittelun set konseptit johdattavat keskustelua ja voivat toimivia suunnitte-
lun inspiraationa.
alkuvaiheessa.
Projektin aikana luotiin uudenlaista tutkimusyhteistyötä muotoilun,
lavastuksen, käsikirjoituksen sekä sosiologian välille. Lavastuksen
ja käsikirjoituksen keinot yhdistettynä käyttäjäkeskeiseen suunnit-
teluun tarjoavat uuden luovan tavan tarkastella urbaania ympäris-
töä ja elämyksellisiä tiloja. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen
osallistuminen projektiin vahvisti osaltaan urbaanin kulttuurin histo-
rian näkökulmaa projektissa. Tämän avulla voidaan kuvata nykyistä
Tulokset
kaupunkikulttuuria ja paikallista ympäristöä.
konkreettisia esimerkkejä tarinallisista menetelmistä
ideoiden keräämiseksi ja niiden soveltamiseksi eri Metroasemalla voi olla sielu
tilanteissa.
Spicessä kokeiltuja ja kehitettyjä tarinallisia menetelmiä voidaan
ja yleisiä konsepteja julkisten ympäristöjen
hyödyntää esimerkiksi Länsimetron asemien suunnittelussa. Par-
suunnitteluun.
haimmillaan voidaan ajatella, että metrolla matkaava tunnistaa ja
paikantaa sijaintinsa lukematta metroaseman kylttejä aistimalla kun-
kuvattuna.
kin metroaseman henkeä ja luonnetta.
Helsingin metroasemat ovat hyvin anonyymejä ja neutraaleja ja ne
koetaan samanlaisiksi keskenään. Metroasemien suunnittelussa ei
Hyödyt
ole otettu huomioon asemaa ympäröivää aluetta eikä asema heijas-
ta alueen ominaispiirteitä, tarjolla olevia palveluita tai henkeä.
projektin tuloksena syntynyttä työkalupakkia
ja tutkimukseen osallistumista sekä sisäisessä että
Tarinallisuutta ja urbaanin kulkemisen ajattelutapaa voidaan hyö-
ulkoisessa markkinoinnissaan.
dyntää uusia metroasemia ja niiden palveluverkostoa suunnitelta-
essa. Uudet metroasemat voivat parhaimmillaan vahvistaa alueellis-
muotoilijoiden, lavastajien ja elokuvakäsikirjoittajien
ta identiteettiä ja jopa kaupungin imagoa. Spice-projektissa hahmo-
kanssa.
tettiin tulevan Länsimetron varrelle rakennettavien asemien, erityi-
26

27. Elämykset
Tarinallisuutta ja urbaanin
Aalto-yliopisto
kulkemisen ajattelutapaa
voidaan hyödyntää
uusia metroasemia ja
niiden palveluverkostoa
suunniteltaessa.
sesti Otaniemen ja Niittykummun, ratkaisumahdollisuuksia paikal- Spice-projekti toi lisäarvoa muotoilun tutkijoiden tapaan tehdä tut-
lista identiteettiä, kokemuksia ja toimintoja tutkimalla ja tarinoita vi- kimusta. Spice-projektista on käyty kertomassa akateemisten tilai-
rittämällä. suuksien lisäksi myös yrityksissä, esimerkiksi WSP Finlandin järjestä-
mässä tilaisuudessa Espoossa. Yritykset ovat ottaneet Spice-henki-
Tutkimusprojekti osoitti, että tarinalliset työtavat soveltuvat hyvin sen ajattelutavan hyvin vastaan. Spice-projektin myötä Länsimetro
julkisten ympäristöjen suunnitteluun. Projektissa havaittiin, että on- on nostanut esille uusien asemien suunnittelussa paikallisen identi-
nistumisen varmistamiseksi tarinallisuus elementtinä pitää olla mu- teetin ja ympäristön huomioimisen tärkeyden. Propdea Oy puoles-
kana heti suunnittelun alkuvaiheessa ja sitä tulee tukea monin eri taan on soveltanut ja edelleen kehittää Spicessä tutkittuja tarinalli-
käytännön menetelmin projektin edetessä. Tarinallisuus ei ole vain sia työtapoja. Projektin tuloksia on raportoitu kansainvälisesti muun
yksi menetelmä vaan työ- ja ajattelutapa, jota voidaan tehdä monin muassa Milanossa 2012, Tanskassa 2012 ja 2011 sekä Chilessä 2011.
eri tavoin ja eri ihmisten kesken.
Spice-projektin tuloksena syntynyttä osaamista olisi mahdollista
hyödyntää vielä paljon laajemmin. Tulosten pohjalta yrityksille voi-
Spice-tutkimuksen tuloksena työtapoja si syntyä uusia tuotteita ja palveluja sekä jopa uutta yritystoimintaa.
Tulosten laajempi hyödyntäminen ja jalkauttaminen vaatii kuitenkin
ja ideoita
oman erillisen projektinsa. Menetelmien käyttöä yrityksissä ja muissa
organisaatioissa voitaisiin edistää esimerkiksi työpajoilla, joita myy-
Spice-projektissa järjestettiin useita työpajoja, joissa kokeiltiin, ke- täisiin projektissa mukana olleille yrityksille sekä muille tahoille.
hitettiin ja tutkittiin tarinallisia työtapoja ja ratkaisuja. Työpajoissa
muun muassa hyödynnettiin Spice-projektia varten luotuja mene-
telmäkortteja, joiden avulla tutustuttiin erilaisiin käyttäjäkeskeisen
suunnittelun menetelmiin ja arvioitiin niiden soveltuvuutta kysei-
seen projektiin.
Projektissa mukana olevat yritykset osallistuivat aktiivisesti ja sitou-
tuneesti työpajoihin. Yritykset todennäköisesti käyttävät projektin
tuloksena syntynyttä työkalupakkia ja tutkimukseen osallistumis-
ta sekä sisäisessä että ulkoisessa markkinoinnissaan. Projektin tulok-
sia esitettiin ’Mitä jos…’ -näyttelyssä Länsimetron tiloissa Tapiolassa,
Siton tiloissa Espoossa ja Cembritin tiloissa Helsingissä. Näyttelyssä
oli esillä projektin tuotoksia artikkeleista ja menetelmistä aina kuva-
kollaaseihin ja pienoismalleihin asti. Näyttelyyn tutustuneet pohti-
vat innostuneesti työtapojen soveltamista omissa työtehtävissään.
Spice-projektissa käynnistettiin tutkimus- ja suunnitteluyhteistyötä
muotoilijoiden, lavastajien ja elokuvakäsikirjoittajien kanssa. Hedel-
mällinen yhteistyö haastoi perinteisiä rajoja ja ajattelutapoja myös
tutkimusryhmän sisällä.
27

28. Elämykset
Vuorovaikutuksen ja tunnelman
yhteisöllinen jakaminen
Yhteisöllistä tekemistä tukevat tilat kokemusten jakamisessa (CoEx)
-tutkimusprojektissa toteutettiin sosiaalista mediaa, yhteisöllisyyttä ja lisättyä
todellisuutta hyödyntäviä virtuaalisia ja julkisia tiloja, joissa käyttäjät voivat jakaa
kokemuksiaan.
Uutta potkua pelaamiseen ja
tapahtumakokemukseen
Virtuaalisten elementtien avulla
Onnistuneimmillaan virtuaaliset elementit vahvistavat osallistumis-
osallistujille voidaan tarjota kokemusta; osallistujille tarjotaan uudenlaista tapahtumiin liittyvää
lisätietoa ja edistetään vuorovaikutusta osallistujien välillä. Pelillisten
tapahtumiin liittyvää lisätietoa ja leikkisien elementtien kautta yhteisöllisyys vahvistuu.
ja edistää vuorovaikutusta Yhteisöllisyyttä tukevissa tilatoteutuksissa peruskävijöiden, esimer-
kiksi tapahtumaan osallistuvien rinnalla on otettava huomioon
heidän välillään. myös tilaisuuden esiintyjät, näytteilleasettajat ja tapahtumajärjestä-
jät. Teknologiaa hyödyntämällä yleisölle tarjotaan mahdollisuus ja-
kaa tapahtumakokemus muiden kävijöiden kanssa sekä saada jopa
reaaliaikainen yhteys tapahtumajärjestäjiin esimerkiksi välittömän
palautteen antamiseksi.
CoEx-projektissa tutkittiin millaisia palveluja ja palvelukonsepteja
Tutkimusprojektissa tarkasteltiin erityisesti ratkaisuja, joilla voidaan tu- voidaan toteuttaa käyttäjien keräämän sensoridatan avulla. Käyttä-
kea kokemusten jakamista samassa tilassa olevien henkilöiden kesken. jät toimivat fyysisissä ja sosiaalisissa tiloissa sensoreina, jolloin käyttä-
Keskeisen välineen osallistumiskokemuksen vahvistamiseen tarjoavat jän matkapuhelin tallentaa käyttäjän ympäristöstä tai käyttäjästä da-
arjessa mukana kulkevat laitteet kuten matkapuhelin, tabletit ja digika- taa. Käyttäjät voivat toiminnallaan, havainnoillaan ja vuorovaikutuk-
merat. sellaan tuottaa tietoa ympäristöstään. Kun tällaista sensoridataa ke-
rätään esimerkiksi tapahtuman kävijöiden tuottamana, voidaan ra-
Virtuaalisen tilan ja todellisen julkisen tilan vuorovaikutus toteutetaan kentaa uudenlaisia palveluja.
matkapuhelimella tai muulla laitteella, jonka tuottamaa sensoridataa
käytetään vuorovaikutuksen rikastamiseen. Tuloksena saadaan esimer- Projektissa toteutettiin yhdessä HC Ässät Pori ry:n kanssa pilotti, jos-
kiksi paikkatietoja osallistujien liikkumisesta, käyttäjien syketiedon analy- sa SM-liigan jääkiekko-ottelun yleisöstä valittiin vapaaehtoisia koe-
sointia tai välitöntä palautetta tapahtuman annista muiden osallistujien henkilöitä, jotka käyttivät ottelun aikana matkapuhelimeen liitet-
tai tapahtumajärjestäjän hyödynnettäväksi. tyä sykemittaria. Jokaisen koehenkilön syketieto tallennettiin palve-
limelle ja kollektiivisen syketiedon perusteella laskettiin yleisön kes-
Tutkimusprojektissa selvitettiin, miten käyttäjät kokevat vuorovaikutuk- kiarvo. Järjestelmä mahdollistaa uudenlaisia oheiskilpailuja – yleisö
sen virtuaalisia tiloja ja fyysisiä tiloja yhdistävässä tilassa. Miten tilan vir- voi esimerkiksi arvata, mikä kollektiivisyke on ottelun ensimmäisen
tuaalisia elementtejä voidaan hyödyntää tapahtumapalveluissa ja mi- maalin kohdalla. Jääkiekkopeleissä testattu sykesovellus tarjosi kat-
ten kävijöiden kesken voidaan rakentaa niin sanottua pikayhteisöllisyyt- sojille kokonaan uudenlaisen tavan osallistua urheilutapahtumaan.
tä. Lisäksi projektissa kartoitettiin, miten yhteisöllisiä ja yhteistoiminnalli-
sia pelejä, jotka yhdistävät virtuaalisia ja fyysisiä tiloja, voidaan toteuttaa.
Projektissa oli yhteistyökumppaneina Teknologiakeskus Hermia Oy, Hä- Tulokset
meen kesäyliopisto, HC Ässät Pori ry, Verkkopeliyhdistys Insomnia ry, In-
somnia tapahtumapalvelut Oy, GoodMood Oy sekä Elisa Oyj. Projektis- elementtien hyödyntämistä kokemusten jakamisessa
sa syntyneet havainnot ja palvelukonseptit ovat myös laajemmin sovel- erilaisissa tapahtumissa.
lettavissa elämys-, viihde- ja IT-teollisuuden aloilla.
28

29. Elämykset
Haamut jahtaavat Pac-Mania
Petri Saarikoski
Pac-Man in Flesh -pelissä
Porin taidemuseossa.
Toisessa pilotissa, Pori Jazz 2010 -festivaaleilla, toteutettiin sosiaali-
sen median palvelujen avulla tapahtuman tunneilmaston mittari,
jonka avulla käyttäjä äänesti valitsemalla kolmesta kasvokuvasta ta-
pahtuman ilmapiiriä kuvaavan hymiön. Web-sovelluksella tai teksti-
viestillä toteutettavan äänestyksen mukana välitettiin myös käyttä-
jän valitsema paikkatieto.
Äänestysten perusteella toteutettiin reaaliaikainen, tapahtuman kol-
lektiivista tunneilmastoa kuvaava palvelu, jossa Googlen karttapoh-
jalla näytettiin tunneilmastoa kuvaavia hymynaamoja. Kollektiivisen
sensoridatan perusteella tuotettua tietoa voidaan esittää tapahtu-
massa esimerkiksi näytöillä tai valkokankailla, tai käyttäjät voivat saa-
da tiedon omiin matkapuhelimiinsa.
Projektissa kehitettiin myös yhteisöllistä tekemistä tukevaa virtuaa-
lista tilaa konferensseihin, yliopisto-opetukseen ja tapahtumiin so-
vellettavaksi. Virtuaalisella tilalla lisätään tapahtumien interaktiivi-
suutta, yhteisöllisyyttä, viihteellisyyttä ja kiinnostavuutta.
Kehitetty palvelukonsepti monipuolistaa ja syventää konferenssi-
kokemusta ja lisää interaktiivisuutta osallistujien ja esiintyjien välil-
le. Samalla selvitettiin, kuinka konferenssien ja tapahtumien osallis-
tumisen aikajännettä voitaisiin laajentaa sekä miten tapahtuma oli-
si mahdollista liittää osaksi muita sosiaalisia verkostoja, esimerkiksi
Twitteriin tai Facebookiin.
Tapahtuman osallistujia voidaan tukea löytämään kiinnostavimmat
konferenssiesitykset tai esittelypisteet. Palvelukonseptin myötä kehi-
tetty ohjelmisto mahdollistaa virtuaalisen kommunikoinnin tilan, jossa
osallistujat voivat verkostoitua ja kommunikoida uudella tavalla. Sovel-
lus mahdollistaa oman virtuaalisen konferenssikalenterin luomisen, mi-
hin voidaan merkitä omat suosikkiesiintyjät, luoda tapaamisia muiden
osallistujien kanssa sekä lähettää yhteydenottopyynnön esiintyjille.
Tutkimusprojektissa kehitettyjen sovellusten käyttöönoton haasteet
liittyvät tekniikkaan. Teknisiä ongelmia esiintyy, vaikka laitteet ja so-
vellukset alkavat olla tuttuja. Tämä nostaa käyttäjäkynnystä sekä vai-
keuttaa myönteisen käyttökokemusten syntyä.
29

30. Elämykset
Korjaamo tarjoaa tilat työnteolle ja oleskelulle
Korjaamo on kulttuurikeskus, jonka liiketoiminnan ytimessä on kulttuuri. Korjaamo
aloitti toimintansa kulttuuritehtaana vuonna 2004, ja vuonna 2008 käynnistyi
toiminnan toinen vaihe Vaunuhallin yhdistyessä kokonaisuuteen. Kolmannessa
kehitysvaiheessa Korjaamolle rakennettiin tiloja, jotka tavoittavat suuren
käyttäjäkunnan.
Vaunuhallissa toimii Helsingin kaupunginmuseon alainen Ratikka- Lähtökohtana oli ajatus kylänraitista mökkeineen keskustorin ympä-
museo. Koko toiminnan taustalla on Helsingin kaupungin kanssa teh- rillä. Kehitysprojektin myötä Korjaamon toinen kerros ripustettiin ra-
tävä yhteistyö, jonka tavoitteena on elävöittää vanhoja teollisuusra- tapalkkien varaan katosta roikkuvaksi työnteon puutarhaksi.
kennuksia. Vuosittain Korjaamo kerää noin 130 000 henkeä ja run-
saslukuinen käyttäjäkunta turvaa monimuotoisten tilojen käytön. Rakennusmateriaalit noudattavat kestävän kehityksen mukaista nä-
kemystä ja tällä perusteella valikoitiin historiallisten lattiakiven ja tii-
Kolmannen kehitysvaiheen ideana oli rakentaa Korjaamolle kriitti- liseinän lisäksi havuvaneria sisäseiniin ja teräspalkkeja kannattele-
nen massa toimintoja ja tilaa siten, että kokonaisuus houkuttelee tu- maan kokonaisuutta. Mielikuva on kuitenkin hyvin high-design vi-
lemaan paikalle kauempaakin. Tällä ajatuksella rakennettiin berlii- herseinineen ja taidemaalauksineen. Suomalaisena arkkitehtina toi-
niläisen arkkitehti Florian Köhlin idean mukaisesti kylämäinen rait- mi Jan Tromp Yatta Oy:stä ja sisustusarkkitehti Petri Majantie.
ti vanhaan Korjaamohalliin.
Monipuolinen kattaus palveluja
Kun alakerran toimistotilat siirrettiin yläkertaan, alakerta vapautui jul-
kiseen käyttöön. Korjaamon tavoitteena on profiloitua paikaksi, jo-
ka on jotain kodin ja työpaikan väliltä. Tiloista löytyy muun muas-
sa kuukausittain vaihtuva taidenäyttely sekä pop-up-kauppa. Raken-
nuksesta löytyy nykyään jopa 12 erilaista tilaa, joissa voi järjestää pie-
niä ryhmätapaamisia tai jopa 2 000 hengen juhlia ja seminaareja.
Vuokrattavat tilat tuovat uudenlaista virtaa koko toimintaan.
Korjaamo on esimerkki
Tilalle on selvästi ollut kysyntää Helsingissä. Keskeinen kohderyh-
uuden elämän saaneesta mä on ajanviettäjät, jotka istuvat kahvilassa ja tekevät luovaa työ-
tä sekä työpaja- ja ryhmätyötiloja tarvitsevat organisaatiot. Korjaa-
teollisuusrakennuksesta. mon palveluihin kuuluu myös työpajojen fasilitointi ja tapahtumien
tuottaminen sekä asiakasyritysten sisältömarkkinointiin liittyvä kon-
sultointi.
Tulokset
Hyödyt
ja tilaa siten, että kokonaisuus houkuttelee tulemaan
paikalle myös Helsingin ulkopuolelta.
tavoitteita ja asiakasryhmiä.
30

31. Elämykset
Pop-up-kaupan vaihtuva
Korjaamo
tarjonta kerää uusia kävijöitä
Korjaamoon.
Korjaamon vintin ikkunoissa
Korjaamo
on Helsingin vanhoja karttoja.
Erilaiset tilaprofiilit erilaisiin
käyttötarkoituksiin
Korjaamossa kunkin tilan funktio ja toiminnot on mietitty tavoitteen
ja asiakasryhmien kannalta tarkasti. Kahvila toimii oleskelun ja koh-
taamisen paikkana, aulan kirjakaupassa voi viettää aikaa odotellessa
ja mediahuone on kalustettu erityisesti mediatyötä varten.
Useat tyylikkäät ja mukavat, langattomalla nettiyhteydellä ja video-
tykeillä varustetut erikokoiset neuvottelutilat täyttävät yritysten tar-
peet. Myös tiimien ja osastojen yhteistä tekemistä varten on raken-
nettu keittiötila, jossa voidaan valmistaa yhdessä ruokaa. Tilan ylä-
kerrasta löytyy pitkä pöytä kokoustamiseen tai illastamiseen.
Vaunuhallin yläkerrassa toimii Korjaamon Vintti, joka on luotu musii-
killista ohjelmaa ja yritysten omia tapahtumia varten. Vintti onkin ol-
lut ahkerassa käytössä pienine näyttämöineen.
31