SlideShare a Scribd company logo
Taloudellinen
toimintaympäristömme 1

Kansantaloustiede
Tampereen ammattiopisto
Sammonkatu
Lukuvuosi 2009-2010
SÄÄNNÖT luentosalissa

1. Ajoissa paikalle
2. Hiljaisuus/kuuntelu      K O K E E T:
3. Annetaan muille
   työrauha
4. Ei nuuskaa, ei pipoja
5. Ei kiroilua             Harjoitukset




  Rangaistus
  => ULOS LUOKASTA
Ta l o u d e l l i n e n t o i m i n t ay m p ä r i s t ö m m e 1
1. Taloudellinen toiminta

2. Kansantalouden tilinpito

3. Kotitalouksien tulot
4. Yrittäjyyden merkitys kansantaloudessa

5. Hyödykemarkkinat

6. Kilpailumuodot

7. Rahan tehtävät

8. Rahoitus- ja valuuttamarkkinat
9.Talouselämän vaihtelut ja häiriöt 2

  → Taloudellinen kasvu

  → Suhdannevaihtelut

  → Työttömyys

  → Inflaatio

  → Deflaatio

  → Ulkomaankaupan epätasapainot
10. Talouspolitiikka

→   Julkiset tulot ja menot
→   Verotus
→   Työmarkkinajärjestöt

11. Tulevaisuuden näkymät

→   Uhkatekijät
→   Taloudellisen kasvun rajat
Tilatuki
                   Maatalous
                                                   Luonnonhaittakorvaus
ALKUTUOTANT        Metsätalous                     Pohjoinen tuki
O                                                  Vientituki
                   Metsästys ja
                   kalastus
                                           Elektroniikka – ja
                                           sähköteollisuus
              Tekstiiliteollisu
              us                           Metalliteollisu
                                           us
JALOSTUS                                   Metsäteollisu
                                           us
                                           Kemianteollisu
                                           us
                                           Rakentaminen

                             Julkiset
                             palvelut
                             Kiinteistöjen hoito
                             Kaupan palvelut
PALVELU
                             Liikenne ja Rahoitus
                             Majoitus ja
                             Ravintolat
Tietoyhteiskunta
 Teknologian kehitystaso kasvanut

 Koulutukseen ja osaamiseen
 perustuva      Tiedon (ei aineen)
                käsittelyä.
 => jakaa ihmisiä luokkaan
 Työllisyys?

 Työpaikkojen sijainti

 Yhteiskunnan haavoittuvuus
Taloudellisen toiminnan perusteet
                             Ihmisillä on
  Ihmisen tarpeet       enemmän tarpeita
                        kuin mahdollisuuksia
  Hyödykkeet                  niiden
                          tyydyttämiseen.
                         Kulutushyödykkeet ja
  Tuotannontekijät      Tuotantohyödykkeet
                            Lopputuotteet
  Investoinnit               Välituotteet


  Miten niukkuus vaikuttaa edellisiin?
Kansantalouden tilinpito
 = koko kansantalouden tuotanto + palkat
  Bruttokansantuote (BKT)

Myyjä           Ostaja      Myyntihinta Välituotekäyttö Arvonlisä
Maanviljelijä   Mylly             500,0 €           0,0 €      500,0 €
Mylly           Leipomo         1 300,0 €         500,0 €      800,0 €
Leipomo         Kuluttaja       2 000,0 €       1 300,0 €      700,0 €
                                                     BKT     2 000,0 €
  Kansantulo
    Palkat, yrittäjätulot, omaisuustulot, voitto

  Miten elintasoa mitataan?
BKT
 Vuoden aikana tuotetut tavarat ja
 palvelut ovat laskettu yhteen euroina
 - poislukien ns. välituotteet (eli leipä-jauhot)

 Julkisten palvelujen arvo määräytyy
 tuotantokustannusten mukaan
 Mukana vain markkinoilla vaihdetut
 tuotteet, ei kotitalouksissa omaan
 käyttöön valmistetut tuotteet
Vihreä BKT
   Yleistymään päin
   Luonnonvarojen väheneminen
   Ympäristön tuhoutuminen
   Kotitalouksien työ
   YK:n kehittämä mittari
    Inhimillisen kehityksen mittari
    HDI   (Human Development Index)
Kotitalouksien kulutus ja säästäminen
=> Kotitalouksien ja yritysten väliset tuotannontekijä- ja tulovirrat
 Kansantalouden
 toimijat ja niiden                               Myyntitulot eli
 välinen                                          kotitalouksien
 tulon kiertokulku                                ostokset Euroina
                                 Hyödykkeet



   Koti-
                                                                 Yritykset
   taloudet

                               Tuotannontekijät

                                                     Yritykset huolehtivat
                                                     tuotannosta ja
              Tuotannontekijätul                     Kotitalouksien
              ot                                     tehtävänä on hankkia
                            Kotitaloudet             tuloja (palkka).
              eli palkat
                            omistavat
                            tuotannontekijät
Säästäminen ja investoinnit ja julkisyhteisöt
                Muita kansantalouden toimijoita ovat pankit
                     ja rahoituslaitokset ja eduskunta.

                            Myyntitulot
Koti-                   Valtio ja kunnat myös                  Yritykset
taloudet                 tuottavat ja ostavat!




                                Tuotannon-
                                tekijätulot

           Säästöt
       Kotitaloudet
                                                 Rahoitus joutuvat
                                                   Yritykset
      säästävät osan
        palkastaan.                                tekemään
                                                   investointeja
                                                   => reaalipääoma
                                 Pankki            lisääntyy
                                                   => tuotanto kasvaa
Ulkomaat ja EU?




                     Myyntitulot




Koti-
taloudet

                                                            Yritykset

                                   Tuotannon-
                                   tekijätulot


           Säästöt
                                                 Rahoitus




                                   Pankki
 Henkilön kulutusmenot            30,1%    4.
                                   15,2 %   7.
  1.    Ruoka
  2.    Alkoholi ja tupakka        10,6 %   1.
  3.    Vaatteet ja jalkineet      9,6 %    12
  4.    Asuminen ja energia        9,4 %     .
  5.    Kalusteet ja koneet        7,2 %    9.
  6.    Terveys                             11
                                   4,2 %
  7.    Liikenne                             .
  8.    Tietoliikenne
                                   4,2 %
                                            5.
  9.    Kulttuuri ja vapaa-        3,9 %
        aika
                                            8.
                                   2,8 %
  10.   Koulutus                            2.
                                   2,6 %
  11.   Hotellit, ravintolat                3.
        Muut tavarat ja palvelut
                                   0,2 %
  12.                                       6.
Yritys ja yrittäjyys
 Oikeus harjoittaa elinkeinoa oman

 valintansa mukaan
 => mutta ei suinkaan kaikkia?
 Yrityksistä 44 % on osakeyhtiöitä

 ja 41% on ammatinharjoittajia
=> Mitä yrittäjyyden muotoja on?
 Yritykset kokoluokittain henkilöstön lukumäärän
 mukaan v. 2006 (yht 236 435 yritystä)

                              %
             0-9             93,1
            10-49             5,7
            50-249            1,0
           250-499            0,1
             500-             0,1
                            100 %
Yrittäjyyden muotoja:

  Sisäinen yrittäjyys

  Uusyrittäjyys
   Uusosuuskunnat

   Hoivayrittäjyys ja kotipalvelu

   Franchising-yrittäjyys

   Osaamispohjainen yrittäjyys
Edellytykset yrittäjäksi
         ryhtymiselle ja
   Yrittäjyyden erityispiirteet
Luonne             Idea
Osaaminen          Riski
Rahoitus           Voitto
Yrittäjyyden merkitys kansantaloudessa

   Hyödykkeiden tuottaminen

   Arvonlisän tuottaminen

   Työllistäminen

   Investoinnit

   Verojen maksaminen

   Tuoteideat
 HINNAT MÄÄRÄYTYVÄT MARKKINOILLA
 Kotitalouksien osto riippuu:
• hyödykkeen hinnasta
 => mitä korkeampi hinta, sitä vähemmän
 menee kaupaksi
 Yrityksien myynti riippuu:
• hyödykkeen hinnasta
 => mitä alhaisempi hinta, sitä vähemmän
 tuotetaan
 Kysyntä
 riippuu
         -Hyödykkeen hinnasta
         -Kotitalouksien
             käytettävissä
              olevista tuloista
 Tarjonta
 riippuu     -Muiden hyödykkeiden
              hinnoista
Hinnan määräytyminen markkinoilla
                                                         KYSYNTÄKÄYRÄ                                               M
    Hinta ja kysyntä                        €
                                                  6,0                                                               a
     Kysynnällä tarkoitetaan sitä                5,0
                                                                                                                    r
                                                                                                                    k
      hyödykemäärää, jonka                        4,0
                                                                                                                    k
                                                  3,0
      kuluttajat haluavat ostaa tietyllä                                                                            i
                                                  2,0
      hinnalla                                                                                                      n
                                                  1,0
                                                                                                                    a
             H= tuotteen hinta (p)                           10        20        30        40        50        60
                                                                                                                    t
             M= tuotteiden määrä                     70
                                                   TARJONTAKÄYR                                                M    a
                                        €
             (q)                            6,0    Ä                                                                s
    Yrityksen tarjonta                     5,0                                                                     a
                                                                                                                    p
                                            4,0
     Tarjonnalla tarkoitetaan sitä                                                                                 a
                                            3,0
      hyödykemäärää, jonka                                                                                          i
                                            2,0
                                                                                                                    n
      yritykset haluavat tuoda              1,0
                                                                                                                    o
      markkinoille tietyllä hinnalla.                   10        20        30        40        50        60        ?
                                                                                                               M
                                                        70
6,0

5,0
                                Kysynnän
4,0
                                vahvistuminen ja                              Markkinoid
                                heikkeneminen
3,0                                                                           en
2,0

1,0
                                               6,0

                                               5,0
                                                                              Tasapaino
      10   20   30   40   50   60              4,0
                                           €
      70                                       3,0

                                               2,0
6,0
                                                                              H= tuotteen hinta
                                               1,0                            M= tuotteiden määrä
5,0
                                                     10   20   30   40   50   60
4,0
                                                     70        M
3,0

2,0
                                    Tarjonnan
                                    vahvistuminen ja
1,0
                                    heikkeneminen
      10   20   30   40   50   60

      70
Kysynnän vahvistuminen ja heikkeneminen
  6,0
                                  • muiden tuotteiden hinnat ja kuluttajien
  5,0
                                     maku vaikuttavat kysyntää nostavasti tai
 €4,0
  3,0
                                     laskevasti
  2,0                                => tuotetta joko ostetaan enemmän tai
  1,0                                vähemmän samalla hinnalla
        10   20   30   40   50   60 M=> kysyntäkäyrä siirtyy
Tarjonnan vahvistuminen ja
      70


heikkeneminen
  6,0                    • tarjontakäyrän siirtymiseen vaikuttavat
  5,0                      tekniikan kehittyminen, muiden
 €4,0                      hyödykkeiden hintojen muutokset samoin
  3,0                      kuin tuotannontekijöiden hintojen ja
  2,0
                           luonnonolojen muutokset.
  1,0
                         • Tekniikan kehittyminen pienentää
      10 20 30  40 50 60
                           tuotanto-kustannuksia, joten kannattaa
      70      M
                           tuottaa enemmän samalla hinnalla.
Markkinoiden
Kysyntä
vahvistuu       tasapaino
                siirtyy
                6,0


Tarjonta        5,0

                4,0
            €
vahvistuu       3,0

                2,0

                1,0

                      10   20   30   40   50   60

Kysyntä               70        M

heikkenee
            Uusi hinta ja
            määrä!
Esim1:Yrittäjä nostaa
tuotteen hinnan 5€.
                             Markkinoiden
Mutta kuluttajat             tasapaino
haluavat maksaa vain
4€.                          siirtyy
Tuotetta jää                 6,0


varastoon.                   5,0                               Kysyntä ja
=> Hintoja on            €   4,0
                                                               Tarjonta
laskettava.
Esim2: Yrittäjä laskee
                             3,0
                                                               palaavat
tuotteen hintaa 3€.
                             2,0
                                                               ”aina”
                             1,0

                                   10   20   30   40   50   60
                                                               tasapainoon
Tuotteen kysyntä                   70        M
kasvaa.
Tuotteesta tulee
ylikysyntää
=> Hintoja on
nostettava.
Markkinatalous
  Markkinatasapaino on mahdollista vain

  markkinatalousjärjestelmässä
  Valtio ei puutu markkinoiden toimintaan

  Yritykset päättävät mitä tuottavat
   Yrittäjien
            tavoitteena on saada
   mahdollisimman suuri voitto, ja
   mahdollisimman pienillä kustannuksilla
  Kotitaloudet päättävät kulutuksestaan
Kilpailumuodot
 Täydellinen kilpailu
    Paljon myyjiä ja paljon ostajia (tavaratalot)

 Monopoli
    Vain yksi myyjä ja paljon ostajia (alko)

    Myytävä tuote on ainutlaatuinen

 Oligopoli
    Vain muutama myyjä ja jäykät hinnat (bensa)

 Monopolistinen kilpailu
    Useita myyjiä, mutta erilaistetut tuotteet
    (merkkimyymälät)
 Monopoli
      oLakiin
      oPatenttioikeus
      oLuonnonvarat
      oTekninen        Suuret
       osaaminen       Voitot
      oSuurissa erissä Houkutteleva
 Oligopoli
      oHintojen jäykkyys
                             t!
      oHintajohtajuus
      => Jos yksi yritys laskee
       hintoja, on
       todennäköistä, että
Raha ja sen tehtävät
 Vaihdon väline

 Arvon mitta, Tilinpidot

 Arvon säilyttäjä
   Suomi   sai oman rahan 1860
   Vuonna 1877 siirryttiin kultakantaan
   Mitä tapahtui markalle vuonna 1963?
   Milloin Euro otettiin käyttöön?
Talous ja rahaliitto EMU
 Valuuttakurssimuutosten aiheuttamien

 riskien poistuminen
 Valuutan vaihtoon liittyvät kustannukset

 Maiden väliset hintavertailut helpottuivat

 => johti kilpailun kiristymiseen

 => tuotannon tehostuminen

 => kustannusten laskeminen
Rahoitusmarkkinoiden rakenne
rahoitusylijäämää   rahoitusalijäämää




korkotuloa          korkomenoa
Koron määräytyminen
  Korko on rahan hinta

   Korko on tuloa lainaajalle

   Korko on menoa lainan ottajalle

  Viitekorko

   Lainan korko voi olla kiinteä tai sidottu

   johonkin viitekorkoon (vaihtuva korko)
   Mm. Euriborkorot, primekorot
Euribor-koron vaihtelu
 5.0

                           1 kk (tod.pv/360)
 4.5                       3 kk (tod.pv/360)
                           6 kk (tod.pv/360)
                           12 kk (tod.pv/360)
 4.0


 3.5


 3.0                                           Euribor 12 kk
  2.5
                                               =>1.235%.
                                               Euribor 6 kk =>
  2.0
      1999  2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1.004%.
                                                 2007 2008

                                               Euribor 3 kk =>
Euribor-korot lasketaan euroalueella toimivien parhaiksi
                                               0.722%
luokiteltujen suurten pankkien (n. 50 kpl) klo 12 Suomen aikaa
antamien noteerausten pohjalta. Suomesta laskennassa on
mukana Nordea. Laskennassa jätetään 15 % alimmista ja
ylimmistä tarjouksista huomioimatta, ja lopuista lasketaan
Euroopan keskuspankki
 talous- ja rahaliittoon kuuluvilla mailla on
  yhteinen raha, yhteinen keskuspankki ja
  yhteinen rahapolitiikka
 Eurojärjestelmä (EKP + kansalliset
  pankit)
     Päättää euroalueen yhteisestä
    rahapolitiikasta
     Huolehtii eurojen valmistamisesta
     Hoitaa valuuttavarantoa
     Rahan arvon vakaana pitäminen, siis
Rahapolitiikka
 Rahan määrän säätelyä
 Rahan määrän kasvu merkitsee
 rahapääoman tarjonnan lisääntymistä
 => johtaa korkojen alenemiseen
 Ulkomaankaupan kehitys vaikuttaa
 rahan määrään. Jos vienti on suurempi
 kuin tuonti. Rahamäärä kasvaa.
Valuuttamarkkinat
  Vapaasti muuttuvat kurssit
   Valuutta
           vahvistuu, jos kyseisessä
   maassa tai alueella viennillä ansaitaan
   enemmän kuin tuonnista on
   maksettava.
  Kiinteiden kurssien järjestelmä
   Maan  keskuspankki sääntelee kurssin
    vakaiksi.
   Keskuspankin on pidettävä
    valuuttavarantoa, jotta se voi
Euron ulkoisen arvon kehitys

                                                                                        Euron
                                                                                        kurssi
                                                                                        5. 6. =
                                                                                        1,4177
                                                                                        30.10=
                                                                                        1,4316


Yhdysvaltojen                              Euro alkoi                2004
vahva talous, ja   EU:n talouskehitys                                                2005 alussa
                                           vahvistua, syynä oli      alkuvuonna
euroalueen         oli suotuisa ja                                                   euron kurssi
                                           USA:n                     Euro
tuotannon          USA:n talous oli                                                  lähti
                                           kauppataseen              laski, koska
kasvu oli          epävarma ja                                                       laskuun, kos
                                           alijäämä, joka            Yhdysvaltojen
hitaampaa. Ja      inflaatio                                                         ka USA:n
                                           huolestuttu sijoittajia   talouden
USA:n              kiihtyi, mutta kurssi                                             korkotaso
                                           ja heikensi dollaria.     kasvu oli
korkotaso oli      laski, koska USA:n                                                kohosi ja se
                                           V. 2003 vaikutti          nopeampaa
EURO alueen        korkotaso oli                                                     teki dollarin
                                           myös Irakin               kuin EU:n
korkotasoa         korkeampi kuin                                                    houkutteleva
                                           sota, joka aiheutti       talouden
korkeampi.         EU:n                                                              ksi.
                                           epävarmuutta.             kasvu.

More Related Content

What's hot

Tietojohtamisen perusteet: tiedon tasot ja lajit
Tietojohtamisen perusteet: tiedon tasot ja lajitTietojohtamisen perusteet: tiedon tasot ja lajit
Tietojohtamisen perusteet: tiedon tasot ja lajit
Novi Research Center
 
Menaxhim i projekteve java-8
Menaxhim i projekteve java-8Menaxhim i projekteve java-8
Menaxhim i projekteve java-8Gazmir Rrahmani
 
Caverion yritysesittely
Caverion yritysesittelyCaverion yritysesittely
Caverion yritysesittely
Caverion Suomi
 
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Mielenterveysmessut
 
社群變現怎麼做 社群經理人暨內容行銷操作實戰
社群變現怎麼做 社群經理人暨內容行銷操作實戰 社群變現怎麼做 社群經理人暨內容行銷操作實戰
社群變現怎麼做 社群經理人暨內容行銷操作實戰
Norika
 
Menaxhment ymer havolli permbledhje
Menaxhment   ymer havolli permbledhjeMenaxhment   ymer havolli permbledhje
Menaxhment ymer havolli permbledhje
Menaxherat
 
Teze Menaxhim Strategjik,
Teze Menaxhim Strategjik,  Teze Menaxhim Strategjik,
Teze Menaxhim Strategjik,
mami
 
ストリートアカデミー_ローンチ前企画書
ストリートアカデミー_ローンチ前企画書ストリートアカデミー_ローンチ前企画書
ストリートアカデミー_ローンチ前企画書Find Job Startup
 
Työyhteisön viestintä
Työyhteisön viestintäTyöyhteisön viestintä
Työyhteisön viestintä
taikku
 
KPIマネジメント
KPIマネジメントKPIマネジメント
KPIマネジメント
Tomohiro KIMURA
 
PIXTA_シードラウンド用事業プラン説明資料
PIXTA_シードラウンド用事業プラン説明資料PIXTA_シードラウンド用事業プラン説明資料
PIXTA_シードラウンド用事業プラン説明資料Find Job Startup
 
Palvelumuotoilun työkalut
Palvelumuotoilun työkalutPalvelumuotoilun työkalut
Palvelumuotoilun työkalutSatu Miettinen
 
衛生福利部:「跨域共創高齡友善城市」
衛生福利部:「跨域共創高齡友善城市」衛生福利部:「跨域共創高齡友善城市」
衛生福利部:「跨域共創高齡友善城市」
R.O.C.Executive Yuan
 
圖解5大財務比率-了解企業財報
圖解5大財務比率-了解企業財報圖解5大財務比率-了解企業財報
圖解5大財務比率-了解企業財報
Fast SiC Semiconductor Inc.
 
Diplomna Rabota Stanchev - Master Degree
Diplomna Rabota Stanchev - Master DegreeDiplomna Rabota Stanchev - Master Degree
Diplomna Rabota Stanchev - Master DegreeGeorgi Stanchev
 
2.4日程計算
2.4日程計算2.4日程計算
2.4日程計算epst
 
【企画書】anone, / 誰もが性のマイノリティであると診断されるWebサービス
【企画書】anone, / 誰もが性のマイノリティであると診断されるWebサービス【企画書】anone, / 誰もが性のマイノリティであると診断されるWebサービス
【企画書】anone, / 誰もが性のマイノリティであると診断されるWebサービス
Takahiro Nakanishi
 
高齡化社會運動產業發展策略
高齡化社會運動產業發展策略高齡化社會運動產業發展策略
高齡化社會運動產業發展策略
COLA TSAI蔡健儀
 
Menaxhment strategjik java-6
Menaxhment strategjik java-6Menaxhment strategjik java-6
Menaxhment strategjik java-6Gazmir Rrahmani
 
Suomalaisen ruokavalion laatu
Suomalaisen ruokavalion laatuSuomalaisen ruokavalion laatu
Suomalaisen ruokavalion laatu
THL
 

What's hot (20)

Tietojohtamisen perusteet: tiedon tasot ja lajit
Tietojohtamisen perusteet: tiedon tasot ja lajitTietojohtamisen perusteet: tiedon tasot ja lajit
Tietojohtamisen perusteet: tiedon tasot ja lajit
 
Menaxhim i projekteve java-8
Menaxhim i projekteve java-8Menaxhim i projekteve java-8
Menaxhim i projekteve java-8
 
Caverion yritysesittely
Caverion yritysesittelyCaverion yritysesittely
Caverion yritysesittely
 
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
 
社群變現怎麼做 社群經理人暨內容行銷操作實戰
社群變現怎麼做 社群經理人暨內容行銷操作實戰 社群變現怎麼做 社群經理人暨內容行銷操作實戰
社群變現怎麼做 社群經理人暨內容行銷操作實戰
 
Menaxhment ymer havolli permbledhje
Menaxhment   ymer havolli permbledhjeMenaxhment   ymer havolli permbledhje
Menaxhment ymer havolli permbledhje
 
Teze Menaxhim Strategjik,
Teze Menaxhim Strategjik,  Teze Menaxhim Strategjik,
Teze Menaxhim Strategjik,
 
ストリートアカデミー_ローンチ前企画書
ストリートアカデミー_ローンチ前企画書ストリートアカデミー_ローンチ前企画書
ストリートアカデミー_ローンチ前企画書
 
Työyhteisön viestintä
Työyhteisön viestintäTyöyhteisön viestintä
Työyhteisön viestintä
 
KPIマネジメント
KPIマネジメントKPIマネジメント
KPIマネジメント
 
PIXTA_シードラウンド用事業プラン説明資料
PIXTA_シードラウンド用事業プラン説明資料PIXTA_シードラウンド用事業プラン説明資料
PIXTA_シードラウンド用事業プラン説明資料
 
Palvelumuotoilun työkalut
Palvelumuotoilun työkalutPalvelumuotoilun työkalut
Palvelumuotoilun työkalut
 
衛生福利部:「跨域共創高齡友善城市」
衛生福利部:「跨域共創高齡友善城市」衛生福利部:「跨域共創高齡友善城市」
衛生福利部:「跨域共創高齡友善城市」
 
圖解5大財務比率-了解企業財報
圖解5大財務比率-了解企業財報圖解5大財務比率-了解企業財報
圖解5大財務比率-了解企業財報
 
Diplomna Rabota Stanchev - Master Degree
Diplomna Rabota Stanchev - Master DegreeDiplomna Rabota Stanchev - Master Degree
Diplomna Rabota Stanchev - Master Degree
 
2.4日程計算
2.4日程計算2.4日程計算
2.4日程計算
 
【企画書】anone, / 誰もが性のマイノリティであると診断されるWebサービス
【企画書】anone, / 誰もが性のマイノリティであると診断されるWebサービス【企画書】anone, / 誰もが性のマイノリティであると診断されるWebサービス
【企画書】anone, / 誰もが性のマイノリティであると診断されるWebサービス
 
高齡化社會運動產業發展策略
高齡化社會運動產業發展策略高齡化社會運動產業發展策略
高齡化社會運動產業發展策略
 
Menaxhment strategjik java-6
Menaxhment strategjik java-6Menaxhment strategjik java-6
Menaxhment strategjik java-6
 
Suomalaisen ruokavalion laatu
Suomalaisen ruokavalion laatuSuomalaisen ruokavalion laatu
Suomalaisen ruokavalion laatu
 

Similar to Taloudellinen toimintaympäristömme 1

Summary slides of a new book (in Finnish) - Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila...
Summary slides of a new book (in Finnish) - Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila...Summary slides of a new book (in Finnish) - Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila...
Summary slides of a new book (in Finnish) - Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila...
Petri Rouvinen
 
Mitkä ovat tulevaisuuden trendit ja arvaamattomat tekijät? Mitä ne voivat me...
Mitkä ovat tulevaisuuden trendit ja arvaamattomat tekijät?  Mitä ne voivat me...Mitkä ovat tulevaisuuden trendit ja arvaamattomat tekijät?  Mitä ne voivat me...
Mitkä ovat tulevaisuuden trendit ja arvaamattomat tekijät? Mitä ne voivat me...
Demos Helsinki
 
Miten liiketoiminnalla ratkaistaan tulevaisuuden viheliäisiä ongelmia?
Miten liiketoiminnalla ratkaistaan tulevaisuuden viheliäisiä ongelmia?Miten liiketoiminnalla ratkaistaan tulevaisuuden viheliäisiä ongelmia?
Miten liiketoiminnalla ratkaistaan tulevaisuuden viheliäisiä ongelmia?
Demos Helsinki
 
Riitta Hämäläinen-Bister: Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -...
Riitta Hämäläinen-Bister: Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -...Riitta Hämäläinen-Bister: Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -...
Riitta Hämäläinen-Bister: Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -...
Kolmas Lähde
 
Sote-talous 2018
Sote-talous 2018Sote-talous 2018
Sote-talous 2018
heinikangas
 
Maaseutuohjelman tuet elintarvikeyrityksille
Maaseutuohjelman tuet elintarvikeyrityksilleMaaseutuohjelman tuet elintarvikeyrityksille
Maaseutuohjelman tuet elintarvikeyrityksille
Ruokavirasto | Livsmedelsverket | Finnish Food Authority
 
Mahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-Lohiluoma
Mahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-LohiluomaMahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-Lohiluoma
Mahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-Lohiluoma
Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma
Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-LohiluomaTehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma
Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma
Sitra the Finnish Innovation Fund
 
FiBAN Finnvera - Bisnesenkeliaktiivisuus 2012
FiBAN Finnvera - Bisnesenkeliaktiivisuus 2012FiBAN Finnvera - Bisnesenkeliaktiivisuus 2012
FiBAN Finnvera - Bisnesenkeliaktiivisuus 2012
FiBAN
 
Tampere Innovation Flow
Tampere Innovation FlowTampere Innovation Flow
Tampere Innovation Flow
anne-mari
 
Business Finland -palveluista yrityksille KATI 201020
Business Finland -palveluista yrityksille KATI 201020Business Finland -palveluista yrityksille KATI 201020
Business Finland -palveluista yrityksille KATI 201020
Kari Klossner
 
Työ- ja elinkeinoministeriön korona-tilannekuva 5.10.2020
Työ- ja elinkeinoministeriön korona-tilannekuva 5.10.2020Työ- ja elinkeinoministeriön korona-tilannekuva 5.10.2020
Työ- ja elinkeinoministeriön korona-tilannekuva 5.10.2020
Työ- ja elinkeinoministeriö
 
Eero Kokkonen 13.04.2011: Mikä ihmeen biotalous?
Eero Kokkonen 13.04.2011: Mikä ihmeen biotalous?Eero Kokkonen 13.04.2011: Mikä ihmeen biotalous?
Eero Kokkonen 13.04.2011: Mikä ihmeen biotalous?
Sitra Maamerkit
 
Osaamisfoorumi: Voittajavisioista kohti menestystarinoita
Osaamisfoorumi: Voittajavisioista kohti menestystarinoitaOsaamisfoorumi: Voittajavisioista kohti menestystarinoita
Osaamisfoorumi: Voittajavisioista kohti menestystarinoita
Sinnemaa
 
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitys
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitysAjankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitys
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitys
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Edelläkävijät - miksi me ollaan tärkeitä
Edelläkävijät - miksi me ollaan tärkeitäEdelläkävijät - miksi me ollaan tärkeitä
Edelläkävijät - miksi me ollaan tärkeitä
Demos Helsinki
 
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitosKaroliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Sitra Maamerkit
 
Ahonen Case yhteiskunta:Työuran pituuden taloudellinen arvo
Ahonen Case yhteiskunta:Työuran pituuden taloudellinen arvoAhonen Case yhteiskunta:Työuran pituuden taloudellinen arvo
Ahonen Case yhteiskunta:Työuran pituuden taloudellinen arvo
Työterveyslaitos
 

Similar to Taloudellinen toimintaympäristömme 1 (18)

Summary slides of a new book (in Finnish) - Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila...
Summary slides of a new book (in Finnish) - Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila...Summary slides of a new book (in Finnish) - Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila...
Summary slides of a new book (in Finnish) - Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila...
 
Mitkä ovat tulevaisuuden trendit ja arvaamattomat tekijät? Mitä ne voivat me...
Mitkä ovat tulevaisuuden trendit ja arvaamattomat tekijät?  Mitä ne voivat me...Mitkä ovat tulevaisuuden trendit ja arvaamattomat tekijät?  Mitä ne voivat me...
Mitkä ovat tulevaisuuden trendit ja arvaamattomat tekijät? Mitä ne voivat me...
 
Miten liiketoiminnalla ratkaistaan tulevaisuuden viheliäisiä ongelmia?
Miten liiketoiminnalla ratkaistaan tulevaisuuden viheliäisiä ongelmia?Miten liiketoiminnalla ratkaistaan tulevaisuuden viheliäisiä ongelmia?
Miten liiketoiminnalla ratkaistaan tulevaisuuden viheliäisiä ongelmia?
 
Riitta Hämäläinen-Bister: Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -...
Riitta Hämäläinen-Bister: Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -...Riitta Hämäläinen-Bister: Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -...
Riitta Hämäläinen-Bister: Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -...
 
Sote-talous 2018
Sote-talous 2018Sote-talous 2018
Sote-talous 2018
 
Maaseutuohjelman tuet elintarvikeyrityksille
Maaseutuohjelman tuet elintarvikeyrityksilleMaaseutuohjelman tuet elintarvikeyrityksille
Maaseutuohjelman tuet elintarvikeyrityksille
 
Mahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-Lohiluoma
Mahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-LohiluomaMahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-Lohiluoma
Mahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-Lohiluoma
 
Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma
Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-LohiluomaTehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma
Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma
 
FiBAN Finnvera - Bisnesenkeliaktiivisuus 2012
FiBAN Finnvera - Bisnesenkeliaktiivisuus 2012FiBAN Finnvera - Bisnesenkeliaktiivisuus 2012
FiBAN Finnvera - Bisnesenkeliaktiivisuus 2012
 
Tampere Innovation Flow
Tampere Innovation FlowTampere Innovation Flow
Tampere Innovation Flow
 
Business Finland -palveluista yrityksille KATI 201020
Business Finland -palveluista yrityksille KATI 201020Business Finland -palveluista yrityksille KATI 201020
Business Finland -palveluista yrityksille KATI 201020
 
Työ- ja elinkeinoministeriön korona-tilannekuva 5.10.2020
Työ- ja elinkeinoministeriön korona-tilannekuva 5.10.2020Työ- ja elinkeinoministeriön korona-tilannekuva 5.10.2020
Työ- ja elinkeinoministeriön korona-tilannekuva 5.10.2020
 
Eero Kokkonen 13.04.2011: Mikä ihmeen biotalous?
Eero Kokkonen 13.04.2011: Mikä ihmeen biotalous?Eero Kokkonen 13.04.2011: Mikä ihmeen biotalous?
Eero Kokkonen 13.04.2011: Mikä ihmeen biotalous?
 
Osaamisfoorumi: Voittajavisioista kohti menestystarinoita
Osaamisfoorumi: Voittajavisioista kohti menestystarinoitaOsaamisfoorumi: Voittajavisioista kohti menestystarinoita
Osaamisfoorumi: Voittajavisioista kohti menestystarinoita
 
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitys
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitysAjankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitys
Ajankohtaiskatsaus ja aluetoimikuntien merkitys
 
Edelläkävijät - miksi me ollaan tärkeitä
Edelläkävijät - miksi me ollaan tärkeitäEdelläkävijät - miksi me ollaan tärkeitä
Edelläkävijät - miksi me ollaan tärkeitä
 
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitosKaroliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
 
Ahonen Case yhteiskunta:Työuran pituuden taloudellinen arvo
Ahonen Case yhteiskunta:Työuran pituuden taloudellinen arvoAhonen Case yhteiskunta:Työuran pituuden taloudellinen arvo
Ahonen Case yhteiskunta:Työuran pituuden taloudellinen arvo
 

Taloudellinen toimintaympäristömme 1

  • 2. SÄÄNNÖT luentosalissa 1. Ajoissa paikalle 2. Hiljaisuus/kuuntelu K O K E E T: 3. Annetaan muille työrauha 4. Ei nuuskaa, ei pipoja 5. Ei kiroilua Harjoitukset Rangaistus => ULOS LUOKASTA
  • 3. Ta l o u d e l l i n e n t o i m i n t ay m p ä r i s t ö m m e 1 1. Taloudellinen toiminta 2. Kansantalouden tilinpito 3. Kotitalouksien tulot 4. Yrittäjyyden merkitys kansantaloudessa 5. Hyödykemarkkinat 6. Kilpailumuodot 7. Rahan tehtävät 8. Rahoitus- ja valuuttamarkkinat
  • 4. 9.Talouselämän vaihtelut ja häiriöt 2 → Taloudellinen kasvu → Suhdannevaihtelut → Työttömyys → Inflaatio → Deflaatio → Ulkomaankaupan epätasapainot
  • 5. 10. Talouspolitiikka → Julkiset tulot ja menot → Verotus → Työmarkkinajärjestöt 11. Tulevaisuuden näkymät → Uhkatekijät → Taloudellisen kasvun rajat
  • 6. Tilatuki Maatalous Luonnonhaittakorvaus ALKUTUOTANT Metsätalous Pohjoinen tuki O Vientituki Metsästys ja kalastus Elektroniikka – ja sähköteollisuus Tekstiiliteollisu us Metalliteollisu us JALOSTUS Metsäteollisu us Kemianteollisu us Rakentaminen Julkiset palvelut Kiinteistöjen hoito Kaupan palvelut PALVELU Liikenne ja Rahoitus Majoitus ja Ravintolat
  • 7. Tietoyhteiskunta  Teknologian kehitystaso kasvanut  Koulutukseen ja osaamiseen perustuva Tiedon (ei aineen) käsittelyä. => jakaa ihmisiä luokkaan  Työllisyys?  Työpaikkojen sijainti  Yhteiskunnan haavoittuvuus
  • 8. Taloudellisen toiminnan perusteet Ihmisillä on  Ihmisen tarpeet enemmän tarpeita kuin mahdollisuuksia  Hyödykkeet niiden tyydyttämiseen. Kulutushyödykkeet ja  Tuotannontekijät Tuotantohyödykkeet Lopputuotteet  Investoinnit Välituotteet  Miten niukkuus vaikuttaa edellisiin?
  • 9. Kansantalouden tilinpito = koko kansantalouden tuotanto + palkat  Bruttokansantuote (BKT) Myyjä Ostaja Myyntihinta Välituotekäyttö Arvonlisä Maanviljelijä Mylly 500,0 € 0,0 € 500,0 € Mylly Leipomo 1 300,0 € 500,0 € 800,0 € Leipomo Kuluttaja 2 000,0 € 1 300,0 € 700,0 € BKT 2 000,0 €  Kansantulo  Palkat, yrittäjätulot, omaisuustulot, voitto  Miten elintasoa mitataan?
  • 10. BKT  Vuoden aikana tuotetut tavarat ja palvelut ovat laskettu yhteen euroina - poislukien ns. välituotteet (eli leipä-jauhot)  Julkisten palvelujen arvo määräytyy tuotantokustannusten mukaan  Mukana vain markkinoilla vaihdetut tuotteet, ei kotitalouksissa omaan käyttöön valmistetut tuotteet
  • 11. Vihreä BKT  Yleistymään päin  Luonnonvarojen väheneminen  Ympäristön tuhoutuminen  Kotitalouksien työ  YK:n kehittämä mittari Inhimillisen kehityksen mittari HDI (Human Development Index)
  • 12. Kotitalouksien kulutus ja säästäminen => Kotitalouksien ja yritysten väliset tuotannontekijä- ja tulovirrat Kansantalouden toimijat ja niiden Myyntitulot eli välinen kotitalouksien tulon kiertokulku ostokset Euroina Hyödykkeet Koti- Yritykset taloudet Tuotannontekijät Yritykset huolehtivat tuotannosta ja Tuotannontekijätul Kotitalouksien ot tehtävänä on hankkia Kotitaloudet tuloja (palkka). eli palkat omistavat tuotannontekijät
  • 13. Säästäminen ja investoinnit ja julkisyhteisöt Muita kansantalouden toimijoita ovat pankit ja rahoituslaitokset ja eduskunta. Myyntitulot Koti- Valtio ja kunnat myös Yritykset taloudet tuottavat ja ostavat! Tuotannon- tekijätulot Säästöt Kotitaloudet Rahoitus joutuvat Yritykset säästävät osan palkastaan. tekemään investointeja => reaalipääoma Pankki lisääntyy => tuotanto kasvaa
  • 14. Ulkomaat ja EU? Myyntitulot Koti- taloudet Yritykset Tuotannon- tekijätulot Säästöt Rahoitus Pankki
  • 15.  Henkilön kulutusmenot 30,1% 4. 15,2 % 7. 1. Ruoka 2. Alkoholi ja tupakka 10,6 % 1. 3. Vaatteet ja jalkineet 9,6 % 12 4. Asuminen ja energia 9,4 % . 5. Kalusteet ja koneet 7,2 % 9. 6. Terveys 11 4,2 % 7. Liikenne . 8. Tietoliikenne 4,2 % 5. 9. Kulttuuri ja vapaa- 3,9 % aika 8. 2,8 % 10. Koulutus 2. 2,6 % 11. Hotellit, ravintolat 3. Muut tavarat ja palvelut 0,2 % 12. 6.
  • 16. Yritys ja yrittäjyys  Oikeus harjoittaa elinkeinoa oman valintansa mukaan => mutta ei suinkaan kaikkia?  Yrityksistä 44 % on osakeyhtiöitä  ja 41% on ammatinharjoittajia => Mitä yrittäjyyden muotoja on?
  • 17.  Yritykset kokoluokittain henkilöstön lukumäärän mukaan v. 2006 (yht 236 435 yritystä) % 0-9 93,1 10-49 5,7 50-249 1,0 250-499 0,1 500- 0,1 100 %
  • 18. Yrittäjyyden muotoja:  Sisäinen yrittäjyys  Uusyrittäjyys  Uusosuuskunnat  Hoivayrittäjyys ja kotipalvelu  Franchising-yrittäjyys  Osaamispohjainen yrittäjyys
  • 19. Edellytykset yrittäjäksi ryhtymiselle ja Yrittäjyyden erityispiirteet Luonne Idea Osaaminen Riski Rahoitus Voitto
  • 20. Yrittäjyyden merkitys kansantaloudessa  Hyödykkeiden tuottaminen  Arvonlisän tuottaminen  Työllistäminen  Investoinnit  Verojen maksaminen  Tuoteideat
  • 21.  HINNAT MÄÄRÄYTYVÄT MARKKINOILLA Kotitalouksien osto riippuu: • hyödykkeen hinnasta => mitä korkeampi hinta, sitä vähemmän menee kaupaksi Yrityksien myynti riippuu: • hyödykkeen hinnasta => mitä alhaisempi hinta, sitä vähemmän tuotetaan
  • 22.  Kysyntä riippuu -Hyödykkeen hinnasta -Kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista  Tarjonta riippuu -Muiden hyödykkeiden hinnoista
  • 23. Hinnan määräytyminen markkinoilla KYSYNTÄKÄYRÄ M  Hinta ja kysyntä € 6,0 a  Kysynnällä tarkoitetaan sitä 5,0 r k hyödykemäärää, jonka 4,0 k 3,0 kuluttajat haluavat ostaa tietyllä i 2,0 hinnalla n 1,0 a H= tuotteen hinta (p) 10 20 30 40 50 60 t M= tuotteiden määrä 70 TARJONTAKÄYR M a € (q) 6,0 Ä s  Yrityksen tarjonta 5,0 a p 4,0  Tarjonnalla tarkoitetaan sitä a 3,0 hyödykemäärää, jonka i 2,0 n yritykset haluavat tuoda 1,0 o markkinoille tietyllä hinnalla. 10 20 30 40 50 60 ? M 70
  • 24. 6,0 5,0 Kysynnän 4,0 vahvistuminen ja Markkinoid heikkeneminen 3,0 en 2,0 1,0 6,0 5,0 Tasapaino 10 20 30 40 50 60 4,0 € 70 3,0 2,0 6,0 H= tuotteen hinta 1,0 M= tuotteiden määrä 5,0 10 20 30 40 50 60 4,0 70 M 3,0 2,0 Tarjonnan vahvistuminen ja 1,0 heikkeneminen 10 20 30 40 50 60 70
  • 25. Kysynnän vahvistuminen ja heikkeneminen 6,0 • muiden tuotteiden hinnat ja kuluttajien 5,0 maku vaikuttavat kysyntää nostavasti tai €4,0 3,0 laskevasti 2,0 => tuotetta joko ostetaan enemmän tai 1,0 vähemmän samalla hinnalla 10 20 30 40 50 60 M=> kysyntäkäyrä siirtyy Tarjonnan vahvistuminen ja 70 heikkeneminen 6,0 • tarjontakäyrän siirtymiseen vaikuttavat 5,0 tekniikan kehittyminen, muiden €4,0 hyödykkeiden hintojen muutokset samoin 3,0 kuin tuotannontekijöiden hintojen ja 2,0 luonnonolojen muutokset. 1,0 • Tekniikan kehittyminen pienentää 10 20 30 40 50 60 tuotanto-kustannuksia, joten kannattaa 70 M tuottaa enemmän samalla hinnalla.
  • 26. Markkinoiden Kysyntä vahvistuu tasapaino siirtyy 6,0 Tarjonta 5,0 4,0 € vahvistuu 3,0 2,0 1,0 10 20 30 40 50 60 Kysyntä 70 M heikkenee Uusi hinta ja määrä!
  • 27. Esim1:Yrittäjä nostaa tuotteen hinnan 5€. Markkinoiden Mutta kuluttajat tasapaino haluavat maksaa vain 4€. siirtyy Tuotetta jää 6,0 varastoon. 5,0 Kysyntä ja => Hintoja on € 4,0 Tarjonta laskettava. Esim2: Yrittäjä laskee 3,0 palaavat tuotteen hintaa 3€. 2,0 ”aina” 1,0 10 20 30 40 50 60 tasapainoon Tuotteen kysyntä 70 M kasvaa. Tuotteesta tulee ylikysyntää => Hintoja on nostettava.
  • 28. Markkinatalous  Markkinatasapaino on mahdollista vain markkinatalousjärjestelmässä  Valtio ei puutu markkinoiden toimintaan  Yritykset päättävät mitä tuottavat  Yrittäjien tavoitteena on saada mahdollisimman suuri voitto, ja mahdollisimman pienillä kustannuksilla  Kotitaloudet päättävät kulutuksestaan
  • 29. Kilpailumuodot  Täydellinen kilpailu  Paljon myyjiä ja paljon ostajia (tavaratalot)  Monopoli  Vain yksi myyjä ja paljon ostajia (alko)  Myytävä tuote on ainutlaatuinen  Oligopoli  Vain muutama myyjä ja jäykät hinnat (bensa)  Monopolistinen kilpailu  Useita myyjiä, mutta erilaistetut tuotteet (merkkimyymälät)
  • 30.  Monopoli oLakiin oPatenttioikeus oLuonnonvarat oTekninen Suuret osaaminen Voitot oSuurissa erissä Houkutteleva  Oligopoli oHintojen jäykkyys t! oHintajohtajuus => Jos yksi yritys laskee hintoja, on todennäköistä, että
  • 31. Raha ja sen tehtävät  Vaihdon väline  Arvon mitta, Tilinpidot  Arvon säilyttäjä  Suomi sai oman rahan 1860  Vuonna 1877 siirryttiin kultakantaan  Mitä tapahtui markalle vuonna 1963?  Milloin Euro otettiin käyttöön?
  • 32. Talous ja rahaliitto EMU  Valuuttakurssimuutosten aiheuttamien riskien poistuminen  Valuutan vaihtoon liittyvät kustannukset  Maiden väliset hintavertailut helpottuivat  => johti kilpailun kiristymiseen  => tuotannon tehostuminen  => kustannusten laskeminen
  • 33. Rahoitusmarkkinoiden rakenne rahoitusylijäämää rahoitusalijäämää korkotuloa korkomenoa
  • 34. Koron määräytyminen  Korko on rahan hinta  Korko on tuloa lainaajalle  Korko on menoa lainan ottajalle  Viitekorko  Lainan korko voi olla kiinteä tai sidottu johonkin viitekorkoon (vaihtuva korko)  Mm. Euriborkorot, primekorot
  • 35. Euribor-koron vaihtelu 5.0 1 kk (tod.pv/360) 4.5 3 kk (tod.pv/360) 6 kk (tod.pv/360) 12 kk (tod.pv/360) 4.0 3.5 3.0 Euribor 12 kk 2.5 =>1.235%. Euribor 6 kk => 2.0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1.004%. 2007 2008 Euribor 3 kk => Euribor-korot lasketaan euroalueella toimivien parhaiksi 0.722% luokiteltujen suurten pankkien (n. 50 kpl) klo 12 Suomen aikaa antamien noteerausten pohjalta. Suomesta laskennassa on mukana Nordea. Laskennassa jätetään 15 % alimmista ja ylimmistä tarjouksista huomioimatta, ja lopuista lasketaan
  • 36. Euroopan keskuspankki  talous- ja rahaliittoon kuuluvilla mailla on yhteinen raha, yhteinen keskuspankki ja yhteinen rahapolitiikka  Eurojärjestelmä (EKP + kansalliset pankit) Päättää euroalueen yhteisestä rahapolitiikasta Huolehtii eurojen valmistamisesta Hoitaa valuuttavarantoa Rahan arvon vakaana pitäminen, siis
  • 37. Rahapolitiikka Rahan määrän säätelyä Rahan määrän kasvu merkitsee rahapääoman tarjonnan lisääntymistä => johtaa korkojen alenemiseen Ulkomaankaupan kehitys vaikuttaa rahan määrään. Jos vienti on suurempi kuin tuonti. Rahamäärä kasvaa.
  • 38. Valuuttamarkkinat  Vapaasti muuttuvat kurssit  Valuutta vahvistuu, jos kyseisessä maassa tai alueella viennillä ansaitaan enemmän kuin tuonnista on maksettava.  Kiinteiden kurssien järjestelmä  Maan keskuspankki sääntelee kurssin vakaiksi.  Keskuspankin on pidettävä valuuttavarantoa, jotta se voi
  • 39. Euron ulkoisen arvon kehitys Euron kurssi 5. 6. = 1,4177 30.10= 1,4316 Yhdysvaltojen Euro alkoi 2004 vahva talous, ja EU:n talouskehitys 2005 alussa vahvistua, syynä oli alkuvuonna euroalueen oli suotuisa ja euron kurssi USA:n Euro tuotannon USA:n talous oli lähti kauppataseen laski, koska kasvu oli epävarma ja laskuun, kos alijäämä, joka Yhdysvaltojen hitaampaa. Ja inflaatio ka USA:n huolestuttu sijoittajia talouden USA:n kiihtyi, mutta kurssi korkotaso ja heikensi dollaria. kasvu oli korkotaso oli laski, koska USA:n kohosi ja se V. 2003 vaikutti nopeampaa EURO alueen korkotaso oli teki dollarin myös Irakin kuin EU:n korkotasoa korkeampi kuin houkutteleva sota, joka aiheutti talouden korkeampi. EU:n ksi. epävarmuutta. kasvu.