Vuoden 2017 Perhebarometrin, Miksi vanhemmuutta lykätään, mediatilaisuuden kalvot

1. Miksi
vanhemmuutta
lykätään?
Perhebarometri 2017
Anna Rotkirch
Kristiina Tammisalo
Anneli Miettinen
Venla Berg

2. Taustaa

3. Syntyvyyden yllättävän jyrkkä lasku
1.73 1.73
1.72
1.76
1.8 1.8
1.84
1.83
1.85
1.86
1.87
1.83
1.8
1.75
1.71
1.65
1.57
1.40
1.45
1.50
1.55
1.60
1.65
1.70
1.75
1.80
1.85
1.90
46,000
48,000
50,000
52,000
54,000
56,000
58,000
60,000
62,000
64,000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Kokonaishedelmällisyys
Syntyneet
Syntyneet Kokonaishedelmällisyys
Väestöliitto, Anneli Miettinen

4. Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet
Vanhemmaksituloikä nousee

5. Taloudellisen laman vaikutusta vai
syvällisempi kulttuurinen murros?
Vai sekä että?
“Alenevan syntyvyyden kierre”

6. Muut mielenkiinnon kohteet hyvin
tärkeä syy siirtää lastenhankintaa
37% 49%
20-29 vuotiaat

7. 8% 24%
30-34 vuotiaat
Lähde: Väestöliitto, Perhebarometri 2015. Kuviot: showsweet.com
Muut mielenkiinnon kohteet hyvin
tärkeä syy siirtää lastenhankintaa

8. 1., 2. ja 3.
lapsen hankintaa
kuvaavat
ikävakioidut
intensiteettiluvut
Suomessa
(1991=100).
Väestöliitto, Perhebarometri 2017, Anneli Miettinen
Taloudellisten kriisien erilainen vaikutus

9. Pohjoismaiden vaihtelut
kokonaishedelmällisyydessä 1990—2016
1.30
1.40
1.50
1.60
1.70
1.80
1.90
2.00
2.10
2.20
2.30
2.40
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Kokonaishedelmällisyys
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Islanti
Väestöliitto, Perhebarometri 2017, Anna Rotkirch

10. Perhebarometri 2017
 Nuorten aikuisten vanhemmaksi tulemiseen liittyviä
käsityksiä ja odotuksia
 Miten lastenhankintaan liittyvät toiveet, toteutus,
tietotaso ja vaikutukset työelämään eroavat sukupuolen
ja koulutuksen mukaan?

11. Aineistot: Fokusryhmät
 12 ryhmää, 3-6 haastateltavaa/ryhmä, keväällä 2017
 Helsinki ja Oulu, miehiä ja naisia, vähemmän ja enemmän
koulutettuja
 Yhteensä 50 nuorta aikuista osallistui ryhmiin, nuorin oli
19-vuotias ja vanhin 33 vuotta vanha. Yhdellä
haastateltavalla oli oma lapsi.

12. Aineistot: Edustavat aineistot
 Perhebarometri 2015:
20—40-vuotiaita aikuisia tässä analysoidussa aineistossa (N=1900)
 FINNFAMILY ja FINNUNION rekisteriaineistot (edustavia otoksia
1940—1980-luvuilla syntyneistä suomalaisista)

13. Tiimityötä!
 Erikoistutkija Anneli Miettinen
 Tutkija Kristiina Tammisalo
 Tutkimusavustaja Anna-Kaisa Sitomaniemi
 Tietoasiantuntija Tiina Helamaa ja Väestöliiton viestintätiimi
 Tutkija Miika Mäki

14. Tuloksia

15. Lykkääminen ja koulutustaso

16. Koulutustaso ja vanhemmaksituloikä:
merkittäviä eroja
26.4
25.9
25.4 25.4
25.9
26.9 27.2 27.4 27.2
27.4 27.3 27.5
28.1
28.6
29.7
30.6 30.9
31.3
18
20
22
24
26
28
30
32
1930-34 1935-39 1940-44 1945-49 1950-54 1955-59 1960-64 1965-69 1970-71
Ikä,vuotta
Miehen ikä 1. lapsen syntyessä
Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste
Alin/alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste
Kaikki
23.4
22.9
22.4 22.4 22.6 22.9 23.1 23.3
23.7
27.3 27.1 27.4 27.4
27.8
28.4
29.2
29.9 29.9
18
20
22
24
26
28
30
32
1930-34 1935-39 1940-44 1945-49 1950-54 1955-59 1960-64 1965-69 1970-71
Ikä,vuotta
Naisen ikä 1. lapsen syntyessä
Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste
Alin/alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste
Kaikki
Väestöliitto, Perhebarometri 2017, Anneli Miettinen

17. Ihanteellinen äidiksi tulon ikä
ja toteutunut ikä: matalimmin ja
korkeimmin koulutetut suomalaisnaiset
23
32
Lähde:
Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2015 ja julkaisemattomia tietoja
Tilastokeskuksesta.
Kuvat ja ikonit: Pregnant woman by Alice Noir from the Noun Project
Education or Mortarboard by Rockicon from the Noun Project
Cap by Kick from the Noun Project; Showsweet.com
26
28

18. Lykkäämisen syitä

19. Miksi lastensaantia lykätään?
 1. “Elämä valmiina”

20. ”pitäs olla työpaikka ja sit pitäs olla, oma talo ja
sit pitää luonnollisestikki ((nauraen)) täytyy
varmaan joku mies niin…mut just pitäs olla
tavallaan elämä tietyl tavalla valmiina”
(22-vuotias keski-asteen opiskelija,
nainen, Helsinki)

21. Kapeneva aikaikkuna: “just 30 vee äiti”
 Vanhemmaksi halutaan, mutta vasta kun elämä on valmis
 Lapsia nolla tai kaksi, kahden vuoden ikäerolla
 Ei liian aikaisin, ei liian myöhään:
"pitäis varmaan olla just joku kolkyt vee äiti” (19-vuotias
opiskelijanainen, Helsinki).

22. ”Tuntuu et [oma ihanneikä] on
kokoajan siirtyny. Nuorempana
se oli että 26 koska äiti on sillon
saanu ensimmäisen lapsensa.
Sitte, sit ku lähesty se niin sitten
no 28, ja 30 on kyllä ehoton raja.
Nyt se alkaa olla silleen no,
viimistään viien vuen päästä että
33–32.”

23. Miksi lastensaantia lykätään?
 1. “Elämä valmiina”
 2. Entäs ne muut mielenkiinnon kohteet?

24. ”mä haluun kokee kaikkee
koko ajan, niin, mä en vaan
voi, hommata sitä lasta
koska mulla voi tulla niinku
viikon päästä sellanen fiilis
et mä haluun kiertää
maailman nyt”
(25-vuotias
helsinkiläismies, töissä
palvelualalla)

25. ”Muut mielenkiinnon kohteet” hyvin tärkeä syy
0
10
20
30
40
50
60
70
Keskiaste tai
vähemmän
Alempi/alin
korkea-aste
Ylempi korkea-
aste
Keskiaste tai
vähemmän
Alempi/alin
korkea-aste
Ylempi korkea-
aste
20-29 30-35
Prosenttia
Miehet Naiset
30-35 vuotiaat
Perhebarometri 2017, Anneli Miettinen
20-29 vuotiaat

26. Miksi lastensaantia lykätään?
 1. “Elämä valmiina”
 2. Muut mielenkiinnon kohteet vs. “lapsiperhekamaluus”

27. ”tulleeko siitä omasta elämästä semmonen yks
iso stressipallo sen takia että, joutuu kokoajan
ressaamaan siitä että onko mulla rahhaa syyä
tai maksaa tuole lapselle joku toppapuku tai
korjata joku tiskikone.”
(28-vuotias yliopistosta valmistunut
nainen,Oulu)

28. ”Ko sinne töihin pääsee niin on kaheksasta neljään siellä ja, sitte
on, nähny justiin sukulaisila monila että, työpäivän jälkeen ne vaan
kuskaa niitä lapsia harrastuksiin ja sieltä poies ja, siis niillä on,
semmonen kalenteri siellä jääkaapin ovessa että mitä ne tekkee
joka päivä ja ne, justiinsajoskus yheksältä pääsee lävähtään siihen
sohovale nii ei, ei!”
(20–24-vuotiaiden insinööriksi opiskelevien ryhmä, Oulu)
Kielteiset mielikuvat yleisiä

29. Kirsi: totta kai ne lapset varmasti tuottaa iloa ja se on sellasta mitä ei
voi kuvitellakaan kun jos ei niitä ole ja näin pois päin, mut sitten pakko
kyllä sanoa että on ne, pienten lasten vanhemmat vaan ihan saatanan
kiukkusia koko ajan ((Eveliina on samaa mieltä)) ihan jossain niinku,
sfääreissä menee tuolla vaan, silleen että huhhuijjaa!
(korkeasti koulutettujen helsinkiläisnaisten keskustelusta)
Kielteiset mielikuvat yleisiä

30. Miksi lastensaantia lykätään?
 1. “Elämä valmiina”
 2. Muut mielenkiinnon kohteet vs. “lapsiperhekamaluus”
 3. Keskeneräinen tasa-arvokehitys:
Naisten ja miesten eri kokemukset lapsen
vaikutuksista uraan ja “omaan elämään”

31. Miesten tulokertymä ja vanhemmaksituloikä
Perhebarometri 2017, Venla Berg

32. Naisten tulokertymä ja vanhemmaksituloikä
Perhebarometri 2017, Venla Berg

33. Kaikkien ryhmien mainitsemia huolia:
epävarma työsuhde ja työttömyys
urakehityksestä tippuminen
palkka ja asema työelämässä jäävät pysyvästi huonommiksi
työn vaativuus, työmatkat tai vaikeat työajat
Vain naisten mainitsemia huolia:
uraa pääsee rakentamaan vasta lasten kasvettua
lasta ei pidä tehdä, kun on määräaikaisessa tai työsuhteessa
tai kun vakituinen paikka on tuore
voiko lapsen jättää huoletta puolisolle, jos haluaa itse palata töihin
Vain vähemmän koulutettujen ryhmien mainitsemia huolia:
pärjääkö taloudellisesti, jos tekee osa-aikatyötä
jaksaako, jos on raskas työ, esim. vuorotyö
Työn ja perheen yhdistämiseen
fokusryhmissä liitettyjä huolia ja haaveita

34. ”Sitte ko on nimenomaan semmonen ikävä ilmapiiri jotenkin että, painostetaan
valmistumaan tosi nopeasti että nyt äkkiä siitä putkesta läpi ja, sitten, samaan aikaan
kuitenkin, tavallaan jotenkin moititaan siitä että ’no naiset tulee niin vanhoina
raskaaksi ja pitäs olla nuorempia synnyttäjiä’ ja sitte silleen että no päätä siinä sitte
että mitä teet ku ei ole ku toinen mahollinen tavallaan, tai semmonen realistinen
vaihtoehto”
(28-vuotias yliopistosta valmistunut, nainen, Oulu)

35. ”Tavallaan sillon ei oo
[kun on valmistunut ja
on määräaikaisia töitä]
oikea aika tai –(…) ei
oo työpaikkaa johon
palata sitte, mut
sittekin kun sen viran
saa niin voi olla ajatus
että "emmää ainakaan
heti voi koska" – se on
naiselle aika vaikee.”
(26-vuotias yliopisto-
opiskelija, nainen,
Oulu)

36. Lopuksi:
lastensaantimaisema murroksessa
 Eri maailmat:
huomattavat erot lastenhankintaiässä sekä sen vaikutuksessa tuloihin
eri koulutusryhmien välillä
 Todennäköisesti lapsettomuus lisääntyy entisestään Suomessa ja
suurperheitä tulee olemaan vähemmän
 Lykkääminen on resepti ruuhkavuosille, joita pelätään: paha kierre?
 Perhe ”pakkopullana tai omanlainen vanhemmuus?

37. KIITOS!
Erityinen kiitos fokusryhmiin
osallistuneille nuorille
Rahoittajat: Alli Paasikiven
Säätiö
OKM
Väestöliitto r.y.

40. Syntyvyyden lasku jatkuu tänä vuonna
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
Syntyneidenlukumäärä
Syntyneet kuukausittain 2016 ja 2017
2016
2017-E
Väestöliitto, Perhebarometri 2017. Anneli Miettinen

41. Syntyvyys Suomessa 1900-2016
0.00
0.50
1.00
1.50
2.00
2.50
3.00
3.50
4.00
4.50
5.00
Kokonaishedelmällisyys

42. Series 1 Series 2 Series 3
• Isät tienaavat 33% lapsettomia miehiä enemmän*
• Äidit saman verran kuin lapsettomat naiset*
*28-vuotiaana vanhemmaksi tulleet
Korkeakoulutettujen tulokertymä
529 000 €
529 000 €547 000 €
725 000 €
Väestöliitto, Venla Berg & Miika Mäki / Tilastokeskus / Kuvio: showsweet.com