Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa arvo

648 views

Published on

Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo -tutkimusraportin (Minna Salmi ja Johanna Närvi) julkistaminen 12.9.2017 THL:ssä.

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa arvo

  1. 1. Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo Tutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017
  2. 2. Julkistamistilaisuuden ohjelma 9:00 Avaus Pääjohtaja Juhani Eskola, THL Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, STM 9:15 Tutkimustulosten viestejä perhevapaiden kehittämiselle • Perhevapaamallit ja äitien työhön osallistuminen Tutkimuspäällikkö Minna Salmi, THL • Työn organisointi ja isien vapaiden käyttö Erikoistutkija Johanna Närvi, THL 9:40 Kommenttipuheenvuorot • Johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari, EK • Sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Salonen, SAK 10:00 Keskustelua 10:30 Tilaisuus päättyy Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 2
  3. 3. Tutkimusraportin teemat • Perhevapaapolitiikan kehityssuunnat 2007–2017 – huomio kotihoidon tuesta lastenhoidon järjestelmän uudistamiseen? – ehdotettujen perhevapaamallien esittely ja arviointi • Pienten lasten vanhemmat työmarkkinoilla, työn epävarmuus ja toimeentulo • Äitien perhevapaat ja osallistuminen työelämään • Isien perhevapaiden käyttö ja käytön esteet • Perhevapaat työpaikoilla ja työelämässä • Osa-aikaisten perhevapaiden ja osa-aikatyön mahdollisuudet ja esteet • Pienten lasten vanhempien mielipiteet perhevapaiden kehittämisestä Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 3
  4. 4. THL:n perhevapaatutkimus 2013–2016 • Kyselyaineisto – vastaajina 3029 äitiä ja 2161 isää, joilla vuonna 2011 syntynyt lapsi – kerätty marraskuussa 2013 yhteistyössä Kelan tutkimusosaston kanssa • Haastatteluja viiden eri toimialan työpaikoilla (metalliteollisuus, pelastuslaitos, vähittäiskauppa, IT-ala ja mainosala) • Hanketta rahoittanut Työsuojelurahasto • Työmarkkinajärjestöjen edustajat mukana seurantaryhmässä Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 4
  5. 5. Perhevapaamalleja 2016–2017: miten tavoitellaan sukupuolten tasa-arvoa? Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 5
  6. 6. Perhevapaamalleissa yhteistä, mutta myös eroja • Keväästä 2016 lähtien yhdeksän tahoa esittänyt oman mallinsa • Monessa mallissa halutaan edistää sukupuolten tasa-arvoa ja lisätä isien perhevapaiden käyttöä • Useimpien mallien pääideana on lyhentää kotihoidon tukikautta (SAK, kokoomus, SDP, vihreät, RKP, EK, Akava), mutta moni pidentää ansiosidonnaista vapaata ja sen myötä isyysvapaata vain niukasti (SAK, kokoomus, SDP, Akava) • Taustalla kaksi oletusta: pienten lasten äitien työllisyysasteen katsotaan olevan alhainen kotihoidon tukijärjestelmän takia, ja kotihoidon tukikautta lyhentämällä uskotaan äitien työllisyysasteen nousevan. Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 6
  7. 7. Perhevapaamalleja 2016–2017 • SAK ja kokoomus: 12 kk, josta 3 kk kiintiöt äidille ja isälle, loput siirrettävissä; joustoa ajoituksessa, jaksotuksessa ja käyttäjissä; kotihoidon tuen tilalle 6 kk hoitoraha 800 €/kk • EK: 6 kk ja 6 kk kiintiöt äidille ja isälle, ei siirrettävissä eikä jaettavaa osiota; kotihoidon tuki kunnes lapsi 1,5-vuotias (nyt 25 kk) • Keskusta: 14 kk, pidennys aluksi isyysvapaaseen, myöhemmin jaettavissa olevaan vapaaseen jolla mahdollista olla yhtaikaa; joustoa ajoituksessa, jaksotuksessa ja käyttäjissä; kotihoidon tuen tasoon porrastus lapsen iän mukaan • Vihreät: 5+5+5; joustoa ajoituksessa, jaksotuksessa ja käyttäjissä; kotihoidon tuen tilalle 6 kk hoitoraha 838 €/kk; (pitkän tähtäimen tavoite 6+6+6) • SDP: 12 kk, josta 3 kk kiintiöt äidille ja isälle, jaettavissa oleva jakso 6 kk; joustoa ajoituksessa, jaksotuksessa ja käyttäjissä; kotihoidon tuen tilalle 12 kk ”vanhempainraha” 600 €/kk; (pitkän tähtäimen tavoite 16 kk ansiosidonnainen vapaa) • Akava: 15 kk, josta 4,2 kk äidille, 3 kk isälle ja 8 kk jaettavissa; joustoa ajoituksessa ja jaksotuksessa; kotihoidon tuen tilalle joustovapaa, joka kokopäivähoitoon käytettynä 500 €/kk 9 kk ajan, tästä äidille ja isälle kiintiöity 3 kk, voi käyttää kunnes lapsi 2-vuotias • 6+6+6 -malli esitelty alunperin syksyllä 2006 THL (Stakes) – RKP:n ja ja vasemmistoliiton malli, lisänä joustoa käyttäjissä – työmarkkinakeskusjärjestöistä STTK • Perussuomalaiset kevät 2017: nykyinen järjestelmä säilytetään – Sininen tulevaisuus ? Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 7
  8. 8. Kotihoidon tuen käyttö: lähes kaikki perheet käyttävät, mutta harvoin lapsen kolmivuotispäivään saakka Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 8
  9. 9. Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kotihoidon tukea käyttäneitä perheitä, osuus päättyneistä vanhempainvapaakausista alle 7 kk 7-12 kk 13-24 kk yli 24 kk Kotihoidon tukea käytetty, kuukausia Vuosi, jona vanhempainvapaa päättyi Kaksi viidestä perheestä käyttää kotihoidon tukea enintään siihen asti, kun lapsi on 1,5-vuotias, kaksi viidestä yli lapsen kaksivuotispäivän Kotihoidon tuen käyttö: käyttäjät ja kausien kesto, % Lähde: Kelan tilastolliset vuosikirjat %
  10. 10. Parivuotiaan kuopuksen äideistä enemmistö työssä, vain joka neljäs kotihoidon tuella Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 10 Kaikki äidit Nuorin lapsi 2-vuotias Äidillä uusi vauva1 Hoitaa lasta kotona 40 24 84 On työssä 46 59 10 Tekee jotain muuta 14 17 6 N 3027 2234 793 1 Joka neljännellä äidillä (26 %) myös vuoden 2011 jälkeen syntynyt lapsi Äitien pääasiallinen toiminta (%)
  11. 11. Kotihoidon tukikauden lyhentämisen kohderyhmänä olevat äidit: työllistymismahdollisuudet vaihtelevat Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 11
  12. 12. Kotihoidon tukikauden lyhentämisen kohderyhmässä monella heikko työmarkkina-asema ja vähän koulutusta • Kohderyhmä kaksi vuotta täyttänyttä kuopusta kotona hoitavat äidit. Heitä on neljännes parivuotiaan kuopuksen äideistä. • Työpaikka on odottamassa alle puolella (46 %) näistä äideistä. He voivat palata töihin nostamaan työllisyysastetta. • Ilman työpaikkaa on reilu puolet (54 %) kohderyhmän äideistä. Nämä äidit jakautuvat kolmeen ryhmään: 1. ne, joilla on enemmän kuin ammatillinen koulutus (36 %). He ovat potentiaalisia työllistyjiä, riippuen alasta. 2. ne, joilla on ammatillinen koulutus (35 %). He voivat olla vaikeasti työllistettäviä, riippuen alasta. 3. ne, joilla ei ole koulutusta peruskoulun jälkeen (28 %). He jäisivät työttömiksi tai työvoiman ulkopuolelle. • Suomesta on viimeisten 30 vuoden aikana kadonnut yli puoli miljoonaa vähän koulutusta vaativaa työpaikkaa. Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 12
  13. 13. Äidin heikon työmarkkina-aseman ohella pitkää kotihoidon tuen käyttöä ennustavat.. • äidin suhtautuminen päivähoitoon ja kotihoitoon – äidit hoitavat lasta kotona pitkään todennäköisimmin, jos he arvioivat että päivähoidon laatu ei vastaa heidän toiveitaan TAI – ajattelevat, että pienten lasten äitien kuuluu olla kotona. • Yhteiskunnan tuki ei ole keskeinen tekijä pitkissä kht-kausissa – äidit, joille yhteiskunnan tuki on tärkeä syy lapsen kotihoitoon, hoitavat vähemmän todennäköisesti lasta kotona vielä tämän ollessa parivuotias – myös kotihoidon tuen kuntalisän saaminen vähentää todennäköisyyttä hoitaa lasta kotona mahdollisimman pitkään Kotihoidon tuesta ei voida puhua vain kannustinloukkuna. Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 13
  14. 14. Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 14 Epäilys päivähoidon laadusta, työpaikan puuttuminen, äidinhoivan arvostaminen ja monilapsisuus ennustavat pitkää kotihoidon tuen käyttöä Millä kertoimella kukin tekijä lisää (arvo yli 1) tai vähentää (arvo alle 1) todennäköisyyttä, että parivuotiaan kuopuksen äiti on kotona hoitamassa lasta kotihoidon tuen turvin Logistinen regressioanalyysi. Kuviossa mukana vain tilastollisesti merkitsevät tekijät. Lähde: Salmi & Närvi (toim.) 2017 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 3+ lasta Korkeakoulututkinto Työssä ennen lapsen syntymää Hyvätuloinen Äidin kuuluu olla kotona Päivähoidon laatu ei vastaa toiveita Ei löydy työpaikkaa Yhteiskunnan tuki mahdollistaa
  15. 15. Äitien työllistyminen liittyy useisiin politiikan alueisiin • Perhepolitiikka kokonaisuutena: perhevapaamahdollisuuksien lisäksi erityisesti päivähoidon laatu, hinta ja saatavuus • Talous- ja työllisyyspolitiikka: onko töitä saatavilla • Koulutuspolitiikka: saavatko kaikki ainakin ammatillisen koulutuksen • Tärkeää pohtia kokonaisuutta: Jos äitejä halutaan saada kotihoidon tuelta ansiotyöhön nostamaan työllisyysastetta, ei ole viisasta samaan aikaan suurentaa päivähoidon ryhmäkokoja, rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta tai leikata resursseja koulutuksesta. Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 15
  16. 16. Isien perhevapaiden käyttö: isät käyttävät vain korvamerkittyjä vapaita – työpaikoilta löytyy tähän syitä Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 16
  17. 17. Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 17 Isät käyttävät heille korvamerkittyjä vapaita Isien eri perhevapaiden käyttö 2005–2015, osuus alkaneista vanhempainrahakausista, % % Lähde: Kelan tilastolliset vuosikirjat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lyhyt isyysvapaa Pidempi isyysvapaa (aik. isäkuukausi) Vanhempainvapaa Kotihoidon tuki Isien osuus kaikista vanhempainrahapäivistä
  18. 18. Haastattelut työpaikoilla • Työpaikkahaastattelut 2014 – 2015 • Viisi organisaatiota: IT-ala, teollisuus, pelastusala, mainosala, kaupan ala • Kustakin organisaatiosta haastateltu – henkilöstöjohtaja tai vastaava – 2–4 työntekijää (ryhmäkeskustelu), jotka (pienten) lasten perhevapaita käyttäneitä isiä Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 18
  19. 19. ”Isien vapaat” itsestäänselvyys, muita vapaita ei ajatella kuuluviksi isille • Isille korvamerkittyjen vapaiden käyttö tavallista, nähtiin työpaikoilla lakisääteisenä oikeutena – Isien kuvailtiin käyttävän ”maksimivapaat, jotka isä saa pitää”, kuuluvat isäksi tulon ”kokonaispakettiin” – MUTTA isien ei oletettu pitävän vanhempain- tai hoitovapaata. • Työnantajat näkivät mahdollistavansa vapaat, mutta ratkaisut tehdään työnantajan mielestä perheissä – Työnantajat eivät aina hahmota työn organisoinnin merkitystä ratkaisujen tekemisessä • Vaikka suhtautuminen olisi myönteistä, oletukset ja vakiintuneet tavat toimia työpaikoilla voivat ohjata työntekijöiden perhevapaaratkaisuja. 19Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017
  20. 20. Pidemmän vapaan esteenä töiden organisointi • Isien vapaat usein niin lyhyitä, ettei sijaista kannattanut palkata – Töitä jaetaan muille / siirrellään työntekijöitä yksiköiden välillä – Työt odottavat vapaalta palaavaa tai jäävät tekemättä – Etätyömahdollisuus, jota myös käytetään • Henkilöstöjohdon mukaan töiden järjestelyn hankaluus ei este perhevapaalle, MUTTA työntekijät epäröivät (pidempää) vapaata, jos epäselvää, miten työt järjestellään. • Kynnyskysymys on, vastaako työtehtävien järjestelystä työnantaja / esimies vai vapaalle jäävä työntekijä itse. – Korkeasti koulutettujen tietotyölle tyypillinen autonomia ja siihen liittyvä työaikojen ja -paikkojen joustavuus ”kaksiteräinen miekka”: voi helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, mutta myös hankaloittaa pitkää poissaoloa. 20Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017
  21. 21. Isien pidemmän vapaan hankaluutta perustellaan (miesten) työorientaatiolla • Sukupuolistuneet käsitykset hyvästä työntekijästä – Kulttuurinen oletus miesten vahvasta työorientaatiosta – Tietointensiivisillä aloilla oletus jatkuvasta saatavilla olosta sekä sisäistetty sitoutuminen organisaation tavoitteisiin: Työntekijä / IT: ”Jatkuvasti on päätelaitteet mukana ja se on tavallaan osa elämää, mä en aattele varsinaisesti työnä, vaan se on harrastus.” Henkilöstöjohto/mainosala: ”Se on varmaan tämä työn laatu. [--] ihmiset on kuitenkin sen oloisia, että ei ne. Että kuitenkin se äiti on. [--] että nämä on aika innostuneita ja työorientoituneita.” • Osallistuva isyys ja maskuliininen työn etiikka kilpailevia ihanteita: Isät halusivat jakaa vastuuta lapsesta, mutta eivät työn kustannuksella. – Isien mahdollisuus valita työn ja lapsenhoidon välillä perustuu ajatukseen äidinhoivan ensisijaisuudesta. 21Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017
  22. 22. Isien perhevapaiden käyttö avainasemassa sukupuolten tasa-arvon edistämisessä • Kyselyaineisto vahvistaa töiden organisoinnin merkityksen: moni isä kokee pitkän poissaolon työstä hankalaksi ja työtilanne tai -kiireet ovat melko yleisiä syitä jättää vapaat käyttämättä. • Isien perhevapaiden käyttö lisääntyy ansiosidonnaista isyysvapaata pidentämällä. – Myös vapaan pitämisen ajankohdan joustavuuden lisääminen tärkeää – lapsen kaksivuotispäivä rajana voi hankaloittaa isyysvapaan käyttämistä. • Isille nimetyt vapaat tekevät näkyväksi sekä työpaikoilla että perheissä, että isien lapsenhoitovastuu on ”tätä aikaa”. • Perhevapaajärjestelmä ohjaa vanhempien valintoja: isän vapaakiintiö antaa valinnanmahdollisuuden isälle ja tarjoaa valmiin ”pakettiratkaisun”. Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 22
  23. 23. Millainen on hyvä perhevapaamalli? Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 23
  24. 24. Kriteereitä hyvälle perhevapaamallille 1. Pikkulapsiperheiden toimeentulon parantaminen: mallissa tulisi pidentää ansiosidonnaisella päivärahalla korvattua vapaata. 2. Ansiosidonnaisen vapaan keston pidentäminen: nykyisin lasta hoidetaan kotona keskimäärin noin kaksivuotiaaksi, ansiosidonnaisten vapaiden tulisi kattaa pääosa tästä ajasta. Ansiosidonnaisen vapaan jatkuminen kunnes lapsi on 1,5- vuotias on vanhempien enemmistön toivomus. 3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen: jotta naisten asema työmarkkinoilla kohentuisi ja isien asema vanhempina vahvistuisi, ansiosidonnaisella päivärahalla korvatun vapaan pidennys tulisi suunnata isyysvapaaseen. Samalla vahvistuisi lapsen oikeus molempien vanhempiensa hoivaan. Tärkeää myös siksi, että miesten työpaikoilla vain korvamerkityt vapaat mielletään isien ”itsestäänselväksi” oikeudeksi. Näin perhevapaajärjestelmän rakenne tukisi isien vapaiden käytön lisääntymistä. 4. Nykytilanteen parantaminen ja perheiden eriarvoistumisen välttäminen: mallin tulisi olla sellainen, että lapsi, äiti tai isä ei häviäisi verrattuna nykytilanteeseen. 5. Joustavuus: mihin asti lapsen elämänkaarella ja minkälaisissa jaksoissa vapaita voi käyttää, voiko muu henkilö kuin vanhempi käyttää vapaata. Kaikilla ulottuvuuksilla vastaus riippuu siitä katsotaanko asiaa lapsen, vanhemman, työnantajan tai päivähoidon järjestäjän näkökulmasta. Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 24
  25. 25. Lisätietoja • Tutkimuspäällikkö Minna Salmi – puh. 029 524 7117 – sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi • Erikoistutkija Johanna Närvi – puh. 029 524 7467 – sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi • Lähde: Salmi Minna & Närvi Johanna (toim.) Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo. THL Raportti 4/2017 Minna Salmi & Johanna Närvi Perhevapaatutkimusraportin julkistaminen 12.9.2017 25

×