Valtiokonttorin järjestämä Sovesta Soteen 18.10.2017, sotainvalidien hoitolaitosten tulevaisuus sote-maailmassa; Sotainvalidien Veljesliiton puheejohtaja Marja-Liisa Taipale

1. SOVESTA SOTEEN
Valtiokonttorin tilaisuus 18.10.2017
Hotelli Presidentti

Veljeskotien tulevaisuushanke ja
niiden tämänhetkinen tilanne
Marja-Liisa Taipale

2. Jako kolmeen
 Kurkistus peruutuspeiliin  lyhyt kertaus SOVE-hankkeesta
- oltiinko oikeilla jäljillä sen suhteen, mitä tulee tapahtumaan?
 Veljeskotien nykytilanne
- analyysi tehtiin syksyllä 2016
 Miten tulevaisuus SOTE- ja maakuntauudistuksen myllerryksessä?
- veljeskotien johtajien näkemyksiä syksyllä 2016

3. Hankkeen tausta
 Suomeen rakennettiin pääosin 1980- ja 1990-luvuilla yhteiskunnan tuella
kattava sairas- ja veljeskotien verkosto palvelemaan sotiemme veteraaneja
 Sairas- ja veljeskotien ensisijaisen asiakaskunnan vähetessä Valtiokonttori
käynnisti yhdessä STM:n kanssa näiden tulevaisuuteen suuntautumisen
tukemishankkeen (2009-2011 + 2012)
 Hankkeen avulla pyrittiin varmistamaan, että sairas- ja veljeskodeilla oleva
korkeatasoinen moniammatillinen (erityisesti gerontologinen/geriatrinen)
kuntoutus- ja hoito-osaaminen sekä kuntoutukseen soveltuvat tilat ja
kapasiteetti saadaan mahdollisimman hyvin yhteiskuntaa palvelevaan
käyttöön.
 Vahvistamalla talojen kykyä kohdata tulevaisuuden haasteet pyrittiin
varmistamaan myös se, että niiden kyky palvella sotiemme veteraaneja
loppuun asti säilyy hyvänä ja he saavat ansaitsemansa palvelut.

4. Veljeskodit sijaitsevat eri puolilla Suomea

5. Hankkeen ohjausryhmä
 Marja-Liisa Taipale, Valtiokonttori, pj
 Eeva-Liisa Virnes, Kuntaliitto
 Tuomo Hokkinen, Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto, Hokuli ry
 Anne Arvonen, STM  Hanna Nyfors
 Reijo Haapiainen, professori, HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö
 Juhani Saari, Sotainvalidien Veljesliitto
 Reijo Tilvis, professori, geriatri, Helsingin Yliopisto, HYKS
 Riku Santala, BearingPoint
Kumppanina hankkeen toteuttamisessa toimi BearingPoint Finland Oy

6. Silloisesta nykytilan analyysista hankesalkkuun
 Hankkeen aluksi ja sen pohjaksi tehtiin kaikkien veljeskotien osalta nykytilan analyysi
 Analyysivaiheen tuloksena syntyi hankesalkku
Laajoja kokonaisvaltaisia ja mahdollisimman konkreettisia hankkeita
Monipuolinen hankesalkku, jossa eri tyyppisiä hankekokonaisuuksia
linkittyivät veljeskotien tulevaisuuteen
 Markkinat ja kysynnän analysointi
 Toiminnan tehostaminen
 Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut
 Palvelukonsepti ja tuotteistaminen
 Kuntaintegraatio ja toiminnan uudelleen suuntaaminen
Kaikki hankkeet toteutettiin yhdessä sairas- ja veljeskotien kanssa. Periaatteena oli, että
jokainen talo osallistui ainakin yhden hankkeen tekemiseen, mutta kaikkien hankkeiden
tulokset olivat kaikkien käytettävissä.

7. Tuotokset
 Jokaisen yksittäinen hanke oli jo sellaisenaan iso kokonaisuus ja jokaisen
hankkeen tuotoksina syntyi joko raportti tai kattava käsikirja, joiden lisäksi
aiheesta järjestettiin koulutuksia ja seminaaritilaisuuksia eri puolilla
Suomea - niin veljeskotien edustajille kuten myös kuntien päättäjille ja
toimijoille (laaja kuntakierros vuonna 2012)
 Tuotoksina syntyi esimerkiksi
- kaksi laajaa palvelukonseptia (ennalta ehkäisevä gerontologinen
kuntoutus sekä kotiuttava kuntoutus) – mallinnettiin ja esiteltiin laajasti
- toiminnan tehostamisen käsikirja
- kustannuslaskentamalli
- toimintolaskennan käsikirja
- viitekehys strategisen suunnittelun toteuttamiseksi veljeskotikentässä
Kaikki hankkeet konkretisoitiin veljeskotikohtaisten vierailujen, tutkimusten ja
koulutuksen avulla, jotta saavutettaisiin selkeitä ja mitattavia tuloksia

8. Hankkeen loppupäätelmiä
 Hankkeen aikana viimeisetkin veljeskodeista ymmärsivät ja sisäistivät
muutoksen välttämättömyyden ja mahdollisuudet 
primääriasiakaskunta väheni kiihtyvällä tahdilla
 Veljeskotien toimintaa kehitettiin monipuolisesti aina operatiivisesta
toiminnasta tulevaisuudessa tarjottaviin palvelutuotteisiin sekä
veljeskotien rooliin suhteessa palvelujen ostajiin  kehitystyö jatkui
hankkeen jälkeen…  valmiuksia kohtaamaan uudenlaiset haasteet ja
valmiuksia uudenlaiseen palvelutuotantoon entisten ydinalueiden
lisäksi
 Hankkeessa painotettiin erityisesti muutosten ja toiminnallisten
parannusten viemistä käytäntöön välittömästi hankkeen aikana

9. Veljeskodeille syksyllä 2016 Valtiokonttorin
toimeksiannosta tehty seurantakysely
 Kysely pohjautuu STM:n ja Valtiokonttorin vuosina 2009-2011 (2012)
toteuttamaan SOVE-hankkeeseen
 Hankkeessa olivat tuolloin mukana kaikki veljeskodit 23 kpl, tässä
kyselyssä mukana oli 19 veljeskotia
 Hankkeen päättyessä veljeskotien silloisia johtajia pyydettiin
arvioimaan johtamansa veljeskodin tilannetta 2, 5 ja jopa 10 vuoden
aikajänteellä
 Tässä kyselyssä mm. verrattiin tilannetta hankkeen
päättymisajankohtaan – mikä edelleen tuolloin arvioidusta pitää
paikkaansa, mikä muuttunut, miksi muuttunut…

10. TUOTTEIDEN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA
0
20
40
60
80
100
120
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
Eri tuotteiden osuus liikevaihdosta %
Sotainvalidit Veteraanit Kela Kunta/Shp Palveluasuminen Itsemaksavat Muu

11. 0
2000000
4000000
6000000
8000000
10000000
12000000
14000000
16000000
18000000
20000000
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
Liikevaihto tuoteryhmittäin euroina
Sotainvalidit Veteraanit Kelan kuntoutus Kunnan/shkp:n tilaama kuntoutus Palveluasuminen/kunnan tilaama Itsemaksavien palvelut (kaikki) Muut
LIIKEVAIHTO
€
1 2 000 000
2 7 500 000
3 3 400 000
4 4 000 000
5 19 000 000
6 2 900 000
7 3 400 000
8 2 000 000
9 4 500 000
10 10 000 000
11 4 000 000
12 4 800 000
13 7 400 000
14 2 500 000
15 12 200 000
16 5 000 000
17 16 300 000
18 7 400 000
19 3 600 000

12. KOMMENTTEJA LIIKEVAIHDON KEHITYKSEEN LIITTYEN
- liikevaihto laskenut, + liikevaihto kasvanut
 - sotiemme veteraanien väheneminen lähialueella  osuus
asiakaskunnasta pienentynyt
samaan aikaan julkinen sektori on kiristänyt maksusitoumusten
myöntämisperusteita
 - ei ole saatu sotainvalidien, muiden veteraanien eikä puolisoiden
tilalle riittävästi uusia asiakkaita
 - kunnat/kuntayhtymät siirtävät palveluja lisääntyvässä määrin omaksi
tuotannokseen (ostot näin vähentyneet merkittävästi)
 - ennustettu pieneneminen johtuu pääosin siitä, että
kuntoutuslaitoksemme vahvaa kuntoutusosaamista ei näillä näkymin
tulla hyödyntämään yhteistyökuntien toimesta

13. KOMMENTTEJA LIIKEVAIHDON KEHITYKSEEN LIITTYEN
- liikevaihto laskenut, + liikevaihto kasvanut
 - /+ ydintuotteiden liikevaihto on laskenut vuoteen 2010 verrattuna,
mutta kokonaisuus on kasvanut. Liikevaihdon kasvu johtuu
työterveyspalvelujen kasvusta.
 + kapasiteetti on kasvanut, palvelut monipuolistuneet ja hinnat
nousseet
 + Kelan ja vakuutusyhtiöiden maksavien asiakkaiden osuus on
lisääntynyt varsinkin avokuntoutuksessa
 + itsemaksavien asiakkaiden osuus on lisääntynyt pikkuhiljaa
laitoskuntoutuksessa, laitoshoidossa ja avokuntoutuksessa.

14. KOMMENTTEJA LIIKEVAIHDON KEHITYKSEEN LIITTYEN
- liikevaihto laskenut, + liikevaihto kasvanut
 + siirrytty tehostetun palveluasumisen tuottajaksi (osa paikoista varattu
tähän tarkoitukseen)
 + asiakkaat toimintakykyluokiltaan vaativampia  hoitopäivähinta
noussut. Toimintaa on tehostettu ja se on parantanut mm. käyttöastetta.
 + sairaalatasoinen geriatrinen jatkohoito ja kuntoutus  parempi hinta,
lisäksi kuntoutussairaalan käyttöaste on kasvanut
 + onnistuttu hankkimaan uusia asiakasryhmiä (Kela, kunnat, kuntayhtymät,
yksityisasiakkaat)  palvelujen tarjonnan laajentaminen
 + uusi tilanne, kun toteutetun fuusion myötä liikevaihto kasvoi runsaasti 
Uusia asiakkaita (Kela, te-hallinto, vakuutusyhtiöt, kunnat)

15. HENKILÖSTÖKULUJEN OSUUS KAIKISTA KULUISTA V. 2015
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
Series1 71 73.35 66 75 67 66.4 72 68 65 60 66 74.6 83 45.5 72 74.3 72 72 77
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Henkilöstökulujen osuus kaikista kuluista v. 2015 %

16. Veljeskodin nykyinen yhtiömuoto/omistuspohja
 Yhdistys 2
 Säätiö 7
 Osakeyhtiö 8
 Muu 2
Yhteensä 19

17. TULEVAISUUDEN PAINOPISTEET TOIMINNASSA
(Veljeskotien johtajien näkemys painopisteistä syksyllä 2016)
 Halu ja tahto olisi olla geriatrinen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö, mutta tällä
hetkellä kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
 Geriatrisen kuntoutusosaamisen säilyttäminen ja vahvistaminen alueella ja
palliatiivisen saattohoidon lisääminen alueella
 Edelleen vaativa sairaalatasoinen geriatrinen hoito ja kuntoutus sekä muut
monipuoliset, ikäihmisten ennaltaehkäisevät kuntoutuspalvelut, mm. kotona
asuvat ja laitoshoidon riskissä olevat monisairaat ns. kotiin kuntoutus-tuote
 Maakunnallinen vaativan kuntoutuksen huippuyksikkö, joka tuottaa palveluja
SOTE-organisaatiolle.
 Laitoskuntoutusprosessien edelleen kehittäminen, kotiin vietävien palveluiden
kehittäminen, digipalvelujen hyödyntäminen asiakastyössä. Uusien omistajien
mahdollistamat synergiaedut ja niiden hyödyntäminen täysimääräisesti.

18. TULEVAISUUDEN PAINOPISTEET TOIMINNASSA jatkuu…
 Pääkohderyhmänä edelleen vanhusväestö. Pitkäaikaishoito (erityisryhmät,
vaikeahoitoiset), kuntoutus, kotiin vietävät palvelut, asumisratkaisut.
 Avopalveluiden kasvu on myös selkeä tavoite. Tavoitteena toiminnassa
majoitushuoneiden käyttöasteesta riippuvaisuuden pienentäminen.
 Tehostettu palveluasuminen, kevyen palveluasumisen lisääminen (mm.
veteraanien kotipalvelut mahdollistuvat).
 Työterveyspalvelut & työterveyshuolto
- kasvavat jatkuvasti ja tulevat olemaan merkittävä osa liiketoimintaa
- työterveyshuollon liittyminen yhteisyrityksenä veljeskodin toimintaan

19. SOVE-hankkeen loppuarvio tulevaisuudesta (johtajien näkemykset)
Jos muuttunut, syitä eroihin ennustetun ja toteutuneen välillä
 Sanat ja teot eivät ole kulkeneet käsi kädessä, vaan kuntien välinen
köydenveto on jarruttanut yhteistyön kehitystä
 Suunta on toteutunut ennustetun mukaisesti paitsi kunnan osuus
arvioidusta liikevaihdosta on jäänyt pois.
 Suunnitelmissa oli olla kunnan ja sairaanhoitopiirin sekä Kelan
kuntoutuksen palvelutuottaja. Kunnat ja shp:t eivät ostaneet
palveluja riittävästi tai kiinteällä paikkamäärällä ja ovat tehneet
kuntoutuspalvelut pääosin itse. Kunta ilmoittikin, ettei tule
tarvitsemaan kuntoutuspaikkoja ja shp rakensi oman
kuntoutusyksikön.

20. SOVE-hankkeen loppuarvio tulevaisuudesta (johtajien näkemykset)
Jos muuttunut, syitä eroihin ennustetun ja toteutuneen välillä
 Lisäksi Kelan kurssit vaativat erityisasiantuntijoita, joiden
ostopalvelutkulut realisoituvat, vaikka kursseille ei tullut riittävästi
osallistujia ja niitä jouduttiin siirtämään tai perumaan kokonaan.
 Tilanne muuttunut kokonaan uuden yrityksen myötä, jonka osa
(yksikkö) entinen veljeskoti on
 Tilanne olennaisesti muuttunut fuusion myötä.

21. SOVE-hankkeen loppuarvio tulevaisuudesta
 SOVE-hankkeen lopussa tehtyjen tulevaisuuden suunnan ennusteiden
mukaan on edetty 9 veljeskodissa
 tuolloin valitut suuntaviivat ja painopisteet ovat pääosin samat
tänäkin päivänä ja lähitulevaisuudessa (osittain pienin muutoksin ja
tarkennuksin)

22. Tulevaisuuden suurimmat haasteet
(Johtajien näkemyksiä)
 Sotiemme veteraanien väheneminen  asiakaskato
 Asiakaskunnan muutos on hyvässä vauhdissa, mutta vielä se ei ole
riittävällä tasolla turvatakseen tulevaisuuden
 SOTE-uudistus
 Mikä on kolmannen sektorin rooli SOTE-uudistuksen jälkeen
 Valinnan vapaus viipyy – valinnanvapauden laajuus?
 Toivottavasti veljeskotiverkoston kuntoutusosaaminen määrätään
hyödynnettäväksi tulevassa SOTE:ssa. Kuntoutus-sanan täytyy
tarkoittaa kuntoutusta (olla laatukriteereiden mukaista)

23. Tulevaisuuden suurimmat haasteet
(Johtajien näkemyksiä)
 Epävakaa kuntatalous
 Kilpailun koveneminen
 Väestöpohjaan suhteutettuna hoitopaikkoja on alueella aivan liikaa
 Palvelujen mahdollisten ostajien vakuuttaminen toiminnan
vaikuttavuudesta
 Kelan kuntoutuksen linjaukset kovenneet
 Osaava henkilöstö häviää
 Erityisosaajien saatavuus

24. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
 Veljeskotien tilanne on muuttunut huomattavasti siitä, kun SOVE-hanke
toteutettiin vuosina 2009-2011 ja siihen liittyvä ”kuntakierros” vuonna 2012.
 Veljeskodeissa vuosikymmenien aikana kehitetty ja jatkuvasti monin tavoin
ylläpidetty kuntoutus- ja hoivaosaaminen on vahvaa ja se olisi hyödynnettävissä
koko yhteiskunnan ja erityisesti sen iäkkäiden ihmisten käyttöön ja hyödyksi.
Kuitenkin samanaikaisesti tapahtuneet muutokset kunnissa ja
sairaanhoitopiireissä ovat vaikuttaneet siihen, että tuota osaamiskapasiteettia ei
ole otettu käyttöön siinä määrin kuin mitä alun perin, jo veljeskoteja
perustettaessa, oli tarkoitus.
 SOVE-hankkeen aikaan (2009-2012) veljeskodit olivat vielä melkoisen
homogeeninen ryhmä. Saatettiin aidosti puhua veljeskotiverkostosta, vaikka
joillakin oli jo jonkin verran uusia tuotteita, ja jotkut niistä olivat jo valinneet
oman tiensä eivätkä aktiivisesti osallistuneet yhteistoimintaan. SOVE-hankkeessa
edettiin yhdessä valittujen hankeaihioiden pohjalta ja niitä työstettiin yhdessä
eteenpäin.
  Viime vuosina veljeskodit ovat enenevässä määrin eriytyneet toisistaan ja
hakeutuneet uusille painopistealueilleen.  Alueelliset erot !!

25. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
 Osa veljeskodeista jatkaa jo aikaisemmin tehtyjen ja/tai hankkeen lopussa
vahvistettujen strategisten linjausten mukaisesti. Painopisteenään selvästi
iäkkäiden ihmisten kuntoutus, geriatrinen kuntoutus, vaativa,
sairaalatasoinen kuntoutus jne. Avainsanana siis kuntoutus, jota on
vahvasti kehitetty ja laajennettu myös uusille asiakasryhmille.
 Osa veljeskodeista on suuntautunut asumispalveluihin (tehostettu tai
kevyempi) kuntoutus- ja hoivapalvelujen lisäksi.
 Osalla on myös muunlaista ja monimuotoista toimintaa, esimerkkinä
työterveyshuoltopalvelut, kotiin vietävät avopalvelut, ateriapalvelut,
kuntotestit jne…
 Eri veljeskodeilla on siis valmiuksia hyvinkin monenlaisiin
palvelutoimintoihin – palvelua voidaan tarjota esim. iäkkään henkilön
kulloisten tarpeiden mukaan joko kotiin vietyinä tai veljeskodissa
toteutettuina tai sekä – että, henkilölle räätälöityinä jaksoina.
 Henkilöstörakenteita on myös muokattu vastaamaan uusia palveluja

26. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
 Sosiaali- ja terveysalan epävarmuus näkyy ennen kaikkea kunnissa ja niiden
toiminnassa.
 Kunnat ovat tehneet omia ”hätäratkaisujaan” ja ulkoistaneet palvelujen tuottamista
perustamilleen yhteisyrityksille tai ottaneet ne toteutettaviksi omana tuotantonaan.
Sama epävarmuus näkyy myös sairaanhoitopiireissä. Tämä on vienyt asiakkaita
veljeskodeilta, jotka pystyisivät tuottamaan mm. kuntoutuspalvelut
kustannustehokkaasti ja tehokkaammin kuin kunta tai sairaanhoitopiiri itse.
 Koko maa on jonkinlaisen SOTE-palvelujen uusjaon kourissa, joka on
johtanut siihen, että asemia varmistellaan ja ratkaisuja odotellaan.
 Suurimmassa osassa veljeskodeista nähdään ihan oikeutetusti niiden
vahvuutena toiminnan sisällön vahva kehittämistyö, jota on tehty viime
vuosien aikana ja tämän hetken osaaminen ja kuntoutuksen erittäin
hyvät tulokset
-> Tämä pitää edelleen pitää näkyvillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja
tuoda eri yhteyksissä esiin.

27. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
 Lisäksi tuloksellisuus, vaikuttavuus, tuottavuus pitää osata itse
esittää (tulokset, luvut, numerot, hankkeet, julkaisut…). Ei riitä, että
sanoo olevansa parempi tai tehokkaampi, yms. (vaikka tiedossa onkin
kuntien vertailutietojen vaikea saatavuus)
 toimiminen ja vaikuttaminen aktiivisesti omalla toiminta-alueella
 verkostoituminen sopivien toimijoiden kesken
 sen kertominen, missä voisi auttaa tulevan SOTE-uudistuksen
toteutusta onnistumaan
 Toivottavasti syksyllä 2016 asetettu ja vuoden 2017 syyskuussa
raporttinsa jättävä kuntoutuskomitea tuo selkeyttä kuntoutuksen
kenttään ja käsitteiden sisältöön.

28. KIITOS