Aurinkoenergian kannattavuuden vaikuttimet -esitys TEM:n ja Pöyryn hajautetun tuotannon seminaarissa Helsingissä 9.9.2016
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Aalto-yliopiston FinSolar -projektin vetäjän Karoliina Auvisen esitys Fiksu Kalasatama co-creation: Aurinkosähköä, lähienergiaa ja taloyhtiöt energiantuottajina -työpajassa 6.6.2017. Alustus käsittelee aurinkosähkön etenemisestä Suomessa sekä taloyhtiöiden aurinkosähkön hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Aurinkoenergian kannattavuuden vaikuttimet -esitys TEM:n ja Pöyryn hajautetun tuotannon seminaarissa Helsingissä 9.9.2016
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Aalto-yliopiston FinSolar -projektin vetäjän Karoliina Auvisen esitys Fiksu Kalasatama co-creation: Aurinkosähköä, lähienergiaa ja taloyhtiöt energiantuottajina -työpajassa 6.6.2017. Alustus käsittelee aurinkosähkön etenemisestä Suomessa sekä taloyhtiöiden aurinkosähkön hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Voidaanko ilmastonmuutos torjua taloustieteen tarjoamin keinoin?
Taloustieteen näkökulmasta kasvihuonekaasut ovat tuotannon ei-toivottu ulkoisvaikutus, sillä ilmastonmuutos ei ainakaan täysin näy kasvihuonepäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa. Siksi tarvitaan politiikkaohjausta, joka luo yrityksille kannustimet vähentää päästöjä.
Tämä voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein. Päästöjen hinnoittelu on yhteiskunnan kannalta edullisin yksittäinen ohjauskeino: Se sekä kannustaa vähentämään päästöjä että tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä ja vähentää tarvetta puhtaan teknologian innovaatiotukiin. Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveron avulla.
Esityksessä paneudutaan näihin ohjauskeinoihin hiilineutraaliin talouteen pyrkimisen ytimenä, unohtamatta uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa tärkeinä hiilineutraalin talouden perusteina.
Marita Laukkasen (VATT) esitys Tieteen päivillä 14.1.2017.
http://www.tieteenpaivat.fi/
Täsmäkatselmus pilotointi 2021 l EnergiakatselmuksetMotiva
Valtion energiatuki laajenee elokuussa 2021 koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, joka soveltuu pk-yrityksille, seurakunnille ja säätiöille. Vuosina 2021–2022 kokeiltava täsmäkatselmus on muita energiakatselmusmalleja vapaamuotoisempi. Täsmäkatselmuksen tavoite on löytää ja esittää energiatehokkuutta parantavia taloudellisesti kannattavia ja toteutuskelpoisia toimenpide-ehdotuksia.
Case: Turun seudun puhdistamo - energiatuki investoinnilleMotiva
Turun seudun puhdistamo halusi käyttöönsä aurinkosähköratkaisun, joka oli rakenteellisesti huomaamaton ja lopputulokseltaan kestävä. Ohutkalvoilla toteutettu pienaurinkovoimala sai valtion energiatukea.
Energiatuki 2018 ja sen hakeminen - Energiatehokas vesihuoltolaitosMotiva
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Energiatukea on saatavissa vuosittain voimassa olevien linjausten mukaisesti.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotanto-
prosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä
paineilmalla toimivia työkaluja. Kasolla teetti energiakatselmuksen, joka paljasti lukuisia uusia energiansäästön mahdollisuuksia. Toimet toteuttamalla energiakuluja voi vähentää 13 prosenttia.
EcoStart–konsultointipalvelu pk-yritysten ekotehokkuuden parantamiseen ja ympäristöasioiden hallintaan.
EcoStart-konsultointipalvelu on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) tukema tuotteistettu konsultointipalvelu pk-yrityksille.
EcoStart on erityisesti pk-yrityksille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä.
Kysyimme asiantuntijoiden näkemyksiä bioenergian tulevaisuudesta vuonna 2036. Asiantuntijoiden mukaan bioenergian tulevaisuuden tärkeitä avainsanoja ovat aurinko, energiansäästö ja energiatehokkuus, jätteiden hyötykäyttö sekä kiertotalous.
Solar energy feasibility and policies Auvinen EnergyWeek Vaasa 17032015Karoliina Auvinen
This document summarizes a presentation given by Karoliina Auvinen of the FinSolar project on solar energy in Finland. The FinSolar project aims to boost solar energy market growth in Finland by identifying challenges and proposing solutions related to financing and regulation. It partners with municipalities, companies, associations and others to develop solar PV and collector projects. Several case studies are presented that show returns on investment for solar projects ranging from 6-11%, which compare favorably to other investment options. However, the document concludes that while solar energy is already feasible in Finland, market growth could be improved with more supportive policies like investment aid programs and expanded tax deductions for renewable energy installations.
Solarsa Inc. is a company located in Tampa, FL that designs, manufactures, and integrates solar energy solutions including absorption chillers, electric chillers, solar panels, and control systems. They also provide renewable energy integration with building management systems using the Tridium Niagara framework. Some of their project examples include residential and commercial solar cooling and hot water systems in Florida, California, and Oklahoma. Solarsa also offers system design, equipment, installation, and long-term maintenance contracts.
Voidaanko ilmastonmuutos torjua taloustieteen tarjoamin keinoin?
Taloustieteen näkökulmasta kasvihuonekaasut ovat tuotannon ei-toivottu ulkoisvaikutus, sillä ilmastonmuutos ei ainakaan täysin näy kasvihuonepäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa. Siksi tarvitaan politiikkaohjausta, joka luo yrityksille kannustimet vähentää päästöjä.
Tämä voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein. Päästöjen hinnoittelu on yhteiskunnan kannalta edullisin yksittäinen ohjauskeino: Se sekä kannustaa vähentämään päästöjä että tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä ja vähentää tarvetta puhtaan teknologian innovaatiotukiin. Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveron avulla.
Esityksessä paneudutaan näihin ohjauskeinoihin hiilineutraaliin talouteen pyrkimisen ytimenä, unohtamatta uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa tärkeinä hiilineutraalin talouden perusteina.
Marita Laukkasen (VATT) esitys Tieteen päivillä 14.1.2017.
http://www.tieteenpaivat.fi/
Täsmäkatselmus pilotointi 2021 l EnergiakatselmuksetMotiva
Valtion energiatuki laajenee elokuussa 2021 koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, joka soveltuu pk-yrityksille, seurakunnille ja säätiöille. Vuosina 2021–2022 kokeiltava täsmäkatselmus on muita energiakatselmusmalleja vapaamuotoisempi. Täsmäkatselmuksen tavoite on löytää ja esittää energiatehokkuutta parantavia taloudellisesti kannattavia ja toteutuskelpoisia toimenpide-ehdotuksia.
Case: Turun seudun puhdistamo - energiatuki investoinnilleMotiva
Turun seudun puhdistamo halusi käyttöönsä aurinkosähköratkaisun, joka oli rakenteellisesti huomaamaton ja lopputulokseltaan kestävä. Ohutkalvoilla toteutettu pienaurinkovoimala sai valtion energiatukea.
Energiatuki 2018 ja sen hakeminen - Energiatehokas vesihuoltolaitosMotiva
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Energiatukea on saatavissa vuosittain voimassa olevien linjausten mukaisesti.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotanto-
prosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä
paineilmalla toimivia työkaluja. Kasolla teetti energiakatselmuksen, joka paljasti lukuisia uusia energiansäästön mahdollisuuksia. Toimet toteuttamalla energiakuluja voi vähentää 13 prosenttia.
EcoStart–konsultointipalvelu pk-yritysten ekotehokkuuden parantamiseen ja ympäristöasioiden hallintaan.
EcoStart-konsultointipalvelu on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) tukema tuotteistettu konsultointipalvelu pk-yrityksille.
EcoStart on erityisesti pk-yrityksille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä.
Kysyimme asiantuntijoiden näkemyksiä bioenergian tulevaisuudesta vuonna 2036. Asiantuntijoiden mukaan bioenergian tulevaisuuden tärkeitä avainsanoja ovat aurinko, energiansäästö ja energiatehokkuus, jätteiden hyötykäyttö sekä kiertotalous.
Solar energy feasibility and policies Auvinen EnergyWeek Vaasa 17032015Karoliina Auvinen
This document summarizes a presentation given by Karoliina Auvinen of the FinSolar project on solar energy in Finland. The FinSolar project aims to boost solar energy market growth in Finland by identifying challenges and proposing solutions related to financing and regulation. It partners with municipalities, companies, associations and others to develop solar PV and collector projects. Several case studies are presented that show returns on investment for solar projects ranging from 6-11%, which compare favorably to other investment options. However, the document concludes that while solar energy is already feasible in Finland, market growth could be improved with more supportive policies like investment aid programs and expanded tax deductions for renewable energy installations.
Solarsa Inc. is a company located in Tampa, FL that designs, manufactures, and integrates solar energy solutions including absorption chillers, electric chillers, solar panels, and control systems. They also provide renewable energy integration with building management systems using the Tridium Niagara framework. Some of their project examples include residential and commercial solar cooling and hot water systems in Florida, California, and Oklahoma. Solarsa also offers system design, equipment, installation, and long-term maintenance contracts.
Solar Siting & Sustainable Development GuidelinesGoetschh
Developed solar building code and certification, recommended solar developments, compiled case studies, and created a smartphone app & website for the City of Milwaukee. Also hosted public participation meeting. Team Members: Heather Goetsch, Michelle Dolnik, Laura Catherman, Stephen Hudak, See Colin Quintana
Water Overflow Solutions for the City of MilwaukeeGoetschh
This document provides an evaluation of Alternative A, which would mandate downspout disconnection within Milwaukee city limits and implement income-based stormwater management fees. Key points:
- Property owners with incomes at or below the poverty level would get free disconnections, while higher-income owners would pay $10-80 over 4 years to disconnect their own downspouts.
- All property owners would pay an annual stormwater management fee of $1.50-6 depending on income to fund the program.
- The city costs to provide supplies and pay a crew to disconnect downspouts for low-income residents would be up to $2.77 million over 4 years, funded by the annual fees.
Corporation Green Energy Technology not only gives customers an advanced technical solution, but also gives customers a real business opportunity efficiently and help customers get rich from the resources Natural and availability advantages, improve production quality and economic efficiency - environment. It is the obligation and our pride.
Kolmen yliopiston yhdistyessä tarvittiin yhteinen julkaisualusta päivittäisviestinnälle, ulkoisen verkkoviestinnän kanavat sekä yhtenäiset some-käytännöt. Taideyliopiston tiedottaja Anna-Elina Matilainen ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian viestintäsuunnittelija Juha Sjöblom kertoivat intranetin ja www-sivujen suunnittelusta sekä some-kanavien suunnitelmallisesta käytöstä yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015.
"Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille - miten kiinnostus muutetaan investoinneiksi?", FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvisen esitys ATY:n Aurinkoenergiaseminaarissa Finnbuild-messuilla 12.10.2018
Keskustelutilaisuus: Miten Tampere voi siirtyä fossiilittomaan kaukolämpöön?
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, esitys: Fossiilivapaa kaukolämpö
4.4.2019 Kulttuuritalo Laikku, Tampere
Hiilivapaa helsinki mista lampoa ja energiaa set auvinen_08112018Karoliina Auvinen
Esitys: "Hiilivapaa Helsinki – mistä lämpöä ja energiaa?"
SDP:n Hiilinieluja ja bioenergiaa: meneekö ilmastopolitiikka metsään? -tilaisuudessa Helsingissä 8.11.2018
Presentation: Energy system needs to change - but how? at Wind Finland seminar 10 Oct 2018 by Karoliina Auvinen, Aalto University / Smart Energy Transition project
Millainen on tulevaisuuden puhdas kaukolämpöverkko? -esitys Kondensoivan lämmön talteenoton seminaarissa Turussa 23.8.2018
Karoliina Auvinen, Smart Energy Transition -hanke
What is community energy and examples from Finland Karoliina Auvinen
This document provides an overview of community energy projects in Finland. It discusses how community energy allows for active participation of local communities in co-financing, co-developing, and operating renewable energy plants. This fosters sustainable energy distribution through local smart grids and heating networks. The document also provides examples of community energy projects in Finland, including a residential condominium that installed a solar PV system. However, it notes that current legislation does not support renewable energy projects in residential condominiums.
Miten aurinkosähköä voi tuottaa taloyhtiöissä?
Karoliina Auvisen esitys aurinkosähkön tuotantomalleista 4.4.2017 Oulussa taloyhtiön edustajille
Lisätietoja: www.finsolar.net
4. Toteuttajat
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
As Oy Haapalahdenkatu 11
As Oy Kastellinhelmi
Helen Sähköverkko Oy
HSSR Oy
Janne Käpylehto (As Oy Susitie 28)
Jyväskylän kaupunki
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LOAS
OIT Isännöinti
Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy
Skanska
Suomen Lähienergialiitto Ry
Talohallinta Management Oy
5. Pilottikohteet
• As Oy Haapalahdenkatu
11, Helsinki
• As Oy Kastellinhelmi,
Oulu
• Janne Käpylehto (As Oy
Susitie 28), Helsinki
• Lappeenrannan opiskelija-
asuntosäätiö LOAS
• Mahdollisesti Skanskan
uudisrakennuskohde,
Jyväskylä
15.3.2017
Karoliina Auvinen
5
Kuva: Janne Käpylehto
6. Ohjausryhmä
• Ohjausryhmän puheenjohtaja, professori Raimo Lovio, Aalto-yliopisto
• Toimitusjohtaja Miko Huomo, GreenEnergy Finland Oy
• Kansanedustaja Harri Jaskari (kok), Eduskunnan energiaremonttiryhmä /
varajäsen kansanedustaja Antero Vartia (vihr)
• Toimitusjohtaja Timo Kekkonen, STEK
• Johtava asiantuntija Risto Lindroos, Fingrid /
varajäsen sähkömarkkina-asiantuntija Heidi Uimonen
• Hallintoneuvos Anja Liukko, Työ- ja elinkeinoministeriö
• Mittauspäällikkö Mika Nousiainen, Helen Sähköverkko Oy
• Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, Valtiovarainministeriö
• Verkkopalvelu- ja kehityspäällikkö Anna Pasma, Oulun Energia Siirto ja
Jakelu Oy / varajäsen teknisen neuvonnan esimies Mikko Kylli
• Energia-asiantuntija Petri Pylsy, Kiinteistöliitto
• Verkot -toiminnon johtaja Veli-Pekka Saajo, Energiavirasto
• Ylitarkastaja Antti Saastamoinen, Verohallinto
• Energiaoikeuden professori Kim Talus, Itä-Suomen yliopisto
• Järjestöpäällikkö Tapio Tuomi, Suomen Lähienergialiitto ry
7. Hankkeen tavoitteet
• Edistää aurinkosähkön
hyödyntämistä taloyhtiöiden
asukkaiden keskuudessa
• Kehittää
energiayhteisömalleja
kokeilujen avulla
• Synnyttää taloudellisesti
kannattava aurinkosähkön
tuotantomalli taloyhtiöiden
asukkaille
15.3.2017
7
8. Toimintaperiaatteet
Yleishyödyllisyys, käyttäjälähtöisyys ja avoin data
• Hankkeessa tuotetaan konkreettisten pilottikohteiden
toteutuksen pohjalta avointa ja ymmärrettävää tietoa
aurinkoenergian hyödyntämisestä taloyhtiöiden
asukkaille sekä heidän sidosryhmilleen
• Oppiminen ja ratkaisujen luominen tapahtuu pitkälti
verkoston keskinäistä tiedonvaihtoa edistämällä,
toimijoiden tarpeita ja ongelmia identifioimalla sekä niihin
vastauksia selvittämällä.
• Piloteissa käsiteltävät asiat jäsennetään hankkeessa
kirjalliseen ja avoimesti saatavaan muotoon
www.finsolar.net –sivuille.
15.3.2017
8
9. Hankkeen tuotoksia
• Pilottikohteiden
esimerkkiesittelyt ja
kannattavuustarkastelut
• Asiakas- ja
asukaskyselyt
• Aurinkosähkön
hankintaohjeet
taloyhtiöille ja niiden
asukkaille
• Toimenpide- ja
politiikkasuosituksia
esteiden poistamiseksi
3/15/2017
Karoliina Auvinen
9
Taloyhtiön aurinkosähköjärjestelmä
Fredrikinkadulla Helsingissä.
Kuva: Janne Käpylehto
10. Yhteystiedot
Projektin vetäjä:
Vuorovaikutusjohtaja, tutkija
Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
karoliina.auvinen@aalto.fi, 050 4624727
Sähkömarkkinoiden professori
Samuli Honkapuro
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
samuli.honkapuro@lut.fi, 040 0307728
Tiimissä mukana hankeassistentti Allu Pyhälammi, Aalto-yliopisto ja
tohtoriopiskelija Ville Tikka, LUT. Hankkeessa vierailee lisäksi Helsingin
yliopiston oikeustieteen opiskelija Aki Aapio, joka tekee pro gradua
aurinkosähkön nettolaskutuksesta.
14. Case taloyhtiö, Espoo Westend
- asukkaiden yhteisvoimala vai taloyhtiön
kiinteistöön kytketty aurinkovoimala?
Lähtötiedot:
• 10 paritalon taloyhtiö, jossa 20
asuntoa
• Asuntojen koko 100 m2
• Taloyhtiö kaukolämmön
piirissä
• Taloyhtiön kiinteistösähkön
kulutus suhteellisen pieni 13
MWh/v
• 20 asunnon vuosikulutusarvio
yli 60 MWh/v
16. Kun asukkaat mukana,
aurinkosähkön
hyödynnettävyys ja
kustannustehokkuus
kasvavat
Case taloyhtiö, Espoo Westend –
Tulos: aurinkosähköä olisi järkevää tuottaa
myös asukkaiden käyttöön
Aurinkosähkö
taloyhtiön
kiinteistösähköksi
Aurinkosähkön
tuotanto asukkaille
Järjestelmän koko kWp 2 30
Järjestelmän koko m2 13,6 204
Aurinkosähkön tuotanto kWh/v 1730 25957
Aurinkosähköä omaan käyttöön kWh/v 1079 16048
Oman käytön osuus tuotannosta 62 % 61%
Aurinkosähkön osuus vuosikulutuksesta 8 % 21%
Järjestelmän koko jää
vaatimattomaksi, jos
aurinkosähkö on
kytketty vain
kiinteistösähköön
Editor's Notes
Laskelmassa käytetty toteutunutta tuntikohtaista kiinteistösähkökulutusta 2014
Laskelmassa käytetty 2:n asunnon sähkökulutusta, jota on keinotekoisesti satunnaistettu. Tyyppikulutuskäyrää Suomesta ei ole saatavilla.