Karoliina Auvisen esitys 31.10.2012 otsikolla Energian pientuotanto - kustannustehotonta puuhastelua vai vallankumouksellinen bisnesmahdollisuus? Copyright Sitra 2012

1. Energian pientuotanto:
Kustannustehotonta puuhastelua vai
vallankumouksellinen bisnesmahdollisuus?
Karoliina Auvinen, johtava asiantuntija, DI 31.10.2012

2. Onko aurinkoenergian ja muun
uusiutuvan energian
pientuotannossa potentiaalia?
• Suomen sähkönkulutusta vastaavan määrän
tuottamiseen tarvittaisiin 25 km x 25 km ala
aurinkosähköjärjestelmiä (15 %:n hyötysuhde)
- Maailman sähkön kulutuksen kattamiseen
tarvittaisiin 1/3 Suomen pinta-alasta.
- Aurinkoenergian kasvu aiheuttaa kuitenkin
haasteita sähköverkolle ja -markkinoille.
• Suomen kaukolämpö taas voitaisiin tuottaa
aurinkolämpökeräimillä noin 10 km x 10 km
alueella.
Lähde: Petra Lundström, 2012. Fortum Oyj sekä
31.10.2012 2
Gaia Consulting Oy, 2011. Aurinkolämmön mahdollisuudet kaukolämpöjärjestelmässä.
© Sitra

3. Suomen aurinkoenergiaosaamista
Lähde: Tekes. 2012. THE FINNISH SOLAR CLUSTER.
31.10.2012 3
© Pöyry Management Consulting Oy.
© Sitra

4. Valtaosa asukkaista harkitsee lämpöpumppujen,
aurinkoenergian ja energiatehokkaiden ratkaisujen
hankintaa Omakotitalossa asuvat, n=702
Ottanut jo käyttöön Voisin harkita
Ilma- tai vesilämpöpumppu 21 54
Aurinkosähköpaneelit 4 58
Aurinkolämpökeräimet 1 56
Maalämpöpumppu 7 50
Pellettikattila tai -takka 4 28
Pientuulivoimala 1 29
Osakkuus tai asiakkuus alueellisessa
0 26
pienbiovoimalassa
Hakekattila tai -takka 4 22
Pienvesivoimala 0 10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
Lähde: Taloustutkimus Oy. Saisiko olla Lähienergiapalveluja? -kyselytutkimus.
31.10.2012 4
Sitran selvityksiä 60. 55 s. Helsinki, 2011. ISBN 978-951-563-787-1
© Sitra

5. Joka neljäs asunnon omistaja pitää
energiauudistusta ajankohtaisena seuraavan
kahden vuoden aikana
Piirros: Leena Ahveninen
Lähde: Taloustutkimus Oy. Saisiko olla Lähienergiapalveluja? -kyselytutkimus.
31.10.2012 5
Sitran selvityksiä 60. 55 s. Helsinki, 2011. ISBN 978-951-563-787-1
© Sitra 2009

6. Kauppataseessa ennätysvaje 2011 – miksi emme satsaa
kotimaiseen ja älykkääseen omavaraisenergiaan?
• Suomessa koko energiasektorin investointitarpeen arvioidaan olevan runsaat
40 miljardia vuoteen 2035 mennessä.
• Uusiutuvilla energialähteillä on mahdollista turvata koko Suomen energian tarve.
Lähde: TULLI. ULKOMAANKAUPPA 2011. Taskutilasto.
Karoliina Auvinen 31.10.2012 6
© Sitra

7. Aurinkosähköjärjestelmän arvoketjusta 70 % voi
olla kotimaassa, vaikka paneeli tulisi Kiinasta
Esimerkiksi 10 000 aurinkosähköjärjestelmän asennus toisi Suomeen työtä
60-90 miljoonan euron arvosta.
Karoliina Auvinen 31.10.2012 7
© Sitra

8. Miksi Suomessa sähkön pientuotanto ei ole lähtenyt
liikkeelle, kuten Saksassa ja Tanskassa?
31.10.2012 8
© Sitra

9. Haaste: Aurinkosähköjärjestelmien verkkoon
liittämistä vaikeuttavat perusteettomat ja
epäselvät tekniset vaatimukset. Tämä myös
nostaa merkittävästi järjestelmien kustannuksia.
Lisäksi pientuotannon rakentamisen lupaprosessit
ovat epäselviä ja kunnittain vaihtelevia.
Ratkaisuehdotus:
Annetaan sähkön pientuotannon verkkoon liittämisestä ja
lupien myöntämisestä erittäin selkeät, yksiselitteiset ja
kaikkia toimijoita velvoittavat ohjeistukset. Verkkoon liitännän
tulee tapahtua yksinkertaisena ja automaattisena
ilmoitusasiana lyhyen aikaikkunan rajoissa.
Lähde: Sitran keskustelupaperi http://www.sitra.fi/artikkelit/2012/uusiutuvan-
31.10.2012 9
sahkon-pientuotantoa-pitaisi-edistaa-suomessa
© Sitra

10. Haaste: Pientuottajan on vaikeaa löytää ostajaa
ja saada reilu korvaus sähköntuotannolleen.
Ratkaisuehdotus:
• Otetaan käyttöön nettolaskutusmalli, jossa ylijäämäenergia
hyvitetään pientuottajalle vuositasolla mukaan lukien
sähkön siirtokustannukset ja verot. Tämä mahdollistaa
myös nettonollaenergiarakentamisen. Nettolaskutusrajaa
suurempi tuotanto sisällytetään syöttötariffin piiriin.
Lähde: Sitran keskustelupaperi http://www.sitra.fi/artikkelit/2012/uusiutuvan-
31.10.2012 10
sahkon-pientuotantoa-pitaisi-edistaa-suomessa
© Sitra

11. Miksi sähköyhtiöt ovat nihkeitä maksamaan
mikrosähköstä?
- Ennakoimattomat muutokset kulutuksessa
syövät sähkönmyyjän katetta, koska
sähkönmyyjä on varautunut myymään eri
määrän kuin todellisuudessa kulutetaan.
• Sähkön myyjän johdannaissuojaukset
eivät ota huomioon kulutuksen
päiväprofiilia (1), vaan
johdannaissuojauksen hintataso on
määrätty tasaiselle toimitukselle (2).
Kulutuksen muuttuessa syntyy tilanteita, 2
joissa sähkön myyjä on ostanut joko liikaa
tai liian vähän johdannaistuotteita. 1
• Jos toteutunut kulutus poikkeaa spot-oston
perusteena olleesta ennusteesta joudutaan
yli- tai alijäämä selvittämään tasesähkönä,
mikä voi aiheuttaa lisäkustannuksen sähkön
myyjälle.
Lähde: Jukka-Pekka Häkli. Miniselvitys: Pien- ja mikrotuotannon edistäminen
sähkömarkkinoiden näkökulmasta. Sitra 2012
© Sitra

12. Lantti-talo tuotti
kuussa sinkun
kerrostaloasunnon
vuoden sähköt
Perhe voisi hyötyä taloudellisesti
aurinkosähkön tuotannosta /kk:
- Spot-hinnan (ka. 0,017 €/kWh)
mukaan hyöty 29 €
- Vuositason netotuksen hyöty
kiinteän hinnan (0,065 €/kWh)
mukaan 96 €
- Tuulivoiman syöttötariffilla
Tamperelaisen Lantti-talon aurinkopaneelien (0,083 €/kWh) hyöty olisi 123 €
tuotantotiedot 13.7-12.8.2012 yhteensä 1470 kWh - Toteutunut hyöty: 0 €
Lähde: Jukka-Pekka Häkli. Miniselvitys: Pien- ja mikrotuotannon edistäminen
31.10.2012 12
sähkömarkkinoiden näkökulmasta. Sitra 2012
© Sitra

13. Eteneekö asiat
hallituksessa?
• Ilmasto- ja energiastrategian
päivitys käynnissä TEMissä
- ”Puhtaan energian ohjelma”
julkaistaan joulukuussa 2012
• TEM antanut Motivalle
tehtäväksi ratkoa sähkön
mikrotuotannon haasteita,
kaksi työryhmää
käynnistymässä:
- verkkoon liitäntä
- sähkömarkkina
31.10.2012 13
© Sitra

14. Haaste: Nykyisen syöttötariffin piirissä ei ole
ainuttakaan biokaasulaitosta tai puuhake-
pienvoimalaa. Syöttötariffijärjestelmän
hallintobyrokratia on toteutettu raskaasti ja
tuettavien voimaloiden koon alaraja (100 kVA) on
käytännössä sulkenut kaiken pientuotannon pois.
Ratkaisuehdotus:
• Syöttötariffin alarajaa madalletaan metsähake- ja
biokaasuvoimaloiden osalta 100 kVA:sta 30 kVA:iin. Lisäksi
aurinkosähkö sisällytetään syöttötariffin piiriin mahdollista
nettolaskutusrajaa suuremman tuotannon osalta.
Järjestelmän hallinnointia kevennetään selvittämällä ja
ottamalla oppia EU-maiden parhaimmista ja
kustannustehokkaimmista hallinnollisista prosesseista.
Lähde: Sitran keskustelupaperi http://www.sitra.fi/artikkelit/2012/uusiutuvan-
31.10.2012 14
sahkon-pientuotantoa-pitaisi-edistaa-suomessa
© Sitra

15. Haaste: Sähkön pientuotannon talous-, työllisyys-
ja ympäristöhyötyjä ei tunneta Suomessa
Ratkaisuehdotus:
Selvitetään uusiutuvan energian pientuotannon potentiaalit ja
sen edistämisestä aiheutuvat positiiviset vaikutukset
uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja älykkäisiin
sähköverkkoihin perustuvalle tuote- ja palveluteollisuudelle
sekä Suomen taloudelle (kauppatase, työllisyys).
Lähde: Sitran keskustelupaperi http://www.sitra.fi/artikkelit/2012/uusiutuvan-
31.10.2012 15
sahkon-pientuotantoa-pitaisi-edistaa-suomessa
© Sitra

16. Saksassa on
onnistuttu
synnyttämään
hajautetun
uusiutuvan
energian
markkina –
nyt tukia
voidaan jo
leikata
Karoliina Auvinen 31.10.2012 16
© Sitra

17. Saksan Freiburgissa rivitaloasukkaat
tuottavat aurinkosähköä yli oman
tarpeensa
© Sitra

18. Uusiutuvan energialain työllistävät vaikutukset Saksassa
Lähde: BMU
Karoliina Auvinen 31.10.2012 18
© Sitra

19. Hajautetun uusiutuvan energian edistäminen ja
kansantaloudelliset vaikutukset Saksassa
25
muut kustannukset
20 2,9
EEG-kustannukset
2,8
15
0,29 vältetty tuontisähkö
7,5
10 Merit-Order-vaikutus
(2010)
13,5
5 paikallinen arvolisä
8 (ennustus)
vältetyt
0 ympäristövahingot
Hyödyt Kustannukset
Uusiutuvan sähköntuotannon hyödyt ja kustannukset 2011 (Mrd €)
Lähde: Agentur für Erneuerbare Energien
Karoliina Auvinen 31.10.2012 19
© Sitra

20. Mahdollistava markkinaympäristö – Suomeenkin?
Karoliina Auvinen 31.10.2012 20
© Sitra

21. Energia-alan markkinat kovassa kasvussa:
aurinkoenergiaan investoidaan maailmalla jättipotti
• Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut energiasektorin globaaliksi
investointitarpeeksi 33 000 miljardia ja Euroopassa 4 000 miljardia dollaria
vuoteen 2035 mennessä.
Lähde: GLOBAL RENEWABLE ENERGY MARKET OUTLOOK © Bloomberg
31.10.2012 21
New Energy Finance 2012
© Sitra

22. Suomeen tarvitaan kotimarkkinat: käytännön
referenssit mahdollistavat pk-yritysten
ponnistamisen kansainvälisille markkinoille
Pk-yrittäjien sanomaa:
• ”mikäli Suomesta halutaan yrityksiä, jotka ottavat globaalin
markkinan haltuun uusiutuvien segmentissä, tarvitaan ihan
oikeita konkreettisia tekoja, puheet ei paljon lämmitä
meitä tekijöitä”
• ”rahoitusmallit puuttuvat, kun pitäisi ottaa riskiä”
• ”luppoaika on käytetty, toimimalla todella nopeasti meillä
on vielä mahdollisuus, mutta juna on hyvää vauhtia
menossa ohi, molemmilta puolin”
• ”ostaisitko itse jotain yritykseltä, jolla ei olisi asiakkaita
omassa maassaan?”
Karoliina Auvinen 31.10.2012 22
© Sitra

23. Hajautetussa hybridienergiassa suuri bisnespotentiaali
• Kotitaloudet, maatilat ja pk-
yritykset on tärkeää ottaa Suomalaiselle osaamiselle
mukaan puhtaan energian mahdollisuus?
investointeihin.
Saksan ja eurooppalaisten keskeinen
haaste on sähköverkon kapasiteetti, kun
• Saksassa yksityiset ihmiset hajautettu sähköntuotanto yleistyy
ovat investoineet jo useana (Lähde: Netzenwicklungsplan Strom)
vuonna enemmän uuteen Saksassa uusia sähkölinjoja tarvitaan
sähköntuotantokapasiteettiin 1700 km sekä nykyisistä linjoista pitää
kuin sähköyhtiöt yhteensä. uusia ja optimoida 4400 km
vuoteen 2020 mennessä.
Karoliina Auvinen 31.10.2012 23
© Sitra

24. Hyvä tulee läheltä!
Kiitos!
Lisätietoja: Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija,
puh. 050 330 5418, karoliina.auvinen@sitra.fi
Liity mukaan: LinkedIn-ryhmä Uusiutuvan energian edistäminen rakennetussa
ympäristössä tai Facebook http://www.facebook.com/Edellakavijat
Karoliina Auvinen 31.10.2012 24
© Sitra 2009

25. Ekstrat
Karoliina Auvinen 31.10.2012 25

26. © Sitra

27. Merit-Order -vaikutus: edullista sähköä raskaalle
teollisuudelle
• Merit-Order -vaikutuksen ansiosta
aurinkosähkö on pudottanut
sähkön tukkumarkkinahintoja
Saksassa keskimäärin 10 %.
• Sähkön kulutushuippujen hinnat
laskivat jopa 40 % vuosien 2007
ja 2011 välillä.
• Uusituvan energian tuesta ei ole
haittaa raskaan teollisuuden
kilpailukyvylle – teollisuus ei
maksa EEG-tukea ja hyötyy
alhaisesta tukkumarkkinahinnasta
varsinkin kulutushuippujen aikaan.
Lähde: Renewables International/IZES
Karoliina Auvinen 31.10.2012 27
© Sitra

28. Jos koko Suomen henkilöautokalusto 2,5 miljoonaa
autoa kulkisi sähköllä, tarvittaisiin sähköä 10,9 TWh
eli 11,4% vuoden 2010 Suomen sähkön kulutuksesta
Karoliina Auvinen 31.10.2012 28
© Sitra

29. Lähde: http://www.guardian.co.uk/environment/2012/feb/01/community-green-projects-low-carbon-uk
Karoliina Auvinen 31.10.2012 29
© Sitra