Aurinkoenergian kannattavuuden vaikuttimet -esitys TEM:n ja Pöyryn hajautetun tuotannon seminaarissa Helsingissä 9.9.2016
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Aalto-yliopiston FinSolar -projektin vetäjän Karoliina Auvisen esitys Fiksu Kalasatama co-creation: Aurinkosähköä, lähienergiaa ja taloyhtiöt energiantuottajina -työpajassa 6.6.2017. Alustus käsittelee aurinkosähkön etenemisestä Suomessa sekä taloyhtiöiden aurinkosähkön hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Aalto-yliopiston FinSolar -projektin vetäjän Karoliina Auvisen esitys Fiksu Kalasatama co-creation: Aurinkosähköä, lähienergiaa ja taloyhtiöt energiantuottajina -työpajassa 6.6.2017. Alustus käsittelee aurinkosähkön etenemisestä Suomessa sekä taloyhtiöiden aurinkosähkön hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Miten aurinkosähköä voi tuottaa taloyhtiöissä?
Karoliina Auvisen esitys aurinkosähkön tuotantomalleista 4.4.2017 Oulussa taloyhtiön edustajille
Lisätietoja: www.finsolar.net
Voidaanko ilmastonmuutos torjua taloustieteen tarjoamin keinoin?
Taloustieteen näkökulmasta kasvihuonekaasut ovat tuotannon ei-toivottu ulkoisvaikutus, sillä ilmastonmuutos ei ainakaan täysin näy kasvihuonepäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa. Siksi tarvitaan politiikkaohjausta, joka luo yrityksille kannustimet vähentää päästöjä.
Tämä voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein. Päästöjen hinnoittelu on yhteiskunnan kannalta edullisin yksittäinen ohjauskeino: Se sekä kannustaa vähentämään päästöjä että tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä ja vähentää tarvetta puhtaan teknologian innovaatiotukiin. Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveron avulla.
Esityksessä paneudutaan näihin ohjauskeinoihin hiilineutraaliin talouteen pyrkimisen ytimenä, unohtamatta uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa tärkeinä hiilineutraalin talouden perusteina.
Marita Laukkasen (VATT) esitys Tieteen päivillä 14.1.2017.
http://www.tieteenpaivat.fi/
Täsmäkatselmus pilotointi 2021 l EnergiakatselmuksetMotiva
Valtion energiatuki laajenee elokuussa 2021 koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, joka soveltuu pk-yrityksille, seurakunnille ja säätiöille. Vuosina 2021–2022 kokeiltava täsmäkatselmus on muita energiakatselmusmalleja vapaamuotoisempi. Täsmäkatselmuksen tavoite on löytää ja esittää energiatehokkuutta parantavia taloudellisesti kannattavia ja toteutuskelpoisia toimenpide-ehdotuksia.
Mika Huttunen: Hiilineutraaliuden edistäminen Espoon kaavoituksessaEspoon ympäristökeskus
Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen energiainsinööri Mika Huttusen esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Miksi Varma panostaa vastuullisuuteen ja energiansäästöön? Kiinteistösijoittamisen yhteiskuntavastuulliuus, ympäristönäkökulma sekä tuottavuus ja turvaavuus sijoitustoiminnassa
Solar energy feasibility and policies Auvinen EnergyWeek Vaasa 17032015Karoliina Auvinen
This document summarizes a presentation given by Karoliina Auvinen of the FinSolar project on solar energy in Finland. The FinSolar project aims to boost solar energy market growth in Finland by identifying challenges and proposing solutions related to financing and regulation. It partners with municipalities, companies, associations and others to develop solar PV and collector projects. Several case studies are presented that show returns on investment for solar projects ranging from 6-11%, which compare favorably to other investment options. However, the document concludes that while solar energy is already feasible in Finland, market growth could be improved with more supportive policies like investment aid programs and expanded tax deductions for renewable energy installations.
Water Overflow Solutions for the City of MilwaukeeGoetschh
This document provides an evaluation of Alternative A, which would mandate downspout disconnection within Milwaukee city limits and implement income-based stormwater management fees. Key points:
- Property owners with incomes at or below the poverty level would get free disconnections, while higher-income owners would pay $10-80 over 4 years to disconnect their own downspouts.
- All property owners would pay an annual stormwater management fee of $1.50-6 depending on income to fund the program.
- The city costs to provide supplies and pay a crew to disconnect downspouts for low-income residents would be up to $2.77 million over 4 years, funded by the annual fees.
Miten aurinkosähköä voi tuottaa taloyhtiöissä?
Karoliina Auvisen esitys aurinkosähkön tuotantomalleista 4.4.2017 Oulussa taloyhtiön edustajille
Lisätietoja: www.finsolar.net
Voidaanko ilmastonmuutos torjua taloustieteen tarjoamin keinoin?
Taloustieteen näkökulmasta kasvihuonekaasut ovat tuotannon ei-toivottu ulkoisvaikutus, sillä ilmastonmuutos ei ainakaan täysin näy kasvihuonepäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa. Siksi tarvitaan politiikkaohjausta, joka luo yrityksille kannustimet vähentää päästöjä.
Tämä voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein. Päästöjen hinnoittelu on yhteiskunnan kannalta edullisin yksittäinen ohjauskeino: Se sekä kannustaa vähentämään päästöjä että tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä ja vähentää tarvetta puhtaan teknologian innovaatiotukiin. Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveron avulla.
Esityksessä paneudutaan näihin ohjauskeinoihin hiilineutraaliin talouteen pyrkimisen ytimenä, unohtamatta uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa tärkeinä hiilineutraalin talouden perusteina.
Marita Laukkasen (VATT) esitys Tieteen päivillä 14.1.2017.
http://www.tieteenpaivat.fi/
Täsmäkatselmus pilotointi 2021 l EnergiakatselmuksetMotiva
Valtion energiatuki laajenee elokuussa 2021 koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, joka soveltuu pk-yrityksille, seurakunnille ja säätiöille. Vuosina 2021–2022 kokeiltava täsmäkatselmus on muita energiakatselmusmalleja vapaamuotoisempi. Täsmäkatselmuksen tavoite on löytää ja esittää energiatehokkuutta parantavia taloudellisesti kannattavia ja toteutuskelpoisia toimenpide-ehdotuksia.
Mika Huttunen: Hiilineutraaliuden edistäminen Espoon kaavoituksessaEspoon ympäristökeskus
Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen energiainsinööri Mika Huttusen esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Miksi Varma panostaa vastuullisuuteen ja energiansäästöön? Kiinteistösijoittamisen yhteiskuntavastuulliuus, ympäristönäkökulma sekä tuottavuus ja turvaavuus sijoitustoiminnassa
Solar energy feasibility and policies Auvinen EnergyWeek Vaasa 17032015Karoliina Auvinen
This document summarizes a presentation given by Karoliina Auvinen of the FinSolar project on solar energy in Finland. The FinSolar project aims to boost solar energy market growth in Finland by identifying challenges and proposing solutions related to financing and regulation. It partners with municipalities, companies, associations and others to develop solar PV and collector projects. Several case studies are presented that show returns on investment for solar projects ranging from 6-11%, which compare favorably to other investment options. However, the document concludes that while solar energy is already feasible in Finland, market growth could be improved with more supportive policies like investment aid programs and expanded tax deductions for renewable energy installations.
Water Overflow Solutions for the City of MilwaukeeGoetschh
This document provides an evaluation of Alternative A, which would mandate downspout disconnection within Milwaukee city limits and implement income-based stormwater management fees. Key points:
- Property owners with incomes at or below the poverty level would get free disconnections, while higher-income owners would pay $10-80 over 4 years to disconnect their own downspouts.
- All property owners would pay an annual stormwater management fee of $1.50-6 depending on income to fund the program.
- The city costs to provide supplies and pay a crew to disconnect downspouts for low-income residents would be up to $2.77 million over 4 years, funded by the annual fees.
Solar Siting & Sustainable Development GuidelinesGoetschh
Developed solar building code and certification, recommended solar developments, compiled case studies, and created a smartphone app & website for the City of Milwaukee. Also hosted public participation meeting. Team Members: Heather Goetsch, Michelle Dolnik, Laura Catherman, Stephen Hudak, See Colin Quintana
Solarsa Inc. is a company located in Tampa, FL that designs, manufactures, and integrates solar energy solutions including absorption chillers, electric chillers, solar panels, and control systems. They also provide renewable energy integration with building management systems using the Tridium Niagara framework. Some of their project examples include residential and commercial solar cooling and hot water systems in Florida, California, and Oklahoma. Solarsa also offers system design, equipment, installation, and long-term maintenance contracts.
Corporation Green Energy Technology not only gives customers an advanced technical solution, but also gives customers a real business opportunity efficiently and help customers get rich from the resources Natural and availability advantages, improve production quality and economic efficiency - environment. It is the obligation and our pride.
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Luentomateriaalit energiatehokkuuden professori Jero Aholan "Aurinkoenergian suora hyödyntäminen Suomessa" -puheenvuorosta. Luento järjestettiin Kuopion Aurinkoenergiailtana 3.9.2014
Energiakatselmus kannattaa – säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
Tavoite on luoda tulevaisuuden energiajärjestelmän mallialue Suomeen; luoda sellaiset olosuhteet
energiajärjestelmälle, jotka tulevaisuudessa tulemme kohtaamaan.
Ahvenanmaa testialustana tarjoaa mahdollisuuden erittäin vaativassa ympäristössä osoittaa maailmalle, miten
huippuosaamista ja olemassa olevia teknologioita yhdistämällä voidaan ratkaista tulevaisuuden energiahaasteet
jo nyt.
CASE HSY: biokaasun energiatehokkaat käyttöratkaisutMotiva
Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite. Tämä tarkoittaa jatkuvaa toiminnan kehittämistä sekä energiatehokkuuden huomioimista kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena on, että Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on energiaomavarainen tulevaisuudessa. Prosessissa syntyvä liete hyödynnetään laitoksen omissa mädättämöissä. Mädätyksen tehostaminen vaikuttaa syntyvän kaasun määrään, joka mahdollistaa oman tuotantolaitteiston tehokkaan käytön.
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Millainen on tulevaisuuden puhdas kaukolämpöverkko? -esitys Kondensoivan lämmön talteenoton seminaarissa Turussa 23.8.2018
Karoliina Auvinen, Smart Energy Transition -hanke
Aurinkoenergian vaihtoehdot ja energiatuki - Mari Turunen, Kuopion kaupunkiSuomen metsäkeskus
Mari Turunen, Kuopion kaupunki - Bioenergia ja lämpöyrittäjäpäivä 4.12.2019, Energia- ja metsäalan toimijoiden koulutus- ja neuvottelupäivä, IsoValkeinen, Kuopio
Miksi kuntien ja kuntayhtymien kannattaa liittyä sopimukseen? Mitä hyötyä liittymisestä on? Mitä liittyminen tarkoittaa konkreettisesti ja mitä se vaatii kunnalta? Miten sopimukseen liitytään?
Webinaariaineisto 18.10.2017
Similar to Aurinkoenergian kannattavuus tem_seminaari_auvinen_09092016 (20)
Keskustelutilaisuus: Miten Tampere voi siirtyä fossiilittomaan kaukolämpöön?
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, esitys: Fossiilivapaa kaukolämpö
4.4.2019 Kulttuuritalo Laikku, Tampere
Hiilivapaa helsinki mista lampoa ja energiaa set auvinen_08112018Karoliina Auvinen
Esitys: "Hiilivapaa Helsinki – mistä lämpöä ja energiaa?"
SDP:n Hiilinieluja ja bioenergiaa: meneekö ilmastopolitiikka metsään? -tilaisuudessa Helsingissä 8.11.2018
"Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille - miten kiinnostus muutetaan investoinneiksi?", FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvisen esitys ATY:n Aurinkoenergiaseminaarissa Finnbuild-messuilla 12.10.2018
Presentation: Energy system needs to change - but how? at Wind Finland seminar 10 Oct 2018 by Karoliina Auvinen, Aalto University / Smart Energy Transition project
What is community energy and examples from Finland Karoliina Auvinen
This document provides an overview of community energy projects in Finland. It discusses how community energy allows for active participation of local communities in co-financing, co-developing, and operating renewable energy plants. This fosters sustainable energy distribution through local smart grids and heating networks. The document also provides examples of community energy projects in Finland, including a residential condominium that installed a solar PV system. However, it notes that current legislation does not support renewable energy projects in residential condominiums.
1. Vuorovaikutusjohtaja, tutkija Karoliina Auvinen
Aalto-yliopisto
Aurinkoenergian
kannattavuuden
vaikuttimet
TEM ja Pöyry: Hajautetun tuotannon seminaari
9.9.2016, AnnaK, Helsinki
2. Johdanto
• Esityksessä esitellään Vaasan yliopiston
johtaman Hajautetun energian mahdollisuudet
ja rajoitteet –konsortiohankkeen alustavia
tuloksia aurinkoenergian osalta
• Miltä näyttää investointien kannattavuus, jos
hiiltä ja öljyä halutaan korvata uusiutuvalla
energialla?
• Tutkimuksen rahoittaja: Valtioneuvoston
tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoiminta
• Hinta- ja kannattavuustarkastelujen tulokset
julkaistaan syksyn 2016 aikana (ml. excel-
laskentataulukot)
8.9.2016
2
4. Investoinnin kannattavuuden ehdot
Yleisperiaatteena aurinkoenergia-
investointi on kannattava jos:
• Energia tuotetaan omaan käyttöön,
eikä sitä myydä verkkoon
• Investointiin saa TEM:n energiatuen
• Järjestelmän sijainti, mitoitus ja
hankinnan kilpailutus on tehty
onnistuneesti
• Aurinkoenergialla korvataan
kalliimpaa energiaa eli
omakustannushinta € 25 v.
tarkasteluajalla < ostoenergian hinta €
6. Case: Tampereen koulukeskus Vuores-
talon aurinkosähkövoimala
Aurinkosähköjärjestelmä
(45 kW)
• Käyttöönottovuosi 2014
• käyttöikä 30 vuotta
• takaisinmaksuaika 12
vuotta
• sisäinen korkokanta
6,7%
• sähkön
omakustannushinta 6
snt/kWh 25 vuoden
aikana
8.9.2016
Karoliina Auvinen
6
7. Tampereen Vuores-talon aurinkosähkö-
investoinnin arvoketjuanalyysi
8.9.2016
7
• Aurinkopaneelit: Kiina (37 %)
• Asennustelineet ja kävelysillat: Suomi
(13,9 %)
• Invertteri: Saksa (13,9 %)
• Tarvikkeet ja kaapelit: Suomi (2,1%)
• Tarvikkeet ja kaapelit: Saksa (2,1%)
• Sähkösuunnitelmien
muutossuunnittelu: Sweco (1,4%)
• Automaatiosuunnitelmien
muutossuunnittelu: Granlund (0,4%)
• Sähkötyöt: Areva Solar (6 %)
• Asennustöiden valvonta: Soleras (4%)
• Automaatiojärjestelmän muutostyöt:
Schneider Finland (6 %)
• Asennus: Areva Solar (6,7%)
• Invertterin vaihto (7,4%)
• Järjestelmän ”läpikävely
Investointi yhteensä
74.030 €
Kotimaan arvontuotto
investoinnista
Osa-alueen
komponentit
29%
1,8%
22%
1,9%
Arvoketjun osa-
alueet
Valmistus:
69%
investoinnista
Hankekehitys:
1,8%
investoinnista
Toteutus:
22%
investoinnista
Käyttö:
7,4%
investoinnista
Investoinnin
kotimaisuusaste
54%
8. Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät
Arviointimenetelmät:
• Investoinnin sisäinen
korkokanta, IRR
• Nettonykyarvo NPV
• Takaisinmaksuaika - ei oikea
menetelmä!
Keskeiset muuttujat:
- Järjestelmän hinta
- Rahoituksen hinta
- Tuotanto-olosuhteet ja
hyötysuhde
- Korvattavan energian hinta
8.9.2016
8
11. Kannattaako investointi?
Tyypillisiä investointien kannattavuuden
tarkastelutapoja energiayhtiöissä ja kunnissa:
Energiayhtiöiden lähtökohdat keskimäärin:
Investoinnin laskenta-aika 15 vuotta
Laskentakorko (tuotto-odotus +
rahoituskulut) 10%
8.9.2016
11
Kuntien lähtökohdat keskimäärin:
Investoinnin laskenta-aika ja ”tuotto-
odotus” 8 vuotta
Laskentakorko (rahoituskulut) 2%
12. Korvausinvestoinnin kannattavuus kunnan
näkökulmasta (laskentakorko 2%, 8 v.):
Ostosähkö Aurinkosähkö
Energiajärjestelmän pitoaika/elinkaari 30 vuotta
Polttoaineen / ylläpidon hinta (eur/MWh) € 100 € 5
Kokonaiskustannus, LCOE-hinta (eur/MWh) kun
mukana laiteinvestointi ja tuet (energiatuki 25%) ? € 43
Investoinnin sisäinen korkokanta IRR (%) investoinnin
tekijän laskenta-ajalla 8 v. -8,3%
Investoinnin sisäinen korkokanta IRR (%) järjestelmän
elinkaaren aikana 7,3%
Takaisinmaksuaika kunnan laskentakorolla 13 vuotta
Investoinnin nettonykyarvo NPV (eur) kunnan
laskenta-ajalla 8 vuotta negatiivinen
Investoinnin nettonykyarvo NPV (eur) järjestelmän
elinkaaren aikana 30 v positiivinen
Kannattavuus, jos sähkön siirtohinnoittelu muuttuu
tehoperusteiseksi eikä pientuotannolla voi enää
säästää siirtomaksuja (ka 3,5 snt/kWh kunnissa).
Takaisinmaksu-
aika 24 vuotta
13. Case Tampereen kaupungin Vuores-talon kannattavuus
sekä tukien, laskenta-ajan ja tuotto-odotusten muutosten
vaikutukset kannattavuuteen
Toteutunut
kannattavuus 30 %:n
tuella ja 25 vuoden
laskenta-ajalla:
VERTAA
kannattavuus ilman
30 %:n
investointitukea:
VERTAA kannattavuus
30 %:n tuella, 10%:n
tuotto-odotuksella ja
10 v. laskenta-ajalla:
Nettonykyarvo + 44 200 euroa +4 643 euroa -21 700 euroa
Sisäinen
korkokanta
6,9% 2,6% -3,3%
Takaisin-
maksuaika
12 vuotta 23 vuotta yli 30 vuotta
Tuotantohinta 6 snt/kWh 8 snt/kWh 13 snt/kWh
14. Korvausinvestointien kannattavuus energiayhtiön
näkökulmasta (laskentakorko 10 %, 15 v.):
Kivihiili
Pelletti-
voimala
Lämpö-
pumppu-
laitos
Aurinko-
lämpö-
kenttä
Energiajärjestelmän
pitoaika/elinkaari, vuotta 20 20 30
Polttoaineen hinta tai käyttökulut,
eur/MWh €37 €41 €27 €3
Kokonaiskustannus, LCOE-hinta
(eur/MWh) kun mukana
laiteinvestointi ja mahd. tuet
(aurinkolämpö inv.tuki 20%, muut
päästökauppa) ? € 43 € 35 € 19
Investoinnin sis. korkokanta IRR (%),
15 v. -0,9 % 0,8%
IRR (%) järjestelmän elinkaaren
aikana 2,1% 5,8%
Kannattavuus (NPV), eur negatiivinen
VERTAA IRR (%), jos kivihiilen hinnassa
mukana ilmastonmuutoksen €100
16. Aurinkolämpö
Tanskassa
Tanskassa alueellisia aurinkolämpölaitoksia on asennettu
yli 60 kpl (noin 630 000 m²)
• Esim. Jelling Varmevaerk 10,5 MWth,
Aurinkolämmöllä voidaan kattaa jopa 50-60% alueellisesta
lämmöntarpeesta.
Aurinkolämpöä varastoidaan suuriin vesivaraajiin sekä
täydennetään hakkeella, pelleteillä tai kaasulla. Hajautettua
energiantuotantoa toteutetaan teollisessa mittakaavassa.
17. Miksi tanskalaiset kunnat investoivat
uusiutuvaan energiaan?
• Monet kaukolämpöyhtiöistä on kunnan omistamia
osuuskuntia, joiden tavoitteena on alentaa pitkällä
tähtäimellä asiakkaiden energialaskuja. Lämpöenergian
tuotantokustannus auringolla noin 30 €/MWh.
• Tanskassa on asetettu kunnianhimoinen tavoite
päästöjen ja fossiilisten polttoaineiden vähentämiseksi.
• Haluttua muutosta on ohjattu polttoaineiden
verotuksella: öljylle, hiilelle ja kaasulle on säädetty
korkeampia veroja ja samalla kaukolämpöyhtiöt ovat
saaneet myös tukia uusiutuviin energiamuotoihin
siirtymiseksi.
8.9.2016
17