Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, profile picture
Uploaded bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
1,537 views

SAK:n toimintakertomus 2010

SAK:n toimintakertomus 2010

Embed presentation

Download to read offline
SAK:n 18. edustajakokous 6.–8.6.2011 SAK:n toimintakertomus 2010
SAK · Toimintakertomus 2010 1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS ................................................................3  1 YHTEISKUNNALLISET JA JÄRJESTÖLLISET LÄHTÖKOHDAT .........4  1.1 Sopimuspoliittinen tilanne ..................................................................4  1.2 Kolmikantayhteistyö ja eduskuntavaalien lähestyminen................4  1.3 Liittorakenteiden kehitys.....................................................................5  1.4 Jäsenkehitys.........................................................................................5  1.5 Työelämän kehitys...............................................................................6  2 EDUNVALVONNAN JA TOIMINNAN PAINOPISTEET..........................7  2.1 Työllisyyden edistäminen ...................................................................7  2.2 Sopimuskierroksen koordinointi ........................................................7  Liittojen tukeminen neuvotteluissa ...........................................................8  Neuvottelujärjestelmän kehittäminen .......................................................8  2.3 Työurien pidentäminen........................................................................9  2.4 Palkansaajien sosiaalisen turvallisuuden parantaminen..............10  Pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen ...........................................10  Työttömyysturvan uudistaminen.............................................................10  Työntekijäin ryhmähenkivakuutusehtojen muutokset.............................11  Työeläketurvan tason, rahoituksen ja toimeenpanon turvaaminen.......11  Aikuiskoulutuksen vahvistaminen...........................................................12  Lapsiperheiden aseman parantaminen..................................................12  Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen.......................13  Työsuojelu..............................................................................................13  2.5 Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen.......................................14  Ennakoivan EU-edunvalvonnan kehittäminen........................................14  Pohjoismainen yhteistyö ja Itämeren alueen yhteistyö...........................14  Globaali edunvalvonta............................................................................14  Kansainvälinen ay-yhteistyö...................................................................15  Valmistautuminen eduskuntavaaleihin ja vaikuttaminen tulevaan hallitusohjelmaan....................................................................................15  Kasvu- ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen...........................................16  Ilmasto- ja energiapoliittinen edunvalvonta ............................................16  Maahanmuuttopolitiikka ja työvoiman liikkuvuus....................................17  2.6 Järjestön toimintakyvyn parantaminen ...........................................17  SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja ..............................................17  Järjestötoiminta ......................................................................................18  Aluetoiminta............................................................................................18  Nuorisotoiminta ......................................................................................19  Ruotsinkielinen toiminta .........................................................................19  Svenskspråkiga verksamheten ..............................................................19  Viestintä..................................................................................................20  Liittojen yhteistyön vahvistaminen..........................................................20  Ay-koulutusjärjestelmän kehittäminen....................................................21 
2 SAK · Toimintakertomus 2010 Aluekoulutuksen ja paikallisjärjestöjen kehittäminen ............................. 21  Työelämän koulutusneuvojat -hanke ..................................................... 21  Työelämän verkko-opisto....................................................................... 22  Opettajayhteistyö................................................................................... 22  Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta..................................... 22  SAK:n kulttuurirahasto ........................................................................... 22  2.7 Tulevaisuushanke ja edustajakokoukseen valmistautuminen...... 23  2.8 Tutkimustoiminta............................................................................... 23  2.9 Historiahanke ja tutkijayhteistyö...................................................... 24  2.10 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä.................................. 24  3 HALLINNON KOKOUKSET................................................................... 25  3.1 Valtuusto ............................................................................................ 25  3.2 Hallitus................................................................................................ 27  3.3 Johtoryhmä ........................................................................................ 27  4 LIITTEET ................................................................................................ 28  Hallintoelimet ........................................................................................... 28  Valtuusto................................................................................................ 28  Hallitus................................................................................................... 32  Johtoryhmä ............................................................................................ 34  Valiokunnat............................................................................................ 34  Jäsenyydet ja osakkuudet ...................................................................... 36  Yhdistykset ............................................................................................ 36  Säätiöt.................................................................................................... 36  Osakeyhtiöt............................................................................................ 36  Kiinteistöyhtiöt........................................................................................ 36  Osuuskunnat.......................................................................................... 37  Kansainväliset ammatilliset järjestöt ...................................................... 37  SAK:n henkilöstö 31.12.2010.................................................................. 38  Tilinpäätös................................................................................................ 42  Toimintakertomus .................................................................................. 42  Tuloslaskelman tuottojen ja kulujen kehitys........................................... 43  Taseen erien muutokset ........................................................................ 44  Tuloslaskelma........................................................................................ 47  Tase....................................................................................................... 48  Rahoituslaskelma .................................................................................. 50  Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ......................................... 51    SAK:n liittojen jäsenmäärät 2009 ja 2010.............................................. 59  Lausunnot ................................................................................................ 60 
SAK · Toimintakertomus 2010 3 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2010 oli ammattiyhdistysliikkeelle työntäyteinen. SAK:laista liikettä työllistävät muun muassa työehtosopimusneuvottelut, työurien pidentämi- seen tähtäävät toimet ja eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Euroopan finanssikriisistä johtuva talouden epävarmuus toi oman mausteensa vuo- teen, samoin lähestyvät eduskuntavaalit Suomen poliittiseen tilanteeseen. Työnantajien ajaman hajautetun neuvottelumallin takia työehtosopimus- neuvotteluja käytiin lähes koko vuoden ajan. Tästä huolimatta SAK:laiset liitot saivat neuvoteltua jäsenilleen asiallisia sopimuksia, ja EK:n asettama palkka-ankkuri murrettiin moneen kertaan. Työnantajat pitivät varsinaisten tes-neuvottelujen lisäksi etenkin julkisessa keskustelussa esillä työtaiste- lusäädösten uudistamistarvetta. Työurien pidentämisasiassa valmistelevaa työtä tehtiin vuoden aikana mo- nella rintamalla. Heti alkuvuodesta valmistui työmarkkinajärjestöjen työelä- mätyöryhmän raportti, jossa kiinnitettiin huomiota muun muassa työhyvin- vointiin ja työterveyshuoltoon. Eläkeneuvotteluryhmän työ venyi vuodelle 2011. Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaan tehtiin kolmikantai- sesti ja laajasti eri hallinnonaloja koskien 90 esitystä, joita on tarkoitus käyt- tää hyväksi muun muassa tulevan hallitusohjelman valmistelussa. Sekä eri neuvotteluihin että yleisemminkin Suomen talous- ja työllisyyskehi- tykseen vaikutti vuoden aikana Euroopassa edelleen jatkunut finanssikriisi sekä Suomen oma julkisen talouden kestävyysvaje. Euroopan unionista jo- pa viestitettiin, että kansallisvaltioiden budjettiseurannan lisäksi myös mai- den palkka- ja eläkepolitiikkaa pitäisi koordinoida EU:n tasolta. Tällaiseen suuntaan SAK ei kuitenkaan ole ollut valmis menemään. Eduskuntavaalien valmisteluissa SAK lähti liikkeille siitä, että ehdolle eri puolueiden listoille saataisiin mahdollisimman paljon palkansaajataustaisia henkilöitä ja että vaalien alla käytäisiin vilkasta keskustelua palkansaajille tärkeistä asioista. SAK:n vaalikauden tavoite kiteytettiin sloganiin ”työn ja sen tekijän puolesta”. Vuoden aikana SAK linjasi omia tavoitteitaan muun muassa työllisyyteen, kasvu- ja elinkeinopolitiikkaan, verotukseen sekä harmaan talouden torju- miseen. Näiden puheenvuorojen punaisena lankana oli työllisyys ja oikeu- denmukaisuus. SAK:n jäsenmäärä pysyi vuoden aikana suunnilleen ennallaan eli hieman yli miljoonassa. Liittorakenteissa edettiin edelleen kohti suurempia liittoko- konaisuuksia. SAK:laisen perheen sisällä haettiin hyvässä yhteishengessä nykyaikaan sopivaa työnjakoa keskusjärjestön ja liittojen välille sekä selvi- teltiin jäsen- ja sopimusrajoja. Myös kesän 2011 edustajakokouksen val- mistelut kuuluivat vuoden työlistalle. Tätä työtä pohjusti erityisesti järjestön oma tulevaisuuspuheenvuoro. Lauri Lyly puheenjohtaja
4 SAK · Toimintakertomus 2010 1 YHTEISKUNNALLISET JA JÄRJESTÖLLISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Sopimuspoliittinen tilanne Vuosi 2010 oli sopimustoiminnassa monelta kannalta erittäin vilkas ja haas- tava. Vuoden täyttivät tehokkaasti sopimusneuvottelut keväällä, sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen, keskustelu työtaisteluoikeuden rajaa- misesta sekä sopimus- ja järjestörajakiistojen ratkaiseminen. Lisäksi kes- kusteltiin yleissitovien ja normaalisitovien työehtosopimusten välisestä suh- teesta, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) palkka-ankkurista ja SAK:laisen sopimuskoordinaation kehittämisestä. Apulaisoikeuskanslerin lausuntopyynnön johdosta perustettiin kolmikantai- nen työryhmä pohtimaan yhdenvertaisuuden ja työehtosopimusoikeuden välistä suhdetta. Apulaisoikeuskansleri ei tyytynyt työ- ja elinkeinoministeri- ön ja valtiovarainministeriön selvitykseen siitä, että työehtosopimusosapuo- lilla olisi työehtosopimuslain 4 § 3 momentin perusteella oikeus tehdä eri- tasoisia järjestäytymiseen perustuvia työehtosopimuksia. 1.2 Kolmikantayhteistyö ja eduskuntavaalien lähestyminen Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin valmistautuminen alkoi jo keväällä 2010. Valmistautumista ohjasi viime eduskuntavaalikampanjoinnin kokemuksista tehty raportti, jonka mukaan muun muassa liittojen kanssa tehtävää yhteis- työtä tällaisissa kampanjoinneissa pitää edelleen vahvistaa. Raportissa todettiin, että kampanjointia ja palkansaajille tärkeiden asioiden esillä pitämistä valtiollisten vaalien alla on edelleen syytä pitää mukana SAK:n toiminnassa. Vuoden aikana suunniteltiin kampanjoinnin päälinjat ja myös toteutettiin suuri osa asioista. Neuvotteluja työurien pidentämisen keinoista jatkettiin työelämäryhmässä ja eläkeneuvotteluryhmässä tammikuun 2010 loppuun asti. Työelämäryhmä sai aikaan yksimieliset esitykset muun muassa työkyvyttömyyden ennalta ehkäisemiseksi sekä työterveyshuollon saatavuuden parantamiseksi ja koulutustakuun toteuttamiseksi. Eläkeneuvotteluryhmässä sopu kaatui vii- me kädessä EK:n vaatimukseen ikääntyvien työttömien toimeentuloturvan heikentämisestä. Maan hallitus otti uudelleen esille vaatimuksen vanhuuseläkeiän alarajan nostamisesta, jota ay-liike ei edelleenkään hyväksynyt. Neuvottelujen jäl- keen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen johto sopi 11.3.2010 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman (KTT) valmistelusta kolmikantaisissa työryhmissä syyskuun 2010 puoleenväliin mennessä. Ohjelmaa valmistelemaan asetettiin seuraavat kuusi työryhmää: (1) tuotta- vuuden parantaminen, (2) julkisen sektorin tuottavuus, (3) työllisyyden pa-
SAK · Toimintakertomus 2010 5 rantaminen ja työttömyyden ehkäisy, (4) ostovoima ja kilpailukyky, (5) työ- urat ja (6) työttömyysvakuutusrahaston talous. Työuratyöryhmän työn käynnistyi muita työryhmiä hitaammin muun muassa siksi, että sille ei tahtonut löytyä vetäjää. Työryhmän toimeksiantoa laajen- nettiin siten, että sen tuli kartoittaa vaihtoehtoja paitsi keskimääräisen eläk- keelle siirtymisiän nostamiseksi ja työurien pidentämiseksi myös eläketur- van riittävän tason ja työeläketurvan kestävän rahoituksen turvaamiseksi. Samalla työuratyöryhmän aikataulu irrotettiin muusta Kestävän talouskas- vun ja työllisyyden ohjelman valmistelusta. Työryhmien työssä SAK rakensi yhteistyötä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa. Työryhmien raportteihin saatiin monin osin myös SAK:n tavoitteita sivuavia esityksiä. Esitykset jäivät kuitenkin yleiselle tasolle. Julkisen sekto- rin tuottavuus -työryhmässä EK pyrki hallituksen edustajien tuella sanele- maan julkiselle sektorille määrälliset tuottavuustavoitteet. Ostovoima- ja kil- pailukyky -työryhmässä EK esti kokonaan palkkapolitiikan käsittelyn ja tuki valtionvarainministeriön veropoliittisia linjauksia. Työllisyystyöryhmässä hal- lituksen puolelta tuotiin viime tipassa mukaan sosiaaliturvaa heikentäviä esityksiä, jotka kuitenkin SAK:n toimin torjuttiin. Konkreettisimmat esitykset teki työttömyysvakuutuksen rahoitusta käsitellyt työryhmä, jossa valmistel- tiin muutokset työttömyysvakuutusrahaston puskurin suurentamiseksi ja työttömyysvakuutusmaksujen määrittämiseksi. Syyskuun aikana neuvoteltiin työryhmien raporttien ongelmakohdista. SAK:n hallitus edellytti muutoksia muun muassa verotusta ja julkisen sekto- rin tuottavuutta koskeviin linjauksiin. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen johtajat julkistivat lokakuussa Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjel- man, mutta työuratyöryhmä jatkoi työtään vielä sen jälkeenkin. 1.3 Liittorakenteiden kehitys Vuoden 2010 alusta aloitti toimintansa Kemianliiton ja Viestintäalan ammat- tiliiton yhdistymisen myötä syntynyt Teollisuuden ammattiliitto TEAM. Li- säksi Rautatieläisten Liitto ja JHL allekirjoittivat yhdentymissopimuksen marraskuussa niin, että yhdentyminen saatetaan päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Myös kuljetusalojen liittojen yhteistyöneuvottelut jatkui- vat vuoden aikana tavoiteaikataulun mukaisesti. SAK solmi yhteistyösopimukset kahden liiton kanssa: Suomen Lennonjoh- tajien yhdistyksen sekä Ilmailutietotekniset ry:n. Yhteistyösopimukset ovat vuoden mittaisia. Vuoden aikana selvitetään liittojen edellytykset SAK:n täysjäsenyydelle. 1.4 Jäsenkehitys SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärätietojen seuraamisessa tapahtui merkittävä muutos, kun vuoden 2010 alusta tietoja ryhdyttiin keräämään neljännes- vuosittain ja siirryttiin sähköiseen tiedonsiirtoon. Muutoksen myötä pysty- tään seuraamaan ajantasaisemmin esimerkiksi jäsenhankintakampanjoiden vaikutusta jäsenmäärien kehitykseen.
6 SAK · Toimintakertomus 2010 Vuoden 2010 aikana liittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä putosi 3 397:llä. Ammattiosastojen määrä puolestaan väheni 52:lla. Kehitys noudattelee yleistä työelämän rakennemuutosta: teollisuusliittojen jäsenmäärä laski ja yksityisen palvelusektorin ja julkisen sektorin kasvoi. Työttömyyskassasta päivärahaa saavien määrä pieneni vuoden aikana 28 230:lla ja oli vuoden lopussa 83 387. 1.5 Työelämän kehitys Työelämän laadussa vuosittaiset muutokset ovat yleensä pieniä. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan vuonna 2010 tapahtui lievää positiivista kehitystä työelämän laadussa. Talouden taantuman myötä työ- elämän laatu oli kuitenkin aiemmin heikentynyt, mikä näkyi erityisesti epä- varmuuden lisääntymisenä. Myös vuonna 2010 epävarmuuden kokeminen oli yleistä. Työelämä oli yleisesti ottaen huonommassa tilassa kuin ennen taantumaa, vaikka sen laatu olikin edellisvuotta parempi. Taantuman aikana työtapaturmien määrä väheni voimakkaasti työn määrän vähenemisen myötä. Tuotannollisen toiminnan elpyessä ja työn määrän li- sääntyessä työtapaturmissa tapahtui jälleen käänne huonompaan suun- taan: työtapaturmien määrä kääntyi vuoden 2010 aikana noin viiden pro- sentin kasvuun edellisvuoteen verrattuna.
SAK · Toimintakertomus 2010 7 2 EDUNVALVONNAN JA TOIMINNAN PAINOPISTEET 2.1 Työllisyyden edistäminen Vuonna 2009 tapahtunut Suomen kansantuotteen romahdus lisäsi työttö- myyttä ja erityisesti lomautuksia. Talouden kääntyessä vähitellen nousuun oli vaarana elvytyksen liian aikainen lopettaminen. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyikin selvään kasvuun, vaikka työttömyys muuten pysyi ennustettua matalammalla tasolla. SAK painotti kannanotoissaan elvytyksen jatkami- sen ja erityisesti aktiivisen työvoimapolitiikan tärkeyttä. SAK:n tavoitteissa korostui myös kasvua ja työllisyyttä tukeva verouudistus, aktiivinen kasvu- strategia ja työntekijöiden muutosturvan parantaminen. SAK julkaisi vuoden aikana omat ehdotuksensa työllisyyden parantamisek- si. SAK teki myös selvityksen paperi- ja sellutehtaista irtisanottujen työnte- kijöiden työurien kehityksestä yhteistyössä Paperiliiton kanssa. Kyselyyn vastanneista vain alle kolmannes oli löytänyt uutta työtä. Erityisesti ikäänty- villä työttömillä oli suuria vaikeuksia löytää uutta työtä. Harmaan talouden aiheuttamat mittavat taloudelliset menetykset nousivat yhteiskunnalliseen keskusteluun. SAK valmisteli omat esityksensä harmaan talouden torjumiseksi. Niiden mukaan harmaata taloutta torjutaan parhaiten valvontaa tehostamalla, lainsäädäntöä tiukentamalla ja ammattiliittojen oi- keuksia lisäämällä. Harmaa talous polkee työntekijöiden oikeuksia ja vaike- uttaa rehellisten yrittäjien toimintaa – puhumattakaan sen aiheuttamista mil- jardiluokan taloudellisista menetyksistä. Hallitus, työmarkkinajärjestöt sekä eräät muut järjestöt julkaisivat yhteisen suosituksen, jonka tavoitteena on edistää työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Myös työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus jäsenliitoille työpaikalla tapah- tuvasta oppimisesta päivitettiin vuoden aikana. Keskusjärjestöt suosittele- vat jäsenliitoille, että työssä oppimisen pelisäännöistä sovitaan alakohtai- sissa työehtosopimuksissa. Lisäksi vuoden lopussa uusittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta ”Tutustu työelämään ja tienaa” vuo- sille 2011–2013. Järjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen, että ne edistäisivät koululaisten kesäharjoitteluohjelman toteutumista ja sopisivat sitä koskevis- ta kirjauksista alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Ohjelman idea on saada koululaisille kahden viikon tutustumisjaksoja työelämään. Ajalta maksetaan palkkana 320 euron korvaus. 2.2 Sopimuskierroksen koordinointi Hajaantunut sopimuskierros toi keväällä 2010 usealla alalle työtaisteluva- roituksia, ja joillakin aloilla sopimuksen syntyminen vaati myös työtaistelui- ta. Kireimmäksi muodostuivat ahtaajien sopimusneuvottelut. Niissä työnan- tajapuoli käytti kahteen otteeseen ns. turvaamistoimia eli pyrki hajottamaan lakon oikeuden antamilla uhkasakkopäätöksillä. Myöhemmin keväällä elin-
8 SAK · Toimintakertomus 2010 tarvikealan työtaistelut saivat työnantajan julistamaan myötätuntotyösulun leipomoalalle. Edellä kuvatut piirteet leimasivat epävakaita työmarkkinoita keväällä. Työn- antajat pyrkivät voimakkaalla propagandallaan vaikuttamaan siihen, että mielipide kääntyisi työntekijöitä vastaan. Niin ei kuitenkaan käynyt. Neuvottelukierroksen tuloksena tehtyjen sopimusten kesto vaihteli puoles- tatoista vuodesta kolmeen vuoteen. Lähes kaikissa sopimuksissa palkoista sovittiin vain vuodeksi, koska epävarma markkinatilanne ei osapuolten nä- kemysten mukaan antanut mahdollisuutta sopia työvoimakustannuksista pidemmäksi aikaa. Liittojen tukeminen neuvotteluissa SAK pyrki omalla viestinnällään tukemaan neuvottelevia liittoja ja kumoa- maan lähinnä EK:n voimakkaat puheet laittomista lakoista. SAK:n sopimus- valiokunta kokoontui keväällä viikoittain seuraamaan neuvottelujen etene- mistä. Neuvotteluissa tuli esiin EK:n erittäin voimakas sisäinen koordinaa- tio: vaikka työnantajaliitto olisi päässyt neuvottelutulokseen, se voitiin ”kaa- taa” EK:n hallituksen painostuksen takia. EK pyrki pitämään kaikin keinoin kiinni lanseeraamastaan ”palkka-ankkurista”. Se vaikeutti merkittävästi neuvotteluja ja sai aikaan häiriöitä työmarkkinoilla. SAK ja sen jäsenliitot olivat valmistelleet tiettyjä sopimustavoitteita neuvot- teluja varten. Muun muassa palkallisen isyysvapaan saaminen sopimuksiin onnistui erittäin hyvin. Myös vähimmäispalkan nostaminen taulukoissa 1500 euron tasolle edistyi. Lainsäädäntöön vaikuttaminen osoittautui vaike- aksi: esimerkiksi pätkätyöntekijöiden asemaa ei saatu parannettua liittota- son neuvottelujen kautta. Keväällä alettiin valmistella myös tiiviimpää SAK:laista palkkakoordinaatio- ta. Ideointia varten koottiin ekonomistien ja neuvottelijoiden ryhmä. Toteut- tamiskelpoiseksi ideaksi todettiin palkkakehityksen tiivis seuraaminen ja sen suhteuttaminen ostovoima- ja tuottavuusodotuksiin. Täten jokaiselle lii- tolle pystyttiin antamaan faktatietoa menneestä sekä tulevasta talouden ja palkkojen kehityksestä. Näiden tietojen perusteella pyritään takaamaan palkansaajien kannalta vähintään riittävä ostovoiman kehitys. Syksyllä ide- aa käytiin läpi SAK:n hallituksessa, ja tilastoaineiston esittäminen pyrittiin toteuttamaan seuraavan talven neuvottelukierroksella. Neuvottelujärjestelmän kehittäminen Kevään aikana palkansaajajärjestöt saivat yhdessä työnantajien kanssa valmiiksi esitykset sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Neu- vottelutulos saatiin aikaan 15.6.2010, ja SAK:n hallitus hyväksyi sen toi- meenpanon. SAK:n hallitus halusi kuitenkin jättää varauman työehtosopi- muslain avaamisen osalta. Palkansaajajärjestöt ja EK luonnostelivat toimeksiantoa sopimusjärjestel- män kehittämiseksi, mutta lopulta SAK:n ja STTK:n hallitukset hylkäsivät kolmikantaisen työryhmän työn aloittamisen. EK:n toiminta työtaisteluoi- keuden rajoittamiseksi ja palkka-ankkurin asettaminen olivat luoneet työ-
SAK · Toimintakertomus 2010 9 markkinoille epäluottamuksen, eivätkä palkansaajat olleet valmiita luotta- musta vaativaan työehtosopimusoikeuden perustyöhön. 2.3 Työurien pidentäminen Tavoite työurien pidentämisestä on ollut työmarkkinajärjestöjen yhteinen jo yli parikymmentä vuotta. Sen sijaan kestävistä keinoista työurien pidentä- miseksi ollaan eri mieltä. SAK korostaa työkyvyn ja osaamisen ylläpitoa, koulutusta, kuntoutusta sekä työelämän kehittämistä sellaiseksi, että se tu- kee jaksamista. Elinkeinoelämän keskusliiton linjana on eläkeiän nostami- nen ja muut eläkkeitä koskevat heikennykset. Tämä tuttu asetelma oli esillä tammikuun 2010 loppuun jatkuneissa työura- neuvotteluissa, joissa eläkeneuvotteluryhmän työ päättyi erimielisyyteen EK:n vaatiessa joko päätöstä eläkeiän nostosta tai ikääntyvien työttömien lisäpäivärahaoikeuden poistamista. Päinvastoin kuin eläkeneuvotteluryhmässä, työmarkkinajärjestöjen työelä- mätyöryhmässä saatiin aikaan yksimielinen raportti tammikuussa 2010. Työryhmä teki lukuisia esityksiä työterveyshuollon kattavuuden ja vaikutta- vuuden parantamisesta, työttömien terveystarkastuksien toteuttamisesta, työhyvinvoinnin edistämisestä, nuorten koulutustakuun toteuttamisesta, opintojen keskeyttämisten vähentämisestä sekä työelämä- ja työsuojelutie- touden lisäämisestä opetusohjelmiin. SAK ja muut palkansaajajärjestöt esit- tivät myös työntekijöiden oikeuksien laajentamista työaikajärjestelyissä, mutta tästä asiasta työnantajapuoli kieltäytyi neuvottelemasta. Työelämäryhmän esitysten jatkovalmistelua varten sosiaali- ja terveysmi- nisteriö asetti kaksi työryhmää työstämään työterveyshuollon vaikuttavuu- den parantamista ja varhaista puuttumista työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti lisäksi työryhmän valmistelemaan työttö- mien työterveyshuollon järjestämistä. Näiden keväällä 2010 nimitettyjen kolmikantaisten työryhmien työ jatkui vuoden 2011 puolelle. Niiden työtä seurattiin SAK:n valiokunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei työmarkki- najärjestöjen vetoomuksista huolimatta käynnistänyt kolmikantaista valmis- telua työelämäryhmän esittämistä esimerkiksi koulutustakuuseen ja työ- elämätietouteen liittyvistä asioista. Kysymys keskimääräisen eläkkeelle jäämisiän noususta sisällytettiin työ- uratyöryhmän tehtäviin, kun hallitus ja työmarkkinajärjestöjen johto sopivat Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmistelusta. Työuratyö- ryhmän työ pääsi käyntiin viiveellä kesäkuussa 2010 sen jälkeen, kun sen toimeksiantoa oli laajennettu koskemaan kolmea toisiinsa liittyvää kokonai- suutta: (1) keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä ja työurien pituus, (2) elä- ketason riittävyys sekä (3) työeläketurvan rahoituksen kestävyys. Työryh- män tehtävänä oli vaihtoehtoisten keinojen ja niiden vaikutusten kartoitus, ei esitysten teko. Työryhmä teetti laskelmat yhteensä 38 vaihtoehdon vai- kutuksista eläkemenojen ja -maksun, eläkkeiden tason ja työurien kehityk- seen. Lisäksi laskettiin, miten eri vaihtoehdot kohtelevat eri sukupolvia. SAK toimi työuratyöryhmässä aktiivisessa yhteistyössä muiden palkansaa- jien keskusjärjestöjen kanssa. Palkansaajapuoli korosti työuratyöryhmäs- säkin työelämän kehittämistä, työkyvyttömyyden ehkäisyä ja osaamisen yl-
10 SAK · Toimintakertomus 2010 läpitämistä parhaina keinoina työurien pidentämiseksi. EK taas halusi las- kettavaksi vain vaihtoehtoja, joilla alennetaan tarvetta eläkemaksujen koro- tuksiin eläkkeitä heikentämällä. Palkansaajajärjestöjen aloitteesta työuratyöryhmä asetti myös pienryhmän selvittämään, miten rahastointivaihtoehtoja kehittämällä voitaisiin vahvistaa TyEL-järjestelmän (työntekijän työeläkelaki) rahoitusta. Pienryhmässä pal- kansaajajärjestöjen yhteinen edustaja oli SAK:sta. Työuratyöryhmä työskenteli tiiviisti syyskauden 2010, ja työryhmän raportin viimeistely jatkui vielä pitkälle seuraavan vuoden puolelle. SAK:n hallitus seurasi tiiviisti työuratyöryhmän työtä ja kävi tarvittaessa evästyskeskusteluja. Samoin SAK:n sosiaalivaliokunta sai lähes joka koko- uksessa selostuksen valmistelutilanteesta. Asiaa käsiteltiin myös muissa valiokunnissa. 2.4 Palkansaajien sosiaalisen turvallisuuden parantaminen Pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen  Valmisteltiin määräaikaisten sopimusten tekemisedellytysten muutosta Työsopimuslakiin. Muutoksen syynä oli korkeimman oikeuden antama tuo- mio (KKO 2010:11), jonka mukaan päiväkodilla oli oikeus tehdä henkilös- tönsä kanssa määräaikaiset työsopimukset, koska kunta oli ainoana palve- lujen ostajana päättänyt vuosittain päiväkotipalvelujen ostamisesta kysei- sen päiväkodin kanssa. Muutoksen on tarkoitus estää vastaavanlaisten ti- lanteiden syntyminen tulevaisuudessa. Lisäksi käynnistettiin Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelä- mään -hanke. Maaliskuussa käynnistyneen hankkeen tavoitteena on saada aikaan työn tekijöiden yhdenvertainen asema, oikeudet ja kohtelu lainsää- dännössä ja sopimuksissa riippumatta työn teettämisen ja tekemisen tavas- ta. Tavoitteena on myös kehittää edunvalvontaan ja laajemminkin yhteis- kuntaan epävarmuutta poistavia ja toimeentuloa turvaavia mekanismeja. Hankkeessa hyödynnetään tutkimustietoa muuttuneesta työn teettämisen ympäristöstä sekä kehitetään tilastointia yhteistyössä Palkansaajien tutki- muslaitoksen kanssa. Lisäksi on analysoitu työmarkkinaympäristön muu- tosta ja kehittämistarpeita ja arvioitu työehtosopimusten pätkätyövaikutuk- sia. On pyritty vaikuttamaan työn teettämisen muodoista käytävään yhteis- kunnalliseen keskusteluun. Hankkeessa on tuotettu artikkelikokoelma Yksin sovittu. Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka. Työttömyysturvan uudistaminen SAK oli mukana valmistelemassa monia työttömyysturvaa koskevia laki- muutoksia. Osasta sovittiin sosiaaliturvan uudistamista pohtineessa SATA- komiteassa. Vuonna 2010 astui voimaan myös työmarkkinajärjestöjen väli- sessä sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittuja työttömyysturvan muutoksia. SAK:n, liittojen ja työttömyyskassojen yhteisessä työttömyysturvaprojektis- sa jatkettiin SAK:laisen ay-liikkeen sisäistä työttömyysturvan ongelmakohti-
SAK · Toimintakertomus 2010 11 en ja uudistustarpeiden selvitystyötä. Projektissa valmisteltiin työttömyys- kassojen toimintaan sekä työttömyysturvaan ja sen rahoitukseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Tarkoituksena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää työt- tömyysturvaa. Syvä talouden taantuma sekä lomautusten ja työttömyyden lisääntyminen johtivat Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin nopeaan alenemi- seen. Vaarana oli rahaston velkaantuminen. Kolmikantainen työryhmä val- misteli lakiesityksen suhdannepuskurin enimmäismäärän suurentamisesta. SAK:n pitkään vaatima puskurin kasvattaminen turvaa aiempaa paremmin työttömyysetuuksien maksamisen erilaisissa suhdannetilanteissa. SAK:n asiantuntijat julkaisivat työtä ja sosiaaliturvaa koskevan "Työlinjalla"- pamfletin syksyllä 2010. Työntekijäin ryhmähenkivakuutusehtojen muutokset Ryhmähenkivakuutusneuvotteluissa saatiin tauon jälkeen aikaan vuoden 2011 vakuutusehtoja koskevia muutoksia. Euromääräisiä etuuksia korote- taan 1,4 prosenttia, ja ehdoissa mainittu vakuutuksen voimassaolon lak- kaamisen liittyvä 65 vuoden ikäraja muutetaan 68 vuoteen. Työeläketurvan tason, rahoituksen ja toimeenpanon turvaaminen Työeläketurvaa koskevia asioita valmisteltiin etupäässä työuratyöryhmäs- sä. Työryhmässä käsiteltiin eläketurvan tason ja rahoituksen kehitystä. Lisäksi SAK:n edustajat osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtyyn eläkelakien lainmuutosten valmisteluun. SAK vastusti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa työeläkelakien yrittäjämääri- telmän muutosta, koska se merkitsee muun muassa vakuutettujen siirtä- mistä työntekijän eläkelain piiristä yrittäjäeläkelakien piiriin. Tästä huolimat- ta hallitus antoi esityksen eduskunnalle, ja rikkoi siten periaatetta, jonka mukaan työeläkemuutokset viedään eteenpäin vain kolmikannassa yksi- mielisesti valmisteltuina. Tämän palkansaajakeskusjärjestöt totesivat myös yhteisessä eduskunnalle antamassaan lausunnossa. Toimintavuoden aikana valmisteltiin myös SATA-komitean esitys takuu- eläkkeestä. SAK antoi lausuntonsa sekä lakiluonnoksesta että eduskunnal- le annetusta hallituksen esityksestä. Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä tehtiin esitys vuonna 2011 perittävistä TyEL-maksuista ja vanhuuseläkerahastojen täydennyk- sestä. SAK oli mukana tekemässä näitä päätöksiä. Vuoden aikana päättyi myös työeläkejärjestelmän vakavaraisuutta koske- van työryhmän työ. SAK oli mukana sekä laajassa työryhmässä että työ- markkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä. Työryhmä esitti monivaihei- sesti valmisteltavia muutoksia työeläkelaitosten vakavaraisuussäännösten kehittämiseksi. Tavoitteena on saada vakavaraisuussäännökset selkeiksi, joustaviksi ja turvaaviksi sekä suhdannevaihteluja ennakoiviksi. Ensimmäi- sen vaiheen lakimuutokset valmisteltiin vuonna 2010.
12 SAK · Toimintakertomus 2010 Työeläkejärjestelmän kilpailua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön ve- tämä selvittely päätettiin toimintavuoden aikana. Se ei johtanut hallituksen esitysten valmisteluun, koska sosiaali- ja terveysministeriön taholta esitetyt vaihtoehdot eivät saaneet työmarkkinajärjestöjen tukea. Myös suurin osa eläkelaitoksista vastusti niitä. Euroopan unionin komissio julkaisi vuonna 2010 eläkepolitiikan vihreän kir- jan. Riittävien, kestävien ja turvattujen eläkejärjestelmien kehittämistä tar- kastelleessa kirjassa käsiteltiin työurien pituutta, eläkkeelle siirtymistä sekä eläketurvan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. SAK osallistui aktiivises- ti Suomen hallituksen vihreää kirjaa koskevan kannan muodostamiseen EU-jaostoissa korostaen sitä, että eläkepolitiikasta päättämisen pitää pysyä jatkossakin kansallisessa päätöksenteossa. SAK oli kuultavana asiasta eduskunnassa ja teki myös pohjaesityksen palkansaajajärjestöjen yhtei- seksi lausunnoksi EU:n komissiolle. Vuoden lopulla julkiseen keskusteluun nousivat työeläkeyhtiöiden johtajien kohtuuttoman avokätiset palkitsemisjärjestelmät, hallinnon jäsenten palkkiot sekä erityiskysymyksenä kokouspalkkioiden TyEL-vakuuttaminen. SAK to- tesi julkisesti, että palkkioiden määräytymistä on tarpeen arvioida uudelleen ja että SAK olisi valmis luopumaan palkkioiden TyEL-vakuuttamisesta. Aikuiskoulutuksen vahvistaminen Hallituskauden aikana toteutettiin ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulu- tuksen kokonaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä työelämän tar- peisiin vastaavaa ammatillista aikuiskoulutusta. Koulutusmahdollisuuksia onkin lisätty jonkin verran. Työmarkkinoiden kannalta aikuiskoulutuksen suurimman haasteen muodostavat vähäisellä tai vanhentuneella koulutuk- sella työssä olevat ja työtä hakevat. Osana uudistusta ehdotettiin koulutuspaikkojen lisäämistä tutkintoa vailla oleville aikuisille ja opiskelijamaksujen poistamista heiltä. Lisäksi ehdotettiin oppilaitoksille mahdollisuutta saada erityistukea tutkintoa vailla olevien ai- kuisten kouluttamiseen. Nämä SAK:n keskeiset tavoitteet ovat kuitenkin jääneet toteuttamatta määrärahojen puuttumisen takia. Ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistuksen merkittävin saavutus oli koulu- tuksen aikaisten toimeentuloetuuksien parantaminen. Aikuiskoulutustuki nousi elokuun alussa työttömyysajalta maksettavan työttömyyspäivärahan tasolle. Kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttävä voi saada tu- kea 18 kuukaudeksi. Opintojen takia osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijäl- le voidaan nyt maksaa myös soviteltua aikuiskoulutustukea. Työttömyyden aikaiseen opiskeluun tuli vuoden 2010 alusta lähtien vain yksi tuki, joka on sosiaalitupon linjausten mukaisesti aktiiviajan työttömyys- päivärahan suuruinen. Työtön voi hakeutua omaehtoiseen koulutukseen samoin ehdoin kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen. Molemmat etuusuu- distukset ovat lisänneet aikuisten opiskelua jopa ennakoitua enemmän. Lapsiperheiden aseman parantaminen Sosiaali- ja terveysministeriön perustama vanhempainvapaatyöryhmä työs- kenteli koko vuoden 2010, ja määräaikaa jatkettiin helmikuun 2011 lop-
SAK · Toimintakertomus 2010 13 puun. Työryhmän tehtävänä oli selvittää vanhempainvapaajärjestelmän laa- jan uudistamisen mahdollisuudet. Työn tavoitteeksi oli asetettu vanhem- muuden tukeminen, isien kannustaminen nykyistä enemmän perhevapai- den pitoon sekä vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisen parantaminen. SAK:n tavoitteena työryhmässä oli muun muassa joustavoittaa perhevapai- ta, pidentää vanhempainvapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää vuoden, sekä parantaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista osittaista hoitora- haa korottamalla. Tavoitteena oli myös lisätä isien perhevapaiden käyttöä ja turvata lapsiperheille kohtuuhintaiset päivähoitopalvelut. Vuoden 2010 aikana SAK vaikutti työryhmässä tavoitteidensa mukaisesti. Työtä käsiteltiin muun muassa sosiaalivaliokunnan, oikeudellisen valiokun- nan ja tasa-arvovastaavien kokouksissa. Lisäksi järjestettiin erillinen työpa- ja, jossa käytiin läpi työryhmän työtä sekä nykyisten perhevapaiden ja nii- den rahoituksen perusteita. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamista jatkettiin kolmikan- taisesti ns. TAU-2-työryhmässä. Lainsäädännön yleiset uudistamisperiaat- teet on kirjattu TAU-1-vaiheen työryhmämietintöön. Valmistelutyön ohessa on jo uudistettu haittaluokitusta ja haittarahaa sekä vakuutusmaksusäänte- lyä koskevaa lainsäädäntöä alatyöryhmien valmistelemana. Työsuojelu Työmarkkinaosapuolet sopivat yhteisten tiedotusseminaarien järjestämises- tä osana EU-tason kaksikantaista vuonna 2007 allekirjoitettua sopimusta työväkivallasta ja häirinnästä. Tilaisuuksia varten julkaistiin yhteinen esite Hyvä käytös sallittu – epäasiallinen kohtelu kielletty. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä työturvallisuuskeskuksen kanssa. Työmarkkinaosapuolet jatkoivat sosiaali- ja terveysministeriön koor- dinoimana selvittelyä mahdollisuudesta antaa lakiin yksityiskohtaisempia väkivallan uhkaa koskevia määräyksiä. Järjestettiin tiedotustilaisuuksia, joi- den yhteydessä kerättiin osallistujien kokemuksia lainsäädännön käytännön toteutumisesta työpaikkatasolla. SAK osallistui vuoden aikana useisiin EU:n työturvallisuutta ja työterveyttä käsitteleviin elimiin, työryhmiin ja seminaareihin. Työryhmät arvioivat voi- massa olevaa EU:n työsuojelustrategian toteutumista jäsenmaissa ja val- mistelivat uutta tuki- ja liikuntaelinsairauksia ehkäisevää direktiiviä. SAK järjesti syyskuussa ETUIn vuosittaisen työsuojelua käsittelevän työ- seminaarin, jossa oli osallistujia 22 jäsenmaasta. Lokakuussa SAK järjesti 20. työympäristöseminaarin. Vuonna 2010 SAK:n ja sen jäsenliittojen erityisenä painopisteenä työsuoje- lussa oli seurata osana uutta aluehallintovirastoa toimivien työsuojeluval- vontaviranomaisten toimintaa.
14 SAK · Toimintakertomus 2010 2.5 Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen Ennakoivan EU-edunvalvonnan kehittäminen SAK on vaikuttanut aktiivisesti Euroopan ammatillisessa yhteisjärjestössä EAY:ssä ja EU:n kolmikantaisissa elimissä. EAY keskittyi vuonna 2010 eri- tyisesti talouskriisiin. SAK:n EU-asiantuntija on keväästä 2010 lähtien työskennellyt osittain pal- kansaajajärjestöjen EU-edustustossa FinUnionsissa. Näin on voitu lisätä FinUnionsin koulutus- ja alustustilaisuuksia kotimaassa. Lisäksi EU-asioita on valotettu kolumnien ja asiantuntijakirjoitusten avulla. Euroopan parlamentin jäsenten kanssa tehty yhteistyö on tuottanut tulok- sia. Parlamentissa on saatu koottua eri poliittisten ryhmien palkansaaja- taustaisia edustajia, joiden muodostama enemmistö on toiminut vastapai- nona komission ja neuvoston markkinaliberalismille. Pohjoismainen yhteistyö ja Itämeren alueen yhteistyö SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly oli Pohjolan Ammatillisen Yhteisjärjestön PAY:n puheenjohtaja vuonna 2010. SAK:n edustajat ovat osallistuneet PAY:n hallituksen, Eurooppa-valiokunnan sekä työryhmien kokouksiin. Yh- teisjärjestön toimintaa päätettiin suunnata uudelleen siten, että perinteiseen Pohjola-yhteistyöhön panostetaan aikaisempaa enemmän. SAK onkin edel- leen vahvistanut yhteistyötä pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa. On myös osallistuttu aktiivisesti Itämeren ay-verkoston BASTUNin toimintaan. Globaali edunvalvonta Työntekijöiden etuja on valvottu maailmanlaajuisesti yhteistyössä ay- liikkeen maailmanjärjestön ITUCin kanssa. SAK on keskittynyt erityisesti ammattiyhdistysoikeuksien puolustamiseen muun muassa tukemalla ITUCin maailmanlaajuisen ay-oikeuksien loukkauksia käsittelevän raportin julkaisua ja tiedottamalla siitä. ITUCin edustajakokous pidettiin Kanadassa kesäkuussa 2010. Sen keskei- sin teema oli talous- ja työllisyyskriisi. Kokouksessa hyväksyttiin teemara- portti: Nyt on ihmisten vuoro – kriiseistä globaaliin oikeudenmukaisuuteen sekä 13 päätöslauselmaa. SAK:n kansainvälisten asioiden johtaja valittiin ITUCin hallitukseen varajäseneksi, ja SAK:n talousjohtaja valittiin jatka- maan ITUCin tilintarkastajana. Yhteistyö OECD:n neuvoa-antavan ay-komitean TUACin puitteissa on jat- kunut. Talouskriisi oli keskeisesti myös TUACin työn painopisteenä.     Myös vaikuttaminen Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa on tärkeä osa SAK:n kansainvälistä työtä. ILO:n työkonferenssi kokoontui kesäkuussa Genevessä. Siellä käsiteltiin työllisyyttä, yleissopimusten ja suositusten so- veltamista, suosituksen hyväksymistä aiheesta HIV/AIDS työelämässä se- kä kotitaloustyöntekijöiden työoloja. Työelämän perusoikeuksien julistuksen seurantaan liittyvä globaali raportti käsitteli lapsityötä.
SAK · Toimintakertomus 2010 15 Kansainvälinen ay-yhteistyö Globaalissa maailmassa on tärkeää, että SAK:lla on hyvät kahdenväliset suhteet eri maiden ammattiyhdistysliikkeeseen. Vuoropuhelua on jatkettu myös Kiinan ay-keskusjärjestön ACFTU:n kanssa. SAK järjesti Helsingissä syksyllä 2010 järjestyksessään neljännen kurssin Kiinan ay-keskusjärjestön aktiiveille yhteistyössä ILO:n kanssa. Teemoina olivat muun muassa ay- oikeudet ja työehtosopimustoiminta. SAK vastaanotti myös monia ay- ja kolmikantadelegaatioita eri maista. Vie- raita kiinnostivat SAK:n kannat esimerkiksi talous- ja työllisyyskriisiin, elä- keasioihin, työttömyysturvaan sekä koulutukseen. Valmistautuminen eduskuntavaaleihin ja vaikuttaminen tulevaan hallitusohjelmaan Alkuvuodesta eduskuntavaaleihin valmistautuminen painottui palkansaaja- taustaisten ehdokkaiden etsimiseen. Heitä haluttiin mahdollisimman paljon mukaan eri puolueiden mahdollisiin jäsenäänestyksiin ja sitä kautta varsi- naisiksi ehdokkaiksi. Vaaliteemojen ja -tavoitteiden hakemisessa pääpaino oli paikallisella ja alueellisella tasolla. SAK:n jokainen alue tuotti esimerkiksi omat eduskuntavaalitavoitteensa, joita käytettiin jatkovalmistelun pohjana. SAK:n liittojen edustajista koottiin vaalikampanjoinnin ohjausryhmä. Lisäksi SAK:n toimistoon perustettiin oma työryhmä vaalityötä hoitamaan. Nykyhallituksen päätöksistä ja linjauksista laadittiin muistio, jossa arvioitiin, miten hallituksen tekemiset ovat vaikuttaneet palkansaajien elämään. Muis- tiosta tehtiin myös 100 000 kappaleen esitepainos. Myös SAK:n omat vaa- lisivut avattiin, ja perustettiin SAK:n vaalitoiminnalle oma Facebook-yhteisö. Palkansaajataustaisille ehdokkaille järjestettiin vaalikoulutusta sekä sisältö- että kampanjointiasioista. SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2011–2015 hyväksyttiin joulukuun hallituk- sessa. Niiden pohjalta aloitettiin myös järjestön hallitusohjelmatavoitteiden muokkaaminen. Lisää perusteita vaalikampanjoinnille antoi selvitys SAK:laisten äänestys- varmuudesta. TNS-Gallupin tekemän selvityksen mukaan SAK:laisten ää- nestysvarmuus oli vain 46 prosenttia, kun se koko väestössä oli 57 prosent- tia. Neljän vuoden takaiseen verrattuna SAK:laisten äänestysvarmuus oli laskenut 17 prosenttiyksikköä. Vuoden aikana valmisteltiin myös vaalikampanjoinnin loppusuoran tapah- tumia ja toimia. Niitä olivat muun muassa kaikkien eduskuntapuolueiden johtojen tapaamiset, SAK:n oman vaalikoneen avaaminen, kansalaisgallu- pin teettäminen, puoluejohtajien gallupin järjestäminen yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa, yli 50 aluetilaisuuden järjestämi- nen sekä ulkomainonta suurimpien kaupunkien bussipysäkeillä. Media oli kiinnostunut SAK:n kampanjoinnista jo vuoden 2010 puolella. Pe- rinteisessä mediassa suhtautuminen järjestön vaalivaikuttamiseen oli suh- teellisen neutraalia, mutta internetin monilla keskustelupalstoilla suhtautu- misessa oli myös kielteisempiä sävyjä.
16 SAK · Toimintakertomus 2010 Kasvu- ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen Talous kääntyi taantuman jälkeen kasvuun. Vuoden 2010 aikana käytiin vil- kasta keskustelua Suomen kasvu- ja elinkeinopolitiikan painopisteistä ja kasvualojen tukemisesta. SAK julkaisi kasvu- ja elinkeinopoliittisen pu- heenvuoron ja järjesti asiasta seminaarin. Puheenvuoroa varten kartoitettiin liittojen näkemyksiä eri alojen tulevaisuudennäkymistä. SAK painotti sitä, että Suomelle tarvitaan kattava kasvustrategia, jolla turvataan tuottavuuden ja työllisyyden kasvu, investointien lisääminen, riittävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset ympäristö ja energiateknologiaan sekä mahdolli- suuksien luominen uusille yrityksille ja kasvualoille. Erityistä huomiota kiin- nitettiin kriisialojen selviytymiseen taantuman yli. SAK vaikutti elinkeino- ja liikennepoliittisten tavoitteidensa toteuttamiseksi eri ministeriöiden työryhmissä sekä kolmikantaisessa kestävän talouskas- vun ja työllisyyden työryhmässä. Asioita valmisteltiin talous- ja elinkeinopo- litiikan valiokunnassa sekä kuljetusalojen neuvottelukunnassa. Vuoropuhe- lua elinkeinopolitiikasta jatkettiin myös työnantajapuolen kanssa. Vuoden aikana valmisteltiin hallituksen luonnonvarastrategia, joka pohjautui biotalouden ja mineraalialan tulevaisuudennäkymiä valmistelleisiin hank- keisiin. SAK:n ja liittojen edustajat osallistuivat näihin valmistelutyöryhmiin. Valtion omistajapolitiikassa jatkettiin SAK:n taustaryhmän työtä ja omistaja- politiikasta vastaavan ministerin tapaamisia. SAK peräänkuulutti kasvua ja työllisyyttä tukevaa aktiivista omistajapolitiikkaa. Kaivosalan kotimaisen omistuksen lisäämiseksi asetettiin selvitysmies, jolle esiteltiin SAK:n ja Me- talliliiton tavoitteet. JHL:n tekemän aloitteen ja jäsenliittojen piirissä tehdyn selvityksen pohjalta päätettiin perustaa SAK:n turvallisuusalan foorumi marraskuussa. Foorumin tehtäväksi määriteltiin SAK:n näkyvyyden ja vaikuttavuuden vahvistaminen yhteiskunnan turvallisuutta koskevassa keskustelussa sekä turvallisuusalan kehitysnäkymien ja alan henkilöstön erityiskysymysten käsittely. SAK järjesti veroseminaarin ja julkisti veropoliittisen puheenvuoron, jossa korostettiin verotuksen uudistamista oikeudenmukaisempaan, työllisyyttä tukevaan ja veronmaksukyvyn huomioivaan suuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti lainsäädännön muutostarpeita yhteiskun- nallisten yritysten perustamiseksi. SAK korosti kommenteissaan sitä, että päätöksenteon julkisten palveluiden kokonaisuudesta tulee säilyä kansan- valtaisen päätöksenteon piirissä. Ilmasto- ja energiapoliittinen edunvalvonta Ilmasto- ja energiapoliittisia asioita käsiteltiin SAK:n ilmasto- ja energiatyö- ryhmässä sekä talous- ja elinkeinopolitiikan valiokunnassa. SAK osallistui ministeriöiden valmistelutyöryhmiin ja jaostoihin. SAK:n edustaja osallistui myös Cancúnin ilmastokokoukseen, jossa sopimustekstiin saatiin ay- liikkeen päätavoite oikeudenmukaisesta siirtymästä. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle tulevaisuusselonteon ilmasto- ja ener- giapolitiikan linjauksista vuoteen 2050. SAK korosti kommenteissaan tule-
SAK · Toimintakertomus 2010 17 vien linjausten työllisyys- ja talousvaikutusten parempaa arviointia. Vuoden aikana päätetyt energiaverojen korotukset osoittivat, että kulutusverojen ko- rotukset kohdistuvat pahimmin pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Eduskunta antoi luvan kahden uuden ydinvoimalan rakentamiselle. SAK kannatti lausunnoissaan lupien myöntämistä osana monipuolista vähäpääs- töistä energiantuotantoa. Hallitus päätti mittavasta uusiutuvan energian tu- esta. SAK korosti tukien kustannustehokkuutta ja kohtuuhintaisen energian merkitystä kuluttajille, teollisuudelle ja palveluille. Maahanmuuttopolitiikka ja työvoiman liikkuvuus Hallitus esitti vuonna 2010 eduskunnalle ulkomaalaislain uudistuksen, jossa tavoiteltiin sinänsä kannatettavaa hallintomenettelyjen yksinkertaistamista. Lisäksi hallitus esitti selkeitä muutoksia EU:n ulkopuolisten maiden kansa- laisille, jotka hakevat töitä Suomesta. Tavoitteena oli kaksiosaisesta työlu- pamenettelystä luopuminen siten, että luvan olisi voinut saada kerralla jopa viideksi vuodeksi. Hallitus esitti myös työvoiman saatavuusharkinnasta luo- pumista ilman valvontaresurssien lisäämistä. SAK vastusti näitä uudistuksia ja esitteli kantaansa aktiivisesti niin eduskunnan eri valiokunnissa kuin julki- suudessakin. Eduskunta ei vienyt hallituksen esitystä eteenpäin vuoden 2010 aikana. SAK:n edustajat olivat eduskunnassa kuultavana myös kausityöntekijöitä ja yritysten sisäisiä siirtoja koskevista EU-direktiiveistä ja toivat esiin erittäin varauksellisen suhtautumisen näihin komission esityksiin. Suomen hallitus aloitti vuonna 2010 myös valmistelun kotouttamislain uu- distamiseksi. SAK oli edustettuna uudistusta valmistelevissa työryhmissä ja toi voimakkaasti esiin sitä, että myös työntekijöiden pitää päästä kotoutta- mislain piiriin ja että toimenpiteet lain toimeenpanemiseksi on resursoitava riittävän hyvin. Lakiesitys oli pitkälti SAK:n tavoitteiden mukainen. Eduskun- ta hyväksyi lakiesityksen joulukuussa. SAK:n liittojen ja keskusjärjestön maahanmuuttoasiantuntijoiden monikult- tuurisuusryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Lisäksi SAK edusti palkan- saajakeskusjärjestöjä Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa Etnossa ja oli sen työvaliokunnan jäsen. Lokakuussa SAK-päivien yhteydessä järjestettiin myös neljäs Maahan- muuttofoorumi, joka keskittyi maahanmuuttajien vaikutusmahdollisuuksiin ay-liikkeessä, työelämässä ja yhteiskunnassa. 2.6 Järjestön toimintakyvyn parantaminen SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja SAK:n ja sen jäsenliittojen vuoden 2010 jäsenhankintakampanjan kohde- ryhmänä olivat nuoret. Kampanjassa uudistettiin Liitot.fi-sivusto sekä muita liittymiseen kannustavia materiaaleja. Kampanjavideot toteutettiin yhdessä jo aikaisemmissa kampanjoissa kumppaneina toimineiden Duudsonien kanssa. Videoita esitettiin SubTV:n tehoviikolla keväällä sekä Youtubessa. Kampanjasivuston kävijämäärä huhtikuusta elokuuhun oli noin 42 000.
18 SAK · Toimintakertomus 2010 Kampanja kiersi yhdeksällä kesäfestivaalilla, joilla tavoitettiin 6 500 ihmistä ja ammattiliittoon liittyi 116 henkilöä. Kampanjan laadulliset tavoitteet olivat liittojen jäsenhankintatyön tukemi- nen, niiden nuorten tavoittaminen, jotka eivät kohtaa ay-liikettä työpaikoilla, SAK:laisen ay-liikkeen imagon kohottaminen sekä jäseneksi liittymisen kynnyksen madaltaminen. Kampanjan voidaan perustellusti todeta kohotta- neen SAK:laisen ay-liikkeen imagoa ja alentaneen liittymisen kynnystä. Määrälliset tavoitteet olivat 10 000 uutta nuorta jäsentä ja 100 000 käyntiä liitot.fi-sivustolla. Uusien nuorten jäsenten tavoite toteutui, mutta käynnit lii- tot.fi-sivustolla jäivät alle puoleen tavoitteesta. Järjestötoiminta Vuonna 2009 alkanut keskustelu työurien pidentämisestä ja eläkeiän nos- tamisesta jatkui. Alkuvuodesta järjestöllistä valmiutta nostettiin varotoimena tilanteeseen, jossa työuraneuvottelut olisivat ajautuneet umpikujaan. Kahden vuoden välein järjestettävät valtakunnalliset SAK-päivät ovat kes- kusjärjestön suurin säännöllinen järjestötapahtuma. Oulussa lokakuussa järjestetyt päivät kokosivat yhteen yli 500 paikallisjärjestöaktiivia. Teemalla ”Työn ääni” toteutettujen päivien pääteema oli lähestyvät eduskuntavaalit, joita käsiteltiin eduskuntapuolueiden edustajien paneelikeskustelussa ja pienryhmäseminaarissa. Lisäksi viikonlopun aikana käsiteltiin muun muas- sa Tulevaisuushankkeen johtopäätöksiä, alue- ja paikallisjärjestötoimintaa sekä maahanmuuttajien asemaa ay-liikkeessä. Helmikuussa SAK oli mukana Suomen Sosiaalifoorumissa, jossa järjestet- tiin SAK:n organisoima seminaari ja toukokuussa Maailma Kylässä -tapahtumassa. Aluetoiminta Vuoden 2010 aikana jatkettiin paikallisjärjestöjen kehittämistyötä. Tavoit- teena on yhdistää paikallisjärjestöjä alueellisesti järkeviin kokonaisuuksiin muun muassa työssäkäyntialueiden mukaan. Alueellinen kesäduunarikiertue, joka toteutettiin yhteistyössä nuorisovalio- kunnan ja liittojen aluetoimistojen kanssa, käynnistyi helmikuussa ja jatkui huhtikuun puoleen väliin asti. Kesäduunarikiertueella tavoitettiin lähes 10 000 ammattiin opiskelevaa nuorta. Osana paikallisjärjestötoiminnan kehittämistä käynnistettiin myös paikallis- järjestösääntöjen ja aluetoiminnan ohjesäännön uudistustyö. Mahdolliset sääntömuutokset ja ohjesääntömuutokset tehdään syksyllä 2011 edustaja- kokouksen jälkeen. Alueilla suunniteltiin aktiivisesti myös eduskuntavaalikampanjointia ja tehtiin pohjatyötä palkansaajataustaisten ehdokkaiden rekrytoimiseksi.
SAK · Toimintakertomus 2010 19 Nuorisotoiminta SAK:n nuorisotoimintaa koordinoi nuorisovaliokunta, joka käsitteli toiminta- vuoden aikana erityisesti nuorten työllisyystilannetta ja asuntopolitiikkaa. Valiokunta julkaisi ”Nuorten asumisen manifestin” yhdessä STTK:n, Akavan ja Nuorisoasuntoliiton kanssa. SAK:n nuorten koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Vuosi käynnistyi perinteisesti Next Step -messuilta, jotka pidettiin Helsin- gissä helmikuussa. Pohjantahti-perheleiri järjestettiin yhteistyössä TUL:n, Kisakeskuksen, SAKKI ry:n ja Nuorten Kotkien kanssa 23. kerran. Leirin osallistujamäärä oli suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Alueellisessa toimintaryhmätyössä keskityttiin ryhmien toiminnan tukemi- seen ja kannustamiseen. Huhtikuussa järjestettiin valtakunnallinen semi- naari, jossa käytiin läpi toiminnan haasteita ja jaettiin hyviä käytäntöjä. SAK:n nuoret osallistuivat Euroopan Ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n mielenosoitukseen Brysselissä syyskuussa. Mielenosoituksen aiheena oli ”No to austerity” eli kurjuus kumoon. Lisäksi nuoret osallistuivat yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (ITUC) järjestämän kansainvälisen kunnon työn päivän ”Potkut huonolle duunille” -tempaukseen lokakuussa. Vuoden päätapahtuma oli SAK-päivien yhteydessä järjestetty nuorisosemi- naari, johon osallistui noin 90 nuorta. Seminaarissa käsiteltiin SAK:n tule- vaisuushanketta ja eduskuntavaaleja sekä jaettiin vuoden duunaristipendi. Ruotsinkielinen toiminta Ruotsinkielisen sihteeristön vuoden teemana oli yleissitovien työehtosopi- musten kääntäminen ruotsiksi. Sihteeristö oli asiassa yhteydessä muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriöön, Svenskfinlands Folktigetiin ja puo- lueiden eduskuntaryhmiin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kesäkuussa yleissitovien työehtosopimusten saatavuutta ja julkaisua ruotsinkielisenä selvittävän työryhmän. Asia on edennyt myönteisesti, ja eduskunta päättä- nee keväällä 2011 lakimuutoksesta, joka takaa ruotsinkielisten yleissitovien työehtosopimusten saatavuuden ja julkaisun tulevaisuudessa. Osana SAK:n jäsentutkimusta teetettiin myös ruotsinkielinen jäsentutkimus, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi noin 600 henkilöä. Tutkimuksessa oli kuusi ruotsinkieliseen toimintaan liittyvää kysymystä. Tutkimuksesta julkaistiin joulukuussa raportti ”Vi är många, vi är svenska – del II”. Svenskspråkiga verksamheten Sekretariatets tema för år 2010 var ”Allmänbindande kollektivavtal på svenska”. I frågan kontaktade sekretariatet bl.a. Social- och hälsovårdmini- steriet, Svenskfinlands Folktinget och partiernas riksdagsgrupper. Social- och hälsovårdministeriet tillsatte i juni en arbetsgrupp som fick till uppgift att utreda de allmänbindande kollektivavtals tillgänglighet och publicerandet på svenska. Frågan har framskridit positivt och riksdagen torde fatta våren
20 SAK · Toimintakertomus 2010 2011 beslut om lagändring som säkrar översättningen av allmänbindande kollektivavtal framöver. Som en del av FFC:s medlemsundersökning genomfördes en svensksprå- kig medlemsundersökning i form av webbenkät som ett pilotprojekt. I un- dersökningen kom ca 600 svar. I den svenskspråkiga undersökningen var sex frågor som riktade sig till den svenskspråkiga verksamheten. Rappor- ten ”Vi är många, vi är svenska – del II” publicerades i december. Viestintä SAK:n viestinnässä korostuivat vuonna 2010 muun muassa työurien piden- tämiseen liittyvät neuvottelut ja liittojen työehtosopimusneuvottelut. Kevään työtaisteluista teetettiin erillinen julkisuusanalyysi. SAK:n viestintästrategia uudistettiin kesällä. Uuden viestintästrategian mie- likuvatavoitteen mukaan "SAK on aktiivinen nykypäivän työelämän edun- valvoja, joka tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun työntekijöiden näkökul- man". SAK:n viestinnässä panostetaan strategian mukaisesti erityisesti työelämän todellisuudesta ja työelämän ilmiöistä kertomiseen. Myös henki- lökunnalle suunnattu ohjeistus viestinnän menettelytavoista uudistettiin. Viestintästrategian mukaan viestinnän painopistettä siirretään painetuista lehdistä verkkoviestintään. Vuoden aikana uudistettiin liittojen jäsenhankin- taa tukeva Liitot.fi-palvelu sekä aloitettiin SAK:n nettipalvelun ja intranet- extranet-palvelun uudistaminen. SAK:n nettipalvelussa oli vuoden aikana 520 700 kävijää, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. SAK:lle laadittiin sosiaalisen median toimintasuunnitelma ja SAK:n henkilö- kunnalle sosiaalisen median ohjeistus. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin mm. SAK:n Liitto-oravat-jäsenhankintakampanjan toteutuksessa. Palkkatyöläinen- ja Löntagaren-lehdet ilmestyivät vuoden aikana kymme- nen kertaa. Lehtien teemoja olivat mm. ay-liikkeen nuorisotoiminta, työpe- räinen maahanmuutto ja moniosaaminen työelämässä. Molemmissa leh- dissä käynnistettiin syksyn aikana ilmeen ja konseptin uudistustyö. Nuorten Arvo-lehti ilmestyi neljä kertaa, ja lisäksi vapun alla ilmestyi Vappu-Arvo. Liittojen yhteistyön vahvistaminen SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen voima perustuu sekä korkeaan järjes- täytymisasteeseen että liikkeen sisäiseen eheyteen. Esimerkiksi Tulevai- suushankkeen eri vaiheissa kävi kuitenkin ilmi, että SAK:laisen liikkeen keskinäisessä solidaarisuudessa ja eheydessä on haasteita. Vuoden aika- na asiasta käytiin keskustelua useilla foorumeilla, esimerkiksi Tulevaisuus- hankkeessa ja SAK:n hallituksessa. Samalla sekä sopimusvaliokunnassa että järjestövastaavissa käynnistettiin keskustelut sisäisen tiedonkulun parantamiseksi esimerkiksi sopimusneu- vottelujen aikana. Niukkenevat resurssit edellyttävät yhteistyön tiivistymistä kaikilla toiminnan sektoreilla.
SAK · Toimintakertomus 2010 21 SAK:n hallitus päätti marraskuussa 2009 perustaa kaksi keskusjärjestön ja liittojen yhteistä työryhmää, joiden tarkoituksena oli arvioida keskusjärjestön päätehtävät ja työnjako liittojen kanssa sekä ennaltaehkäistä sopimustoi- minnassa esiin tulevia ristiriitoja. Työnjakoa ja yhteistyötä kehittävän ryhmän tehtäväksi annettiin laatia esi- tys keskusjärjestön roolista ja palvelutasosta muun muassa sopimus- ja kolmikanta-asioiden, aluetoiminnan, jäsenhankinnan ja jäsenkiinnittymisen, viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen sekä koulutustoiminnan osalta. Sopimus- ja järjestörajaristiriitoja ennaltaehkäisevän ryhmän tehtävänä oli käydä läpi nykyiset pelisäännöt järjestö- ja sopimusrajaristiriitojen hoitami- seksi ennakoivasti sekä tehdä esitys niiden täsmentämiseksi. Liittojen puheenjohtajista ja SAK:n asiantuntijoista koostuneet ryhmät selvit- tivät vuoden aikana toimeksiantojen mukaisia tehtäviä. Ay-koulutusjärjestelmän kehittäminen Koulutusjärjestelmää kehitettiin tukemalla erilaisia yhteistoiminnallisia hankkeita. Opistojen ja sivistysjärjestöjen yhteistyötä koskeva raportti luo- vutettiin alkuvuodesta, ja sen mukaiset suositukset hyväksyttiin muun mu- assa SAK:n koulutussäätiössä ja Työväen sivistysliitossa (TSL). Vuoden lopulla perustettiin T-opistot ry tiivistämään ay-liikkeen ja työväenliikkeen oppilaitosten yhteistyötä. Sovittiin EK:n kanssa työnantajan tuen piirin kuuluvista kursseista sekä ate- riakorvauksesta vuosille 2011–2012. Listalle hyväksyttiin 313 kurssia tai kurssin osaa. Aluekoulutuksen ja paikallisjärjestöjen kehittäminen Paikallisjärjestöjen koulutukset keskittyivät aiempien kehittämiskurssien tu- losten vahvistamiseen ja yksipäiväisiin sparrauskursseihin. Sparraukset jär- jestettiin usean paikallisjärjestön yhteisinä, jotta niissä voitiin levittää hyviä käytäntöjä ja lisätä alueen sisäistä verkottumista. Vuoden aikana yhdessä TSL:n kanssa järjestetyissä koulutuksissa oli mukana 61 paikallisjärjestöä. Alueellisten koulutusten koordinoimiseksi alueilla on järjestetty yhteisiä toi- mitsijapalavereja. Alueet laativat niiden pohjalta yhteiset koulutuskalenterit. Alueellisesta koulutusyhteistyöstä laadittiin suositus SAK:n, sen jäsenliitto- jen, TSL:n ja Kansan Sivistystyön Liiton kesken. Työelämän koulutusneuvojat -hanke Vuonna 2010 käynnistettiin OpinVerkko – Työelämän koulutusneuvojat -hanke sekä Manner-Suomen että Itä-Suomen alueilla. Euroopan sosiaali- rahaston rahoittama hanke toteutetaan SAK:n, kymmenen jäsenliiton ja TSL:n yhteistyönä. SAK on hankkeen osarahoittaja. Koulutusneuvojat tie- dottavat aikuiskoulutusmahdollisuuksista työpaikoilla ja ay-järjestöissä sekä kannustavat hakeutumaan koulutukseen. Lisäksi he edistävät työpaikkojen suunnitelmallista osaamisen kehittämistä ja siihen liittyvää yhteistoimintaa.
22 SAK · Toimintakertomus 2010 Toimintaa suunnataan myös työttömiin. Koulutusneuvojien toiminnalle luo- daan toimintamalli, jonka on tarkoitus jäädä pysyväksi. Työelämän verkko-opisto Työelämän verkko-opiston portaali uudistettiin alkuvuodesta. Myös verkko- opiskelun tilastointijärjestelmiä kehitettiin. Opiston toiminnan markkinointi käynnistettiin tuottamalla opistolle omia esitteitä, liittämällä opiston tarjonta liittojen koulutusesitteisiin sekä markkinoimalla opistoa sosiaalisessa medi- assa ja jäsenliittojen tapahtumissa. Verkko-opiston koulutustarjonta käsitti vuodenvaihteessa 23 ay-liikkeen tuottamaa itseopiskeluaineistoa ja 50 linkkiä muualla verkossa sijaitseviin aineistoihin. Ohjattuja verkkokursseja oli vuoden päättyessä tarjolla 12, ja niissä oli 327 osallistujaa. Portaalissa asioi vuoden aikana yli 10 000 kävijää. Kävijämäärät kasvoivat noin 45 prosenttia edellisen vuoteen verrattuna. Opettajayhteistyö Opettajajärjestöjen kanssa yhteistyössä järjestettiin neljä opettajaseminaa- ria historian ja yhteiskuntaopin opettajille, ammatillisille opettajille sekä opinto-ohjaajille. Vuoden opo palkittiin yhdessä Taloudellisen tiedotus- toimiston kanssa. Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta Kulttuurialojen neuvottelukunnan aiheita vuoden aikana olivat muun muas- sa pätkätyöt, tekijänoikeudet, kulttuuriselontekoesitys ja SAK:n vaaliohjel- ma. SAK antoi lausunnon selontekoehdotuksesta kulttuuri – tulevaisuuden voima. Neuvottelukunnan järjestämän vuosittaisen seminaarin aiheena oli itsensä työllistäminen. Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan sihteeristöön kuuluivat Suomen Muusikkojen Liitto, Teatteri- ja mediatyöntekijät, Suomen Näytteli- jäliitto, Suomen Journalistiliitto sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjes- tö, seuraajana oli Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry. SAK:n kulttuurirahasto SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston alarahastona. Apu- rahahakemuksia rahastolle tuli 135, ja apurahoja myönnettiin 27. Niiden yh- teissumma oli 17 000 euroa. Kulttuurirahaston yhteydessä toimivasta Niilo Hämäläisen rahastosta myönnettiin stipendi ansiokkaasta lopputyöstä HUMAKin yhteisöpedago- giksi valmistuneelle opiskelijalle.
SAK · Toimintakertomus 2010 23 2.7 Tulevaisuushanke ja edustajakokoukseen valmis- tautuminen SAK:n valtuusto käynnisti tulevaisuushankeen SAK:n 100-vuotisjuhlien yh- teydessä vuonna 2007, ja hanke päättyi vuonna 2010. Sen tehtävä oli arvi- oida edunvalvontaympäristön muutosta ja sen vaikutuksia SAK:n arvoihin, toiminta-ajatukseen ja tavoitteisiin. Miten SAK:n tulisi määritellä tavoitteen- sa, roolinsa ja toimintatapansa ja miten SAK:n tulisi uudistua, jotta se olisi elinvoimainen ja vaikutusvaltainen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua? Tulevaisuushanke oli avoin ja eri tahoja yhdistävä prosessi. Hankkeen en- simmäisessä vaiheessa hahmotettiin toimintaympäristön muutoksia. Toi- sessa vaiheessa kiteytettiin SAK:n tulevaisuuden kannalta kriittiset kysy- mykset, ammattiyhdistysliikkeen kipukohdat. Kolmannessa vaiheessa py- rimme löytämään niihin ratkaisuja. Kertyneen aineiston pohjalta laadittiin SAK:n tulevaisuuspuheenvuoro, jos- sa on kiteytetty hankkeen myötä nousseet näkemykset. Syksyllä jäsenliitot kommentoivat tulevaisuuspuheenvuoron johtopäätöksiä. Niitä käsiteltiin myös SAK:n valtuustossa ja hallituksessa. Syksyllä järjestettiin myös kaksi avointa arviointiseminaaria, joihin osallistui yhteensä 70 liittojen ja keskus- järjestön työntekijää, hallinnon jäsentä sekä yhteistyökumppania ja tutkijaa. Tulevaisuuspuheenvuoron johtopäätösten ja kommenttien pohjalta laadittiin esitys SAK:n uudeksi strategiaperustaksi, joka sisältää toiminta-ajatuksen, arvot, vision ja strategiset päämäärät. Strategiaperustaa käsiteltiin SAK:n hallituksessa ja työnjakotyöryhmässä, ja sitä esitetään käsiteltäväksi SAK:n edustajakokoukselle. Tulevaisuushankkeen johtopäätöksiä on hyödynnetty myös edustajakokoukselle esitettävissä linjauksissa järjestöllisen toiminta- kyvyn vahvistamiseksi. Kesäkuussa 2011 pidettävään edustajakokoukseen valmistauduttiin vuo- den aikana monin tavoin, muun muassa toteuttamalla SAK:ssa viiden vuo- den välein toistuva jäsentutkimus. Sen kyselyvaihe oli tammikuussa, ja tut- kimusraporttia valmisteltiin syksyn aikana. Myös edustajakokoukselle esi- tettävän tavoiteasiakirjan valmistelut käynnistettiin syksyllä. 2.8 Tutkimustoiminta Tutkimustiimin blogi Uusi Kulma avattiin toukokuussa. Tutkimustiimin jäse- net kirjoittavat blogiin viikoittain. Luottamusmieskysely julkistettiin heinäkuussa. Kyselyn otos oli 1 000 hen- kilöä, ja siihen vastasi 555 luottamusmiestä, jotka edustivat yli 110 000 SAK:laista palkansaajaa. Raportti keskittyi henkilöstön uudelleenjärjestelyi- hin työpaikalla. Viiden vuoden välein toteutettavan Jäsentutkimuksen kenttävaihe oli maa- lis–toukokuussa. Liittojen edustajista koostuvan ohjausryhmän kanssa kehi- tettiin ja uudistettiin kysymyslomakkeen sisältöä. Jäsentutkimuksen alusta- via tuloksia esiteltiin muun muassa SAK:n hallitukselle sekä liittojen kehittä- jille ja tutkijoille.
24 SAK · Toimintakertomus 2010 Syksyllä valmisteltiin myös luottamushenkilöpaneelia, joka on uusi sähköi- nen ja nopearytminen työkalu tiedon keruuseen. Liitoista saatiin otokset, joihin kuuluu 1500 luottamusmiestä ja 1500 työsuojeluvaltuutettua. 2.9 Historiahanke ja tutkijayhteistyö SAK:n historiahanke jatkui. Historiatoimikunta sai säännöllisesti kommen- toitavaksi ja arvioitavaksi uusia osia käsikirjoituksesta. SAK on pitänyt monipuolisesti yhteyttä työelämän tutkijoihin eri tieteenaloil- la. On osallistuttu esimerkiksi Työelämän tutkimuspäiviin sekä Työelämän Tutkimusyhdistyksen ja Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen seu- ran tilaisuuksiin. 2.10 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä SAK osallistui kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman työskentelyyn useissa eri ryhmissä. Vuoden aikana sai loppuraporttinsa valmiiksi segre- gaation lieventämiseen tähtäävä hanke. Lisäksi osallistuttiin sosiaali- ja ter- veysministeriön vanhempainvapaajärjestelmää kehittävään työryhmään. Kaikki sukupuolten tasa-arvoon liittyvät työryhmät etenivät hitaasti. Miesten ja naisten palkkaeron kaventuminen keskimäärin yhdellä prosent- tiyksiköllä on vienyt aikaa noin viisi vuotta. Vuoden 2009 tietojen mukaan kokoaikaisessa työssä olevien naisten palkat olivat keskimäärin 81–82 pro- senttia kokoaikatyötä tekevien miesten palkoista. Vuonna 2010 naisten te- kemä määräaikainen työ väheni hieman, ja miehet pitivät vanhempainva- paita hiukan aiempaa useammin. Miesten työllisyysaste oli vuoden lopussa 68 prosenttia ja naisten 65 prosenttia. SAK koordinoi yhdessä jäsenliittojen kanssa tasa-arvoon liittyviä sopimus- tavoitteita (mm. palkkaus ja perhevapaat). Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen tasa-arvon pyöreä pöytä valmisteli sopijaosapuolille uutta suosi- tusta sukupuolivaikutusten arvioinnista työehtosopimusneuvotteluissa. Työmarkkinajärjestöt raportoivat Suomen toimista, jotka liittyvät EU:n sosi- aalidialogin sukupuolten tasa-arvon puiteohjelmaan. Eri maiden hyvien käy- täntöjen kerääminen hyödytti eniten uusia jäsenvaltioita ja niitä maita, jois- sa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on heikkoa. SAK osallistui moniin tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana ja antoi liitoille ja opistoille koulutus- ja konsultointiapua liittyen tasa-arvosuunnitteluun, palk- kakartoituksiin ja syrjintäepäilyihin. SAK osallistui toista kertaa Suomen suurimpaan seksuaali- ja sukupuolivä- hemmistöjen tapahtumaan, Helsinki Pride -viikkoon. Helmikuussa SAK jär- jesti tasa-arvoviikonlopun Jyväskylässä.
SAK · Toimintakertomus 2010 25 3 HALLINNON KOKOUKSET 3.1 Valtuusto Valtuusto kokoontui vuonna 2010 kaksi kertaa: sääntömääräiseen kevätko- koukseen 20.–21.5.2010 ja syyskokoukseen 18.–19.11.2010. Kevätkokouksessaan valtuusto käsitteli sääntömääräisten asioiden (toi- mintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2009) ja liittojen esitysten (4 kpl) li- säksi laajasti talous- ja työmarkkinapoliittisia asioita sekä antoi kokouksesta seuraavan päätöslausuman: Käynnissä oleva sopimuskierros on paljastanut Elinkeinoelämän keskuslii- ton kaksinaamaisuuden. Vaikka EK ajoi neuvottelut liittokohtaisiksi, se kui- tenkin itse pyrki sanelemaan komentokeskuksestaan kierroksen tasoa ja tahtia. Sen lisäksi työnantajien perimmäiset tavoitteet tulivat päivänvaloon. Työntekijöiden pelottelu ja jopa suoranainen uhkailu, sekä rikkurityövoiman suunnitelmallinen käyttö ovat osoituksia halusta murtaa yksi työelämän pe- rusoikeuksista, lakko-oikeus. Räikeimpänä esimerkkinä ovat elintarvikealan työnantajat, jotka kohdistivat työsulun vain Elintarviketyöläisten liiton jäse- niin. Teko sotii kaikkia sopimusyhteiskunnan periaatteita vastaan. SAK:lainen ammattiyhdistysliike ei tätä hyväksy, vaan puolustaa tarvittaes- sa yhteisvoimin työntekijöiden oikeutta kunnon työehtosopimukseen. Työntekijällä on oikeus tehdä työnsä reiluilla työehdoilla ja kohtuullisella palkalla. Siitä pikavoittoja hakevat työnantajat eivät välitä, vaan yrittävät yk- sipuolisesti vaihtaa mielestään edullisempaan työehtosopimukseen, vaikka alalla noudatettu sopimus olisi voimassa. Ulkoistaminen ja raaka kilpailutus niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla lisää epävarmuutta työmarkkinoilla, mikä ei edistä tuottavuutta ja työhyvinvointia, eikä pidennä työuria. EK:n pa- latsissa on syytä palauttaa mieleen työelämän yhdessä sovitut pelisäännöt, lopettaa pelkkien rangaistusten haikailu ja palata kehittämään suomalaista hyvinvointia yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Työaikojen ja työn teettämisen muotojen monipuolistuessa yhteiskunnan on kannettava vas- tuunsa perheiden ja lasten hyvinvoinnista muun muassa takaamalla laa- dukkaat hoitopaikat. Tulevaisuuden kannalta onnettominta on antaa nuoriso- ja pitkäaikaistyöt- tömyyden kasvaa edelleen. Maan hallituksen toimet työllisyyden edistämi- seksi ovat olleet pelkkää kosmeettista pintakiiltoa. Tarvitaan todellisia toi- mia, jotta jokaisella nuorella on varmuus harjoittelu- tai työpaikasta. Hallitus on EK:n tukemana laiminlyönyt myös harmaan talouden suitsemi- sen. Epärehellisesti toimivat työnantajat vievät leivän laillisesti toimivilta yrit- täjiltä. Ammattimainen rikollisuus saa tilaa, kun rangaistukset ovat mitättö- miä, voitot suuria ja kiinnijäämisen riski olematon. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan riittävät voimavarat valvontaan sekä työsuojeluviranomaisten ja verottajan saumatonta yhteistyötä. Pelon ilmapiirissä on kohtuutonta olet- taa, että yksittäinen työntekijä perää oikeuksiaan etenkin vieraassa maas- sa. Siksi ammattiliitoille on annettava oikeus nostaa kanne epärehellistä työnantajaa vastaan.
26 SAK · Toimintakertomus 2010 Eduskunnan päättäessä tulevista energiaratkaisuista on huolehdittava siitä, että ne luovat edellytykset suomalaiselle työlle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Syyskokouksessaan valtuusto käsitteli sääntömääräisten asioiden (toi- minta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2010) ja jäsenliittojen esitykset (15 kpl) lisäksi laajasti talous- ja työmarkkinapoliittisia asioita ja antoi kokouk- sesta seuraavan päätöslausuman: Seuraavan hallituksen tärkein tavoite on oltava vähintään 100 000 kunnon toimeentulon takaavan työpaikan luominen. Näin varmistetaan riittävät ve- rotulot sekä pystytään takaamaan sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen rahoitus. Finanssikriisin jälkeisessä taantumassa pitkäaikaistyöttömyys lähti uudel- leen huimaan nousuun, joka edelleen jatkuu. Vanhasen ja Kiviniemen sini- vihreät hallitukset eivät ole tälle asialle kuitenkaan korviaan lotkauttaneet, sillä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on varattu liian vähän voimavaroja. Se on kummallista piittaamattomuutta. Selvitysten mukaan uudelleenkoulutus ja palkkatuettu työ kaksinkertaistavat mahdollisuudet palata työelämään. Teollisuuden toimintaedellytyksistä huolehtiminen on osa työllisyyden hoi- tamista. Kohtuuhintaisen Suomessa tuotetun sähkön saanti on perusedelly- tys kilpailukykyiselle teollisuudelle. Myös varainsiirtoveron avulla voitaisiin välillisesti luoda tasavertaisempia kilpailuedellytyksiä työvoiman globaalille käyttämiselle. Käytännön teot ovat osoittaneet, että kannattavatkin yritykset siirtävät lyhytnäköisesti tuotantoaan pois Suomesta halvemman työvoiman perässä. Työurien pidentämisen suurin este työttömyyden ohella on työpaikkojen työhyvinvoinnin puutteet. Tämän vuoksi suuri joukko SAK:laisista ruumiilli- sesti ja henkisesti rasittavaa työtä tekevistä työntekijöistä menettää työky- kynsä ennen lakisääteistä eläkeikää. Siksi yksioikoiset esitykset eläkeiän nostamisesta ja lomien lyhentämisestä ovat täysin väärää politiikkaa. Mikäli työnantajat ovat oikeasti kiinnostuneita työurien pidentämisestä, on heidän sitouduttava reilun työelämän kehittämiseen. Tämä edellyttää aidon yhteistyön rakentamista työpaikoilla, työsuhdekeinottelun lopettamista ja harmaan talouden tehokasta kitkemistä päähankkijasta viimeisimpään ali- hankkijaan. SAK haastaa työnantajat yhteistyössä ay-liikkeen kanssa laa- timaan reilun työnantajan kriteerit ja ottamaan ne käyttöön. SAK:n jäsenliittojen yhteinen näkemys on, että työntekijöiden etujen me- nestykselliseen parantamiseen tarvitaan jatkossakin liittojen tiivistä yhteis- työtä sekä vahvaa ja näkyvää keskusjärjestöä. Työnantajien EK pyrkii tie- toisesti hajauttamaan sopimus- ja neuvottelujärjestelmää. Tässä tilanteessa työntekijäpuolen yhteisillä tavoitteilla ja toiminnalla on entistä suurempi merkitys oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa työelämässä. Päättäjien keskuudessa on liian vähän työntekijöiden arkea ja työpaikkojen todellisuutta tuntevia ihmisiä. Tämän ovat selvästi osoittaneet nykyisen eduskunnan ja hallituksen toimet. Äänestämällä kevään eduskuntavaaleis- sa voimme vaikuttaa, että kansanedustajiksi ja ministereiksi tulee työnteki- jöiden asioista välittäviä henkilöitä.
SAK · Toimintakertomus 2010 27 3.2 Hallitus SAK:n hallitus piti 14 kokousta vuonna 2010. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa seuraavia asiakokonaisuuksia: ajankohtaisia edunvalvonta- ja so- pimusasioita, kolmikantaisesti valmisteltua Kestävän talouskasvun ja työlli- syyden ohjelmaa, työurien pidentämistä, kaksikantaisessa valmistelussa ollutta sopimustoimintaa ja työrauhaa koskevan lainsäädännön uudistamis- ta sekä ay-koulutuksen erilaisia järjestämisvaihtoehtoja ja uudistamista. 3.3 Johtoryhmä SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui yhteensä 34 kertaa. SAK:n sääntöjen mukaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.
28 SAK · Toimintakertomus 2010 4 LIITTEET Hallintoelimet VALTUUSTO Valtuuston puheenjohtajat Santamäki-Vuori Tuire, JHL Suomalainen Ritva, PAM Nieminen Raimo, Metallityöväen Liitto Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Anttila Juha Saikkonen Petri Tikka Risto Ruonala Veijo Stirkkinen Paul Lehdonkivi Hannele Leinonen Juhani Lintala Jaakko Mäki-Rahkola Asko Pajukoski Jari Häkkinen Martti Perkiöniemi Pentti Marjamaa Raimo Harakka Heikki Saarinen Taisto Ruppa Reijo Lipponen Kauko Ilmailualan Unioni IAU ry Rautiainen Risto Särömaa Ann-Mari Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Alanko-Ojala Karita Pahtakari Vesa Korhonen Jouko Alatalo Ilppo Manninen Pauli Jordan Annikki Heikkinen Anne Salo Jari Heikkinen Asta Sepponen Kaija Sandman Timo Kettunen Saima Mikkonen Marja-Riitta Ilonen Mervi Kouhia Raimo Nieminen Helena Suntila Mirja Kunnari Anneli Puhalainen Hannu Karaman Kristiina Salminen Risto Ahonen Sinikka Määttä Oili Kirkkola-Helenius Tarja Liukkonen Jorma Ovaska Aune Pulkkinen Aimo Virkki Tapio Paananen Eija Lautaniemi Timo Jurmu Tuula Peltonen Hannu Kuusenaho Birgit Eskelinen Eine Pesonen Aulikki Isomäki Margit Viitamäki Varpu-Liisa Pyykkinen Pasi Simola Eila Katajisto Ritva Rajantie Irma Kervinen Arja Laine Raimo Rannanpää Eija Hult Tapio Puurunen Kirsti Vertti Pirkko Hujanen Kari Santamäki-Vuori Tuire Sulin Tiina Oksa Mirka Siitonen Harri Starck Erja Koskinen Seija
SAK · Toimintakertomus 2010 29 Tiimonen Ali Sairanen Tuula Nousiainen Birgitta Turunen Leena Vattulainen Risto Jouskari Tuulikki Linna-Pirinen Tuija Timonen Raimo Vyyryläinen Marja Viherpuro Hannu Soramäki Anne Aliupseeriliitto ry - puhe- ja esitysoikeudella Klemetti Jukka Oranen Mika Majamaa Lassi Merivartioliitto ry Lehtonen Veikko Yli-Heikkilä Lasse Rasmus Tommy Tulliliitto ry Ojamaa Kalevi Pirttiperä Jukka Naski Pekka Vankilavirkailijain Liitto VVL ry Kauppinen Matti Metallityöväen Liitto ry Malm Anne Ahonen Päivi Henriksson Seppo Aapakari Tommi Lahdenperä Eeva Jokinen Heikki Sirniö Ilpo Moisio Aki Kapiainen Juha Jokinen Sari Koivunen Tapani Karlström Lars Vilander Bo Lappinen Timo Kukkurainen Ari Lehtonen Matti Tuhkanen Martti Kumpulainen Jukka Porkka Jukka Vänskä Timo Larila Keijo Grönqvist Kjell Heininen Leena Karppinen Juha Turunen Merja Mäkinen Pentti Kemppainen Timo Nieminen Raimo Levonen Jyrki Nevalainen Marjo Niininen Kari Haverinen Timo Purtilo Pekka Perttunen Keijo Ulmanen Juha Tuomisto Kirsi Pörsti Pekka Järvinen Ahti Mäenpää Pekka Taipale Arja Halttu Helena Savolainen Kari Valtanen Pirkko Junnila Kari Pernu Tytti Karrikka Taina Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Airaksinen Katja Pyy Marko Laine Lolan Arhenius Päivi Kuusisto Tiina Keinänen Marja Halonen Arto Kankare Mika Purhonen Onerva Jaatinen Seija Pussinen Malla Veikkolainen Katri Kangasluoma Heidi Link Merike Ahola Sinikka
30 SAK · Toimintakertomus 2010 Keränen Sari Huuskonen Irmeli Joensuu Reijo Koskiniemi Helena Kilpinen Lilli Kivelä Kirsti Löwenhild Rita Eirtovaara Hannele Sadeharju Jari Matero Riitta Sirola Kristiina Artesola Merja Niiranen Jouni Valkeinen Markku Kankaanrinta Pekka Nuolikoski Pirjo Hautamäki Kai Kukkamäki Sirpa Pimperi Jorma Luokkala Helena Keskikuru Kaarina Majuri Sari Hellman Sirpa Reunamo Anita Stenberg Kim Härkönen Pekka Sallinen Tanja Vesanen Sinikka Nieminen Leena (1.11. saakka) Savolainen Arja Heljander Reima Tuominen Heli Hanki Inkeri Komsi Eetu Seppälä Seppo Savolainen Tarja Aromaa Sirpa Suomalainen Ritva Ålander Martti Pesonen Anna-Liisa Uitto Jorma Tilvis Leila Ristilä Ritva Mansikkamäki Tellervo Paperiliitto ry Aitonurmi Jouko Vertanen Jorma Viljanen Jouni Alanen Tuomo Limola Irene Turunen Martti Kettunen Matti Eronen Mika Laakso Sami Nokelainen Ilkka Sivosuo Erkki Ahonen Eero Blomberg Jukka Narsakka Tuure Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Alho Taru Willberg Piia Ollikainen Satu Heikkinen Timo Torvinen Juha Koponen Reijo Lempinen Kari Niemi Jarmo Jyrkinen Juha Sandberg Mirja Strandén Tarja Nummikoski Paula Puu- ja erityisalojen liitto ry Hirvonen Juha Penkari Erkki Karjunen Pauli Neste Jouni Julin Benita Mannermo-Nurminen Elina Paananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo Mika Rissanen Ritva Saarni Sirpa Bobäck-Stenlund Anja Saarinen Asko Kokkarinen Juha Mikkonen Niko Rakennusliitto ry Glad Hannu Latvala Markku Hakanen Tapio Hentonen Keijo Alho Sari Simpanen Juha-Pekka Karekivi Jouni Lindgren Seppo Mansikkamäki Titta Koskinen Seppo Marttinen Vesa Saari Vesa Mattanen Teuvo Kemppainen Raimo Mikkola Jussi Piitulainen Juha Nummelin Pekka Asikainen Raimo Päivelin Mika Anttila Martti Heino Mauri
SAK · Toimintakertomus 2010 31 Sipilä Pertti Knaappila Hannu Berglov Bo Vikstedt Tea Honka Eero Koivunurmi Kari Rautatieläisten Liitto ry Kukkonen Arto Kurttila Mika Fahlström Jyrki Viljakainen Kari Suhonen Pentti Arhippainen Heikki Rautatievirkamiesliitto ry Hokkanen Erkki Lindblom Harri Mäkelä Hannu-Pekka Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Korkeamäki Anne Riihikoski Seppo Myllyniemi Jarmo Kukkonen Veijo Kettunen Rainer Tikkonen Jukka Selander Eija Ylitalo Eira Säppi Taina Vuorio Hannele Pohjola Pentti Porko Jouni Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry Heimonen Esa Huovilainen Marja Biaudet Toni Suomen Muusikkojen Liitto ry Vesterinen Aarne Metsäketo Martti Kuukka Juha Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Nurmirinta Kari Lauriala Markku Lummejoki Jyrki Rännäli Tarja Ryökkynen Anu Julin-Qvarnström Lisen Suomen Sos.dem. Sanomalehtimiesliitto SSSL ry Piskonen Heikki Lumme Pentti Välimaa Pentti Sähköalojen ammattiliitto ry Kinisjärvi Raimo Rantanen Matti Mölsä Reijo Knuutila Esa Rautiola Hannu Leskinen Pentti Ylikauppila Kari Wilkman Eero Pesola Sami Pöntinen Jari
32 SAK · Toimintakertomus 2010 Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Hake Johan Rautakoski Kaisa Hiltunen Sami TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Hannula Eila Seppälä Johanna Holappa Reino Rahikka Raija Jokisalo Pertti Korpela Kristo Soidinsalo Marjatta Kallio Pasi Ojansuu Eino Pitkänen Pekka Pälvi Pirjo Stockmakari Pirjo Hänninen Aira Grönlund Jan Tynkkynen Pirjo Eriksson Asko Koskinen Reijo Laaksonen Päivi Pörsti Pentti Laosmaa Seija Harju Jouko Gärding Anne Veturimiesten Liitto ry Koli Timo Noranta Ilkka Levänen Jarmo Yleinen Lehtimiesliitto ry Hurme Hannu Koskinen Sirpa Korhonen Risto Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry - puhe- ja esitysoikeudella Valkonen Mika Mustamäki Marja-Terttu Lehtinen Risto HALLITUS Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Lyly Lauri,pj, SAK Anttila Kirsti, Metallityöväen Liitto Huutola Matti vpj., SAK Kallinen Kaija, SAK Ahonen Jouko, Paperiliitto Vanhala Petri, Paperiliitto Alakoski Martti, Sähköliitto Rimmistö Keijo, Sähköliitto Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL Eloranta Jarkko, JHL, Saari Ritva-Hanna, JHL Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto Julkunen Kaarlo, PAM Grekelä Paula, PAM, 21.5. alkaen: Leppäkangas Sirpa, PAM Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL Kurki Rauno, Rakennusliitto Lapatto Kari, Rakennusliitto Mauriala Vesa Rautatieläisten Liitto Kiviharju Jari, Rautatieläisten Liitto Mäkelä Matti, Metalli Lehtonen Turja, Metalli, 21.5. alkaen: Risberg Ville-Petteri, Metalli Helkavuori Heikki, TEAM Hämäläinen Irene, TEAM
SAK · Toimintakertomus 2010 33 Räty Timo, AKT Salmela Juhani, AKT Selin Ann, PAM Muttilainen Kyllikki, PAM, 21.5. alk.: Kuntsi Hanna, PAM Vallittu Timo, TEAM Salonen Heikki, TEAM Lepola Sakari, Puuliitto Juusola Pekka, Puuliitto Siltala Hannu, TEAM Laine-Tuominen Nina, TEAM Vilkuna Esa, PAU Sieranta Arto, PAU Aalto Riku, Metalli Nurminen Pertti, Metalli, 21.5. alkaen: Virtanen Jyrki, Metalli Vuorio Anssi, PAM Rönni-Sallinen Annika 21.5. alkaen: Ylitalo Jaana, PAM 19.11. alkaen: Pihlaste Sirkka-Liisa Zitting Simo, SM-U Bondas Kenneth, SM-U Hallituksen kokouksiin aina kutsuttavat yleisvarajäsenet: Launonen Jouko, JHL Lindholm Henri, SEL Haapasaari Juhani, IAU Vänttinen Ahti, Suomen Muusikkojen Liitto Elonen Risto, Veturimiesten liitto Ainasto Lauri, Puu- ja erityisalojen liitto, 1.12. alkaen: Alapartanen Jyrki Kovanen Sauli, Paperiliitto Koivunen Jussi, AKT Valtuuston puheenjohtajat: Santamäki-Vuori Tuire, JHL Suomalainen Ritva, PAM Nieminen Raimo, Metallityöväen Liitto Kokouksiin kutsuttavat liittopuheenjohtajat: Turtiainen Tarja, Rautatievirkamiesliitto (myös yleisvarajäsen) Lehtonen Veikko, Merivartioliitto Tuomela Jari, Vankilavirkailijain liitto Kosonen Markku, Tulliliitto Myller Mikko, SSSL Saarinen Juha, YLL Söder Raimo, TeMe, toiminnanjohtaja Leino Petteri, Aliupseeriliitto Valkonen Mika, KEY Muut yleisvarajäsenet Hyytiä Kari (21.5. alkaen), Metallityöväen Liitto Korhonen Reijo, TEAM Lilja Tuomo, TEAM Salmi Reijo, Sähköliitto Ojala Juha, PAM Roos Mika, PAU
34 SAK · Toimintakertomus 2010 Sorvali Arto, AKT Jari Nilosaari, Puu- ja erityisalojen liitto Rautavuori Leena, PAM Rautatieläisten liitto Mirja Suhonen, TEAM Kinnunen Seppo PAU JOHTORYHMÄ Lauri Lyly, puheenjohtaja Matti Huutola, työ- ja elinkeinojohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja Arto Kuusiola, talousjohtaja Nikolas Elomaa, edunvalvontajohtaja Marjaana Valkonen, kansainvälisten asioiden johtaja Matti Tukiainen, järjestöjohtaja Eija Hietanen, kehittämisjohtaja Marianne Uuskoski, sihteeri Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi: Kaija Kallinen, eläke- ja työura-asioiden päällikkö Harri Järvinen, yhteyspäällikkö Riitta Juntunen, viestintäpäällikkö Anu-Tuija Lehto, henkilöstön edustaja Tuula Kourunen, henkilöstön edustaja VALIOKUNNAT Työvaliokunta Hallituksen välittömänä apuelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui vuonna 2010 neljä kertaa. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Lauri Lyly, puheenjohtaja, SAK Kirsti Anttila, Metalliliitto Matti Huutola, vpj., SAK Teija Asara-Laaksonen, JHL Tuire Santamäki-Vuori, JHL Jarkko Eloranta, JHL Jouko Ahonen, Paperiliitto Rauno Kurki, Rakennusliitto Riku Aalto, Metallityöväen Liitto Martti Alakoski, Sähköliitto Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM Sakari Lepola, Puu Heikki Helkavuori, TEAM Timo Räty, AKT Esa Vilkuna, PAU Timo Vallittu, TEAM Simo Zitting, S M-U Matti Harjuniemi, Rakennusliitto Matti Mäkelä, Metalliliitto Veli-Matti Kuntonen, SEL Kaarlo Julkunen, PAM Työvaliokunnan kokouksiin osallistuivat myös SAK:n johtoryhmän jäsenet, yhteyspäällikkö Harri Järvinen sekä viestintäpäällikkö Riitta Juntunen. Va- liokunnan sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.
SAK · Toimintakertomus 2010 35 Muut hallituksen asettamat valiokunnat • Sopimusvaliokunta • Työelämän kehittämis- ja työsuojeluvaliokunta • Oikeudellinen valiokunta • Talous- ja elinkeinopoliittinen valiokunta • Sosiaalivaliokunta • Jäsenyysvaliokunta • Nuorisovaliokunta • Kansainvälisten asioiden valiokunta • Henkilöstö- ja talousvaliokunta Toimialaneuvottelukunnat • Julkisen alan neuvottelukunta • Kuljetusalojen neuvottelukunta • Palvelualojen neuvottelukunta • Teollisuusalojen neuvottelukunta • Turvallisuusalan foorumi
36 SAK · Toimintakertomus 2010 Jäsenyydet ja osakkuudet Yhdistykset Allianssi ry Eurooppalainen Suomi ry Lomaliitto ry Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ry Perhelomat ry Pohjola-Norden ry Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Skills Finland ry Solaris-Lomat ry Suomalaisen Työn Liitto ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Kuluttajaliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen YK-liitto ry Tietotekniikan Liitto ry Taksvärkki ry Transparency Suomi ry Työterveyden Edistämisyhdistys ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry Työväen Museoyhdistys ry Työväen Sivistysliitto ry Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry Työväenperinne ry Yksityiset keskusarkistot ry Säätiöt Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs Asuntosäätiö rs Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs Kuntoutustoiminnan Tutkimussäätiö rs SAK:n koulutussäätiö rs Osakeyhtiöt Itäkeskuksen Huipputoimistot Oy Järjestöpalvelut Oy Suomen Viestintärahoitus Oy UP-Uutispalvelu Oy Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö VVO-yhtymä Oyj Kiinteistöyhtiöt Hakaniemen Merikiinteistö Oy Ki-Oy Itäkeskuksen Maamerkki
SAK · Toimintakertomus 2010 37 Ki-Oy Otsonkulma Ki-Oy Tuunaantupa Osuuskunnat Osuuskunta Suomen Messut Osuuskunta Tradeka-Yhtymä Kaunispään Huolto-osuuskunta HOK - Elanto Kansainväliset ammatilliset järjestöt Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC
38 SAK · Toimintakertomus 2010 SAK:n henkilöstö 31.12.2010 Vuoden 2010 lopussa SAK:n palveluksessa oli 116 henkilöä, joista viisi oli määräaikaisia. Äitiyslomalla oli yksi henkilö. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli yksi henkilö. Eläkkeellä oli 79 henkilöä, ja perhe-eläkettä sai 10 henkilöä. Eläkkeelle vuonna 2010 jäi 5 henkilöä. Yleisjohto Puheenjohtaja Lauri Lyly Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio Yhteyspäällikkö Harri Järvinen Kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen EU-asiantuntija Reijo Paananen Kansainvälisten asioiden asiantuntija Katja Lehto-Komulainen Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo Hallintovastaava Marianne Uuskoski Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen Edunvalvonta Edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa Osastosihteeri Ulla Honkanen Päälakimies Timo Koskinen Lakimies Anu-Tuija Lehto Lakimies Anne-Mari Mäkinen Lakimies Jari Hellsten (määräaikainen) Ekonomisti Ville Kopra Sihteeri Kaisa Sember Sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari Sosiaalipoliittinen asiantuntija Pirjo Väänänen Sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto Ekonomisti Joonas Rahkola (työvapaalla) Ekonomisti Ilkka Kaukoranta (määräaikainen) Sihteeri Mari Laaka Työllisyys ja kestävä kasvu Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola Osastosihteeri Tuula Kourunen Koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Jari-Pekka Jyrkänne Ekonomisti Erkki Laukkanen Erikoissuunnittelija Auli Korhonen Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Helena Hämäläinen Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho Sihteeri Eva Fager Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki Pääekonomisti Olli Koski Ekonomisti Helena Pentti Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pekka Ristelä Sihteeri Leila Hahtomaa Liitto- ja jäsenpalvelut Järjestöjohtaja Matti Tukiainen
SAK · Toimintakertomus 2010 39 Osastosihteeri Anitta Leikos Viestintäpäällikkö Riitta Juntunen Tiedottaja Sanni Halla-aho Tiedottaja Laura Ventä Tiedottaja Jenni Karjalainen Vt. viestintäpäällikkö, verkkotiedottaja Pauli Vento Sihteeri Leila Marjoniemi Päätoimittaja (Palkkatyöläinen) Aino Pietarinen Toimitussihteeri (Palkkatyöläinen) Pirjo Pajunen Chefredaktör (Löntagaren) Ingegerd Ekstrand Toimitusavustaja (Palkkatyöläinen ja Löntagaren) Marjut Vainio Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi Järjestöpäällikkö Eija Harjula Järjestösihteeri Anita Spring Järjestösihteeri Sauli Hievanen Nuorisosihteeri Antti Lindtman Oppisopimusharjoittelija Johanna Koskinen (määräaikainen) Sihteeri Auli Keskinen Sihteeri Riitta Kulmala Kehittäminen Kehittämisjohtaja Eija Hietanen Osastosihteeri Erja Aaltonen Henkilöstösihteeri Ulla Hopponen Kehittämispäällikkö Marja Erkkilä Asiantuntijalääkäri Kari Haring Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki Tutkimus- ja työaika-asiantuntija Juha Antila Tutkija Linnea Alho Tilastoasiantuntija Tytti Jäppinen Tietopalveluasiantuntija Christina Karlsson Hankekoordinaattori Anu Suoranta (määräaikainen) Sihteeri Tarja Kaukovaara Kehittämispäällikkö Markku Liljeström Erikoistutkija Tapio Bergholm Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä Henkilöstösuunnittelija Leena Isokääntä Sihteeri Pirjo Vainio Sisäiset palvelut Talousjohtaja Arto Kuusiola Palveluvastaava, osastosihteeri Irma Tornberg Pääkirjanpitäjä Raija Mankinen Kirjanpitäjä Ritva Sandmark Tietohallintopäällikkö Vesa Savolainen Atk-yhteyshenkilö Ulla Vettenranta Järjestelmäasiantuntija Nikolai Mettovaara Arkistosihteeri Nina Kanter Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori Toimistosihteeri Tiina Viljamaa
40 SAK · Toimintakertomus 2010 Vahtimestari Pentti Honko Vahtimestari Pauli Hänninen Palveluneuvoja Ritva Taito Emäntä Arja Valkama SAK:N ALUEELLISET TOIMIPISTEET Ahvenanmaan toimipiste Aluetoimitsija Henrik Lagerberg (ei SAK:n työsuhde) Mikkelin toimipiste Aluejohtaja Kari Kokkola (ei SAK:n työsuhde) Toimistonhoitaja Sari Seppänen Lahden toimipiste Aluejohtaja Jari Rantala Toimistonhoitaja Salme Hautakorpi Jyväskylän toimipiste Aluejohtaja Ahti Ruoppila Toimistonhoitaja Riikka Törmänen (äitiyslomalla) Vt. toimistonhoitaja Sari Keränen (määräaikainen) Lappeenrannan toimipiste Aluejohtaja Jukka Kärnä Toimistonhoitaja Sonja Laitinen Rovaniemen toimipiste Aluejohtaja Seppo Wikström Toimistosihteeri Riitta-Liisa Ojuva Oulun toimipiste Aluejohtaja Vesa Saarinen Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen Toimistosihteeri Riitta-Liisa Ojuva Siivooja Ritva Kantola Tampereen toimipiste Aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Toimistonhoitaja Orvokki Virtanen Siivooja Terttu Lämsä Vaasan toimipiste Aluejohtaja Raija Kuusisto Toimistonhoitaja Riikka Törmänen (äitiyslomalla) Vt. toimistonhoitaja Sari Keränen (määräaikainen)
SAK · Toimintakertomus 2010 41 Joensuun toimipiste Toimistonhoitaja Pekka Viljakainen Kuopion toimipiste Aluejohtaja Hannu Miettinen Toimistonhoitaja Pekka Viljakainen Siivooja Inga Pirskanen (osa-aikainen) Porin toimipiste Aluejohtaja Pentti Rantanen Toimistonhoitaja Raija Raittio Helsingin toimipiste Aluejohtaja Hannele Ugur Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Turun toimipiste Aluejohtaja Outi Rannikko Toimistonhoitaja Raija Raittio
SAK · Toimintakertomus 2010 59 SAK:n liittojen jäsenmäärät 2009 ja 2010
60 SAK · Toimintakertomus 2010 Lausunnot Edunvalvonta Lausunto SAK 6966/2010 Maksuohjelman kesto – Velkajärjestelytyöryhmä Oikeusministeriö 8.1.2010 Lausunto SAK 6970/2010 Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus ja valvonta (Oikeusministeriön työ- ryhmämietintö 2009:17) Oikeusministeriö 8.2.2010 Lausunto SAK 6972/2010 Suoja-aikadirektiivin 2006/116/EY muuttaminen Opetusministeriö 18.3.2010 Lausunto SAK 6973/2010 SAK:n lausunto ryhmälomautusmenettelyn kehittämisestä tai siitä luopumi- sesta Työ- ja elinkeinoministeriö 22.3.2010 Lausunto SAK 6958/2010 Arviomuistio syytteestä sopimisesta Oikeusministeriö 8.4.2010 Lausunto SAK 7534/2010 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi perusturvan tason riittävyy- den määräaikaisesta arvioinnista Sosiaali- ja terveysministeriö 12.5.2010 Lausunto SAK 7548/2010 Teollis- ja tekijänoikeusasioiden keskittäminen markkinaoikeuteen (oikeus- ministeriön mietintöjä ja lausuntoja 2010:28) Oikeusministeriö 12.5.2010 Lausunto SAK 7536/2010 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 24.5.2010 Lausunto SAK 7549/2010 Rahanpesukriminalisointien muutostarpeet Oikeusministeriö 28.5.2010
SAK · Toimintakertomus 2010 61 Lausunto SAK 7547/2010 Sovitteludirektiivin täytäntöönpanoa koskeva työryhmämietintö Oikeusministeriö 1.6.2010 Lausunto SAK 7540/2010 Luonnos merityösopimuslaiksi Työ- ja elinkeinoministeriö 4.6.2010 Lausunto SAK 7546/2010 Työryhmämietintö "Lasten suojeleminen seksuaaliselta riistolta ja hyväksi- käytöltä" (mietintö 34/2010), erityisesti lasten kanssa toimivien rikostaustan selvittäminen Oikeusministeriö 23.6.2010 Lausunto SAK 6989/2010 Ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietintö kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta Oikeusministeriö 4.8.2010 Lausunto SAK 7417/2010 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun muut- tamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 15.10.2010 Lausunto SAK 7550/2010 Lausunto julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevasta selvityksestä Oikeusministeriö 8.11.2010 Edunvalvonta Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 7368/2010 Finanssivalvontaa koskevan lain muuttaminen Valtiovarainministeriö 30.9.2010 Kehittäminen Lausunto SAK 6961/2010 Tasa-arvoselonteko Sosiaali- ja terveysministeriö 15.3.2010 Lausunto SAK 6960/2010 Ammatillisten opintojen opettajien ja rehtoreiden kelpoisuusvaatimustyö- ryhmän esitykset Opetusministeriö 26.3.2010 Lausunto SAK 6962/2010
62 SAK · Toimintakertomus 2010 Lausunto selontekoehdotuksesta, Kulttuuri - tulevaisuuden voima Opetusministeriö 26.3.2010 Lausunto SAK 6974/2010 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi sairausvakuutuslain 13 luvun 5 §:n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 30.3.2010 Lausunto SAK 6931/2010 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntou- tusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutus- lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 31.3.2010 Lausunto SAK 6977/2010 Draft international basic safety standards for protection against ionizing rad- iation and for the safety of radiation sources (THE BSS) (DS379) Työ- ja elinkeinoministeriö 13.4.2010 Lausunto SAK 6955/2010 Hengityksensuojainstandardiehdotus prEN 14143 (Respiratory equipment – Self-contained re-breathing diving apparatus) Suomen Standardisoimisliitto SFS 29.4.2010 Lausunto SAK 7552/2010 Hallituksen esitys HE 276/2009 vp laeiksi ihmisen elimien, kudoksien ja so- lujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n pykälän ja sairausvakuutuslain 7 luvun 4 §:n pykälän muuttamisesta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 24.5.2010 Lausunto SAK 7551/2010 Hallituksen esitys HE 68/2010 vp laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntou- tusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä sairausvakuu- tuslain 2 luvun 3 §:n muuttamisesta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 21.6.2010 Lausunto SAK 7535/2010 Lausunto opiskeluterveydenhuollon kustannukset ja järjestämistapa -työryhmän ehdotuksista Sosiaali- ja terveysministeriö 18.8.2010 Lausunto SAK 7420/2010 Eurooppalainen annospassimalli Säteilyturvakeskus 25.10.2010
SAK · Toimintakertomus 2010 63 Lausunto SAK 7455/2010 HE 90/2010 vp terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja eri- koissairaanhoitolain muuttamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asia- kasmaksuista annetun lain muuttamisesta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.11.2010 Lausunto SAK 7466/2010 HE 183/2010 vp laiksi sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n muuttamisesta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 17.11.2010 Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 6965/2010 Käännetty arvolisäverovelvollisuus rakennusalalla Valtiovarainministeriö 8.1.2010 Kansallinen älyliikenteen strategia Liikenne- ja viestintäministeriö 11.1.2010 Lausunto SAK 6968/2010 Maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen kolme polkua - kokeilulailla to- teutettava alkuvaiheen ohjauksen malli "Osallisena Suomessa" Sisäasiainministeriö 18.1.2010 Lausunto SAK 6969/2010 Opintotuen rakenteen kehittäminen - muistio Opetusministeriö 20.1.2010 Lausunto SAK 6964/2010 VETO-työryhmän muistio Valtiovarainministeriö 3.03.2010 Lausunto SAK 6975/2010 Syöttötariffia koskeva hallituksen esitysluonnos Työ- ja elinkeinoministeriö 31.3.2010 Lausunto SAK 6976/2010 Opinto-oikeuden epääminen ja oikeusturva Opetusministeriö 28.4.2010 Lausunto SAK 6956/2010 Ei paikoillanne, vaan valmiit hep! – koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistiosta Opetusministeriö 30.4.2010
64 SAK · Toimintakertomus 2010 Lausunto SAK 6953/2010 Lausuntopyyntö tekijänoikeustoimikunnan mietinnöstä ja luonnoksesta teki- jänoikeuslain tekniseksi uudistamiseksi Opetusministeriö 5.5.2010 Lausunto SAK 7543/2010 Lausuntopyyntö ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE) väliraportista Opetusministeriö 19.5.2010 Lausunto SAK 6943/2010 Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta. Ulkomaalaisomistustyöryh- män mietintö 19.3.2010 Työ- ja elinkeinoministeriö 31.5.2010 Lausunto SAK 7544/2010 Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä Opetus- ja kulttuuriministeriö 22.6.2010 Lausunto SAK 7541/2010 Uusiutuvan energian tuotantotukia koskeva hallituksen esitys Työ- ja elinkeinoministeriö 30.6.2010 Lausunto SAK 7560/2010 Polttoturpeella lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön tuotantotuki Työ- ja elinkeinoministeriö 9.8.2010 Lausunto SAK 7538/2010 Osaamiskeskusohjelman välitarkistus Työ- ja elinkeinoministeriö 25.8.2010 Lausunto SAK 7545/2010 Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuk- sen tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotuksista Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.8.2010 Lausunto SAK 7554/2010 Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle Liikenne- ja viestintäministeriö 17.9.2010 Lausunto SAK 7553/2010 Suomen kansainvälistyvä harmaa talous Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1.10.2010
SAK · Toimintakertomus 2010 65 Lausunto SAK 7418/2010 Lausunto vuonna 2011 ennakkoverotuksessa käytettävistä tuloista ja vä- hennyksistä Verohallinto 20.10.2010 Lausunto SAK 7445/2010 Lausunto luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi matkakuluvähennyksen määrästä 2010 Verohallinto 11.11.2010 Lausunto SAK 7721/2011 Luonnos Verohallinnon päätökseksi vuodelta 2011 toimitettavassa verotuk- sessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinto 22.11.2010 Lausunto SAK 7464/2010 Århusin sopimuksen kolmas kansallinen toimeenpanoraportti Ympäristöministeriö 26.11.2010 Lausunto SAK 7626/2011 Lausunto luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi yleisestä tiedonantovel- vollisuudesta Verohallinto 20.12.2010 Yleisjohto Lausunto SAK 7542/2010 ILOlle vuonna 2010 annettavat raportit yleissopimusten soveltamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 2.7.2010 Lausunto SAK 7409/2010 Kotitaloustyötä koskevan yleissopimuksen ja suosituksen valmistelu kan- sainvälisessä työjärjestössä (ILO); Decent Work for Domestic Workers Työ- ja elinkeinoministeriö 28.10.2010 Palkansaajakeskusjärjestöt Lahjusrikokset (työryhmämietintö 2009:16) Oikeusministeriö 15.1.2010 ILO:lle vuonna 2010 annettavat raportit ratifioimattomista yleissopimuksista (ILO:n perussääntö artikla 19) Työ- ja elinkeinoministeriö 12.2.2010
66 SAK · Toimintakertomus 2010 Vakavaraisuussääntelyn uudistamista selvittäneen asiantuntijatyöryhmän selvityksen ensimmäisen vaiheen toimeenpano Sosiaali- ja terveysministeriö 19.5.2010 ILO:lle vuonna 2010 annettavat raportit yleissopimusten soveltamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 2.7.2010 EN:n ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta tehdyn yleissopimuksen voi- maansaattamista valmistelevan työryhmän mietintö Ulkoasiainministeriö 26.11.2010 Lausunto vakavaraisuusääntelyn uudistamista selvittäneen asiantuntija- ryhmän selvitys – toisen ja kolmannen vaiheen toimeenpanosta Sosiaali- ja terveysministeriö 13.12.2010 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Yrittäjät Valtion työmarkkinalaitos Kunnallinen työmarkkinalaitos Kirkon työmarkkinalaitos Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Akava ry Yhdenvertaisuustoimikunnan mietintö Oikeusministeriö 9.4.2010 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ILO:lle vuonna 2010 annettavat raportit yleissopimusten soveltamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 2.7.2010
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 , PL 157 00531 Helsinki puhelin 020 774 000 www.sak.fi

More Related Content

PDF
Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremma...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n vuosikertomus 2020
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Ilmastotoimien vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Sak tavoitteet-vuoden-2021-kehysriiheen
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n kärkiviestit hallituksen vuoden 2021 budjettineuvotteluihin
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n vuosikertomus 2019
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremma...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n vuosikertomus 2020
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Ilmastotoimien vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Sak tavoitteet-vuoden-2021-kehysriiheen
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n kärkiviestit hallituksen vuoden 2021 budjettineuvotteluihin
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n vuosikertomus 2019
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

What's hot

PDF
SAK:n verolinjaukset hallituskaudelle 2019–2023 – taustamuistio
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Maahanmuuton vaikutus työelämään
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja työelämä
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmä
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – Oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpa...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Osaava ja oikeudenmukainen Suomi
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Kilpailukykysopimus lyhyesti
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n esityksiä valtion vuoden 2007 talousarvioon ja määrärahakehyksiin vuosi...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n työllisyyspuheenvuoro
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n jäsentutkimus 2019
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Uusiutuva bio- ja kiertotalous – tuhansien työpaikkojen mahdollisuus
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Vajaalla työllä, valtavalla vaivalla – Keikkatyöntekijän toimeentulo
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2005 ja vuosien 2005–2008 määr...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n verotavoitteet vaalikaudelle 2019-2023
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Ihmisen mittainen työura?
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Kilpailukykysopimus
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n tavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon sekä valtiontalouden kehyk...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n verolinjaukset hallituskaudelle 2019–2023 – taustamuistio
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Maahanmuuton vaikutus työelämään
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja työelämä
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmä
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – Oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpa...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Osaava ja oikeudenmukainen Suomi
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kilpailukykysopimus lyhyesti
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n esityksiä valtion vuoden 2007 talousarvioon ja määrärahakehyksiin vuosi...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n työllisyyspuheenvuoro
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n jäsentutkimus 2019
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Uusiutuva bio- ja kiertotalous – tuhansien työpaikkojen mahdollisuus
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vajaalla työllä, valtavalla vaivalla – Keikkatyöntekijän toimeentulo
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2005 ja vuosien 2005–2008 määr...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n verotavoitteet vaalikaudelle 2019-2023
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Ihmisen mittainen työura?
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kilpailukykysopimus
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n tavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon sekä valtiontalouden kehyk...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Similar to SAK:n toimintakertomus 2010

PDF
SAK:n toimintakertomus 2012
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n toimintakertomus 2011
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n toimintakertomus 2003
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n toimintakertomus 2014
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n toimintakertomus 2013
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Vahvaa sopimista Suomen työelämän hyväksi
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Muutoksen suunta
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n toimintakertomus 2009
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n vuosikertomus 2017
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n toimintakertomus 2007
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Oma työ, yhteiset oikeudet.
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PPT
Tulevaisuushanke
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Taskulämmin 2011
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n esittely
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n toimintakertomus 2015
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PPT
Tulevaisuushanke teemaseminaari
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n vuosikertomus 2022
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirja
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n toimintakertomus 2005
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2012
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2011
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2003
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2014
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2013
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vahvaa sopimista Suomen työelämän hyväksi
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Muutoksen suunta
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2009
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n vuosikertomus 2017
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2007
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Oma työ, yhteiset oikeudet.
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tulevaisuushanke
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Taskulämmin 2011
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n esittely
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2015
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tulevaisuushanke teemaseminaari
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n vuosikertomus 2022
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirja
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2005
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

PDF
Pirstaleista joustoa - kokemuksia alustatyöstä lähetti- ja kuljetusalojen ulk...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
laki-ja-sopimusrikkomus-tyopaikka-luottamushenkilopaneeli.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
palkkakoyhyys-haastattelututkimus-sak-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
tyottomyysbarometri-sak-tyonhakija-toimeentulo-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
syrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
terveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PPTX
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Pirstaleista joustoa - kokemuksia alustatyöstä lähetti- ja kuljetusalojen ulk...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
laki-ja-sopimusrikkomus-tyopaikka-luottamushenkilopaneeli.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
palkkakoyhyys-haastattelututkimus-sak-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
tyottomyysbarometri-sak-tyonhakija-toimeentulo-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
syrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
terveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

SAK:n toimintakertomus 2010

  • 1.
    SAK:n 18. edustajakokous6.–8.6.2011 SAK:n toimintakertomus 2010
  • 2.
    SAK · Toimintakertomus2010 1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS ................................................................3  1 YHTEISKUNNALLISET JA JÄRJESTÖLLISET LÄHTÖKOHDAT .........4  1.1 Sopimuspoliittinen tilanne ..................................................................4  1.2 Kolmikantayhteistyö ja eduskuntavaalien lähestyminen................4  1.3 Liittorakenteiden kehitys.....................................................................5  1.4 Jäsenkehitys.........................................................................................5  1.5 Työelämän kehitys...............................................................................6  2 EDUNVALVONNAN JA TOIMINNAN PAINOPISTEET..........................7  2.1 Työllisyyden edistäminen ...................................................................7  2.2 Sopimuskierroksen koordinointi ........................................................7  Liittojen tukeminen neuvotteluissa ...........................................................8  Neuvottelujärjestelmän kehittäminen .......................................................8  2.3 Työurien pidentäminen........................................................................9  2.4 Palkansaajien sosiaalisen turvallisuuden parantaminen..............10  Pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen ...........................................10  Työttömyysturvan uudistaminen.............................................................10  Työntekijäin ryhmähenkivakuutusehtojen muutokset.............................11  Työeläketurvan tason, rahoituksen ja toimeenpanon turvaaminen.......11  Aikuiskoulutuksen vahvistaminen...........................................................12  Lapsiperheiden aseman parantaminen..................................................12  Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen.......................13  Työsuojelu..............................................................................................13  2.5 Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen.......................................14  Ennakoivan EU-edunvalvonnan kehittäminen........................................14  Pohjoismainen yhteistyö ja Itämeren alueen yhteistyö...........................14  Globaali edunvalvonta............................................................................14  Kansainvälinen ay-yhteistyö...................................................................15  Valmistautuminen eduskuntavaaleihin ja vaikuttaminen tulevaan hallitusohjelmaan....................................................................................15  Kasvu- ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen...........................................16  Ilmasto- ja energiapoliittinen edunvalvonta ............................................16  Maahanmuuttopolitiikka ja työvoiman liikkuvuus....................................17  2.6 Järjestön toimintakyvyn parantaminen ...........................................17  SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja ..............................................17  Järjestötoiminta ......................................................................................18  Aluetoiminta............................................................................................18  Nuorisotoiminta ......................................................................................19  Ruotsinkielinen toiminta .........................................................................19  Svenskspråkiga verksamheten ..............................................................19  Viestintä..................................................................................................20  Liittojen yhteistyön vahvistaminen..........................................................20  Ay-koulutusjärjestelmän kehittäminen....................................................21 
  • 3.
    2 SAK ·Toimintakertomus 2010 Aluekoulutuksen ja paikallisjärjestöjen kehittäminen ............................. 21  Työelämän koulutusneuvojat -hanke ..................................................... 21  Työelämän verkko-opisto....................................................................... 22  Opettajayhteistyö................................................................................... 22  Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta..................................... 22  SAK:n kulttuurirahasto ........................................................................... 22  2.7 Tulevaisuushanke ja edustajakokoukseen valmistautuminen...... 23  2.8 Tutkimustoiminta............................................................................... 23  2.9 Historiahanke ja tutkijayhteistyö...................................................... 24  2.10 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä.................................. 24  3 HALLINNON KOKOUKSET................................................................... 25  3.1 Valtuusto ............................................................................................ 25  3.2 Hallitus................................................................................................ 27  3.3 Johtoryhmä ........................................................................................ 27  4 LIITTEET ................................................................................................ 28  Hallintoelimet ........................................................................................... 28  Valtuusto................................................................................................ 28  Hallitus................................................................................................... 32  Johtoryhmä ............................................................................................ 34  Valiokunnat............................................................................................ 34  Jäsenyydet ja osakkuudet ...................................................................... 36  Yhdistykset ............................................................................................ 36  Säätiöt.................................................................................................... 36  Osakeyhtiöt............................................................................................ 36  Kiinteistöyhtiöt........................................................................................ 36  Osuuskunnat.......................................................................................... 37  Kansainväliset ammatilliset järjestöt ...................................................... 37  SAK:n henkilöstö 31.12.2010.................................................................. 38  Tilinpäätös................................................................................................ 42  Toimintakertomus .................................................................................. 42  Tuloslaskelman tuottojen ja kulujen kehitys........................................... 43  Taseen erien muutokset ........................................................................ 44  Tuloslaskelma........................................................................................ 47  Tase....................................................................................................... 48  Rahoituslaskelma .................................................................................. 50  Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ......................................... 51    SAK:n liittojen jäsenmäärät 2009 ja 2010.............................................. 59  Lausunnot ................................................................................................ 60 
  • 4.
    SAK · Toimintakertomus2010 3 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2010 oli ammattiyhdistysliikkeelle työntäyteinen. SAK:laista liikettä työllistävät muun muassa työehtosopimusneuvottelut, työurien pidentämi- seen tähtäävät toimet ja eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Euroopan finanssikriisistä johtuva talouden epävarmuus toi oman mausteensa vuo- teen, samoin lähestyvät eduskuntavaalit Suomen poliittiseen tilanteeseen. Työnantajien ajaman hajautetun neuvottelumallin takia työehtosopimus- neuvotteluja käytiin lähes koko vuoden ajan. Tästä huolimatta SAK:laiset liitot saivat neuvoteltua jäsenilleen asiallisia sopimuksia, ja EK:n asettama palkka-ankkuri murrettiin moneen kertaan. Työnantajat pitivät varsinaisten tes-neuvottelujen lisäksi etenkin julkisessa keskustelussa esillä työtaiste- lusäädösten uudistamistarvetta. Työurien pidentämisasiassa valmistelevaa työtä tehtiin vuoden aikana mo- nella rintamalla. Heti alkuvuodesta valmistui työmarkkinajärjestöjen työelä- mätyöryhmän raportti, jossa kiinnitettiin huomiota muun muassa työhyvin- vointiin ja työterveyshuoltoon. Eläkeneuvotteluryhmän työ venyi vuodelle 2011. Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaan tehtiin kolmikantai- sesti ja laajasti eri hallinnonaloja koskien 90 esitystä, joita on tarkoitus käyt- tää hyväksi muun muassa tulevan hallitusohjelman valmistelussa. Sekä eri neuvotteluihin että yleisemminkin Suomen talous- ja työllisyyskehi- tykseen vaikutti vuoden aikana Euroopassa edelleen jatkunut finanssikriisi sekä Suomen oma julkisen talouden kestävyysvaje. Euroopan unionista jo- pa viestitettiin, että kansallisvaltioiden budjettiseurannan lisäksi myös mai- den palkka- ja eläkepolitiikkaa pitäisi koordinoida EU:n tasolta. Tällaiseen suuntaan SAK ei kuitenkaan ole ollut valmis menemään. Eduskuntavaalien valmisteluissa SAK lähti liikkeille siitä, että ehdolle eri puolueiden listoille saataisiin mahdollisimman paljon palkansaajataustaisia henkilöitä ja että vaalien alla käytäisiin vilkasta keskustelua palkansaajille tärkeistä asioista. SAK:n vaalikauden tavoite kiteytettiin sloganiin ”työn ja sen tekijän puolesta”. Vuoden aikana SAK linjasi omia tavoitteitaan muun muassa työllisyyteen, kasvu- ja elinkeinopolitiikkaan, verotukseen sekä harmaan talouden torju- miseen. Näiden puheenvuorojen punaisena lankana oli työllisyys ja oikeu- denmukaisuus. SAK:n jäsenmäärä pysyi vuoden aikana suunnilleen ennallaan eli hieman yli miljoonassa. Liittorakenteissa edettiin edelleen kohti suurempia liittoko- konaisuuksia. SAK:laisen perheen sisällä haettiin hyvässä yhteishengessä nykyaikaan sopivaa työnjakoa keskusjärjestön ja liittojen välille sekä selvi- teltiin jäsen- ja sopimusrajoja. Myös kesän 2011 edustajakokouksen val- mistelut kuuluivat vuoden työlistalle. Tätä työtä pohjusti erityisesti järjestön oma tulevaisuuspuheenvuoro. Lauri Lyly puheenjohtaja
  • 5.
    4 SAK ·Toimintakertomus 2010 1 YHTEISKUNNALLISET JA JÄRJESTÖLLISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Sopimuspoliittinen tilanne Vuosi 2010 oli sopimustoiminnassa monelta kannalta erittäin vilkas ja haas- tava. Vuoden täyttivät tehokkaasti sopimusneuvottelut keväällä, sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen, keskustelu työtaisteluoikeuden rajaa- misesta sekä sopimus- ja järjestörajakiistojen ratkaiseminen. Lisäksi kes- kusteltiin yleissitovien ja normaalisitovien työehtosopimusten välisestä suh- teesta, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) palkka-ankkurista ja SAK:laisen sopimuskoordinaation kehittämisestä. Apulaisoikeuskanslerin lausuntopyynnön johdosta perustettiin kolmikantai- nen työryhmä pohtimaan yhdenvertaisuuden ja työehtosopimusoikeuden välistä suhdetta. Apulaisoikeuskansleri ei tyytynyt työ- ja elinkeinoministeri- ön ja valtiovarainministeriön selvitykseen siitä, että työehtosopimusosapuo- lilla olisi työehtosopimuslain 4 § 3 momentin perusteella oikeus tehdä eri- tasoisia järjestäytymiseen perustuvia työehtosopimuksia. 1.2 Kolmikantayhteistyö ja eduskuntavaalien lähestyminen Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin valmistautuminen alkoi jo keväällä 2010. Valmistautumista ohjasi viime eduskuntavaalikampanjoinnin kokemuksista tehty raportti, jonka mukaan muun muassa liittojen kanssa tehtävää yhteis- työtä tällaisissa kampanjoinneissa pitää edelleen vahvistaa. Raportissa todettiin, että kampanjointia ja palkansaajille tärkeiden asioiden esillä pitämistä valtiollisten vaalien alla on edelleen syytä pitää mukana SAK:n toiminnassa. Vuoden aikana suunniteltiin kampanjoinnin päälinjat ja myös toteutettiin suuri osa asioista. Neuvotteluja työurien pidentämisen keinoista jatkettiin työelämäryhmässä ja eläkeneuvotteluryhmässä tammikuun 2010 loppuun asti. Työelämäryhmä sai aikaan yksimieliset esitykset muun muassa työkyvyttömyyden ennalta ehkäisemiseksi sekä työterveyshuollon saatavuuden parantamiseksi ja koulutustakuun toteuttamiseksi. Eläkeneuvotteluryhmässä sopu kaatui vii- me kädessä EK:n vaatimukseen ikääntyvien työttömien toimeentuloturvan heikentämisestä. Maan hallitus otti uudelleen esille vaatimuksen vanhuuseläkeiän alarajan nostamisesta, jota ay-liike ei edelleenkään hyväksynyt. Neuvottelujen jäl- keen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen johto sopi 11.3.2010 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman (KTT) valmistelusta kolmikantaisissa työryhmissä syyskuun 2010 puoleenväliin mennessä. Ohjelmaa valmistelemaan asetettiin seuraavat kuusi työryhmää: (1) tuotta- vuuden parantaminen, (2) julkisen sektorin tuottavuus, (3) työllisyyden pa-
  • 6.
    SAK · Toimintakertomus2010 5 rantaminen ja työttömyyden ehkäisy, (4) ostovoima ja kilpailukyky, (5) työ- urat ja (6) työttömyysvakuutusrahaston talous. Työuratyöryhmän työn käynnistyi muita työryhmiä hitaammin muun muassa siksi, että sille ei tahtonut löytyä vetäjää. Työryhmän toimeksiantoa laajen- nettiin siten, että sen tuli kartoittaa vaihtoehtoja paitsi keskimääräisen eläk- keelle siirtymisiän nostamiseksi ja työurien pidentämiseksi myös eläketur- van riittävän tason ja työeläketurvan kestävän rahoituksen turvaamiseksi. Samalla työuratyöryhmän aikataulu irrotettiin muusta Kestävän talouskas- vun ja työllisyyden ohjelman valmistelusta. Työryhmien työssä SAK rakensi yhteistyötä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa. Työryhmien raportteihin saatiin monin osin myös SAK:n tavoitteita sivuavia esityksiä. Esitykset jäivät kuitenkin yleiselle tasolle. Julkisen sekto- rin tuottavuus -työryhmässä EK pyrki hallituksen edustajien tuella sanele- maan julkiselle sektorille määrälliset tuottavuustavoitteet. Ostovoima- ja kil- pailukyky -työryhmässä EK esti kokonaan palkkapolitiikan käsittelyn ja tuki valtionvarainministeriön veropoliittisia linjauksia. Työllisyystyöryhmässä hal- lituksen puolelta tuotiin viime tipassa mukaan sosiaaliturvaa heikentäviä esityksiä, jotka kuitenkin SAK:n toimin torjuttiin. Konkreettisimmat esitykset teki työttömyysvakuutuksen rahoitusta käsitellyt työryhmä, jossa valmistel- tiin muutokset työttömyysvakuutusrahaston puskurin suurentamiseksi ja työttömyysvakuutusmaksujen määrittämiseksi. Syyskuun aikana neuvoteltiin työryhmien raporttien ongelmakohdista. SAK:n hallitus edellytti muutoksia muun muassa verotusta ja julkisen sekto- rin tuottavuutta koskeviin linjauksiin. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen johtajat julkistivat lokakuussa Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjel- man, mutta työuratyöryhmä jatkoi työtään vielä sen jälkeenkin. 1.3 Liittorakenteiden kehitys Vuoden 2010 alusta aloitti toimintansa Kemianliiton ja Viestintäalan ammat- tiliiton yhdistymisen myötä syntynyt Teollisuuden ammattiliitto TEAM. Li- säksi Rautatieläisten Liitto ja JHL allekirjoittivat yhdentymissopimuksen marraskuussa niin, että yhdentyminen saatetaan päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Myös kuljetusalojen liittojen yhteistyöneuvottelut jatkui- vat vuoden aikana tavoiteaikataulun mukaisesti. SAK solmi yhteistyösopimukset kahden liiton kanssa: Suomen Lennonjoh- tajien yhdistyksen sekä Ilmailutietotekniset ry:n. Yhteistyösopimukset ovat vuoden mittaisia. Vuoden aikana selvitetään liittojen edellytykset SAK:n täysjäsenyydelle. 1.4 Jäsenkehitys SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärätietojen seuraamisessa tapahtui merkittävä muutos, kun vuoden 2010 alusta tietoja ryhdyttiin keräämään neljännes- vuosittain ja siirryttiin sähköiseen tiedonsiirtoon. Muutoksen myötä pysty- tään seuraamaan ajantasaisemmin esimerkiksi jäsenhankintakampanjoiden vaikutusta jäsenmäärien kehitykseen.
  • 7.
    6 SAK ·Toimintakertomus 2010 Vuoden 2010 aikana liittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä putosi 3 397:llä. Ammattiosastojen määrä puolestaan väheni 52:lla. Kehitys noudattelee yleistä työelämän rakennemuutosta: teollisuusliittojen jäsenmäärä laski ja yksityisen palvelusektorin ja julkisen sektorin kasvoi. Työttömyyskassasta päivärahaa saavien määrä pieneni vuoden aikana 28 230:lla ja oli vuoden lopussa 83 387. 1.5 Työelämän kehitys Työelämän laadussa vuosittaiset muutokset ovat yleensä pieniä. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan vuonna 2010 tapahtui lievää positiivista kehitystä työelämän laadussa. Talouden taantuman myötä työ- elämän laatu oli kuitenkin aiemmin heikentynyt, mikä näkyi erityisesti epä- varmuuden lisääntymisenä. Myös vuonna 2010 epävarmuuden kokeminen oli yleistä. Työelämä oli yleisesti ottaen huonommassa tilassa kuin ennen taantumaa, vaikka sen laatu olikin edellisvuotta parempi. Taantuman aikana työtapaturmien määrä väheni voimakkaasti työn määrän vähenemisen myötä. Tuotannollisen toiminnan elpyessä ja työn määrän li- sääntyessä työtapaturmissa tapahtui jälleen käänne huonompaan suun- taan: työtapaturmien määrä kääntyi vuoden 2010 aikana noin viiden pro- sentin kasvuun edellisvuoteen verrattuna.
  • 8.
    SAK · Toimintakertomus2010 7 2 EDUNVALVONNAN JA TOIMINNAN PAINOPISTEET 2.1 Työllisyyden edistäminen Vuonna 2009 tapahtunut Suomen kansantuotteen romahdus lisäsi työttö- myyttä ja erityisesti lomautuksia. Talouden kääntyessä vähitellen nousuun oli vaarana elvytyksen liian aikainen lopettaminen. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyikin selvään kasvuun, vaikka työttömyys muuten pysyi ennustettua matalammalla tasolla. SAK painotti kannanotoissaan elvytyksen jatkami- sen ja erityisesti aktiivisen työvoimapolitiikan tärkeyttä. SAK:n tavoitteissa korostui myös kasvua ja työllisyyttä tukeva verouudistus, aktiivinen kasvu- strategia ja työntekijöiden muutosturvan parantaminen. SAK julkaisi vuoden aikana omat ehdotuksensa työllisyyden parantamisek- si. SAK teki myös selvityksen paperi- ja sellutehtaista irtisanottujen työnte- kijöiden työurien kehityksestä yhteistyössä Paperiliiton kanssa. Kyselyyn vastanneista vain alle kolmannes oli löytänyt uutta työtä. Erityisesti ikäänty- villä työttömillä oli suuria vaikeuksia löytää uutta työtä. Harmaan talouden aiheuttamat mittavat taloudelliset menetykset nousivat yhteiskunnalliseen keskusteluun. SAK valmisteli omat esityksensä harmaan talouden torjumiseksi. Niiden mukaan harmaata taloutta torjutaan parhaiten valvontaa tehostamalla, lainsäädäntöä tiukentamalla ja ammattiliittojen oi- keuksia lisäämällä. Harmaa talous polkee työntekijöiden oikeuksia ja vaike- uttaa rehellisten yrittäjien toimintaa – puhumattakaan sen aiheuttamista mil- jardiluokan taloudellisista menetyksistä. Hallitus, työmarkkinajärjestöt sekä eräät muut järjestöt julkaisivat yhteisen suosituksen, jonka tavoitteena on edistää työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Myös työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus jäsenliitoille työpaikalla tapah- tuvasta oppimisesta päivitettiin vuoden aikana. Keskusjärjestöt suosittele- vat jäsenliitoille, että työssä oppimisen pelisäännöistä sovitaan alakohtai- sissa työehtosopimuksissa. Lisäksi vuoden lopussa uusittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta ”Tutustu työelämään ja tienaa” vuo- sille 2011–2013. Järjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen, että ne edistäisivät koululaisten kesäharjoitteluohjelman toteutumista ja sopisivat sitä koskevis- ta kirjauksista alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Ohjelman idea on saada koululaisille kahden viikon tutustumisjaksoja työelämään. Ajalta maksetaan palkkana 320 euron korvaus. 2.2 Sopimuskierroksen koordinointi Hajaantunut sopimuskierros toi keväällä 2010 usealla alalle työtaisteluva- roituksia, ja joillakin aloilla sopimuksen syntyminen vaati myös työtaistelui- ta. Kireimmäksi muodostuivat ahtaajien sopimusneuvottelut. Niissä työnan- tajapuoli käytti kahteen otteeseen ns. turvaamistoimia eli pyrki hajottamaan lakon oikeuden antamilla uhkasakkopäätöksillä. Myöhemmin keväällä elin-
  • 9.
    8 SAK ·Toimintakertomus 2010 tarvikealan työtaistelut saivat työnantajan julistamaan myötätuntotyösulun leipomoalalle. Edellä kuvatut piirteet leimasivat epävakaita työmarkkinoita keväällä. Työn- antajat pyrkivät voimakkaalla propagandallaan vaikuttamaan siihen, että mielipide kääntyisi työntekijöitä vastaan. Niin ei kuitenkaan käynyt. Neuvottelukierroksen tuloksena tehtyjen sopimusten kesto vaihteli puoles- tatoista vuodesta kolmeen vuoteen. Lähes kaikissa sopimuksissa palkoista sovittiin vain vuodeksi, koska epävarma markkinatilanne ei osapuolten nä- kemysten mukaan antanut mahdollisuutta sopia työvoimakustannuksista pidemmäksi aikaa. Liittojen tukeminen neuvotteluissa SAK pyrki omalla viestinnällään tukemaan neuvottelevia liittoja ja kumoa- maan lähinnä EK:n voimakkaat puheet laittomista lakoista. SAK:n sopimus- valiokunta kokoontui keväällä viikoittain seuraamaan neuvottelujen etene- mistä. Neuvotteluissa tuli esiin EK:n erittäin voimakas sisäinen koordinaa- tio: vaikka työnantajaliitto olisi päässyt neuvottelutulokseen, se voitiin ”kaa- taa” EK:n hallituksen painostuksen takia. EK pyrki pitämään kaikin keinoin kiinni lanseeraamastaan ”palkka-ankkurista”. Se vaikeutti merkittävästi neuvotteluja ja sai aikaan häiriöitä työmarkkinoilla. SAK ja sen jäsenliitot olivat valmistelleet tiettyjä sopimustavoitteita neuvot- teluja varten. Muun muassa palkallisen isyysvapaan saaminen sopimuksiin onnistui erittäin hyvin. Myös vähimmäispalkan nostaminen taulukoissa 1500 euron tasolle edistyi. Lainsäädäntöön vaikuttaminen osoittautui vaike- aksi: esimerkiksi pätkätyöntekijöiden asemaa ei saatu parannettua liittota- son neuvottelujen kautta. Keväällä alettiin valmistella myös tiiviimpää SAK:laista palkkakoordinaatio- ta. Ideointia varten koottiin ekonomistien ja neuvottelijoiden ryhmä. Toteut- tamiskelpoiseksi ideaksi todettiin palkkakehityksen tiivis seuraaminen ja sen suhteuttaminen ostovoima- ja tuottavuusodotuksiin. Täten jokaiselle lii- tolle pystyttiin antamaan faktatietoa menneestä sekä tulevasta talouden ja palkkojen kehityksestä. Näiden tietojen perusteella pyritään takaamaan palkansaajien kannalta vähintään riittävä ostovoiman kehitys. Syksyllä ide- aa käytiin läpi SAK:n hallituksessa, ja tilastoaineiston esittäminen pyrittiin toteuttamaan seuraavan talven neuvottelukierroksella. Neuvottelujärjestelmän kehittäminen Kevään aikana palkansaajajärjestöt saivat yhdessä työnantajien kanssa valmiiksi esitykset sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Neu- vottelutulos saatiin aikaan 15.6.2010, ja SAK:n hallitus hyväksyi sen toi- meenpanon. SAK:n hallitus halusi kuitenkin jättää varauman työehtosopi- muslain avaamisen osalta. Palkansaajajärjestöt ja EK luonnostelivat toimeksiantoa sopimusjärjestel- män kehittämiseksi, mutta lopulta SAK:n ja STTK:n hallitukset hylkäsivät kolmikantaisen työryhmän työn aloittamisen. EK:n toiminta työtaisteluoi- keuden rajoittamiseksi ja palkka-ankkurin asettaminen olivat luoneet työ-
  • 10.
    SAK · Toimintakertomus2010 9 markkinoille epäluottamuksen, eivätkä palkansaajat olleet valmiita luotta- musta vaativaan työehtosopimusoikeuden perustyöhön. 2.3 Työurien pidentäminen Tavoite työurien pidentämisestä on ollut työmarkkinajärjestöjen yhteinen jo yli parikymmentä vuotta. Sen sijaan kestävistä keinoista työurien pidentä- miseksi ollaan eri mieltä. SAK korostaa työkyvyn ja osaamisen ylläpitoa, koulutusta, kuntoutusta sekä työelämän kehittämistä sellaiseksi, että se tu- kee jaksamista. Elinkeinoelämän keskusliiton linjana on eläkeiän nostami- nen ja muut eläkkeitä koskevat heikennykset. Tämä tuttu asetelma oli esillä tammikuun 2010 loppuun jatkuneissa työura- neuvotteluissa, joissa eläkeneuvotteluryhmän työ päättyi erimielisyyteen EK:n vaatiessa joko päätöstä eläkeiän nostosta tai ikääntyvien työttömien lisäpäivärahaoikeuden poistamista. Päinvastoin kuin eläkeneuvotteluryhmässä, työmarkkinajärjestöjen työelä- mätyöryhmässä saatiin aikaan yksimielinen raportti tammikuussa 2010. Työryhmä teki lukuisia esityksiä työterveyshuollon kattavuuden ja vaikutta- vuuden parantamisesta, työttömien terveystarkastuksien toteuttamisesta, työhyvinvoinnin edistämisestä, nuorten koulutustakuun toteuttamisesta, opintojen keskeyttämisten vähentämisestä sekä työelämä- ja työsuojelutie- touden lisäämisestä opetusohjelmiin. SAK ja muut palkansaajajärjestöt esit- tivät myös työntekijöiden oikeuksien laajentamista työaikajärjestelyissä, mutta tästä asiasta työnantajapuoli kieltäytyi neuvottelemasta. Työelämäryhmän esitysten jatkovalmistelua varten sosiaali- ja terveysmi- nisteriö asetti kaksi työryhmää työstämään työterveyshuollon vaikuttavuu- den parantamista ja varhaista puuttumista työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti lisäksi työryhmän valmistelemaan työttö- mien työterveyshuollon järjestämistä. Näiden keväällä 2010 nimitettyjen kolmikantaisten työryhmien työ jatkui vuoden 2011 puolelle. Niiden työtä seurattiin SAK:n valiokunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei työmarkki- najärjestöjen vetoomuksista huolimatta käynnistänyt kolmikantaista valmis- telua työelämäryhmän esittämistä esimerkiksi koulutustakuuseen ja työ- elämätietouteen liittyvistä asioista. Kysymys keskimääräisen eläkkeelle jäämisiän noususta sisällytettiin työ- uratyöryhmän tehtäviin, kun hallitus ja työmarkkinajärjestöjen johto sopivat Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmistelusta. Työuratyö- ryhmän työ pääsi käyntiin viiveellä kesäkuussa 2010 sen jälkeen, kun sen toimeksiantoa oli laajennettu koskemaan kolmea toisiinsa liittyvää kokonai- suutta: (1) keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä ja työurien pituus, (2) elä- ketason riittävyys sekä (3) työeläketurvan rahoituksen kestävyys. Työryh- män tehtävänä oli vaihtoehtoisten keinojen ja niiden vaikutusten kartoitus, ei esitysten teko. Työryhmä teetti laskelmat yhteensä 38 vaihtoehdon vai- kutuksista eläkemenojen ja -maksun, eläkkeiden tason ja työurien kehityk- seen. Lisäksi laskettiin, miten eri vaihtoehdot kohtelevat eri sukupolvia. SAK toimi työuratyöryhmässä aktiivisessa yhteistyössä muiden palkansaa- jien keskusjärjestöjen kanssa. Palkansaajapuoli korosti työuratyöryhmäs- säkin työelämän kehittämistä, työkyvyttömyyden ehkäisyä ja osaamisen yl-
  • 11.
    10 SAK ·Toimintakertomus 2010 läpitämistä parhaina keinoina työurien pidentämiseksi. EK taas halusi las- kettavaksi vain vaihtoehtoja, joilla alennetaan tarvetta eläkemaksujen koro- tuksiin eläkkeitä heikentämällä. Palkansaajajärjestöjen aloitteesta työuratyöryhmä asetti myös pienryhmän selvittämään, miten rahastointivaihtoehtoja kehittämällä voitaisiin vahvistaa TyEL-järjestelmän (työntekijän työeläkelaki) rahoitusta. Pienryhmässä pal- kansaajajärjestöjen yhteinen edustaja oli SAK:sta. Työuratyöryhmä työskenteli tiiviisti syyskauden 2010, ja työryhmän raportin viimeistely jatkui vielä pitkälle seuraavan vuoden puolelle. SAK:n hallitus seurasi tiiviisti työuratyöryhmän työtä ja kävi tarvittaessa evästyskeskusteluja. Samoin SAK:n sosiaalivaliokunta sai lähes joka koko- uksessa selostuksen valmistelutilanteesta. Asiaa käsiteltiin myös muissa valiokunnissa. 2.4 Palkansaajien sosiaalisen turvallisuuden parantaminen Pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen  Valmisteltiin määräaikaisten sopimusten tekemisedellytysten muutosta Työsopimuslakiin. Muutoksen syynä oli korkeimman oikeuden antama tuo- mio (KKO 2010:11), jonka mukaan päiväkodilla oli oikeus tehdä henkilös- tönsä kanssa määräaikaiset työsopimukset, koska kunta oli ainoana palve- lujen ostajana päättänyt vuosittain päiväkotipalvelujen ostamisesta kysei- sen päiväkodin kanssa. Muutoksen on tarkoitus estää vastaavanlaisten ti- lanteiden syntyminen tulevaisuudessa. Lisäksi käynnistettiin Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelä- mään -hanke. Maaliskuussa käynnistyneen hankkeen tavoitteena on saada aikaan työn tekijöiden yhdenvertainen asema, oikeudet ja kohtelu lainsää- dännössä ja sopimuksissa riippumatta työn teettämisen ja tekemisen tavas- ta. Tavoitteena on myös kehittää edunvalvontaan ja laajemminkin yhteis- kuntaan epävarmuutta poistavia ja toimeentuloa turvaavia mekanismeja. Hankkeessa hyödynnetään tutkimustietoa muuttuneesta työn teettämisen ympäristöstä sekä kehitetään tilastointia yhteistyössä Palkansaajien tutki- muslaitoksen kanssa. Lisäksi on analysoitu työmarkkinaympäristön muu- tosta ja kehittämistarpeita ja arvioitu työehtosopimusten pätkätyövaikutuk- sia. On pyritty vaikuttamaan työn teettämisen muodoista käytävään yhteis- kunnalliseen keskusteluun. Hankkeessa on tuotettu artikkelikokoelma Yksin sovittu. Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka. Työttömyysturvan uudistaminen SAK oli mukana valmistelemassa monia työttömyysturvaa koskevia laki- muutoksia. Osasta sovittiin sosiaaliturvan uudistamista pohtineessa SATA- komiteassa. Vuonna 2010 astui voimaan myös työmarkkinajärjestöjen väli- sessä sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittuja työttömyysturvan muutoksia. SAK:n, liittojen ja työttömyyskassojen yhteisessä työttömyysturvaprojektis- sa jatkettiin SAK:laisen ay-liikkeen sisäistä työttömyysturvan ongelmakohti-
  • 12.
    SAK · Toimintakertomus2010 11 en ja uudistustarpeiden selvitystyötä. Projektissa valmisteltiin työttömyys- kassojen toimintaan sekä työttömyysturvaan ja sen rahoitukseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Tarkoituksena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää työt- tömyysturvaa. Syvä talouden taantuma sekä lomautusten ja työttömyyden lisääntyminen johtivat Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin nopeaan alenemi- seen. Vaarana oli rahaston velkaantuminen. Kolmikantainen työryhmä val- misteli lakiesityksen suhdannepuskurin enimmäismäärän suurentamisesta. SAK:n pitkään vaatima puskurin kasvattaminen turvaa aiempaa paremmin työttömyysetuuksien maksamisen erilaisissa suhdannetilanteissa. SAK:n asiantuntijat julkaisivat työtä ja sosiaaliturvaa koskevan "Työlinjalla"- pamfletin syksyllä 2010. Työntekijäin ryhmähenkivakuutusehtojen muutokset Ryhmähenkivakuutusneuvotteluissa saatiin tauon jälkeen aikaan vuoden 2011 vakuutusehtoja koskevia muutoksia. Euromääräisiä etuuksia korote- taan 1,4 prosenttia, ja ehdoissa mainittu vakuutuksen voimassaolon lak- kaamisen liittyvä 65 vuoden ikäraja muutetaan 68 vuoteen. Työeläketurvan tason, rahoituksen ja toimeenpanon turvaaminen Työeläketurvaa koskevia asioita valmisteltiin etupäässä työuratyöryhmäs- sä. Työryhmässä käsiteltiin eläketurvan tason ja rahoituksen kehitystä. Lisäksi SAK:n edustajat osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtyyn eläkelakien lainmuutosten valmisteluun. SAK vastusti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa työeläkelakien yrittäjämääri- telmän muutosta, koska se merkitsee muun muassa vakuutettujen siirtä- mistä työntekijän eläkelain piiristä yrittäjäeläkelakien piiriin. Tästä huolimat- ta hallitus antoi esityksen eduskunnalle, ja rikkoi siten periaatetta, jonka mukaan työeläkemuutokset viedään eteenpäin vain kolmikannassa yksi- mielisesti valmisteltuina. Tämän palkansaajakeskusjärjestöt totesivat myös yhteisessä eduskunnalle antamassaan lausunnossa. Toimintavuoden aikana valmisteltiin myös SATA-komitean esitys takuu- eläkkeestä. SAK antoi lausuntonsa sekä lakiluonnoksesta että eduskunnal- le annetusta hallituksen esityksestä. Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä tehtiin esitys vuonna 2011 perittävistä TyEL-maksuista ja vanhuuseläkerahastojen täydennyk- sestä. SAK oli mukana tekemässä näitä päätöksiä. Vuoden aikana päättyi myös työeläkejärjestelmän vakavaraisuutta koske- van työryhmän työ. SAK oli mukana sekä laajassa työryhmässä että työ- markkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä. Työryhmä esitti monivaihei- sesti valmisteltavia muutoksia työeläkelaitosten vakavaraisuussäännösten kehittämiseksi. Tavoitteena on saada vakavaraisuussäännökset selkeiksi, joustaviksi ja turvaaviksi sekä suhdannevaihteluja ennakoiviksi. Ensimmäi- sen vaiheen lakimuutokset valmisteltiin vuonna 2010.
  • 13.
    12 SAK ·Toimintakertomus 2010 Työeläkejärjestelmän kilpailua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön ve- tämä selvittely päätettiin toimintavuoden aikana. Se ei johtanut hallituksen esitysten valmisteluun, koska sosiaali- ja terveysministeriön taholta esitetyt vaihtoehdot eivät saaneet työmarkkinajärjestöjen tukea. Myös suurin osa eläkelaitoksista vastusti niitä. Euroopan unionin komissio julkaisi vuonna 2010 eläkepolitiikan vihreän kir- jan. Riittävien, kestävien ja turvattujen eläkejärjestelmien kehittämistä tar- kastelleessa kirjassa käsiteltiin työurien pituutta, eläkkeelle siirtymistä sekä eläketurvan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. SAK osallistui aktiivises- ti Suomen hallituksen vihreää kirjaa koskevan kannan muodostamiseen EU-jaostoissa korostaen sitä, että eläkepolitiikasta päättämisen pitää pysyä jatkossakin kansallisessa päätöksenteossa. SAK oli kuultavana asiasta eduskunnassa ja teki myös pohjaesityksen palkansaajajärjestöjen yhtei- seksi lausunnoksi EU:n komissiolle. Vuoden lopulla julkiseen keskusteluun nousivat työeläkeyhtiöiden johtajien kohtuuttoman avokätiset palkitsemisjärjestelmät, hallinnon jäsenten palkkiot sekä erityiskysymyksenä kokouspalkkioiden TyEL-vakuuttaminen. SAK to- tesi julkisesti, että palkkioiden määräytymistä on tarpeen arvioida uudelleen ja että SAK olisi valmis luopumaan palkkioiden TyEL-vakuuttamisesta. Aikuiskoulutuksen vahvistaminen Hallituskauden aikana toteutettiin ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulu- tuksen kokonaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä työelämän tar- peisiin vastaavaa ammatillista aikuiskoulutusta. Koulutusmahdollisuuksia onkin lisätty jonkin verran. Työmarkkinoiden kannalta aikuiskoulutuksen suurimman haasteen muodostavat vähäisellä tai vanhentuneella koulutuk- sella työssä olevat ja työtä hakevat. Osana uudistusta ehdotettiin koulutuspaikkojen lisäämistä tutkintoa vailla oleville aikuisille ja opiskelijamaksujen poistamista heiltä. Lisäksi ehdotettiin oppilaitoksille mahdollisuutta saada erityistukea tutkintoa vailla olevien ai- kuisten kouluttamiseen. Nämä SAK:n keskeiset tavoitteet ovat kuitenkin jääneet toteuttamatta määrärahojen puuttumisen takia. Ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistuksen merkittävin saavutus oli koulu- tuksen aikaisten toimeentuloetuuksien parantaminen. Aikuiskoulutustuki nousi elokuun alussa työttömyysajalta maksettavan työttömyyspäivärahan tasolle. Kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttävä voi saada tu- kea 18 kuukaudeksi. Opintojen takia osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijäl- le voidaan nyt maksaa myös soviteltua aikuiskoulutustukea. Työttömyyden aikaiseen opiskeluun tuli vuoden 2010 alusta lähtien vain yksi tuki, joka on sosiaalitupon linjausten mukaisesti aktiiviajan työttömyys- päivärahan suuruinen. Työtön voi hakeutua omaehtoiseen koulutukseen samoin ehdoin kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen. Molemmat etuusuu- distukset ovat lisänneet aikuisten opiskelua jopa ennakoitua enemmän. Lapsiperheiden aseman parantaminen Sosiaali- ja terveysministeriön perustama vanhempainvapaatyöryhmä työs- kenteli koko vuoden 2010, ja määräaikaa jatkettiin helmikuun 2011 lop-
  • 14.
    SAK · Toimintakertomus2010 13 puun. Työryhmän tehtävänä oli selvittää vanhempainvapaajärjestelmän laa- jan uudistamisen mahdollisuudet. Työn tavoitteeksi oli asetettu vanhem- muuden tukeminen, isien kannustaminen nykyistä enemmän perhevapai- den pitoon sekä vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisen parantaminen. SAK:n tavoitteena työryhmässä oli muun muassa joustavoittaa perhevapai- ta, pidentää vanhempainvapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää vuoden, sekä parantaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista osittaista hoitora- haa korottamalla. Tavoitteena oli myös lisätä isien perhevapaiden käyttöä ja turvata lapsiperheille kohtuuhintaiset päivähoitopalvelut. Vuoden 2010 aikana SAK vaikutti työryhmässä tavoitteidensa mukaisesti. Työtä käsiteltiin muun muassa sosiaalivaliokunnan, oikeudellisen valiokun- nan ja tasa-arvovastaavien kokouksissa. Lisäksi järjestettiin erillinen työpa- ja, jossa käytiin läpi työryhmän työtä sekä nykyisten perhevapaiden ja nii- den rahoituksen perusteita. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamista jatkettiin kolmikan- taisesti ns. TAU-2-työryhmässä. Lainsäädännön yleiset uudistamisperiaat- teet on kirjattu TAU-1-vaiheen työryhmämietintöön. Valmistelutyön ohessa on jo uudistettu haittaluokitusta ja haittarahaa sekä vakuutusmaksusäänte- lyä koskevaa lainsäädäntöä alatyöryhmien valmistelemana. Työsuojelu Työmarkkinaosapuolet sopivat yhteisten tiedotusseminaarien järjestämises- tä osana EU-tason kaksikantaista vuonna 2007 allekirjoitettua sopimusta työväkivallasta ja häirinnästä. Tilaisuuksia varten julkaistiin yhteinen esite Hyvä käytös sallittu – epäasiallinen kohtelu kielletty. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä työturvallisuuskeskuksen kanssa. Työmarkkinaosapuolet jatkoivat sosiaali- ja terveysministeriön koor- dinoimana selvittelyä mahdollisuudesta antaa lakiin yksityiskohtaisempia väkivallan uhkaa koskevia määräyksiä. Järjestettiin tiedotustilaisuuksia, joi- den yhteydessä kerättiin osallistujien kokemuksia lainsäädännön käytännön toteutumisesta työpaikkatasolla. SAK osallistui vuoden aikana useisiin EU:n työturvallisuutta ja työterveyttä käsitteleviin elimiin, työryhmiin ja seminaareihin. Työryhmät arvioivat voi- massa olevaa EU:n työsuojelustrategian toteutumista jäsenmaissa ja val- mistelivat uutta tuki- ja liikuntaelinsairauksia ehkäisevää direktiiviä. SAK järjesti syyskuussa ETUIn vuosittaisen työsuojelua käsittelevän työ- seminaarin, jossa oli osallistujia 22 jäsenmaasta. Lokakuussa SAK järjesti 20. työympäristöseminaarin. Vuonna 2010 SAK:n ja sen jäsenliittojen erityisenä painopisteenä työsuoje- lussa oli seurata osana uutta aluehallintovirastoa toimivien työsuojeluval- vontaviranomaisten toimintaa.
  • 15.
    14 SAK ·Toimintakertomus 2010 2.5 Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen Ennakoivan EU-edunvalvonnan kehittäminen SAK on vaikuttanut aktiivisesti Euroopan ammatillisessa yhteisjärjestössä EAY:ssä ja EU:n kolmikantaisissa elimissä. EAY keskittyi vuonna 2010 eri- tyisesti talouskriisiin. SAK:n EU-asiantuntija on keväästä 2010 lähtien työskennellyt osittain pal- kansaajajärjestöjen EU-edustustossa FinUnionsissa. Näin on voitu lisätä FinUnionsin koulutus- ja alustustilaisuuksia kotimaassa. Lisäksi EU-asioita on valotettu kolumnien ja asiantuntijakirjoitusten avulla. Euroopan parlamentin jäsenten kanssa tehty yhteistyö on tuottanut tulok- sia. Parlamentissa on saatu koottua eri poliittisten ryhmien palkansaaja- taustaisia edustajia, joiden muodostama enemmistö on toiminut vastapai- nona komission ja neuvoston markkinaliberalismille. Pohjoismainen yhteistyö ja Itämeren alueen yhteistyö SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly oli Pohjolan Ammatillisen Yhteisjärjestön PAY:n puheenjohtaja vuonna 2010. SAK:n edustajat ovat osallistuneet PAY:n hallituksen, Eurooppa-valiokunnan sekä työryhmien kokouksiin. Yh- teisjärjestön toimintaa päätettiin suunnata uudelleen siten, että perinteiseen Pohjola-yhteistyöhön panostetaan aikaisempaa enemmän. SAK onkin edel- leen vahvistanut yhteistyötä pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa. On myös osallistuttu aktiivisesti Itämeren ay-verkoston BASTUNin toimintaan. Globaali edunvalvonta Työntekijöiden etuja on valvottu maailmanlaajuisesti yhteistyössä ay- liikkeen maailmanjärjestön ITUCin kanssa. SAK on keskittynyt erityisesti ammattiyhdistysoikeuksien puolustamiseen muun muassa tukemalla ITUCin maailmanlaajuisen ay-oikeuksien loukkauksia käsittelevän raportin julkaisua ja tiedottamalla siitä. ITUCin edustajakokous pidettiin Kanadassa kesäkuussa 2010. Sen keskei- sin teema oli talous- ja työllisyyskriisi. Kokouksessa hyväksyttiin teemara- portti: Nyt on ihmisten vuoro – kriiseistä globaaliin oikeudenmukaisuuteen sekä 13 päätöslauselmaa. SAK:n kansainvälisten asioiden johtaja valittiin ITUCin hallitukseen varajäseneksi, ja SAK:n talousjohtaja valittiin jatka- maan ITUCin tilintarkastajana. Yhteistyö OECD:n neuvoa-antavan ay-komitean TUACin puitteissa on jat- kunut. Talouskriisi oli keskeisesti myös TUACin työn painopisteenä.     Myös vaikuttaminen Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa on tärkeä osa SAK:n kansainvälistä työtä. ILO:n työkonferenssi kokoontui kesäkuussa Genevessä. Siellä käsiteltiin työllisyyttä, yleissopimusten ja suositusten so- veltamista, suosituksen hyväksymistä aiheesta HIV/AIDS työelämässä se- kä kotitaloustyöntekijöiden työoloja. Työelämän perusoikeuksien julistuksen seurantaan liittyvä globaali raportti käsitteli lapsityötä.
  • 16.
    SAK · Toimintakertomus2010 15 Kansainvälinen ay-yhteistyö Globaalissa maailmassa on tärkeää, että SAK:lla on hyvät kahdenväliset suhteet eri maiden ammattiyhdistysliikkeeseen. Vuoropuhelua on jatkettu myös Kiinan ay-keskusjärjestön ACFTU:n kanssa. SAK järjesti Helsingissä syksyllä 2010 järjestyksessään neljännen kurssin Kiinan ay-keskusjärjestön aktiiveille yhteistyössä ILO:n kanssa. Teemoina olivat muun muassa ay- oikeudet ja työehtosopimustoiminta. SAK vastaanotti myös monia ay- ja kolmikantadelegaatioita eri maista. Vie- raita kiinnostivat SAK:n kannat esimerkiksi talous- ja työllisyyskriisiin, elä- keasioihin, työttömyysturvaan sekä koulutukseen. Valmistautuminen eduskuntavaaleihin ja vaikuttaminen tulevaan hallitusohjelmaan Alkuvuodesta eduskuntavaaleihin valmistautuminen painottui palkansaaja- taustaisten ehdokkaiden etsimiseen. Heitä haluttiin mahdollisimman paljon mukaan eri puolueiden mahdollisiin jäsenäänestyksiin ja sitä kautta varsi- naisiksi ehdokkaiksi. Vaaliteemojen ja -tavoitteiden hakemisessa pääpaino oli paikallisella ja alueellisella tasolla. SAK:n jokainen alue tuotti esimerkiksi omat eduskuntavaalitavoitteensa, joita käytettiin jatkovalmistelun pohjana. SAK:n liittojen edustajista koottiin vaalikampanjoinnin ohjausryhmä. Lisäksi SAK:n toimistoon perustettiin oma työryhmä vaalityötä hoitamaan. Nykyhallituksen päätöksistä ja linjauksista laadittiin muistio, jossa arvioitiin, miten hallituksen tekemiset ovat vaikuttaneet palkansaajien elämään. Muis- tiosta tehtiin myös 100 000 kappaleen esitepainos. Myös SAK:n omat vaa- lisivut avattiin, ja perustettiin SAK:n vaalitoiminnalle oma Facebook-yhteisö. Palkansaajataustaisille ehdokkaille järjestettiin vaalikoulutusta sekä sisältö- että kampanjointiasioista. SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2011–2015 hyväksyttiin joulukuun hallituk- sessa. Niiden pohjalta aloitettiin myös järjestön hallitusohjelmatavoitteiden muokkaaminen. Lisää perusteita vaalikampanjoinnille antoi selvitys SAK:laisten äänestys- varmuudesta. TNS-Gallupin tekemän selvityksen mukaan SAK:laisten ää- nestysvarmuus oli vain 46 prosenttia, kun se koko väestössä oli 57 prosent- tia. Neljän vuoden takaiseen verrattuna SAK:laisten äänestysvarmuus oli laskenut 17 prosenttiyksikköä. Vuoden aikana valmisteltiin myös vaalikampanjoinnin loppusuoran tapah- tumia ja toimia. Niitä olivat muun muassa kaikkien eduskuntapuolueiden johtojen tapaamiset, SAK:n oman vaalikoneen avaaminen, kansalaisgallu- pin teettäminen, puoluejohtajien gallupin järjestäminen yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa, yli 50 aluetilaisuuden järjestämi- nen sekä ulkomainonta suurimpien kaupunkien bussipysäkeillä. Media oli kiinnostunut SAK:n kampanjoinnista jo vuoden 2010 puolella. Pe- rinteisessä mediassa suhtautuminen järjestön vaalivaikuttamiseen oli suh- teellisen neutraalia, mutta internetin monilla keskustelupalstoilla suhtautu- misessa oli myös kielteisempiä sävyjä.
  • 17.
    16 SAK ·Toimintakertomus 2010 Kasvu- ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen Talous kääntyi taantuman jälkeen kasvuun. Vuoden 2010 aikana käytiin vil- kasta keskustelua Suomen kasvu- ja elinkeinopolitiikan painopisteistä ja kasvualojen tukemisesta. SAK julkaisi kasvu- ja elinkeinopoliittisen pu- heenvuoron ja järjesti asiasta seminaarin. Puheenvuoroa varten kartoitettiin liittojen näkemyksiä eri alojen tulevaisuudennäkymistä. SAK painotti sitä, että Suomelle tarvitaan kattava kasvustrategia, jolla turvataan tuottavuuden ja työllisyyden kasvu, investointien lisääminen, riittävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset ympäristö ja energiateknologiaan sekä mahdolli- suuksien luominen uusille yrityksille ja kasvualoille. Erityistä huomiota kiin- nitettiin kriisialojen selviytymiseen taantuman yli. SAK vaikutti elinkeino- ja liikennepoliittisten tavoitteidensa toteuttamiseksi eri ministeriöiden työryhmissä sekä kolmikantaisessa kestävän talouskas- vun ja työllisyyden työryhmässä. Asioita valmisteltiin talous- ja elinkeinopo- litiikan valiokunnassa sekä kuljetusalojen neuvottelukunnassa. Vuoropuhe- lua elinkeinopolitiikasta jatkettiin myös työnantajapuolen kanssa. Vuoden aikana valmisteltiin hallituksen luonnonvarastrategia, joka pohjautui biotalouden ja mineraalialan tulevaisuudennäkymiä valmistelleisiin hank- keisiin. SAK:n ja liittojen edustajat osallistuivat näihin valmistelutyöryhmiin. Valtion omistajapolitiikassa jatkettiin SAK:n taustaryhmän työtä ja omistaja- politiikasta vastaavan ministerin tapaamisia. SAK peräänkuulutti kasvua ja työllisyyttä tukevaa aktiivista omistajapolitiikkaa. Kaivosalan kotimaisen omistuksen lisäämiseksi asetettiin selvitysmies, jolle esiteltiin SAK:n ja Me- talliliiton tavoitteet. JHL:n tekemän aloitteen ja jäsenliittojen piirissä tehdyn selvityksen pohjalta päätettiin perustaa SAK:n turvallisuusalan foorumi marraskuussa. Foorumin tehtäväksi määriteltiin SAK:n näkyvyyden ja vaikuttavuuden vahvistaminen yhteiskunnan turvallisuutta koskevassa keskustelussa sekä turvallisuusalan kehitysnäkymien ja alan henkilöstön erityiskysymysten käsittely. SAK järjesti veroseminaarin ja julkisti veropoliittisen puheenvuoron, jossa korostettiin verotuksen uudistamista oikeudenmukaisempaan, työllisyyttä tukevaan ja veronmaksukyvyn huomioivaan suuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti lainsäädännön muutostarpeita yhteiskun- nallisten yritysten perustamiseksi. SAK korosti kommenteissaan sitä, että päätöksenteon julkisten palveluiden kokonaisuudesta tulee säilyä kansan- valtaisen päätöksenteon piirissä. Ilmasto- ja energiapoliittinen edunvalvonta Ilmasto- ja energiapoliittisia asioita käsiteltiin SAK:n ilmasto- ja energiatyö- ryhmässä sekä talous- ja elinkeinopolitiikan valiokunnassa. SAK osallistui ministeriöiden valmistelutyöryhmiin ja jaostoihin. SAK:n edustaja osallistui myös Cancúnin ilmastokokoukseen, jossa sopimustekstiin saatiin ay- liikkeen päätavoite oikeudenmukaisesta siirtymästä. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle tulevaisuusselonteon ilmasto- ja ener- giapolitiikan linjauksista vuoteen 2050. SAK korosti kommenteissaan tule-
  • 18.
    SAK · Toimintakertomus2010 17 vien linjausten työllisyys- ja talousvaikutusten parempaa arviointia. Vuoden aikana päätetyt energiaverojen korotukset osoittivat, että kulutusverojen ko- rotukset kohdistuvat pahimmin pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Eduskunta antoi luvan kahden uuden ydinvoimalan rakentamiselle. SAK kannatti lausunnoissaan lupien myöntämistä osana monipuolista vähäpääs- töistä energiantuotantoa. Hallitus päätti mittavasta uusiutuvan energian tu- esta. SAK korosti tukien kustannustehokkuutta ja kohtuuhintaisen energian merkitystä kuluttajille, teollisuudelle ja palveluille. Maahanmuuttopolitiikka ja työvoiman liikkuvuus Hallitus esitti vuonna 2010 eduskunnalle ulkomaalaislain uudistuksen, jossa tavoiteltiin sinänsä kannatettavaa hallintomenettelyjen yksinkertaistamista. Lisäksi hallitus esitti selkeitä muutoksia EU:n ulkopuolisten maiden kansa- laisille, jotka hakevat töitä Suomesta. Tavoitteena oli kaksiosaisesta työlu- pamenettelystä luopuminen siten, että luvan olisi voinut saada kerralla jopa viideksi vuodeksi. Hallitus esitti myös työvoiman saatavuusharkinnasta luo- pumista ilman valvontaresurssien lisäämistä. SAK vastusti näitä uudistuksia ja esitteli kantaansa aktiivisesti niin eduskunnan eri valiokunnissa kuin julki- suudessakin. Eduskunta ei vienyt hallituksen esitystä eteenpäin vuoden 2010 aikana. SAK:n edustajat olivat eduskunnassa kuultavana myös kausityöntekijöitä ja yritysten sisäisiä siirtoja koskevista EU-direktiiveistä ja toivat esiin erittäin varauksellisen suhtautumisen näihin komission esityksiin. Suomen hallitus aloitti vuonna 2010 myös valmistelun kotouttamislain uu- distamiseksi. SAK oli edustettuna uudistusta valmistelevissa työryhmissä ja toi voimakkaasti esiin sitä, että myös työntekijöiden pitää päästä kotoutta- mislain piiriin ja että toimenpiteet lain toimeenpanemiseksi on resursoitava riittävän hyvin. Lakiesitys oli pitkälti SAK:n tavoitteiden mukainen. Eduskun- ta hyväksyi lakiesityksen joulukuussa. SAK:n liittojen ja keskusjärjestön maahanmuuttoasiantuntijoiden monikult- tuurisuusryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Lisäksi SAK edusti palkan- saajakeskusjärjestöjä Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa Etnossa ja oli sen työvaliokunnan jäsen. Lokakuussa SAK-päivien yhteydessä järjestettiin myös neljäs Maahan- muuttofoorumi, joka keskittyi maahanmuuttajien vaikutusmahdollisuuksiin ay-liikkeessä, työelämässä ja yhteiskunnassa. 2.6 Järjestön toimintakyvyn parantaminen SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja SAK:n ja sen jäsenliittojen vuoden 2010 jäsenhankintakampanjan kohde- ryhmänä olivat nuoret. Kampanjassa uudistettiin Liitot.fi-sivusto sekä muita liittymiseen kannustavia materiaaleja. Kampanjavideot toteutettiin yhdessä jo aikaisemmissa kampanjoissa kumppaneina toimineiden Duudsonien kanssa. Videoita esitettiin SubTV:n tehoviikolla keväällä sekä Youtubessa. Kampanjasivuston kävijämäärä huhtikuusta elokuuhun oli noin 42 000.
  • 19.
    18 SAK ·Toimintakertomus 2010 Kampanja kiersi yhdeksällä kesäfestivaalilla, joilla tavoitettiin 6 500 ihmistä ja ammattiliittoon liittyi 116 henkilöä. Kampanjan laadulliset tavoitteet olivat liittojen jäsenhankintatyön tukemi- nen, niiden nuorten tavoittaminen, jotka eivät kohtaa ay-liikettä työpaikoilla, SAK:laisen ay-liikkeen imagon kohottaminen sekä jäseneksi liittymisen kynnyksen madaltaminen. Kampanjan voidaan perustellusti todeta kohotta- neen SAK:laisen ay-liikkeen imagoa ja alentaneen liittymisen kynnystä. Määrälliset tavoitteet olivat 10 000 uutta nuorta jäsentä ja 100 000 käyntiä liitot.fi-sivustolla. Uusien nuorten jäsenten tavoite toteutui, mutta käynnit lii- tot.fi-sivustolla jäivät alle puoleen tavoitteesta. Järjestötoiminta Vuonna 2009 alkanut keskustelu työurien pidentämisestä ja eläkeiän nos- tamisesta jatkui. Alkuvuodesta järjestöllistä valmiutta nostettiin varotoimena tilanteeseen, jossa työuraneuvottelut olisivat ajautuneet umpikujaan. Kahden vuoden välein järjestettävät valtakunnalliset SAK-päivät ovat kes- kusjärjestön suurin säännöllinen järjestötapahtuma. Oulussa lokakuussa järjestetyt päivät kokosivat yhteen yli 500 paikallisjärjestöaktiivia. Teemalla ”Työn ääni” toteutettujen päivien pääteema oli lähestyvät eduskuntavaalit, joita käsiteltiin eduskuntapuolueiden edustajien paneelikeskustelussa ja pienryhmäseminaarissa. Lisäksi viikonlopun aikana käsiteltiin muun muas- sa Tulevaisuushankkeen johtopäätöksiä, alue- ja paikallisjärjestötoimintaa sekä maahanmuuttajien asemaa ay-liikkeessä. Helmikuussa SAK oli mukana Suomen Sosiaalifoorumissa, jossa järjestet- tiin SAK:n organisoima seminaari ja toukokuussa Maailma Kylässä -tapahtumassa. Aluetoiminta Vuoden 2010 aikana jatkettiin paikallisjärjestöjen kehittämistyötä. Tavoit- teena on yhdistää paikallisjärjestöjä alueellisesti järkeviin kokonaisuuksiin muun muassa työssäkäyntialueiden mukaan. Alueellinen kesäduunarikiertue, joka toteutettiin yhteistyössä nuorisovalio- kunnan ja liittojen aluetoimistojen kanssa, käynnistyi helmikuussa ja jatkui huhtikuun puoleen väliin asti. Kesäduunarikiertueella tavoitettiin lähes 10 000 ammattiin opiskelevaa nuorta. Osana paikallisjärjestötoiminnan kehittämistä käynnistettiin myös paikallis- järjestösääntöjen ja aluetoiminnan ohjesäännön uudistustyö. Mahdolliset sääntömuutokset ja ohjesääntömuutokset tehdään syksyllä 2011 edustaja- kokouksen jälkeen. Alueilla suunniteltiin aktiivisesti myös eduskuntavaalikampanjointia ja tehtiin pohjatyötä palkansaajataustaisten ehdokkaiden rekrytoimiseksi.
  • 20.
    SAK · Toimintakertomus2010 19 Nuorisotoiminta SAK:n nuorisotoimintaa koordinoi nuorisovaliokunta, joka käsitteli toiminta- vuoden aikana erityisesti nuorten työllisyystilannetta ja asuntopolitiikkaa. Valiokunta julkaisi ”Nuorten asumisen manifestin” yhdessä STTK:n, Akavan ja Nuorisoasuntoliiton kanssa. SAK:n nuorten koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Vuosi käynnistyi perinteisesti Next Step -messuilta, jotka pidettiin Helsin- gissä helmikuussa. Pohjantahti-perheleiri järjestettiin yhteistyössä TUL:n, Kisakeskuksen, SAKKI ry:n ja Nuorten Kotkien kanssa 23. kerran. Leirin osallistujamäärä oli suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Alueellisessa toimintaryhmätyössä keskityttiin ryhmien toiminnan tukemi- seen ja kannustamiseen. Huhtikuussa järjestettiin valtakunnallinen semi- naari, jossa käytiin läpi toiminnan haasteita ja jaettiin hyviä käytäntöjä. SAK:n nuoret osallistuivat Euroopan Ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n mielenosoitukseen Brysselissä syyskuussa. Mielenosoituksen aiheena oli ”No to austerity” eli kurjuus kumoon. Lisäksi nuoret osallistuivat yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (ITUC) järjestämän kansainvälisen kunnon työn päivän ”Potkut huonolle duunille” -tempaukseen lokakuussa. Vuoden päätapahtuma oli SAK-päivien yhteydessä järjestetty nuorisosemi- naari, johon osallistui noin 90 nuorta. Seminaarissa käsiteltiin SAK:n tule- vaisuushanketta ja eduskuntavaaleja sekä jaettiin vuoden duunaristipendi. Ruotsinkielinen toiminta Ruotsinkielisen sihteeristön vuoden teemana oli yleissitovien työehtosopi- musten kääntäminen ruotsiksi. Sihteeristö oli asiassa yhteydessä muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriöön, Svenskfinlands Folktigetiin ja puo- lueiden eduskuntaryhmiin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kesäkuussa yleissitovien työehtosopimusten saatavuutta ja julkaisua ruotsinkielisenä selvittävän työryhmän. Asia on edennyt myönteisesti, ja eduskunta päättä- nee keväällä 2011 lakimuutoksesta, joka takaa ruotsinkielisten yleissitovien työehtosopimusten saatavuuden ja julkaisun tulevaisuudessa. Osana SAK:n jäsentutkimusta teetettiin myös ruotsinkielinen jäsentutkimus, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi noin 600 henkilöä. Tutkimuksessa oli kuusi ruotsinkieliseen toimintaan liittyvää kysymystä. Tutkimuksesta julkaistiin joulukuussa raportti ”Vi är många, vi är svenska – del II”. Svenskspråkiga verksamheten Sekretariatets tema för år 2010 var ”Allmänbindande kollektivavtal på svenska”. I frågan kontaktade sekretariatet bl.a. Social- och hälsovårdmini- steriet, Svenskfinlands Folktinget och partiernas riksdagsgrupper. Social- och hälsovårdministeriet tillsatte i juni en arbetsgrupp som fick till uppgift att utreda de allmänbindande kollektivavtals tillgänglighet och publicerandet på svenska. Frågan har framskridit positivt och riksdagen torde fatta våren
  • 21.
    20 SAK ·Toimintakertomus 2010 2011 beslut om lagändring som säkrar översättningen av allmänbindande kollektivavtal framöver. Som en del av FFC:s medlemsundersökning genomfördes en svensksprå- kig medlemsundersökning i form av webbenkät som ett pilotprojekt. I un- dersökningen kom ca 600 svar. I den svenskspråkiga undersökningen var sex frågor som riktade sig till den svenskspråkiga verksamheten. Rappor- ten ”Vi är många, vi är svenska – del II” publicerades i december. Viestintä SAK:n viestinnässä korostuivat vuonna 2010 muun muassa työurien piden- tämiseen liittyvät neuvottelut ja liittojen työehtosopimusneuvottelut. Kevään työtaisteluista teetettiin erillinen julkisuusanalyysi. SAK:n viestintästrategia uudistettiin kesällä. Uuden viestintästrategian mie- likuvatavoitteen mukaan "SAK on aktiivinen nykypäivän työelämän edun- valvoja, joka tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun työntekijöiden näkökul- man". SAK:n viestinnässä panostetaan strategian mukaisesti erityisesti työelämän todellisuudesta ja työelämän ilmiöistä kertomiseen. Myös henki- lökunnalle suunnattu ohjeistus viestinnän menettelytavoista uudistettiin. Viestintästrategian mukaan viestinnän painopistettä siirretään painetuista lehdistä verkkoviestintään. Vuoden aikana uudistettiin liittojen jäsenhankin- taa tukeva Liitot.fi-palvelu sekä aloitettiin SAK:n nettipalvelun ja intranet- extranet-palvelun uudistaminen. SAK:n nettipalvelussa oli vuoden aikana 520 700 kävijää, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. SAK:lle laadittiin sosiaalisen median toimintasuunnitelma ja SAK:n henkilö- kunnalle sosiaalisen median ohjeistus. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin mm. SAK:n Liitto-oravat-jäsenhankintakampanjan toteutuksessa. Palkkatyöläinen- ja Löntagaren-lehdet ilmestyivät vuoden aikana kymme- nen kertaa. Lehtien teemoja olivat mm. ay-liikkeen nuorisotoiminta, työpe- räinen maahanmuutto ja moniosaaminen työelämässä. Molemmissa leh- dissä käynnistettiin syksyn aikana ilmeen ja konseptin uudistustyö. Nuorten Arvo-lehti ilmestyi neljä kertaa, ja lisäksi vapun alla ilmestyi Vappu-Arvo. Liittojen yhteistyön vahvistaminen SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen voima perustuu sekä korkeaan järjes- täytymisasteeseen että liikkeen sisäiseen eheyteen. Esimerkiksi Tulevai- suushankkeen eri vaiheissa kävi kuitenkin ilmi, että SAK:laisen liikkeen keskinäisessä solidaarisuudessa ja eheydessä on haasteita. Vuoden aika- na asiasta käytiin keskustelua useilla foorumeilla, esimerkiksi Tulevaisuus- hankkeessa ja SAK:n hallituksessa. Samalla sekä sopimusvaliokunnassa että järjestövastaavissa käynnistettiin keskustelut sisäisen tiedonkulun parantamiseksi esimerkiksi sopimusneu- vottelujen aikana. Niukkenevat resurssit edellyttävät yhteistyön tiivistymistä kaikilla toiminnan sektoreilla.
  • 22.
    SAK · Toimintakertomus2010 21 SAK:n hallitus päätti marraskuussa 2009 perustaa kaksi keskusjärjestön ja liittojen yhteistä työryhmää, joiden tarkoituksena oli arvioida keskusjärjestön päätehtävät ja työnjako liittojen kanssa sekä ennaltaehkäistä sopimustoi- minnassa esiin tulevia ristiriitoja. Työnjakoa ja yhteistyötä kehittävän ryhmän tehtäväksi annettiin laatia esi- tys keskusjärjestön roolista ja palvelutasosta muun muassa sopimus- ja kolmikanta-asioiden, aluetoiminnan, jäsenhankinnan ja jäsenkiinnittymisen, viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen sekä koulutustoiminnan osalta. Sopimus- ja järjestörajaristiriitoja ennaltaehkäisevän ryhmän tehtävänä oli käydä läpi nykyiset pelisäännöt järjestö- ja sopimusrajaristiriitojen hoitami- seksi ennakoivasti sekä tehdä esitys niiden täsmentämiseksi. Liittojen puheenjohtajista ja SAK:n asiantuntijoista koostuneet ryhmät selvit- tivät vuoden aikana toimeksiantojen mukaisia tehtäviä. Ay-koulutusjärjestelmän kehittäminen Koulutusjärjestelmää kehitettiin tukemalla erilaisia yhteistoiminnallisia hankkeita. Opistojen ja sivistysjärjestöjen yhteistyötä koskeva raportti luo- vutettiin alkuvuodesta, ja sen mukaiset suositukset hyväksyttiin muun mu- assa SAK:n koulutussäätiössä ja Työväen sivistysliitossa (TSL). Vuoden lopulla perustettiin T-opistot ry tiivistämään ay-liikkeen ja työväenliikkeen oppilaitosten yhteistyötä. Sovittiin EK:n kanssa työnantajan tuen piirin kuuluvista kursseista sekä ate- riakorvauksesta vuosille 2011–2012. Listalle hyväksyttiin 313 kurssia tai kurssin osaa. Aluekoulutuksen ja paikallisjärjestöjen kehittäminen Paikallisjärjestöjen koulutukset keskittyivät aiempien kehittämiskurssien tu- losten vahvistamiseen ja yksipäiväisiin sparrauskursseihin. Sparraukset jär- jestettiin usean paikallisjärjestön yhteisinä, jotta niissä voitiin levittää hyviä käytäntöjä ja lisätä alueen sisäistä verkottumista. Vuoden aikana yhdessä TSL:n kanssa järjestetyissä koulutuksissa oli mukana 61 paikallisjärjestöä. Alueellisten koulutusten koordinoimiseksi alueilla on järjestetty yhteisiä toi- mitsijapalavereja. Alueet laativat niiden pohjalta yhteiset koulutuskalenterit. Alueellisesta koulutusyhteistyöstä laadittiin suositus SAK:n, sen jäsenliitto- jen, TSL:n ja Kansan Sivistystyön Liiton kesken. Työelämän koulutusneuvojat -hanke Vuonna 2010 käynnistettiin OpinVerkko – Työelämän koulutusneuvojat -hanke sekä Manner-Suomen että Itä-Suomen alueilla. Euroopan sosiaali- rahaston rahoittama hanke toteutetaan SAK:n, kymmenen jäsenliiton ja TSL:n yhteistyönä. SAK on hankkeen osarahoittaja. Koulutusneuvojat tie- dottavat aikuiskoulutusmahdollisuuksista työpaikoilla ja ay-järjestöissä sekä kannustavat hakeutumaan koulutukseen. Lisäksi he edistävät työpaikkojen suunnitelmallista osaamisen kehittämistä ja siihen liittyvää yhteistoimintaa.
  • 23.
    22 SAK ·Toimintakertomus 2010 Toimintaa suunnataan myös työttömiin. Koulutusneuvojien toiminnalle luo- daan toimintamalli, jonka on tarkoitus jäädä pysyväksi. Työelämän verkko-opisto Työelämän verkko-opiston portaali uudistettiin alkuvuodesta. Myös verkko- opiskelun tilastointijärjestelmiä kehitettiin. Opiston toiminnan markkinointi käynnistettiin tuottamalla opistolle omia esitteitä, liittämällä opiston tarjonta liittojen koulutusesitteisiin sekä markkinoimalla opistoa sosiaalisessa medi- assa ja jäsenliittojen tapahtumissa. Verkko-opiston koulutustarjonta käsitti vuodenvaihteessa 23 ay-liikkeen tuottamaa itseopiskeluaineistoa ja 50 linkkiä muualla verkossa sijaitseviin aineistoihin. Ohjattuja verkkokursseja oli vuoden päättyessä tarjolla 12, ja niissä oli 327 osallistujaa. Portaalissa asioi vuoden aikana yli 10 000 kävijää. Kävijämäärät kasvoivat noin 45 prosenttia edellisen vuoteen verrattuna. Opettajayhteistyö Opettajajärjestöjen kanssa yhteistyössä järjestettiin neljä opettajaseminaa- ria historian ja yhteiskuntaopin opettajille, ammatillisille opettajille sekä opinto-ohjaajille. Vuoden opo palkittiin yhdessä Taloudellisen tiedotus- toimiston kanssa. Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta Kulttuurialojen neuvottelukunnan aiheita vuoden aikana olivat muun muas- sa pätkätyöt, tekijänoikeudet, kulttuuriselontekoesitys ja SAK:n vaaliohjel- ma. SAK antoi lausunnon selontekoehdotuksesta kulttuuri – tulevaisuuden voima. Neuvottelukunnan järjestämän vuosittaisen seminaarin aiheena oli itsensä työllistäminen. Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan sihteeristöön kuuluivat Suomen Muusikkojen Liitto, Teatteri- ja mediatyöntekijät, Suomen Näytteli- jäliitto, Suomen Journalistiliitto sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjes- tö, seuraajana oli Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry. SAK:n kulttuurirahasto SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston alarahastona. Apu- rahahakemuksia rahastolle tuli 135, ja apurahoja myönnettiin 27. Niiden yh- teissumma oli 17 000 euroa. Kulttuurirahaston yhteydessä toimivasta Niilo Hämäläisen rahastosta myönnettiin stipendi ansiokkaasta lopputyöstä HUMAKin yhteisöpedago- giksi valmistuneelle opiskelijalle.
  • 24.
    SAK · Toimintakertomus2010 23 2.7 Tulevaisuushanke ja edustajakokoukseen valmis- tautuminen SAK:n valtuusto käynnisti tulevaisuushankeen SAK:n 100-vuotisjuhlien yh- teydessä vuonna 2007, ja hanke päättyi vuonna 2010. Sen tehtävä oli arvi- oida edunvalvontaympäristön muutosta ja sen vaikutuksia SAK:n arvoihin, toiminta-ajatukseen ja tavoitteisiin. Miten SAK:n tulisi määritellä tavoitteen- sa, roolinsa ja toimintatapansa ja miten SAK:n tulisi uudistua, jotta se olisi elinvoimainen ja vaikutusvaltainen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua? Tulevaisuushanke oli avoin ja eri tahoja yhdistävä prosessi. Hankkeen en- simmäisessä vaiheessa hahmotettiin toimintaympäristön muutoksia. Toi- sessa vaiheessa kiteytettiin SAK:n tulevaisuuden kannalta kriittiset kysy- mykset, ammattiyhdistysliikkeen kipukohdat. Kolmannessa vaiheessa py- rimme löytämään niihin ratkaisuja. Kertyneen aineiston pohjalta laadittiin SAK:n tulevaisuuspuheenvuoro, jos- sa on kiteytetty hankkeen myötä nousseet näkemykset. Syksyllä jäsenliitot kommentoivat tulevaisuuspuheenvuoron johtopäätöksiä. Niitä käsiteltiin myös SAK:n valtuustossa ja hallituksessa. Syksyllä järjestettiin myös kaksi avointa arviointiseminaaria, joihin osallistui yhteensä 70 liittojen ja keskus- järjestön työntekijää, hallinnon jäsentä sekä yhteistyökumppania ja tutkijaa. Tulevaisuuspuheenvuoron johtopäätösten ja kommenttien pohjalta laadittiin esitys SAK:n uudeksi strategiaperustaksi, joka sisältää toiminta-ajatuksen, arvot, vision ja strategiset päämäärät. Strategiaperustaa käsiteltiin SAK:n hallituksessa ja työnjakotyöryhmässä, ja sitä esitetään käsiteltäväksi SAK:n edustajakokoukselle. Tulevaisuushankkeen johtopäätöksiä on hyödynnetty myös edustajakokoukselle esitettävissä linjauksissa järjestöllisen toiminta- kyvyn vahvistamiseksi. Kesäkuussa 2011 pidettävään edustajakokoukseen valmistauduttiin vuo- den aikana monin tavoin, muun muassa toteuttamalla SAK:ssa viiden vuo- den välein toistuva jäsentutkimus. Sen kyselyvaihe oli tammikuussa, ja tut- kimusraporttia valmisteltiin syksyn aikana. Myös edustajakokoukselle esi- tettävän tavoiteasiakirjan valmistelut käynnistettiin syksyllä. 2.8 Tutkimustoiminta Tutkimustiimin blogi Uusi Kulma avattiin toukokuussa. Tutkimustiimin jäse- net kirjoittavat blogiin viikoittain. Luottamusmieskysely julkistettiin heinäkuussa. Kyselyn otos oli 1 000 hen- kilöä, ja siihen vastasi 555 luottamusmiestä, jotka edustivat yli 110 000 SAK:laista palkansaajaa. Raportti keskittyi henkilöstön uudelleenjärjestelyi- hin työpaikalla. Viiden vuoden välein toteutettavan Jäsentutkimuksen kenttävaihe oli maa- lis–toukokuussa. Liittojen edustajista koostuvan ohjausryhmän kanssa kehi- tettiin ja uudistettiin kysymyslomakkeen sisältöä. Jäsentutkimuksen alusta- via tuloksia esiteltiin muun muassa SAK:n hallitukselle sekä liittojen kehittä- jille ja tutkijoille.
  • 25.
    24 SAK ·Toimintakertomus 2010 Syksyllä valmisteltiin myös luottamushenkilöpaneelia, joka on uusi sähköi- nen ja nopearytminen työkalu tiedon keruuseen. Liitoista saatiin otokset, joihin kuuluu 1500 luottamusmiestä ja 1500 työsuojeluvaltuutettua. 2.9 Historiahanke ja tutkijayhteistyö SAK:n historiahanke jatkui. Historiatoimikunta sai säännöllisesti kommen- toitavaksi ja arvioitavaksi uusia osia käsikirjoituksesta. SAK on pitänyt monipuolisesti yhteyttä työelämän tutkijoihin eri tieteenaloil- la. On osallistuttu esimerkiksi Työelämän tutkimuspäiviin sekä Työelämän Tutkimusyhdistyksen ja Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen seu- ran tilaisuuksiin. 2.10 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä SAK osallistui kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman työskentelyyn useissa eri ryhmissä. Vuoden aikana sai loppuraporttinsa valmiiksi segre- gaation lieventämiseen tähtäävä hanke. Lisäksi osallistuttiin sosiaali- ja ter- veysministeriön vanhempainvapaajärjestelmää kehittävään työryhmään. Kaikki sukupuolten tasa-arvoon liittyvät työryhmät etenivät hitaasti. Miesten ja naisten palkkaeron kaventuminen keskimäärin yhdellä prosent- tiyksiköllä on vienyt aikaa noin viisi vuotta. Vuoden 2009 tietojen mukaan kokoaikaisessa työssä olevien naisten palkat olivat keskimäärin 81–82 pro- senttia kokoaikatyötä tekevien miesten palkoista. Vuonna 2010 naisten te- kemä määräaikainen työ väheni hieman, ja miehet pitivät vanhempainva- paita hiukan aiempaa useammin. Miesten työllisyysaste oli vuoden lopussa 68 prosenttia ja naisten 65 prosenttia. SAK koordinoi yhdessä jäsenliittojen kanssa tasa-arvoon liittyviä sopimus- tavoitteita (mm. palkkaus ja perhevapaat). Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen tasa-arvon pyöreä pöytä valmisteli sopijaosapuolille uutta suosi- tusta sukupuolivaikutusten arvioinnista työehtosopimusneuvotteluissa. Työmarkkinajärjestöt raportoivat Suomen toimista, jotka liittyvät EU:n sosi- aalidialogin sukupuolten tasa-arvon puiteohjelmaan. Eri maiden hyvien käy- täntöjen kerääminen hyödytti eniten uusia jäsenvaltioita ja niitä maita, jois- sa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on heikkoa. SAK osallistui moniin tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana ja antoi liitoille ja opistoille koulutus- ja konsultointiapua liittyen tasa-arvosuunnitteluun, palk- kakartoituksiin ja syrjintäepäilyihin. SAK osallistui toista kertaa Suomen suurimpaan seksuaali- ja sukupuolivä- hemmistöjen tapahtumaan, Helsinki Pride -viikkoon. Helmikuussa SAK jär- jesti tasa-arvoviikonlopun Jyväskylässä.
  • 26.
    SAK · Toimintakertomus2010 25 3 HALLINNON KOKOUKSET 3.1 Valtuusto Valtuusto kokoontui vuonna 2010 kaksi kertaa: sääntömääräiseen kevätko- koukseen 20.–21.5.2010 ja syyskokoukseen 18.–19.11.2010. Kevätkokouksessaan valtuusto käsitteli sääntömääräisten asioiden (toi- mintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2009) ja liittojen esitysten (4 kpl) li- säksi laajasti talous- ja työmarkkinapoliittisia asioita sekä antoi kokouksesta seuraavan päätöslausuman: Käynnissä oleva sopimuskierros on paljastanut Elinkeinoelämän keskuslii- ton kaksinaamaisuuden. Vaikka EK ajoi neuvottelut liittokohtaisiksi, se kui- tenkin itse pyrki sanelemaan komentokeskuksestaan kierroksen tasoa ja tahtia. Sen lisäksi työnantajien perimmäiset tavoitteet tulivat päivänvaloon. Työntekijöiden pelottelu ja jopa suoranainen uhkailu, sekä rikkurityövoiman suunnitelmallinen käyttö ovat osoituksia halusta murtaa yksi työelämän pe- rusoikeuksista, lakko-oikeus. Räikeimpänä esimerkkinä ovat elintarvikealan työnantajat, jotka kohdistivat työsulun vain Elintarviketyöläisten liiton jäse- niin. Teko sotii kaikkia sopimusyhteiskunnan periaatteita vastaan. SAK:lainen ammattiyhdistysliike ei tätä hyväksy, vaan puolustaa tarvittaes- sa yhteisvoimin työntekijöiden oikeutta kunnon työehtosopimukseen. Työntekijällä on oikeus tehdä työnsä reiluilla työehdoilla ja kohtuullisella palkalla. Siitä pikavoittoja hakevat työnantajat eivät välitä, vaan yrittävät yk- sipuolisesti vaihtaa mielestään edullisempaan työehtosopimukseen, vaikka alalla noudatettu sopimus olisi voimassa. Ulkoistaminen ja raaka kilpailutus niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla lisää epävarmuutta työmarkkinoilla, mikä ei edistä tuottavuutta ja työhyvinvointia, eikä pidennä työuria. EK:n pa- latsissa on syytä palauttaa mieleen työelämän yhdessä sovitut pelisäännöt, lopettaa pelkkien rangaistusten haikailu ja palata kehittämään suomalaista hyvinvointia yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Työaikojen ja työn teettämisen muotojen monipuolistuessa yhteiskunnan on kannettava vas- tuunsa perheiden ja lasten hyvinvoinnista muun muassa takaamalla laa- dukkaat hoitopaikat. Tulevaisuuden kannalta onnettominta on antaa nuoriso- ja pitkäaikaistyöt- tömyyden kasvaa edelleen. Maan hallituksen toimet työllisyyden edistämi- seksi ovat olleet pelkkää kosmeettista pintakiiltoa. Tarvitaan todellisia toi- mia, jotta jokaisella nuorella on varmuus harjoittelu- tai työpaikasta. Hallitus on EK:n tukemana laiminlyönyt myös harmaan talouden suitsemi- sen. Epärehellisesti toimivat työnantajat vievät leivän laillisesti toimivilta yrit- täjiltä. Ammattimainen rikollisuus saa tilaa, kun rangaistukset ovat mitättö- miä, voitot suuria ja kiinnijäämisen riski olematon. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan riittävät voimavarat valvontaan sekä työsuojeluviranomaisten ja verottajan saumatonta yhteistyötä. Pelon ilmapiirissä on kohtuutonta olet- taa, että yksittäinen työntekijä perää oikeuksiaan etenkin vieraassa maas- sa. Siksi ammattiliitoille on annettava oikeus nostaa kanne epärehellistä työnantajaa vastaan.
  • 27.
    26 SAK ·Toimintakertomus 2010 Eduskunnan päättäessä tulevista energiaratkaisuista on huolehdittava siitä, että ne luovat edellytykset suomalaiselle työlle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Syyskokouksessaan valtuusto käsitteli sääntömääräisten asioiden (toi- minta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2010) ja jäsenliittojen esitykset (15 kpl) lisäksi laajasti talous- ja työmarkkinapoliittisia asioita ja antoi kokouk- sesta seuraavan päätöslausuman: Seuraavan hallituksen tärkein tavoite on oltava vähintään 100 000 kunnon toimeentulon takaavan työpaikan luominen. Näin varmistetaan riittävät ve- rotulot sekä pystytään takaamaan sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen rahoitus. Finanssikriisin jälkeisessä taantumassa pitkäaikaistyöttömyys lähti uudel- leen huimaan nousuun, joka edelleen jatkuu. Vanhasen ja Kiviniemen sini- vihreät hallitukset eivät ole tälle asialle kuitenkaan korviaan lotkauttaneet, sillä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on varattu liian vähän voimavaroja. Se on kummallista piittaamattomuutta. Selvitysten mukaan uudelleenkoulutus ja palkkatuettu työ kaksinkertaistavat mahdollisuudet palata työelämään. Teollisuuden toimintaedellytyksistä huolehtiminen on osa työllisyyden hoi- tamista. Kohtuuhintaisen Suomessa tuotetun sähkön saanti on perusedelly- tys kilpailukykyiselle teollisuudelle. Myös varainsiirtoveron avulla voitaisiin välillisesti luoda tasavertaisempia kilpailuedellytyksiä työvoiman globaalille käyttämiselle. Käytännön teot ovat osoittaneet, että kannattavatkin yritykset siirtävät lyhytnäköisesti tuotantoaan pois Suomesta halvemman työvoiman perässä. Työurien pidentämisen suurin este työttömyyden ohella on työpaikkojen työhyvinvoinnin puutteet. Tämän vuoksi suuri joukko SAK:laisista ruumiilli- sesti ja henkisesti rasittavaa työtä tekevistä työntekijöistä menettää työky- kynsä ennen lakisääteistä eläkeikää. Siksi yksioikoiset esitykset eläkeiän nostamisesta ja lomien lyhentämisestä ovat täysin väärää politiikkaa. Mikäli työnantajat ovat oikeasti kiinnostuneita työurien pidentämisestä, on heidän sitouduttava reilun työelämän kehittämiseen. Tämä edellyttää aidon yhteistyön rakentamista työpaikoilla, työsuhdekeinottelun lopettamista ja harmaan talouden tehokasta kitkemistä päähankkijasta viimeisimpään ali- hankkijaan. SAK haastaa työnantajat yhteistyössä ay-liikkeen kanssa laa- timaan reilun työnantajan kriteerit ja ottamaan ne käyttöön. SAK:n jäsenliittojen yhteinen näkemys on, että työntekijöiden etujen me- nestykselliseen parantamiseen tarvitaan jatkossakin liittojen tiivistä yhteis- työtä sekä vahvaa ja näkyvää keskusjärjestöä. Työnantajien EK pyrkii tie- toisesti hajauttamaan sopimus- ja neuvottelujärjestelmää. Tässä tilanteessa työntekijäpuolen yhteisillä tavoitteilla ja toiminnalla on entistä suurempi merkitys oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa työelämässä. Päättäjien keskuudessa on liian vähän työntekijöiden arkea ja työpaikkojen todellisuutta tuntevia ihmisiä. Tämän ovat selvästi osoittaneet nykyisen eduskunnan ja hallituksen toimet. Äänestämällä kevään eduskuntavaaleis- sa voimme vaikuttaa, että kansanedustajiksi ja ministereiksi tulee työnteki- jöiden asioista välittäviä henkilöitä.
  • 28.
    SAK · Toimintakertomus2010 27 3.2 Hallitus SAK:n hallitus piti 14 kokousta vuonna 2010. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa seuraavia asiakokonaisuuksia: ajankohtaisia edunvalvonta- ja so- pimusasioita, kolmikantaisesti valmisteltua Kestävän talouskasvun ja työlli- syyden ohjelmaa, työurien pidentämistä, kaksikantaisessa valmistelussa ollutta sopimustoimintaa ja työrauhaa koskevan lainsäädännön uudistamis- ta sekä ay-koulutuksen erilaisia järjestämisvaihtoehtoja ja uudistamista. 3.3 Johtoryhmä SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui yhteensä 34 kertaa. SAK:n sääntöjen mukaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.
  • 29.
    28 SAK ·Toimintakertomus 2010 4 LIITTEET Hallintoelimet VALTUUSTO Valtuuston puheenjohtajat Santamäki-Vuori Tuire, JHL Suomalainen Ritva, PAM Nieminen Raimo, Metallityöväen Liitto Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Anttila Juha Saikkonen Petri Tikka Risto Ruonala Veijo Stirkkinen Paul Lehdonkivi Hannele Leinonen Juhani Lintala Jaakko Mäki-Rahkola Asko Pajukoski Jari Häkkinen Martti Perkiöniemi Pentti Marjamaa Raimo Harakka Heikki Saarinen Taisto Ruppa Reijo Lipponen Kauko Ilmailualan Unioni IAU ry Rautiainen Risto Särömaa Ann-Mari Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Alanko-Ojala Karita Pahtakari Vesa Korhonen Jouko Alatalo Ilppo Manninen Pauli Jordan Annikki Heikkinen Anne Salo Jari Heikkinen Asta Sepponen Kaija Sandman Timo Kettunen Saima Mikkonen Marja-Riitta Ilonen Mervi Kouhia Raimo Nieminen Helena Suntila Mirja Kunnari Anneli Puhalainen Hannu Karaman Kristiina Salminen Risto Ahonen Sinikka Määttä Oili Kirkkola-Helenius Tarja Liukkonen Jorma Ovaska Aune Pulkkinen Aimo Virkki Tapio Paananen Eija Lautaniemi Timo Jurmu Tuula Peltonen Hannu Kuusenaho Birgit Eskelinen Eine Pesonen Aulikki Isomäki Margit Viitamäki Varpu-Liisa Pyykkinen Pasi Simola Eila Katajisto Ritva Rajantie Irma Kervinen Arja Laine Raimo Rannanpää Eija Hult Tapio Puurunen Kirsti Vertti Pirkko Hujanen Kari Santamäki-Vuori Tuire Sulin Tiina Oksa Mirka Siitonen Harri Starck Erja Koskinen Seija
  • 30.
    SAK · Toimintakertomus2010 29 Tiimonen Ali Sairanen Tuula Nousiainen Birgitta Turunen Leena Vattulainen Risto Jouskari Tuulikki Linna-Pirinen Tuija Timonen Raimo Vyyryläinen Marja Viherpuro Hannu Soramäki Anne Aliupseeriliitto ry - puhe- ja esitysoikeudella Klemetti Jukka Oranen Mika Majamaa Lassi Merivartioliitto ry Lehtonen Veikko Yli-Heikkilä Lasse Rasmus Tommy Tulliliitto ry Ojamaa Kalevi Pirttiperä Jukka Naski Pekka Vankilavirkailijain Liitto VVL ry Kauppinen Matti Metallityöväen Liitto ry Malm Anne Ahonen Päivi Henriksson Seppo Aapakari Tommi Lahdenperä Eeva Jokinen Heikki Sirniö Ilpo Moisio Aki Kapiainen Juha Jokinen Sari Koivunen Tapani Karlström Lars Vilander Bo Lappinen Timo Kukkurainen Ari Lehtonen Matti Tuhkanen Martti Kumpulainen Jukka Porkka Jukka Vänskä Timo Larila Keijo Grönqvist Kjell Heininen Leena Karppinen Juha Turunen Merja Mäkinen Pentti Kemppainen Timo Nieminen Raimo Levonen Jyrki Nevalainen Marjo Niininen Kari Haverinen Timo Purtilo Pekka Perttunen Keijo Ulmanen Juha Tuomisto Kirsi Pörsti Pekka Järvinen Ahti Mäenpää Pekka Taipale Arja Halttu Helena Savolainen Kari Valtanen Pirkko Junnila Kari Pernu Tytti Karrikka Taina Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Airaksinen Katja Pyy Marko Laine Lolan Arhenius Päivi Kuusisto Tiina Keinänen Marja Halonen Arto Kankare Mika Purhonen Onerva Jaatinen Seija Pussinen Malla Veikkolainen Katri Kangasluoma Heidi Link Merike Ahola Sinikka
  • 31.
    30 SAK ·Toimintakertomus 2010 Keränen Sari Huuskonen Irmeli Joensuu Reijo Koskiniemi Helena Kilpinen Lilli Kivelä Kirsti Löwenhild Rita Eirtovaara Hannele Sadeharju Jari Matero Riitta Sirola Kristiina Artesola Merja Niiranen Jouni Valkeinen Markku Kankaanrinta Pekka Nuolikoski Pirjo Hautamäki Kai Kukkamäki Sirpa Pimperi Jorma Luokkala Helena Keskikuru Kaarina Majuri Sari Hellman Sirpa Reunamo Anita Stenberg Kim Härkönen Pekka Sallinen Tanja Vesanen Sinikka Nieminen Leena (1.11. saakka) Savolainen Arja Heljander Reima Tuominen Heli Hanki Inkeri Komsi Eetu Seppälä Seppo Savolainen Tarja Aromaa Sirpa Suomalainen Ritva Ålander Martti Pesonen Anna-Liisa Uitto Jorma Tilvis Leila Ristilä Ritva Mansikkamäki Tellervo Paperiliitto ry Aitonurmi Jouko Vertanen Jorma Viljanen Jouni Alanen Tuomo Limola Irene Turunen Martti Kettunen Matti Eronen Mika Laakso Sami Nokelainen Ilkka Sivosuo Erkki Ahonen Eero Blomberg Jukka Narsakka Tuure Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Alho Taru Willberg Piia Ollikainen Satu Heikkinen Timo Torvinen Juha Koponen Reijo Lempinen Kari Niemi Jarmo Jyrkinen Juha Sandberg Mirja Strandén Tarja Nummikoski Paula Puu- ja erityisalojen liitto ry Hirvonen Juha Penkari Erkki Karjunen Pauli Neste Jouni Julin Benita Mannermo-Nurminen Elina Paananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo Mika Rissanen Ritva Saarni Sirpa Bobäck-Stenlund Anja Saarinen Asko Kokkarinen Juha Mikkonen Niko Rakennusliitto ry Glad Hannu Latvala Markku Hakanen Tapio Hentonen Keijo Alho Sari Simpanen Juha-Pekka Karekivi Jouni Lindgren Seppo Mansikkamäki Titta Koskinen Seppo Marttinen Vesa Saari Vesa Mattanen Teuvo Kemppainen Raimo Mikkola Jussi Piitulainen Juha Nummelin Pekka Asikainen Raimo Päivelin Mika Anttila Martti Heino Mauri
  • 32.
    SAK · Toimintakertomus2010 31 Sipilä Pertti Knaappila Hannu Berglov Bo Vikstedt Tea Honka Eero Koivunurmi Kari Rautatieläisten Liitto ry Kukkonen Arto Kurttila Mika Fahlström Jyrki Viljakainen Kari Suhonen Pentti Arhippainen Heikki Rautatievirkamiesliitto ry Hokkanen Erkki Lindblom Harri Mäkelä Hannu-Pekka Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Korkeamäki Anne Riihikoski Seppo Myllyniemi Jarmo Kukkonen Veijo Kettunen Rainer Tikkonen Jukka Selander Eija Ylitalo Eira Säppi Taina Vuorio Hannele Pohjola Pentti Porko Jouni Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry Heimonen Esa Huovilainen Marja Biaudet Toni Suomen Muusikkojen Liitto ry Vesterinen Aarne Metsäketo Martti Kuukka Juha Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Nurmirinta Kari Lauriala Markku Lummejoki Jyrki Rännäli Tarja Ryökkynen Anu Julin-Qvarnström Lisen Suomen Sos.dem. Sanomalehtimiesliitto SSSL ry Piskonen Heikki Lumme Pentti Välimaa Pentti Sähköalojen ammattiliitto ry Kinisjärvi Raimo Rantanen Matti Mölsä Reijo Knuutila Esa Rautiola Hannu Leskinen Pentti Ylikauppila Kari Wilkman Eero Pesola Sami Pöntinen Jari
  • 33.
    32 SAK ·Toimintakertomus 2010 Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Hake Johan Rautakoski Kaisa Hiltunen Sami TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Hannula Eila Seppälä Johanna Holappa Reino Rahikka Raija Jokisalo Pertti Korpela Kristo Soidinsalo Marjatta Kallio Pasi Ojansuu Eino Pitkänen Pekka Pälvi Pirjo Stockmakari Pirjo Hänninen Aira Grönlund Jan Tynkkynen Pirjo Eriksson Asko Koskinen Reijo Laaksonen Päivi Pörsti Pentti Laosmaa Seija Harju Jouko Gärding Anne Veturimiesten Liitto ry Koli Timo Noranta Ilkka Levänen Jarmo Yleinen Lehtimiesliitto ry Hurme Hannu Koskinen Sirpa Korhonen Risto Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry - puhe- ja esitysoikeudella Valkonen Mika Mustamäki Marja-Terttu Lehtinen Risto HALLITUS Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Lyly Lauri,pj, SAK Anttila Kirsti, Metallityöväen Liitto Huutola Matti vpj., SAK Kallinen Kaija, SAK Ahonen Jouko, Paperiliitto Vanhala Petri, Paperiliitto Alakoski Martti, Sähköliitto Rimmistö Keijo, Sähköliitto Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL Eloranta Jarkko, JHL, Saari Ritva-Hanna, JHL Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto Julkunen Kaarlo, PAM Grekelä Paula, PAM, 21.5. alkaen: Leppäkangas Sirpa, PAM Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL Kurki Rauno, Rakennusliitto Lapatto Kari, Rakennusliitto Mauriala Vesa Rautatieläisten Liitto Kiviharju Jari, Rautatieläisten Liitto Mäkelä Matti, Metalli Lehtonen Turja, Metalli, 21.5. alkaen: Risberg Ville-Petteri, Metalli Helkavuori Heikki, TEAM Hämäläinen Irene, TEAM
  • 34.
    SAK · Toimintakertomus2010 33 Räty Timo, AKT Salmela Juhani, AKT Selin Ann, PAM Muttilainen Kyllikki, PAM, 21.5. alk.: Kuntsi Hanna, PAM Vallittu Timo, TEAM Salonen Heikki, TEAM Lepola Sakari, Puuliitto Juusola Pekka, Puuliitto Siltala Hannu, TEAM Laine-Tuominen Nina, TEAM Vilkuna Esa, PAU Sieranta Arto, PAU Aalto Riku, Metalli Nurminen Pertti, Metalli, 21.5. alkaen: Virtanen Jyrki, Metalli Vuorio Anssi, PAM Rönni-Sallinen Annika 21.5. alkaen: Ylitalo Jaana, PAM 19.11. alkaen: Pihlaste Sirkka-Liisa Zitting Simo, SM-U Bondas Kenneth, SM-U Hallituksen kokouksiin aina kutsuttavat yleisvarajäsenet: Launonen Jouko, JHL Lindholm Henri, SEL Haapasaari Juhani, IAU Vänttinen Ahti, Suomen Muusikkojen Liitto Elonen Risto, Veturimiesten liitto Ainasto Lauri, Puu- ja erityisalojen liitto, 1.12. alkaen: Alapartanen Jyrki Kovanen Sauli, Paperiliitto Koivunen Jussi, AKT Valtuuston puheenjohtajat: Santamäki-Vuori Tuire, JHL Suomalainen Ritva, PAM Nieminen Raimo, Metallityöväen Liitto Kokouksiin kutsuttavat liittopuheenjohtajat: Turtiainen Tarja, Rautatievirkamiesliitto (myös yleisvarajäsen) Lehtonen Veikko, Merivartioliitto Tuomela Jari, Vankilavirkailijain liitto Kosonen Markku, Tulliliitto Myller Mikko, SSSL Saarinen Juha, YLL Söder Raimo, TeMe, toiminnanjohtaja Leino Petteri, Aliupseeriliitto Valkonen Mika, KEY Muut yleisvarajäsenet Hyytiä Kari (21.5. alkaen), Metallityöväen Liitto Korhonen Reijo, TEAM Lilja Tuomo, TEAM Salmi Reijo, Sähköliitto Ojala Juha, PAM Roos Mika, PAU
  • 35.
    34 SAK ·Toimintakertomus 2010 Sorvali Arto, AKT Jari Nilosaari, Puu- ja erityisalojen liitto Rautavuori Leena, PAM Rautatieläisten liitto Mirja Suhonen, TEAM Kinnunen Seppo PAU JOHTORYHMÄ Lauri Lyly, puheenjohtaja Matti Huutola, työ- ja elinkeinojohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja Arto Kuusiola, talousjohtaja Nikolas Elomaa, edunvalvontajohtaja Marjaana Valkonen, kansainvälisten asioiden johtaja Matti Tukiainen, järjestöjohtaja Eija Hietanen, kehittämisjohtaja Marianne Uuskoski, sihteeri Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi: Kaija Kallinen, eläke- ja työura-asioiden päällikkö Harri Järvinen, yhteyspäällikkö Riitta Juntunen, viestintäpäällikkö Anu-Tuija Lehto, henkilöstön edustaja Tuula Kourunen, henkilöstön edustaja VALIOKUNNAT Työvaliokunta Hallituksen välittömänä apuelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui vuonna 2010 neljä kertaa. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Lauri Lyly, puheenjohtaja, SAK Kirsti Anttila, Metalliliitto Matti Huutola, vpj., SAK Teija Asara-Laaksonen, JHL Tuire Santamäki-Vuori, JHL Jarkko Eloranta, JHL Jouko Ahonen, Paperiliitto Rauno Kurki, Rakennusliitto Riku Aalto, Metallityöväen Liitto Martti Alakoski, Sähköliitto Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM Sakari Lepola, Puu Heikki Helkavuori, TEAM Timo Räty, AKT Esa Vilkuna, PAU Timo Vallittu, TEAM Simo Zitting, S M-U Matti Harjuniemi, Rakennusliitto Matti Mäkelä, Metalliliitto Veli-Matti Kuntonen, SEL Kaarlo Julkunen, PAM Työvaliokunnan kokouksiin osallistuivat myös SAK:n johtoryhmän jäsenet, yhteyspäällikkö Harri Järvinen sekä viestintäpäällikkö Riitta Juntunen. Va- liokunnan sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.
  • 36.
    SAK · Toimintakertomus2010 35 Muut hallituksen asettamat valiokunnat • Sopimusvaliokunta • Työelämän kehittämis- ja työsuojeluvaliokunta • Oikeudellinen valiokunta • Talous- ja elinkeinopoliittinen valiokunta • Sosiaalivaliokunta • Jäsenyysvaliokunta • Nuorisovaliokunta • Kansainvälisten asioiden valiokunta • Henkilöstö- ja talousvaliokunta Toimialaneuvottelukunnat • Julkisen alan neuvottelukunta • Kuljetusalojen neuvottelukunta • Palvelualojen neuvottelukunta • Teollisuusalojen neuvottelukunta • Turvallisuusalan foorumi
  • 37.
    36 SAK ·Toimintakertomus 2010 Jäsenyydet ja osakkuudet Yhdistykset Allianssi ry Eurooppalainen Suomi ry Lomaliitto ry Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ry Perhelomat ry Pohjola-Norden ry Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Skills Finland ry Solaris-Lomat ry Suomalaisen Työn Liitto ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Kuluttajaliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen YK-liitto ry Tietotekniikan Liitto ry Taksvärkki ry Transparency Suomi ry Työterveyden Edistämisyhdistys ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry Työväen Museoyhdistys ry Työväen Sivistysliitto ry Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry Työväenperinne ry Yksityiset keskusarkistot ry Säätiöt Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs Asuntosäätiö rs Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs Kuntoutustoiminnan Tutkimussäätiö rs SAK:n koulutussäätiö rs Osakeyhtiöt Itäkeskuksen Huipputoimistot Oy Järjestöpalvelut Oy Suomen Viestintärahoitus Oy UP-Uutispalvelu Oy Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö VVO-yhtymä Oyj Kiinteistöyhtiöt Hakaniemen Merikiinteistö Oy Ki-Oy Itäkeskuksen Maamerkki
  • 38.
    SAK · Toimintakertomus2010 37 Ki-Oy Otsonkulma Ki-Oy Tuunaantupa Osuuskunnat Osuuskunta Suomen Messut Osuuskunta Tradeka-Yhtymä Kaunispään Huolto-osuuskunta HOK - Elanto Kansainväliset ammatilliset järjestöt Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC
  • 39.
    38 SAK ·Toimintakertomus 2010 SAK:n henkilöstö 31.12.2010 Vuoden 2010 lopussa SAK:n palveluksessa oli 116 henkilöä, joista viisi oli määräaikaisia. Äitiyslomalla oli yksi henkilö. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli yksi henkilö. Eläkkeellä oli 79 henkilöä, ja perhe-eläkettä sai 10 henkilöä. Eläkkeelle vuonna 2010 jäi 5 henkilöä. Yleisjohto Puheenjohtaja Lauri Lyly Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio Yhteyspäällikkö Harri Järvinen Kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen EU-asiantuntija Reijo Paananen Kansainvälisten asioiden asiantuntija Katja Lehto-Komulainen Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo Hallintovastaava Marianne Uuskoski Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen Edunvalvonta Edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa Osastosihteeri Ulla Honkanen Päälakimies Timo Koskinen Lakimies Anu-Tuija Lehto Lakimies Anne-Mari Mäkinen Lakimies Jari Hellsten (määräaikainen) Ekonomisti Ville Kopra Sihteeri Kaisa Sember Sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari Sosiaalipoliittinen asiantuntija Pirjo Väänänen Sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto Ekonomisti Joonas Rahkola (työvapaalla) Ekonomisti Ilkka Kaukoranta (määräaikainen) Sihteeri Mari Laaka Työllisyys ja kestävä kasvu Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola Osastosihteeri Tuula Kourunen Koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Jari-Pekka Jyrkänne Ekonomisti Erkki Laukkanen Erikoissuunnittelija Auli Korhonen Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Helena Hämäläinen Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho Sihteeri Eva Fager Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki Pääekonomisti Olli Koski Ekonomisti Helena Pentti Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pekka Ristelä Sihteeri Leila Hahtomaa Liitto- ja jäsenpalvelut Järjestöjohtaja Matti Tukiainen
  • 40.
    SAK · Toimintakertomus2010 39 Osastosihteeri Anitta Leikos Viestintäpäällikkö Riitta Juntunen Tiedottaja Sanni Halla-aho Tiedottaja Laura Ventä Tiedottaja Jenni Karjalainen Vt. viestintäpäällikkö, verkkotiedottaja Pauli Vento Sihteeri Leila Marjoniemi Päätoimittaja (Palkkatyöläinen) Aino Pietarinen Toimitussihteeri (Palkkatyöläinen) Pirjo Pajunen Chefredaktör (Löntagaren) Ingegerd Ekstrand Toimitusavustaja (Palkkatyöläinen ja Löntagaren) Marjut Vainio Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi Järjestöpäällikkö Eija Harjula Järjestösihteeri Anita Spring Järjestösihteeri Sauli Hievanen Nuorisosihteeri Antti Lindtman Oppisopimusharjoittelija Johanna Koskinen (määräaikainen) Sihteeri Auli Keskinen Sihteeri Riitta Kulmala Kehittäminen Kehittämisjohtaja Eija Hietanen Osastosihteeri Erja Aaltonen Henkilöstösihteeri Ulla Hopponen Kehittämispäällikkö Marja Erkkilä Asiantuntijalääkäri Kari Haring Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki Tutkimus- ja työaika-asiantuntija Juha Antila Tutkija Linnea Alho Tilastoasiantuntija Tytti Jäppinen Tietopalveluasiantuntija Christina Karlsson Hankekoordinaattori Anu Suoranta (määräaikainen) Sihteeri Tarja Kaukovaara Kehittämispäällikkö Markku Liljeström Erikoistutkija Tapio Bergholm Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä Henkilöstösuunnittelija Leena Isokääntä Sihteeri Pirjo Vainio Sisäiset palvelut Talousjohtaja Arto Kuusiola Palveluvastaava, osastosihteeri Irma Tornberg Pääkirjanpitäjä Raija Mankinen Kirjanpitäjä Ritva Sandmark Tietohallintopäällikkö Vesa Savolainen Atk-yhteyshenkilö Ulla Vettenranta Järjestelmäasiantuntija Nikolai Mettovaara Arkistosihteeri Nina Kanter Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori Toimistosihteeri Tiina Viljamaa
  • 41.
    40 SAK ·Toimintakertomus 2010 Vahtimestari Pentti Honko Vahtimestari Pauli Hänninen Palveluneuvoja Ritva Taito Emäntä Arja Valkama SAK:N ALUEELLISET TOIMIPISTEET Ahvenanmaan toimipiste Aluetoimitsija Henrik Lagerberg (ei SAK:n työsuhde) Mikkelin toimipiste Aluejohtaja Kari Kokkola (ei SAK:n työsuhde) Toimistonhoitaja Sari Seppänen Lahden toimipiste Aluejohtaja Jari Rantala Toimistonhoitaja Salme Hautakorpi Jyväskylän toimipiste Aluejohtaja Ahti Ruoppila Toimistonhoitaja Riikka Törmänen (äitiyslomalla) Vt. toimistonhoitaja Sari Keränen (määräaikainen) Lappeenrannan toimipiste Aluejohtaja Jukka Kärnä Toimistonhoitaja Sonja Laitinen Rovaniemen toimipiste Aluejohtaja Seppo Wikström Toimistosihteeri Riitta-Liisa Ojuva Oulun toimipiste Aluejohtaja Vesa Saarinen Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen Toimistosihteeri Riitta-Liisa Ojuva Siivooja Ritva Kantola Tampereen toimipiste Aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Toimistonhoitaja Orvokki Virtanen Siivooja Terttu Lämsä Vaasan toimipiste Aluejohtaja Raija Kuusisto Toimistonhoitaja Riikka Törmänen (äitiyslomalla) Vt. toimistonhoitaja Sari Keränen (määräaikainen)
  • 42.
    SAK · Toimintakertomus2010 41 Joensuun toimipiste Toimistonhoitaja Pekka Viljakainen Kuopion toimipiste Aluejohtaja Hannu Miettinen Toimistonhoitaja Pekka Viljakainen Siivooja Inga Pirskanen (osa-aikainen) Porin toimipiste Aluejohtaja Pentti Rantanen Toimistonhoitaja Raija Raittio Helsingin toimipiste Aluejohtaja Hannele Ugur Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Turun toimipiste Aluejohtaja Outi Rannikko Toimistonhoitaja Raija Raittio
  • 43.
    SAK · Toimintakertomus2010 59 SAK:n liittojen jäsenmäärät 2009 ja 2010
  • 44.
    60 SAK ·Toimintakertomus 2010 Lausunnot Edunvalvonta Lausunto SAK 6966/2010 Maksuohjelman kesto – Velkajärjestelytyöryhmä Oikeusministeriö 8.1.2010 Lausunto SAK 6970/2010 Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus ja valvonta (Oikeusministeriön työ- ryhmämietintö 2009:17) Oikeusministeriö 8.2.2010 Lausunto SAK 6972/2010 Suoja-aikadirektiivin 2006/116/EY muuttaminen Opetusministeriö 18.3.2010 Lausunto SAK 6973/2010 SAK:n lausunto ryhmälomautusmenettelyn kehittämisestä tai siitä luopumi- sesta Työ- ja elinkeinoministeriö 22.3.2010 Lausunto SAK 6958/2010 Arviomuistio syytteestä sopimisesta Oikeusministeriö 8.4.2010 Lausunto SAK 7534/2010 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi perusturvan tason riittävyy- den määräaikaisesta arvioinnista Sosiaali- ja terveysministeriö 12.5.2010 Lausunto SAK 7548/2010 Teollis- ja tekijänoikeusasioiden keskittäminen markkinaoikeuteen (oikeus- ministeriön mietintöjä ja lausuntoja 2010:28) Oikeusministeriö 12.5.2010 Lausunto SAK 7536/2010 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 24.5.2010 Lausunto SAK 7549/2010 Rahanpesukriminalisointien muutostarpeet Oikeusministeriö 28.5.2010
  • 45.
    SAK · Toimintakertomus2010 61 Lausunto SAK 7547/2010 Sovitteludirektiivin täytäntöönpanoa koskeva työryhmämietintö Oikeusministeriö 1.6.2010 Lausunto SAK 7540/2010 Luonnos merityösopimuslaiksi Työ- ja elinkeinoministeriö 4.6.2010 Lausunto SAK 7546/2010 Työryhmämietintö "Lasten suojeleminen seksuaaliselta riistolta ja hyväksi- käytöltä" (mietintö 34/2010), erityisesti lasten kanssa toimivien rikostaustan selvittäminen Oikeusministeriö 23.6.2010 Lausunto SAK 6989/2010 Ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietintö kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta Oikeusministeriö 4.8.2010 Lausunto SAK 7417/2010 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun muut- tamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 15.10.2010 Lausunto SAK 7550/2010 Lausunto julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevasta selvityksestä Oikeusministeriö 8.11.2010 Edunvalvonta Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 7368/2010 Finanssivalvontaa koskevan lain muuttaminen Valtiovarainministeriö 30.9.2010 Kehittäminen Lausunto SAK 6961/2010 Tasa-arvoselonteko Sosiaali- ja terveysministeriö 15.3.2010 Lausunto SAK 6960/2010 Ammatillisten opintojen opettajien ja rehtoreiden kelpoisuusvaatimustyö- ryhmän esitykset Opetusministeriö 26.3.2010 Lausunto SAK 6962/2010
  • 46.
    62 SAK ·Toimintakertomus 2010 Lausunto selontekoehdotuksesta, Kulttuuri - tulevaisuuden voima Opetusministeriö 26.3.2010 Lausunto SAK 6974/2010 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi sairausvakuutuslain 13 luvun 5 §:n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 30.3.2010 Lausunto SAK 6931/2010 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntou- tusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutus- lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 31.3.2010 Lausunto SAK 6977/2010 Draft international basic safety standards for protection against ionizing rad- iation and for the safety of radiation sources (THE BSS) (DS379) Työ- ja elinkeinoministeriö 13.4.2010 Lausunto SAK 6955/2010 Hengityksensuojainstandardiehdotus prEN 14143 (Respiratory equipment – Self-contained re-breathing diving apparatus) Suomen Standardisoimisliitto SFS 29.4.2010 Lausunto SAK 7552/2010 Hallituksen esitys HE 276/2009 vp laeiksi ihmisen elimien, kudoksien ja so- lujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n pykälän ja sairausvakuutuslain 7 luvun 4 §:n pykälän muuttamisesta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 24.5.2010 Lausunto SAK 7551/2010 Hallituksen esitys HE 68/2010 vp laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntou- tusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä sairausvakuu- tuslain 2 luvun 3 §:n muuttamisesta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 21.6.2010 Lausunto SAK 7535/2010 Lausunto opiskeluterveydenhuollon kustannukset ja järjestämistapa -työryhmän ehdotuksista Sosiaali- ja terveysministeriö 18.8.2010 Lausunto SAK 7420/2010 Eurooppalainen annospassimalli Säteilyturvakeskus 25.10.2010
  • 47.
    SAK · Toimintakertomus2010 63 Lausunto SAK 7455/2010 HE 90/2010 vp terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja eri- koissairaanhoitolain muuttamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asia- kasmaksuista annetun lain muuttamisesta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.11.2010 Lausunto SAK 7466/2010 HE 183/2010 vp laiksi sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n muuttamisesta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 17.11.2010 Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 6965/2010 Käännetty arvolisäverovelvollisuus rakennusalalla Valtiovarainministeriö 8.1.2010 Kansallinen älyliikenteen strategia Liikenne- ja viestintäministeriö 11.1.2010 Lausunto SAK 6968/2010 Maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen kolme polkua - kokeilulailla to- teutettava alkuvaiheen ohjauksen malli "Osallisena Suomessa" Sisäasiainministeriö 18.1.2010 Lausunto SAK 6969/2010 Opintotuen rakenteen kehittäminen - muistio Opetusministeriö 20.1.2010 Lausunto SAK 6964/2010 VETO-työryhmän muistio Valtiovarainministeriö 3.03.2010 Lausunto SAK 6975/2010 Syöttötariffia koskeva hallituksen esitysluonnos Työ- ja elinkeinoministeriö 31.3.2010 Lausunto SAK 6976/2010 Opinto-oikeuden epääminen ja oikeusturva Opetusministeriö 28.4.2010 Lausunto SAK 6956/2010 Ei paikoillanne, vaan valmiit hep! – koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistiosta Opetusministeriö 30.4.2010
  • 48.
    64 SAK ·Toimintakertomus 2010 Lausunto SAK 6953/2010 Lausuntopyyntö tekijänoikeustoimikunnan mietinnöstä ja luonnoksesta teki- jänoikeuslain tekniseksi uudistamiseksi Opetusministeriö 5.5.2010 Lausunto SAK 7543/2010 Lausuntopyyntö ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE) väliraportista Opetusministeriö 19.5.2010 Lausunto SAK 6943/2010 Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta. Ulkomaalaisomistustyöryh- män mietintö 19.3.2010 Työ- ja elinkeinoministeriö 31.5.2010 Lausunto SAK 7544/2010 Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä Opetus- ja kulttuuriministeriö 22.6.2010 Lausunto SAK 7541/2010 Uusiutuvan energian tuotantotukia koskeva hallituksen esitys Työ- ja elinkeinoministeriö 30.6.2010 Lausunto SAK 7560/2010 Polttoturpeella lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön tuotantotuki Työ- ja elinkeinoministeriö 9.8.2010 Lausunto SAK 7538/2010 Osaamiskeskusohjelman välitarkistus Työ- ja elinkeinoministeriö 25.8.2010 Lausunto SAK 7545/2010 Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuk- sen tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotuksista Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.8.2010 Lausunto SAK 7554/2010 Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle Liikenne- ja viestintäministeriö 17.9.2010 Lausunto SAK 7553/2010 Suomen kansainvälistyvä harmaa talous Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1.10.2010
  • 49.
    SAK · Toimintakertomus2010 65 Lausunto SAK 7418/2010 Lausunto vuonna 2011 ennakkoverotuksessa käytettävistä tuloista ja vä- hennyksistä Verohallinto 20.10.2010 Lausunto SAK 7445/2010 Lausunto luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi matkakuluvähennyksen määrästä 2010 Verohallinto 11.11.2010 Lausunto SAK 7721/2011 Luonnos Verohallinnon päätökseksi vuodelta 2011 toimitettavassa verotuk- sessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinto 22.11.2010 Lausunto SAK 7464/2010 Århusin sopimuksen kolmas kansallinen toimeenpanoraportti Ympäristöministeriö 26.11.2010 Lausunto SAK 7626/2011 Lausunto luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi yleisestä tiedonantovel- vollisuudesta Verohallinto 20.12.2010 Yleisjohto Lausunto SAK 7542/2010 ILOlle vuonna 2010 annettavat raportit yleissopimusten soveltamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 2.7.2010 Lausunto SAK 7409/2010 Kotitaloustyötä koskevan yleissopimuksen ja suosituksen valmistelu kan- sainvälisessä työjärjestössä (ILO); Decent Work for Domestic Workers Työ- ja elinkeinoministeriö 28.10.2010 Palkansaajakeskusjärjestöt Lahjusrikokset (työryhmämietintö 2009:16) Oikeusministeriö 15.1.2010 ILO:lle vuonna 2010 annettavat raportit ratifioimattomista yleissopimuksista (ILO:n perussääntö artikla 19) Työ- ja elinkeinoministeriö 12.2.2010
  • 50.
    66 SAK ·Toimintakertomus 2010 Vakavaraisuussääntelyn uudistamista selvittäneen asiantuntijatyöryhmän selvityksen ensimmäisen vaiheen toimeenpano Sosiaali- ja terveysministeriö 19.5.2010 ILO:lle vuonna 2010 annettavat raportit yleissopimusten soveltamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 2.7.2010 EN:n ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta tehdyn yleissopimuksen voi- maansaattamista valmistelevan työryhmän mietintö Ulkoasiainministeriö 26.11.2010 Lausunto vakavaraisuusääntelyn uudistamista selvittäneen asiantuntija- ryhmän selvitys – toisen ja kolmannen vaiheen toimeenpanosta Sosiaali- ja terveysministeriö 13.12.2010 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Yrittäjät Valtion työmarkkinalaitos Kunnallinen työmarkkinalaitos Kirkon työmarkkinalaitos Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Akava ry Yhdenvertaisuustoimikunnan mietintö Oikeusministeriö 9.4.2010 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ILO:lle vuonna 2010 annettavat raportit yleissopimusten soveltamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 2.7.2010
  • 51.
    Suomen Ammattiliittojen KeskusjärjestöSAK ry Hakaniemenranta 1 , PL 157 00531 Helsinki puhelin 020 774 000 www.sak.fi